THL kehittää mallia terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä varten. Hanke kestää vuodet 2018-2019. Laaturekistereistä saadaan luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan päätöksenteon ja toiminnan tueksi.
Isamaria Räsänen, Niko Vartiainen; Itä-Suomen yliopisto/Oikeustieteiden laitos: KUNTASTRATEGIAT DIGITALISAATION OHJAUSVÄLINEENÄ – Tavoitteista tuloksiin kuntien toiminnan digitalisoinnissa
Hallinnon Tutkimuksen Päivät Kuopiossa 24.-25.11.2016.
Esitys Työryhmässä Arvonluominen palvelujen kehittämisessä - miten sitä voi tutkia ja hyödyntää? (Koordinaattorit: Anna Kork (Tampereen yliopisto), Inka Koskela (Työterveyslaitos) ja Sanna Tuurnas (Tampereen yliopisto)
Työryhmän abstraktit saatavilla täällä: http://hallinnontutkimus.fi/content/ty%C3%B6ryhm%C3%A4-1#overlay-context=node/7
THL kehittää mallia terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä varten. Hanke kestää vuodet 2018-2019. Laaturekistereistä saadaan luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan päätöksenteon ja toiminnan tueksi.
Isamaria Räsänen, Niko Vartiainen; Itä-Suomen yliopisto/Oikeustieteiden laitos: KUNTASTRATEGIAT DIGITALISAATION OHJAUSVÄLINEENÄ – Tavoitteista tuloksiin kuntien toiminnan digitalisoinnissa
Hallinnon Tutkimuksen Päivät Kuopiossa 24.-25.11.2016.
Esitys Työryhmässä Arvonluominen palvelujen kehittämisessä - miten sitä voi tutkia ja hyödyntää? (Koordinaattorit: Anna Kork (Tampereen yliopisto), Inka Koskela (Työterveyslaitos) ja Sanna Tuurnas (Tampereen yliopisto)
Työryhmän abstraktit saatavilla täällä: http://hallinnontutkimus.fi/content/ty%C3%B6ryhm%C3%A4-1#overlay-context=node/7
Tiivistelmä Eläketurvakeskuksen tilastotoimen ulkoisesta arvioinnista
Eläketurvakeskus tilasi omasta aloitteestaan tilastotoimestaan ulkoisen arvioinnin vuonna 2015. Arvioinnin tavoitteena oli saada riippumattomien asiantuntijoiden arvio Eläketurvakeskuksen tilastotoiminnasta, erityisesti sen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Arvioinnilla haettiin myös ehdotuksia tilastotoimen edelleen kehittämistä varten. Arvioinnin toteuttivat LT, VTM Päivi Hämäläinen, YTL Jussi Melkas ja MMM, VTM Heli Mikkelä.
Eläketurvakeskus tuottaa tilastoja Suomen eläkkeensaajista ja eläkejärjestelmästä. Lisäksi Eläketurvakeskus tarjoaa tilastoihin perustuvia erityispalveluita ja tietopalvelua. Tilastojen laatiminen on keskeinen osa eläketurvan arviointia ja kehittämistä, joka on työeläketurvan toimeenpanon ohella toinen ETK:n toiminnan päätehtävistä.
Tämä on loppuraportti Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut eli ODA-hankkeen kustannus-hyötyanalyysista. Analyysi on laadittu perustuen jo aiemmin laadittuun visiokuvaukseen, vaikuttavuuskaavioon sekä tietoon alueilta (Espoo, Tampere, Turku, Joensuu, Hämeenlinna, Eksote, Helsinki, Oulu) kerätyistä tiedoista. Pohjatietoihin sisältyy noin 70 mittaria suun terveydenhuollosta, neuvolatyöstä, avoterveydenhuollosta sekä sosiaalipalveluista.
