2. Alueelliset toimijat (esim. yliopistolliset sairaanhoitopiirit)
• Tukevat alueellisesti laaturekisteritoimintaa
• Hyödyntävät tuloksia esim. palvelujen kehittämisessä ja tutkimuksessa
Rekisterikohtaiset asiantuntijaryhmät
• Vastaavat kunkin rekisterin sisällön, analysoinnin, raportoinnin ja tiedon hyödyntämisen kehittämisestä
• Hakevat valtionrahoitusta keskukselta ja raportoivat rekisterien toiminnan tuloksista
Kansallinen asiantuntijaryhmä
• Tukee ohjausryhmän toimintaa
• Arvioi rekisterien sisältöä, laatua ja
toiminnan tuloksia
• Koordinoi yhteistyötä kansallisen
sote-tietoarkkitehtuurityön ja esim.
Kanta-palvelujen kanssa
Kansallinen ohjausryhmä
• Kehittää ja ohjaa kansallista
laaturekisteritoimintaa
• Ehdottaa, mitkä rekisterit
hyväksytään kansallisiksi
(STM vahvistaa asetukseen)
• Päättää rekisterien vuosittaisista
määrärahoista
Sihteeristö
• Hoitaa rekisterien koordinaatiota,
hallintoa ja viestintää
• Tukee kansallisen ohjausryhmän ja
asiantuntijaryhmän toimintaa
• Tukee yksittäisten rekisterien toimintaa
Rahoitus valtion budjetista
Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit
ehdotus organisaatioksi ja ohjaukseksi
2Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit
3. Laaturekisterit ovat osa sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojen toissijaista
käyttöä.
Kanta-tietovarantojen arvioidaan
olevan tulevaisuudessa merkittävä
terveydenhuollon toissijaisten
tietojen lähde, sillä Kantaan
tallennetaan jo nyt valtaosa
terveydenhuollon yksiköiden
potilastiedosta valmiiksi rakennetuilla
yhteyksillä ja rajapinnoilla.
Toistaiseksi tarvitaan kuitenkin
muitakin tiedonlähteitä, sillä
Kantaan ei tallennu toistaiseksi
riittävän yksityiskohtaista tietoa
rakenteisesti.
Potilaan hoidossa kirjattavien
tietojen rakenteistamista on
edistettävä.
Lisäksi on varmistettava, että
potilastietojärjestelmät kykenevät
käsittelemään ja välittämään tiedot
Kanta-palveluihin.
Kela rakentaa tietoturvallista
tietoallasta, johon kopioidaan
Kanta-palveluiden tiedot.
Kanta-tietoallasta on käytetty mm.
laaturekisterien tietolähteenä
diabeteksen pilotti-rekisterissä.
Kanta- ja rekisteritiedot
laaturekisterien tiedon lähteenä
3Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit
4. Kanta-palveluiden ja tilasto- ja rekisteritoiminnan
yhteensovittaminen 2021–2023*
4Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit
Kokonaiskuva
yhteistyöverkostoista
Uusien ja muuttuvien Kanta-palveluiden konseptointi ja toteutus
Sote-tiedonhallinnan ja tietopohjan kehittäminen
Verkostoyhteistyön ja viestinnän kehittäminen
Yhteentoimivat tietorakenteet, koodistot ja luokitukset
Laaturekisterit ja laaturekisteritoiminnan pohjana toimivat sosiaalihuollon,
ensihoidon, terveydenhuollon tiedot
Talous- ja henkilöstötiedot
Tietotuotantoa tukeva yhteistyöverkosto Ohjeidet arviointi
Hallintamallit ja
tietotantomallit
Hallintamallien ja käyttöympäristöjen kehittäminen
Kirjaamisohjeiden yhdenmukaistaminen
Ohjeiden päivitys ja yhdenmukaistaminen
Kanta-tietojen hyödyntäminen
Tiedon laadun systemaattinen arviointi
Tiedonsiirto- ja
käyttöympäristöt
Eteneminen kohti tavoitearkkitehtuuria
Laaturekisteritoiminnan yhteistyöverkostot ja ohjausrakenteet
Laaturekisterien tarvitsemat tekniset ratkaisut
Laaturekisteritoiminnan huomiointi ohjeistuksessa
* Luonnos, julkaistaan 1–3/2021
Laaturekisteritoiminnalle erityiset tiedot, PROM/PREM tiedot
5. Tiedon tulee vastata sen hyödyntäjä
tarvetta. Laaturekisteritoiminnan
kehittämistä tulee jatkaa siten, että
lähtökohtana on tiedon
hyödyntäminen, ei sen kerääminen.
Tämä edellytää dialogia niin sisällön,
analytiikan ja tekniikan
asiantuntijoiden välillä mutta yhä
useammin dialogia myös toiminnan
johdon kanssa.
Eri käyttäjäryhmillä on eri tarpeet
tiedolle ja sen jalostukselle
Dialogi Kirjaaminen Hyödyntäminen
Tiedon laatu syntyy sen alkulähteillä.
Meidän tulee kiinnittää yhä enemmän
huomioita asiakas- ja
potilastietojärjestelmien
käytettävyyteen ja sujuvuuteen.
Kirjaajalle itselleen tulee syntyä
hyötyä siihen käytetystä panoksesta.
Laadukkaan kirjaamisen
hyödyntäminen edellyttää sitä, että
määrittelyt, integraatiot ja
tiedonsiirrot pidetään ajantasalla.
Tällä hetkellä vanhentuneiden ja
vanhentuvien rakenteiden käyttö
rajoittaa tiedon hyötykäyttöä.
Tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä
tulee parantaa. Yhteiset
alustaratkaisut ja tiedon visualisoinnit
tukevat tiedon hyödyntämistä.
Tieto ei yksin riitä vaan sitä pitää
tulkita, jalostaa ja käyttää päätöksen
teon tukena, jotta siitä syntyy
lisäarvoa.
Laatutietoon pohjautuvan
vertaiskehittämisen tulee toteutua eri
asiantuntijoiden yhteistyönä, mukaan
lukien potilasjärjestöt ja asiakkaat.
Mihin keskitymme
Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit 5