SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittisen asiantuntijan Kirsi Rasinaho esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
Ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö on muuttanut opettajan työnkuvaa merkittävästi, kun opettajan rooli on muuttunut entistä monipuolisemmaksi.
Opetusvelvollisuustyöajassa opettajan pitämät oppitunnit ovat palkanmaksun peruste. Ammatillisen reformin myötä oppituntien käsite poistui lainsäädännöstä, ja näin ollen oppitunti palkanmaksun perusteena ei enää ollut toimiva.
Vuosityöaikasopimus tukee ammatillisen opettajan uutta työnkuvaa, sillä sopimuksen mukaan kaikki opettajan tekemä työ on palkanmaksun perusteena. Sopimus mahdollistaa hyvin erilaisia opettajan työnkuvia.
Tutustu, miten ammatillisissa oppilaitoksissa vuosityöaikasopimus vaikuttaa opettajien työaikaan, vapaajaksoihin ja palkkaan.
Lue lisää: https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/tyoaika/
SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittisen asiantuntijan Kirsi Rasinaho esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
Ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö on muuttanut opettajan työnkuvaa merkittävästi, kun opettajan rooli on muuttunut entistä monipuolisemmaksi.
Opetusvelvollisuustyöajassa opettajan pitämät oppitunnit ovat palkanmaksun peruste. Ammatillisen reformin myötä oppituntien käsite poistui lainsäädännöstä, ja näin ollen oppitunti palkanmaksun perusteena ei enää ollut toimiva.
Vuosityöaikasopimus tukee ammatillisen opettajan uutta työnkuvaa, sillä sopimuksen mukaan kaikki opettajan tekemä työ on palkanmaksun perusteena. Sopimus mahdollistaa hyvin erilaisia opettajan työnkuvia.
Tutustu, miten ammatillisissa oppilaitoksissa vuosityöaikasopimus vaikuttaa opettajien työaikaan, vapaajaksoihin ja palkkaan.
Lue lisää: https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/tyoaika/
OAJ selvitti touko-kesäkuussa tehdyssä kyselyssä, miten korona-ajan opetusjärjestelyt ovat toimineet varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa.
SAK:n koulutuspäällikön Mikko Koskisen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 12.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
SAK:n kehittämisjohtajan Saana Siekkisen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
Miksi vuosityöaika, ja mitä se käytännössä tarkoittaa?
Sivista ja OAJ tukevat oppilaitosten vuosityöaikaan siirtymistä esimerkiksi järjestämällä aiheesta yhteistä koulusta vuonna 2019. Dioissa on helmikuussa 2019 Akavatalossa pidetyn koulutuksen materiaalit.
Koulutusten tavoite on vahvistaa yhteistä käsitystä vuosityöaikajärjestelmäsopimuksen sisällöstä sekä tukea osapuolia vuosityöaikajärjestelmän käyttöönottoon ja soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä.
Sivista ja OAJ valmistelevat myös yhteisen suosituksen työsuunnitelman laadinnassa huomioitavista pääkohdista. Paikallisesti keskustelujen kautta luodaan malli työajan suunnittelusta ja seurannasta.
Suomessa on 69 000 syrjäytynyttä nuorta. Syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat vähintään 1,4 miljardia joka vuosi.
OAJ:n oppivelvollisuusmallin avulla jokainen saa hyvän perustan osaamiselleen. Uudistamalla oppivelvollisuutta rohkeasti nyt, voidaan estää nuorten syrjäytymistä ja nostaa suomalaisten koulutustasoa. Kyse on pitkällä siirtymäajalla toteutettavasta uudistuksesta, josta on tehtävä ratkaisut tulevassa hallitusohjelmassa.
SAK esittää työllisyyden parantamiseksi useita keinoja, jotka voidaan saada liikkeelle nopealla aikataululla. Keinovalikoimaan sisältyvät muun muassa työttömien palvelujen tehostaminen ja työikäisten osaamisen parantaminen.
SAK haluaa parantaa vähän koulutettujen ja matalapalkka-alojen työttömien koulutusmahdollisuuksia koulutuksen tarjontaa, työttömyysturvaa ja työn jakamisen malleja uudistamalla.
Keväällä 2020 opetus siirtyi koronaviruksen vuoksi nopeasti poikkeusjärjestelyjen varaan. Miten homma sujui? OAJ kysyi jäseniltään, ja vastauksia kertyi yli 5 500!
Selaa kyselytulosten tiivistelmää.
