Somettelua ilman kirjautumista (KATSO KUVAUKSESTA UUDEN VERSION LINKKI)Matleena Laakso
OLEN JO JULKAISSUT UUDEN VERSION tästä osin vanhentuneesta diasarjasta. SlideShare ei enää mahdollista diasarjojen päivittämistä, joten uusimman version nimellä Ilman kirjautumista toimivia sovelluksia löydät blogini koulutusdiojen sivulta: http://www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html
Sosiaalista mediaa voi hyödyntää opetuksessa monella tavoin ilman että ainakaan oppijoiden tarvitsee kirjautua. Tähän esitykseen on koottu syksystä 2011 alkaen pitämistäni työpajoista tällaisia palveluita ja tapoja. Diasarja on tehty ensisijassa läppäreitä ja pöytäkoneita ajatellen, mutta moni sovellus toimii myös mobiililaitteiden selaimella, osa vaatii erillisen sovelluksen.
5. Luento tieto- ja viestintätekniikan pedagogiset perusteet: tulevaisuus syn...Jari Laru
TÄllä luennolla kurkistetaan hieman TVT-aihepiiristä tehtyyn tutkimukseen. Mukana on sekä jo valmistuneiden väitöskirjojen aihepiirejä ett' meneillään olevia tutkimushankkeita. Luennolla on myös kolme vierailijaa kertomassa omista tutkimuksista
Alustuspuheenvuoro tapahtumassa: KAUPPATIETEELLISEN ALAN VALTAKUNNALLINEN TAPAAMINEN 17.-18.8.2015, OULU
Päivien ajankohtaisena teemana on digitaalisuus,
jota tarkastellaan tutkimuksen ja koulutuksen näkökulmasta.
Kokemuksia ja esimerkkejä tvt:n hyödyntämisestä oppilaitoksissa, näkökulmana erityisesti Pirkanmaan toisen asteen koulutus. Riikka Vannisen ja Matleena Laakson esitys Tampereen eOppimisen klusterille 3.4.2014 Tampereen yliopistolla
Museo DOPoppimisympäristönä- luento 25.10.2013
Henriikka Vartiainen
Nuorempi tutkija
Itä-Suomen yliopisto,
Filosofinen tiedekunta,
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto,
Savonlinnan kampus
Somettelua ilman kirjautumista (KATSO KUVAUKSESTA UUDEN VERSION LINKKI)Matleena Laakso
OLEN JO JULKAISSUT UUDEN VERSION tästä osin vanhentuneesta diasarjasta. SlideShare ei enää mahdollista diasarjojen päivittämistä, joten uusimman version nimellä Ilman kirjautumista toimivia sovelluksia löydät blogini koulutusdiojen sivulta: http://www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html
Sosiaalista mediaa voi hyödyntää opetuksessa monella tavoin ilman että ainakaan oppijoiden tarvitsee kirjautua. Tähän esitykseen on koottu syksystä 2011 alkaen pitämistäni työpajoista tällaisia palveluita ja tapoja. Diasarja on tehty ensisijassa läppäreitä ja pöytäkoneita ajatellen, mutta moni sovellus toimii myös mobiililaitteiden selaimella, osa vaatii erillisen sovelluksen.
5. Luento tieto- ja viestintätekniikan pedagogiset perusteet: tulevaisuus syn...Jari Laru
TÄllä luennolla kurkistetaan hieman TVT-aihepiiristä tehtyyn tutkimukseen. Mukana on sekä jo valmistuneiden väitöskirjojen aihepiirejä ett' meneillään olevia tutkimushankkeita. Luennolla on myös kolme vierailijaa kertomassa omista tutkimuksista
Alustuspuheenvuoro tapahtumassa: KAUPPATIETEELLISEN ALAN VALTAKUNNALLINEN TAPAAMINEN 17.-18.8.2015, OULU
Päivien ajankohtaisena teemana on digitaalisuus,
jota tarkastellaan tutkimuksen ja koulutuksen näkökulmasta.