ODA-palvelukokonaisuus koostuu sähköisestä hyvinvointitarkastuksesta ja -valmennuksesta, älykkäästä oire- ja palvelutarpeen arviosta sekä hyvinvointisuunnitelmasta. Sen keskeinen tavoite on, että itsepalvelua ja automaatiota lisäämällä voidaan joitakin ammattilaisten perinteisesti tekemiä tehtäviä nopeuttaa, siirtää kansalaisten itsensä tekemiksi tai automatisoida kokonaan. Keskeisenä nykytilan haasteena on, että pieni vähemmistö kuluttaa valtaosan sosiaali- ja terveyspalveluista, mikä näyttäytyy suurelle enemmistölle osin pitkinä jonoina palvelun heikkona saatavuutena.
Päivi Achte: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman toimeenpanon tukiTHL
Päivi Achte: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman toimeenpanon tuki. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen maakunnissa 24.2.2020
Tiivistelmä Eläketurvakeskuksen tilastotoimen ulkoisesta arvioinnista
Eläketurvakeskus tilasi omasta aloitteestaan tilastotoimestaan ulkoisen arvioinnin vuonna 2015. Arvioinnin tavoitteena oli saada riippumattomien asiantuntijoiden arvio Eläketurvakeskuksen tilastotoiminnasta, erityisesti sen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Arvioinnilla haettiin myös ehdotuksia tilastotoimen edelleen kehittämistä varten. Arvioinnin toteuttivat LT, VTM Päivi Hämäläinen, YTL Jussi Melkas ja MMM, VTM Heli Mikkelä.
Eläketurvakeskus tuottaa tilastoja Suomen eläkkeensaajista ja eläkejärjestelmästä. Lisäksi Eläketurvakeskus tarjoaa tilastoihin perustuvia erityispalveluita ja tietopalvelua. Tilastojen laatiminen on keskeinen osa eläketurvan arviointia ja kehittämistä, joka on työeläketurvan toimeenpanon ohella toinen ETK:n toiminnan päätehtävistä.
Tämä on loppuraportti Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut eli ODA-hankkeen kustannus-hyötyanalyysista. Analyysi on laadittu perustuen jo aiemmin laadittuun visiokuvaukseen, vaikuttavuuskaavioon sekä tietoon alueilta (Espoo, Tampere, Turku, Joensuu, Hämeenlinna, Eksote, Helsinki, Oulu) kerätyistä tiedoista. Pohjatietoihin sisältyy noin 70 mittaria suun terveydenhuollosta, neuvolatyöstä, avoterveydenhuollosta sekä sosiaalipalveluista.
ODA-palvelukokonaisuus koostuu sähköisestä hyvinvointitarkastuksesta ja -valmennuksesta, älykkäästä oire- ja palvelutarpeen arviosta sekä hyvinvointisuunnitelmasta. Sen keskeinen tavoite on, että itsepalvelua ja automaatiota lisäämällä voidaan joitakin ammattilaisten perinteisesti tekemiä tehtäviä nopeuttaa, siirtää kansalaisten itsensä tekemiksi tai automatisoida kokonaan. Keskeisenä nykytilan haasteena on, että pieni vähemmistö kuluttaa valtaosan sosiaali- ja terveyspalveluista, mikä näyttäytyy suurelle enemmistölle osin pitkinä jonoina palvelun heikkona saatavuutena.
Päivi Achte: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman toimeenpanon tukiTHL
Päivi Achte: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman toimeenpanon tuki. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen maakunnissa 24.2.2020
Oulun palvelunohjaushanke on Oulun sosiaali- ja terveystoimen tilaajan ja tuottajan yhteinen kehittämishanke. Tavoitteena on kehittää geneerinen palvelu- ja asiakasohjausmalli, jota voidaan hyödyntää myös muissa kunnissa.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 etenemisestä tehtyjen arviointien esittelytilaisuus. Maaseutuohjelmaa arvoidaan useista näkökohdista. Ohjelmakauden puoliväli on otollinen aika arviointien tekemiselle. Mitä tehdyt arvioinnit kertovat? Miten arviointien suositusten perusteella ohjelmatyötä voidaan kehittää siten, että tavoitteet saavutetaan?
Maakunta ja sote-uudistus Uudenmaan maakunta Timo AronkytöTimo Aronkytö
Sote-uudistus. Uudenmaan maakunnan maakunta- ja sote-uudistuksen muutoksen hallinnan valmistelu maaliskuu 2017.