Oppivat koulut -hanke-esittelyä osana Itä-Suomen Sivistysfoorumi II:a (2015) pohjustavaa infoa ja keskustelua Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivillä Siilinjärvellä 5.9.2014
OAJ:n mediainfon teemana olivat kevään 2021 kuntavaalit. Esityksessä kerrotaan OAJ:n tavoitteista ja alustavia tietoja OAJ:n vaalikoneen tuloksista. Myös koronatilanne oli esillä.
SAK:n Mikko Koskisen esitys – SAK:n koulutuspäivät opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 16.–17.9.2016 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä
eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin - opinnollistamisen monet mahdollisuudeteamkhanke
Ammattikorkeakouluopiskelijat opinnollistavat opintojaksoja kasvavissa määrin. Webinaarissa pureuduttiin siihen, mitä opinnollistaminen käytännössä tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on korkeakouluille. Lisäksi jaettiin kokemuksia ja hyviä käytänteitä erilaisten opintojaksojen opinnollistamiseen.
Webinaari on suunnattu erityisesti korkeakoulujen opettajille ja opinto-ohjaajille, mutta mukaan ovat tervetulleita myös kaikki opinnollistamisesta kiinnostuneet.
Webinaarissa esiintyivät Annu Niskanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Jaana Liukkonen ja Katri Hemminki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta sekä Heidi Varpelaide ja Johanna Kero Satakunnan ammattikorkeakoulusta.
Videotallenne löytyy YouTubesta: https://youtu.be/YfkJfHBj1UM
Luonnonvara-alan koulutuksen yhteistyö Kaakkois-SuomessaMTK ry
MTK Kaakkois-Suomi kutsui koolle alueen luonnonvara-alan koulutuksen järjestäjät keskustelutilaisuuteen, jossa pohdittiin yhteistyömahdollisuuksia. Susanna Tauriaisen esitys loi kokonaiskuvaa koulutuspolitiikan keskeisistä muutoksista.
Esitysmateriaali Yhdessä huipulle eAMK päätöstilaisuudessa 17.1.2020. eAMK-ilmiantopyyntö oppimisen ekosysteemeistä poiki poikkeuksellisen laajan haastatteluaineiston. Esityksessä kerrotaan millaisia hyviä työelämäläheisiä käytäntöjä haastatteluista löytyi.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ toteutti jäsenkyselyn sen perusopetuksessa ja lukioissa työskenteleville jäsenille. Kyselyt näyttävät, että ryhmäkoot ovat liian suuria ja oppimisen tuki ei toteudu peruskouluissa. Ongelmat näkyvät myös lukioissa, joiden opiskelijoiden opiskelutaidot ja elämänhallintataidot ovat heikentyneet. OAJ peräänkuuluttaa koulutuksen erityissuojeluksen säilyttämisen tärkeyttä hallituksen kehysriihessä.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ toteutti jäsenkyselyn sen perusopetuksessa ja lukioissa työskenteleville jäsenille. Kyselyt näyttävät, että ryhmäkoot ovat liian suuria ja oppimisen tuki ei toteudu peruskouluissa. Ongelmat näkyvät myös lukioissa, joiden opiskelijoiden opiskelutaidot ja elämänhallintataidot ovat heikentyneet.
OAJ selvitti touko-kesäkuussa tehdyssä kyselyssä, miten korona-ajan opetusjärjestelyt ovat toimineet varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa.
SAK:n koulutuspäällikön Mikko Koskisen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 12.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
SAK:n kehittämisjohtajan Saana Siekkisen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
Miksi vuosityöaika, ja mitä se käytännössä tarkoittaa?
Sivista ja OAJ tukevat oppilaitosten vuosityöaikaan siirtymistä esimerkiksi järjestämällä aiheesta yhteistä koulusta vuonna 2019. Dioissa on helmikuussa 2019 Akavatalossa pidetyn koulutuksen materiaalit.
Koulutusten tavoite on vahvistaa yhteistä käsitystä vuosityöaikajärjestelmäsopimuksen sisällöstä sekä tukea osapuolia vuosityöaikajärjestelmän käyttöönottoon ja soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä.
Sivista ja OAJ valmistelevat myös yhteisen suosituksen työsuunnitelman laadinnassa huomioitavista pääkohdista. Paikallisesti keskustelujen kautta luodaan malli työajan suunnittelusta ja seurannasta.
Suomessa on 69 000 syrjäytynyttä nuorta. Syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat vähintään 1,4 miljardia joka vuosi.