Kokemuksia ja esimerkkejä tvt:n hyödyntämisestä oppilaitoksissa, näkökulmana erityisesti Pirkanmaan toisen asteen koulutus. Riikka Vannisen ja Matleena Laakson esitys Tampereen eOppimisen klusterille 3.4.2014 Tampereen yliopistolla
Museo DOPoppimisympäristönä- luento 25.10.2013
Henriikka Vartiainen
Nuorempi tutkija
Itä-Suomen yliopisto,
Filosofinen tiedekunta,
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto,
Savonlinnan kampus
Teknologia, oppiminen ja osaaminen yhteiskunnassa - uudet teknologiat isännän...Jari Laru
Jari Laru, KT, yliopistonopettaja, Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, pitää webinaarin TO 21.2.2013 kello 14:30-15.15 aiheesta "Teknologia, oppiminen ja osaaminen yhteiskunnassa - uudet teknologiat isännän vai rengin roolissa?"
Mobiililaitteiden mahdollisuudet oppimisen tukenaJari Laru
Tabletit ja mobiililaitteet järjestötyössä koulutus 17.4.2013. Tilaaja: OK-Opintokeskus�.
Esitys löytyy vodcastina täältä: http://www.youtube.com/watch?v=xTpiDVWSguc&feature=youtu.befeature=youtu.be
"mobiilioppiminen" -mitä se teknologia tahtooJari Laru
Verkkoluento Oulun yliopiston TOPIK-yksikön koulutuksessa ”tvt koulun johtamisen välineenä”. Kohdeyleisö koostui lähinnä perusasteen ja lukioiden rehtoreista.
Miten opettajien uusi sukupolvi mullistaa opetuksen? Vai mullistaako sittenkään?Jari Laru
Puheenvuoro SETT2018 tapahtumassa 13.9.2018, Messukeskus, Helsinki.
Tarkastelen puheenvuorossa virassa olevien opettajien ja opettajaksi opiskelevien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.
Suuntana tulevaisuus- Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten o...Miikka Salavuo
Keynote-esitys Lukion opettajien tvt-päivillä Turussa 15.9. 2012. Esityskalvot ovat osa kokonaisesitystä, eivätkä välttämättä aukea sellaisenaan täysin!
Developing Computational Thinking Practises through Digital Fabrication Activ...Jari Laru
This paper presents a study of developing computational thinking (CT) practices through digital fabrication activities, such as creating tangible artefacts with digital tools. The aim of the study was to explore the potential of digital fabrication activities for developing CT practices. We investigated three cases of school visits where the students engaged in digital fabrication activities in Fab Lab Oulu, northern Finland. Based on the perspectives of the teachers who participated in the activities and facilitators who ran the activities, we identified that digital fabrication activities have the potential to develop CT practices, especially formulating problems in order to use a computer for assistance, thinking logically, and implementing possible solutions efficiently and effectively. The findings suggested that the nature of digital fabrication activities, such as frequent use of computers and complex problem-solving, encouraged development of CT practices. However, we also uncovered the possibility that CT is not being adequately defined by the teachers and facilitators.
Supporting Fab Lab facilitators to develop pedagogical practices to improve l...Jari Laru
Planning and facilitating digital fabrication activities, where students engage in creating tangible artefacts with digital technology, requires knowledge on both technology and pedagogy. Currently, most of the studies see facilitators of digital fabrication activities as technology experts and there are only few studies regarding them as educators. There is not much discussion from the learning sciences point of view, considering what are the requirements to enhance learning in the activities. To fill these research gaps, this paper aims to provide theoretically grounded practical suggestions of how the facilitators may contribute to improve students’ learning in digital fabrication activities based on learning science propostions. The aim of this study was to explore, how Fab Lab facilitators and school teachers can design digital fabrication activities to support students’ learning. We explored the current practices in Fab Lab Oulu from the two perspectives: considering novice students’ learning and scaffolding ill-structured problem-solving. We suggest that the facilitators may improve students’ learning by taking into account their background and current learning processes, applying instructional scaffolding, and supporting teachers involvement to take active role in the activities.
Are we currently moving from the age of mobolism to age of artificail intelli...Jari Laru
The 13th annual International Technology, Education and Development Conference, INTED2019,IValencia (Spain). 11th-13th of March, 2019. Special Learning Technology Accelerator (Lea) Horizon 2020 project session: Innovation procurement to steer user-driven innovations for digital learning.