Alueuudistus #sote #alueuudistus #Uusimaa2019
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi (luonnos)
1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman
hyötytavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi
Luonnos
THL:n työryhmä
3.2.2020
3. THL:n arviointitehtävä
• THL vastaa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -
ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen seurannasta ja
arvioinnista sekä arviointitulosten julkaisemisesta.
• THL:n toteuttama seuranta ja arviointi on ns. kehittävää
arviointia, jonka tarkoituksena on tukea alueilla tehtävää
kehittämistoimintaa hyötytavoitteiden suuntaisesti.
• Ohjelman koordinaatioryhmä täsmentää
toimeenpanosuunnitelmaa tarvittaessa arviointitulosten
perusteella.
3.2.2020
4. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -
ohjelman hyötytavoitteet
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden
ja jatkuvuuden parantaminen
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista
ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden
varmistaminen
5. Kustannusten nousun hillitseminen
3.2.2020
5. Arviointikehikko
THL seuraa ja arvioi ohjelman hyötytavoitteiden toteutumista:
• 1) Kansallisilla seurantamittareilla/rekisteriaineistoilla seurataan
hankealueilla muutosta suhteessa ohjelman hyötytavoitteisiin.
• 2) Alueiden hankekokonaisuuksien oma-arviointien avulla seurataan
alueilla toteutettuja kehittämistoimenpiteitä, kuten uusien
toimintamallien ja ratkaisujen toimeenpanoa ja käyttöönottoa sekä
niiden avulla saavutettuja tuloksia.
→ Tulkintoja ja arviointia siitä, miten kehittämistoimet ovat
edesauttaneet ohjelman hyötytavoitteiden saavuttamisessa.
3.2.2020
6. Kansalliset seurantamittarit ja rekisteriaineistot
• Ohjelman alustavat kansalliset seurantamittarit on koottu (Avohilmo,
Sotkanet) arviointisuunnitelmaluonnoksen liitteeseen (ks.
soteuudistus.fi -> liite 6).
• Lisäksi hyödynnetään THL:n terveys- ja sosiaalitalous -yksikön
kokoamaa ja vuosittain päivittyvää rekisteriaineistoa, joka sisältää koko
väestön palvelukäyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollon
hoitoilmoitusrekisteristä sekä tiedot Kelan korvaamasta yksityisestä
terveydenhuollosta ja Kelan korvaamista reseptilääkkeistä.
3.2.2020
7. Maakuntien hankekokonaisuuksien oma-
arviointi
Rahoitettavat hankkeet velvoitetaan toteuttamaan oma-arviointia seuraavien
minimivaatimusten mukaisesti 2 krt/vuosi:
• Oma-arvioinnissa tulee tehdä huolellinen lähtötilanteen arviointi ennen
kehittämistoimenpiteiden aloitusta.
• Oma-arvioinnin tulee sisältää kuvailevaa tietoa ja arviointitietoa
kehittämistoimenpiteiden, kuten konseptien, toimintamallien, ratkaisujen jne.
toimeenpanon ja käyttöönoton edistymisestä.
• Oma-arvioinnin tulee sisältää arviointitietoa käyttöönotettujen toimintamallien
ja ratkaisujen avulla saavutetuista tuloksista suhteessa hankkeen omiin
tavoitteisiin ja suhteessa ohjelman hyötytavoitteisiin.
• Rekisteritietojen seurannan tueksi THL toteuttaa lisäksi lyhyen kyselyn
hanketoimijoille (2 krt / vuosi), jossa he arvioivat hyötytavoitteiden toteutumista
alueellaan. (Kyselyn sisältö valmistellaan vuoden 2020 alussa.)
3.2.2020
9. Arvioinnin riskejä
• Seurantamittarit eivät ole riittävän sensitiivisiä tapahtuvaan
muutokseen nähden.
• Mittaritiedot eivät jostain syystä ole käytettävissä silloin, kun
analyysiä tehdään tai ne ovat puutteellisia.
• Hakkeiden oma-arvioinnit toteutetaan liian kevyesti siten,
että niiden informaatioarvo on vähäinen THL:n
arviointitehtävän kannalta.
3.2.2020