OAJ:n oppivelvollisuusmallin avulla jokainen saa hyvän perustan osaamiselleen. Uudistamalla oppivelvollisuutta rohkeasti nyt, voidaan estää nuorten syrjäytymistä ja nostaa suomalaisten koulutustasoa. Kyse on pitkällä siirtymäajalla toteutettavasta uudistuksesta, josta on tehtävä ratkaisut tulevassa hallitusohjelmassa.
SAK esittää työllisyyden parantamiseksi useita keinoja, jotka voidaan saada liikkeelle nopealla aikataululla. Keinovalikoimaan sisältyvät muun muassa työttömien palvelujen tehostaminen ja työikäisten osaamisen parantaminen.
SAK haluaa parantaa vähän koulutettujen ja matalapalkka-alojen työttömien koulutusmahdollisuuksia koulutuksen tarjontaa, työttömyysturvaa ja työn jakamisen malleja uudistamalla.
Keväällä 2020 opetus siirtyi koronaviruksen vuoksi nopeasti poikkeusjärjestelyjen varaan. Miten homma sujui? OAJ kysyi jäseniltään, ja vastauksia kertyi yli 5 500!
Selaa kyselytulosten tiivistelmää.
Oppivat koulut -hanke-esittelyä osana Itä-Suomen Sivistysfoorumi II:a (2015) pohjustavaa infoa ja keskustelua Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivillä Siilinjärvellä 5.9.2014
OAJ:n mediainfon teemana olivat kevään 2021 kuntavaalit. Esityksessä kerrotaan OAJ:n tavoitteista ja alustavia tietoja OAJ:n vaalikoneen tuloksista. Myös koronatilanne oli esillä.
SAK:n Mikko Koskisen esitys – SAK:n koulutuspäivät opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 16.–17.9.2016 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä
eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin - opinnollistamisen monet mahdollisuudeteamkhanke
Ammattikorkeakouluopiskelijat opinnollistavat opintojaksoja kasvavissa määrin. Webinaarissa pureuduttiin siihen, mitä opinnollistaminen käytännössä tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on korkeakouluille. Lisäksi jaettiin kokemuksia ja hyviä käytänteitä erilaisten opintojaksojen opinnollistamiseen.
Webinaari on suunnattu erityisesti korkeakoulujen opettajille ja opinto-ohjaajille, mutta mukaan ovat tervetulleita myös kaikki opinnollistamisesta kiinnostuneet.
Webinaarissa esiintyivät Annu Niskanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Jaana Liukkonen ja Katri Hemminki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta sekä Heidi Varpelaide ja Johanna Kero Satakunnan ammattikorkeakoulusta.
Videotallenne löytyy YouTubesta: https://youtu.be/YfkJfHBj1UM
Luonnonvara-alan koulutuksen yhteistyö Kaakkois-SuomessaMTK ry
MTK Kaakkois-Suomi kutsui koolle alueen luonnonvara-alan koulutuksen järjestäjät keskustelutilaisuuteen, jossa pohdittiin yhteistyömahdollisuuksia. Susanna Tauriaisen esitys loi kokonaiskuvaa koulutuspolitiikan keskeisistä muutoksista.
Esitysmateriaali Yhdessä huipulle eAMK päätöstilaisuudessa 17.1.2020. eAMK-ilmiantopyyntö oppimisen ekosysteemeistä poiki poikkeuksellisen laajan haastatteluaineiston. Esityksessä kerrotaan millaisia hyviä työelämäläheisiä käytäntöjä haastatteluista löytyi.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ toteutti jäsenkyselyn sen perusopetuksessa ja lukioissa työskenteleville jäsenille. Kyselyt näyttävät, että ryhmäkoot ovat liian suuria ja oppimisen tuki ei toteudu peruskouluissa. Ongelmat näkyvät myös lukioissa, joiden opiskelijoiden opiskelutaidot ja elämänhallintataidot ovat heikentyneet. OAJ peräänkuuluttaa koulutuksen erityissuojeluksen säilyttämisen tärkeyttä hallituksen kehysriihessä.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ toteutti jäsenkyselyn sen perusopetuksessa ja lukioissa työskenteleville jäsenille. Kyselyt näyttävät, että ryhmäkoot ovat liian suuria ja oppimisen tuki ei toteudu peruskouluissa. Ongelmat näkyvät myös lukioissa, joiden opiskelijoiden opiskelutaidot ja elämänhallintataidot ovat heikentyneet.