Digitaalisen oppimisen välineitä yhdessä kehittämässä – varhainen omaksuja, u...Jari Laru
Esitykseni pääviesti on se, että jokaisessa organisaatiossa on varhaisia omaksujia myös tietohallinnon asiakkaina. Heidät tulisi ottaa mukaan yhteiskehittämiseen eli käyttää resurssina, eikä syyllistyä vastakkainasetteluun..
Korkeakoulujen IT-Päivät 6.11-7.11.2018 Oulu, Finland.
Puheenvuoro RAKLI:n vierailulla: Teknologiatuettu oppiminen ja oppimisen uude...Jari Laru
RAKLIn vierailu Oulun yliopistolle 11.6.2018. Puheenvuoro.
Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus
Oulun yliopisto/KTK/Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö
Mulla olis ny yksi hopea ja kuusi pronssia! osaamismerkit opetuksessa Jari Laru
ESITYS esitetty Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 2017 -tapahtumassa.
Tässä foorumissa kerrotaan kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan orientoivien opintojen (3+2 op) muuttamisesta osaamismerkkeihin perustuvaksi, opiskelijalähtöiseksi, pelillistetyksi ja ongelmalähtöiseksi kokonaisuudeksi. Nämä väline- ja sovellusopinnot ovat tiedekuntamme opiskelijoille usein ainoa katsaus teknologiatuetun oppimisen ja opettamisen maailmaan, joten niiden kehittämiseen on panostettu vuosien aikana paljon. Aiemmin on kokeiltu mm. pisteisiin perustuvaa pelillistämistä ja opetuksen tarinallistamista. Mielestäni perinteiset välineharjoitukset eivät ole enää paras tapa opiskella tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä 2010-luvulla, vaan yhä enemmän on tarvetta opetella tutkia uusia tapoja toteuttaa välineisiin ja sovelluksiin tutustuminen.
Kurssiuudistuksen suunnittelun pohjaksi valittiin kolmeportainen vaikeustason nousu ja siihen liittyvä ongelmalähtöisyys, kontekstualisuus ja pelillistäminen. Pelillistämistä lukuun ottamatta ongelmalähtöisyys ja kontekstualisuus lisääntyvät korkeammalle tasolle pyrittäessä. Kurssien rakenne suunniteltiin sellaiseksi että opiskelijat saivat itse päättää kuinka he opintonsa toteuttavat kunhan he saavat tietyn määrän osaamismerkkejä tositteena osaamisestansa. Jokainen osaamismerkki toimi itsenäisenä oppimateriaalina jonka lisäksi opettaja tarjosi opiskelijoille räätälöityä työskentelyapua.
Osaamismerkkien matalin taso koostui lähinnä sovellusharjoitteista ja tutustumisesta erilaisiin verkostopalveluihin. Toisella tasolla osaamismerkin sai oman opiskelunsa suunnittelemisesta, sovellusharjoituksen suunnittelusta tai vaikkapa käytännön opetuskokeilusta. Korkein taso tarkoitti kurssin välitöntä läpäisyä - erityisen etevä opiskelija pystyi osoittamaan oman osaamisensa hakemalla välittömästi kultaista merkkiä jonka tositteena tarvittiin toteutuksen suunnitelma ja raportti sovellusesimerkkeineen.
Osaamismerkit toteutettiin Discendumin Badgefactory -palvelun avulla ja ne integroitiin osaksi Eliademy-ympäristössä toteutettua kurssia. Matalimman tason osaamismerkit myönnettiin automaattisesti siten, että opettaja teki niiden hakulomakkeisiin vain satunnaistarkastuksia kun taas kaksi korkeinta tasoa perustui opettajan tekemään tarkistukseen ja hyväksymiseen. Hyväksytyt merkit opiskelija tallensi omaan Openbadge Passport -lompakkoonsa ja julkiseen osaamisportfolioonsa.
