Koronakyselyn tulokset kevät 2021.

1. OAJ:n tilannekuvakysely
korona-ajan kokemuksista
Touko–kesä 2021

2. Kyselyn perustiedot
• Kyselyn aineisto koottu 1.–13.6.2021 verkossa jaetulla linkillä.
• Vastaajia liki 1900. Valtaosin perusopetuksesta (1050),
varhaiskasvatuksesta, lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta.
Kymmeniä vastauksia myös yliopistoista,
ammattikorkeakouluista, taiteen perusopetuksesta ja vapaasta
sivistystyöstä.
• Mukana n. 140 esihenkilöä, pääasiassa päiväkodinjohtajia sekä
perusopetuksen rehtoreita.
• Vastaajia kaikista maakunnista.

3. Korona-ajasta on selviydytty, mutta
kuormitus on ollut kova
• Yleisesti koetaan, että korona-ajasta selviydyttiin alalla hyvin (3/4
vastaajista). Kriittisen arvion esittää noin joka viides vastaaja
(ammatillisessa koulutuksessa joka kolmas vastaaja).
• Valtaosa vastaajista (55 %) kokee poikkeusajan vahvistaneen
opettajien arvostusta yhteiskunnassa. Eniten vastakkaista
näkemystä (30 %) on varhaiskasvatuksessa.
• Opettajat ovat poikkeusoloissa suhtautuneet luottavaisesti omaan
osaamiseensa (74 %). Eniten haasteita osaamisessa
poikkeusjärjestelyissä on koettu taiteen perusopetuksessa.
• Huolestuttava tieto on se, että korona-aika on saanut joka
kolmannen vastaajan pohtimaan hakeutumista pois kasvatus-
koulutus-alalta. Varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja lukiossa
tämä osuus on liki 40 %.

4. Saatu tuki ja ohjeiden toimivuus
• Valtaosa vastaajista pitää saatuja valtakunnallisia (mm.
Opetushallitus ja THL) ohjeita pääosin riittävinä, kuitenkin
merkittävä osa vastaajista kritisoi niitä (peruskoulu ja lukio: 45
% vastaajista pitää ohjeita epäselvinä ja tukea riittämättömänä).
• Erityisen tärkeänä on pidetty omilta kollegoilta ja työyhteisöltä
saatua tukea (81 % vastaajista).
• Huomionarvoista on, että reilu kolmannes esihenkilöistä ei
pitänyt saatua ohjeistusta selkeänä ja toteutettavissa olevana.
Enemmistö esihenkilöistä arvioi kriittisesti myös ohjeistuksen
liian myöhäistä viestimistä heille.

5. Korona-ajan vaikutukset oppijoille (1)
• Enemmistö opettajista arvioi oppimisvajetta syntyneen. Oppimisvajetta
arvioidaan syntyneen useille oppijoille (osalle tai suurelle osalle oppijoista)
ja kaikilla koulutusasteilla (myös korkeakouluissa).
• Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa jopa ¾ opettajista arvioi oppimisvajetta
syntyneen (lukiossa 18 % ja ammatillisissa 27% jopa ”suurella osalla oppijoista”)
• Samoin 50 % arvioi vähäisempää, passiivista osallistumista toimintaan ja
44 % tavanomaista suurempia vaikeuksia suoriutua annetuista tehtävistä
useilla oppijoilla. Vastaavia vaikutuksia ei ole havainnut oppijoillaan vain
alle kuudennes vastaajista (12 % ja 16 %).
• Myös oppijoiden ahdistuneisuutta ja levottomuutta oli havaittu yleensä
useilla oppijoilla (44 % vastaajista). Valtaosa oli havainnut myös stressiä ja
uupumusta useilla oppijoilla (53 %). Huolestuttavimmat luvut olivat
lukiossa (81 %) ja yliopistossa (65 %).

6. Korona-ajan vaikutukset oppijoille (2)
• Myös poikkeusjärjestelyjen myönteisiä vaikutuksia kysyttiin.
• Noin puolet vastaajista kertoi myös poikkeusjärjestelyjen lisänneen
osalla oppijoista (osalla tai yksittäisillä oppijoilla) tavanomaista
aktiivisempaa osallistumista tai tavanomaista parempaa suoriutumista.
• MUTTA: Millään koulutusasteella näitä ei arvioitu aiheutuneen
suurelle osalle oppijoista (vain 1–3 % vastaajista), ja
huomattava osa vastaajista ei ole havainnut lainkaan tällaisia
vaikutuksia oppijoillaan (39–43 % vastaajista).

7. Millaista tukea poikkeusoloista ja niiden
vaikutuksista palautumiseen tarvitaan?
• Ylivoimaisesti tärkeimpänä tuen muotona nähtiin lisäopettajien
palkkaaminen (ryhmien pienennys, samanaikaisopetus,
resurssiopetus), jota piti tärkeimpänä 50 % vastaajista.
• Toiseksi tärkeimpänä pidettiin keskittymistä perustoimintaan,
vaikka pitämällä taukoa kehittämishankkeista (19 %
vastaajista).
• Muina merkittävinä tukitoimia esiin nousivat lisäopetuksen
tarjoaminen (tämä korostui etenkin ammatillisen koulutuksen
osalta) sekä tuki opetushenkilöstön työhyvinvointiin.

8. Annettu etäopetus
• Etäopetusta on annettu eniten korkeakouluissa (liki 90 % vastaajista
antanut etäopetusta yli vuoden) sekä toisella asteella (n. 40 %
vastaajista opettanut etänä 6-12 kk, ammatillisessa 25 % yli vuoden)
• Parhaiten etäopetuksen on koettu soveltuvan annettavaan
opetukseen korkeakouluissa (soveltuu hyvin: ~30 %, soveltuu osaan
opetuksesta ~60 %, soveltuu heikosti ~10%).
• Toisella asteella etäopetuksen arvioidaan soveltuvan osaan
opetuksesta (lukio 71 %, amm. 49%), kuitenkin heikommin
ammatilliseen (41%: soveltuu heikosti tai ei lainkaan opetukseen).
• Perusopetuksessa noin puolet arvioi etäopetuksen soveltuneen
osaan opetuksesta, 43 % arvioi soveltuneen heikosti tai ei lainkaan.

9. Esihenkilöt
• Liki 9/10 esihenkilöistä piti työkuormaa korona-aikana ja
poikkeusjärjestelyissä kohtuuttomana. (40 % täysin, 44 % osin)
• Myös esihenkilöistä noin kolmannes on korona-aikana pohtinut hakeutumista
pois alalta.
• 52 % piti saatua ohjeistusta selkeänä ja toteutettavissa olevana; 36
% ei pitänyt
• Enemmistön (49 % vs. 45 %) mielestä poikkeusjärjestelyistä ei oltu
viestitty esihenkilöille riittävän hyvissä ajoin.
• Enemmistö esihenkilöistä (49 % vs. 34 %) ei koe, että esihenkilöitä
on tuettu riittävästi.
• Valtaosa esihenkilöistä kokee työyhteisön kehittyneen
poikkeusoloissa (65 %).