Teknologiatuettu oppiminen ja opetus 4op - johdantoluento + digitalisaatioJari Laru
Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kurssin "teknologiatuettu oppiminen ja opetus" johdantoluento. Luennoitsija: Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus
Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö
1. Tämän vuosituhannen ydintaidot ja
teknologian opetus- ja oppimiskäyttö
Jari Laru, KT, yliopistonlehtori
Teknologiatuettu oppiminen ja opettaminen
Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö, LET
Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden tiedekunta
eLukion opettajanpäivät 4.4. Oulu
7. http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2b/Black_swan_jan09.jpg
Musta Joutsen on erittäin
epätodennäköinen tapahtuma,
jolla on kolme luonteenomaista
piirrettä:
1. se ei ole ennustettava,
2. sillä on valtava vaikutus
3. ja osaamme kehitellä selityksen,
jonka ansiosta se vaikuttaa
vähemmän satunnaiselta ja
ennustettavammalta kuin olikaan.
Oulun oma ”joutsen”
Taleb, N. N., & Pietiläinen, K.
(2007). Musta joutsen: Erittäin
epätodennäköisen vaikutus. Terra
”Onko ympärillämme yhä
enemmän mustia joutsenia?”
8. Opettajan haaste nr 1.
“prepare kids for jobs that don’t yet exist”
(anonymous)”
Krokfors, L., Kangas, M., Vitikka, E. & Mylläri, J. 2010. Näkökulmia tulevaisuuden koulupedagogiikkaan. Teoksessa Smeds, R., Krokforos, L.,
Ruokamo, H., & Staffans, A. (toim.) 2010. InnosSchool –välittävä koulu. Oppimisen verkostot, ympäristöt ja pedagogiikka. Aalto-yliopiston
teknillinen korkeakoulu. SimLab Report Series 31, 51–85
Nykykoulujen oppilaat siirtyvät työelämään ja
aikuisuuteen noin 10–15 vuoden kuluttua,
jolloin yhteiskunnan voidaan ennakoida olevan
vaatimuksiltaan monella tapaa erilainen kuin
tällä hetkellä. Krokfors et. al (2010).
9. • ”Useimmilla maailman koulujärjestelmillä on yksi
yhteinen piirre. Se on se, että oppilaiden mielenkiinto
koulua ja opiskelua kohtaan laskee mitä pidempään he
koulua käyvät.” (Pasi Sahlberg 2013)
• Suomalaisten 8.-luokkalaisten opiskelumotivaatio ja
opiskeluun sitoutumisen on koko vertailuryhmän
heikoimmasta päästä. (TIMSS- ja PIRLS –tutkimukset)
• "Lasten ja nuorten älyllinen kapasiteetti on yksi
alikäytetyimmistä resursseista Suomessa.” (Kirsti Lonka
2013)
Opettajien haaste nr 2.
10.
11. MONET TEHTÄVÄT OVAT LUONTEELTAAN
KOMPLEKSISIA EIKÄ NIITÄ OLE
MAHDOLLISTA HOITAA TÄYSIN YKSIN.
13. Tärkeimmät työssä käytetyt taidot (kysely
10 v. sitten valmistuneille)
1. Ongelmien määrittely ja ratkaisu
2. Informaation hakeminen ongelmien ratkaisemiseksi ja
päätöksenteon tueksi
3. Opiskelu ja työskentely itsenäisesti
4. Hyvä ja tehokas puhetaito
5. Tehokas välineiden (erityisesti tietotekniikka)
hyödyntäminen
Riippumatta alasta ja koulutuksesta nämä taidot
menivät alakohtaisen tiedon ja osaamisen edelle.
Barth (2009) teoksessa Scardamalia, Bransford, Kozma & Quellmalz (2012) New
assesments and environments for knowledge building
14. Ongelma 1: hyvin strukturoitu (selkeä
ongelma)
http://www.slideshare.net/juliamoisand/sol
ving-complex-problems-through-design
17. Puntaroi.. Kumpi taito ”painaa
enemmän”? Ja mitä nämä taidot ovat?
Pehmeät taidot Kovat taidot
18. Tärkeimmät työssä käytetyt taidot (kysely
10 v. sitten valmistuneille)
1. Ongelmien määrittely ja ratkaisu
2. Informaation hakeminen ongelmien ratkaisemiseksi ja
päätöksenteon tueksi
3. Opiskelu ja työskentely itsenäisesti
4. Hyvä ja tehokas puhetaito
5. Tehokas välineiden (erityisesti tietotekniikka)
hyödyntäminen
Riippumatta alasta ja koulutuksesta nämä taidot
menivät alakohtaisen tiedon ja osaamisen edelle.
Barth (2009) teoksessa Scardamalia, Bransford, Kozma & Quellmalz (2012) New
assesments and environments for knowledge building
19. Rakkaalla lapsella on monta nimeä..
• Pärjäämistaidot..
• Ydintaidot..
• Vuosituhannen taidot..
• 21-vuosisadan oppimistaidot..
21th century skills:
• Dede, C. (2010). Comparing frameworks for 21st century skills. 21st century skills: Rethinking how
students learn, 51-76.
Saatavilla: http://watertown.k12.ma.us/dept/ed_tech/research/pdf/ChrisDede.pdf
• Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., Miller-Ricci, M., & Rumble, M. (2012).
Defining twenty-first century skills. In Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 17-66).
Springer Netherlands. Saatavilla yliopiston verkossa (atk-luokkien kiinteä verkko, kirjaston
tietokoneet, eduroam jne. : http://link.springer.com/chapter/10.1007%2F978-94-007-2324-5_2
• Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, B., & Quellmalz, E. (2012). New assessments and
environments for knowledge building. In Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 231-
300). Springer Netherlands. http://link.springer.com/chapter/10.1007/978-94-007-2324-5_5
20. https://ktl.jyu.fi/atc21s/atc21s
Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley,
M., Miller-Ricci, M., & Rumble, M. (2012). Defining
twenty-first century skills. In Assessment and teaching
of 21st century skills (pp. 17-66). Springer
Netherlands.
https://www.coursera.org/cour
se/atc21s
24. ”Technology is now rapidly
transitioning a tool for exploratory
tinkering at the margins of mainstream
education to becoming an expected
component of the core, universal
infrastructure of education” (Roschelle,
2013)
Roschelle, J. (2013). Special Issue on
CSCL: Discussion. Educational
Psychologist, 48(1), 67-70.
25. Oppimisen perusteet ja
hype pitää erottaa
”We need distinguish between enduring
fundamentals of learning and the transient froth
splashed up by each new wave of innovation”
(Goodyear & Retalis, 2010).
http://www.flickr.com/photos/42956340@N00/11223187/
Oppiminen Hype
27. Opettajasta oppimisen
suunnittelijaksi ja orkestroijaksi.
Design is becoming a more recognisable and
significant part of the work of teachers generally
(Beetham and Sharpe 2013; Conole 2012; Goodyear
and Retalis 2010; Laurillard 2012; Luckin 2010)
Dimitriadis, Y., & Goodyear, P. (2013). Forward-oriented design for learning: illustrating the approach. Research in
Learning Technology, 21.http://www.researchinlearningtechnology.net/index.php/rlt/article/view/20290
Goodyear, P., & Dimitriadis, Y. (2013). In medias res: reframing design for learning. Research in Learning Technology, 21.
http://www.researchinlearningtechnology.net/index.php/rlt/article/view/19909
28. ”Hyvän” kurssin
komponentteja
• MALLI: Oppimisteoreettisesti perustellut vaiheet
(esim. Ongelmalähtöinen yhteisöllinen oppiminen)
• META: Työskentelyn tueksi
suunnittelu/keskusteludokumentti (ei varsinainen
tuotos)
• ARVIOINTI+: Oppilaiden itse-
vertaisarviointilomake
• ”KOVA TUOTOS”: Kiellä yksinkertaisin ratkaisu ie.
Powerpoint-esitys bullettiluettelona tai word-
dokumentti. Tilalle yhteiskirjoittamista,
käsitekarttoja jne.
• HENKILÖKOHTAISET oppimisympäristöt: anna
valita laitteet, välineet, sovellukset ym. Mitkä
sopivat oppilaalle EI OPPILAITOKSELLE.