OAJ selvitti keväällä 2023 toteutetussa kyselyssä eri koulutusasteilla työskentelevien opettajien näkemyksiä mm. ammatin arvostuksesta sekä työn autonomiasta ja pedagogisesta vapaudesta.
Koulutuksen rahoituspohjan lujittaminen saa puoluepäättäjien enemmistön tuen. Tämä selviää OAJ:n teettämästä kyselystä, joka osoitettiin eduskuntapuolueiden puoluehallitusten jäsenille sekä puolueiden piirihallitusten puheenjohtajistoon kuuluville.
OAJ:n Aula Researchilla teettämä selvitys tehtiin 22.8–27.9.2022 sähköpostikyselyllä ja puhelinhaastatteluin. Kysely lähetettiin eduskuntapuolueiden piirien puheenjohtajistolle ja puoluehallituksen jäsenille, kaikkiaan 242 päättäjälle, joista 74 vastasi. Vastausprosentti oli 31.
Yli 2 200 peruskoulun luokanopettajaa, aineenopettajaa ja rehtoria kertoi OAJ:n kyselyssä syksyllä 2022 näkemyksiään oppimisen tuesta ja sen toimivuudesta. Tutustu tuloksiin ja OAJ:n ratkaisuehdotuksiin!
Lue lisää OAJ:n näkemyksistä osoitteessa www.oaj.fi/oppimisentuki
Korona-aikana opettajien jo ennestään korkealla ollut arvostus on entisestään vahvistunut suomalaisten keskuudessa.
Liki kaikki Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneet ovat sitä mieltä, että opettajien työ on arvokasta koko yhteiskunnalle (97 %), vastuullista (96 %) ja vaativaa (91 %).
OAJ:n Fiilismittari kuitenkin kertoo, että arvostus ei välity riittävästi opettajille asti. Korvaamattomasta työstä tarvitaan kunnon korvaus - ja työolojen pitää olla sellaiset, että opettajilla on mahdollisuus keskittyä opettamiseen.
Tutustu OAJ:n työhyvinvointirahaston vuoden 2022 hakuohjeisiin ja aikatauluun. Löydät dioilta myös perustiedot siitä, mistä työhyvinvointirahastossa on kyse.
OAJ nosti syksyllä 2021 kampanjallaan esiin kiitollisuutta opettajien tekemää työtä kohtaan. Tavoitteena oli hoksauttaa alan ulkopuolisiakin siitä, miten suuri rooli opettajilla on ollut meidän jokaisen elämässä. Kampanjan päätteeksi tutkittiin, miten sisällöt vaikuttivat.
Tutustu kampanjaan osoitteessa www.tehdaantulevaisuuksia.fi
Lue tuloksista OAJ:n verkkosivujen uutisesta: https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2021/kiitos-opettaja-kampanja-tavoitti-ja-vaikutti-tehdaan-tulevaisuuksia/
OAJ kysyi lokakuussa lukion ja ammatillisten oppilaitoisten opettajilta, miten oppivelvollisuuden laajentaminen on sujunut. Ensivaikutelmistaan kertoi lähes 900 vastaajaa.
Jo reilusti yli puolet opettajista on korona-aikana pohtinut alanvaihtoa, kertoo OAJ:n tänään julkaisema selvitys. Yleisimmät syyt alanvaihdon harkitsemiselle ovat työn kuormittavuus, lisääntynyt työmäärä ja palkkataso. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii, että poliitikot ja työnantajat heräävät tilanteen vakavuuteen ja ratkaisevat ongelmat, jotka työntävät opettajia pois alalta.
Lue lisää OAJ:n verkkosivuilta: www.oaj.fi/ajankohtaista (28.9.2021)
Oppivelvollisuus-liven diaesitys / Ammatillinen ja lukio
1. Oppivelvollisuuden laajennus ja
maksuton toinen aste
ammatillisen koulutuksen
näkökulmasta
Nina Lahtinen, Inkeri Toikka ja Petra Kirkko-Jaakkola
etunimi.sukunimi@oaj.fi
2. Illan teemat keskeisistä
muutoksista
• Oppivelvollisuuden kesto
• Maksuttomuus
• Rahoitus ammatillisen koulutuksen järjestäjälle
• Opinto-ohjaus ja muu ohjaus
• Oppivelvollisen opintojen etenemisen seuranta
• Kesken olevat asiat
3. Oppivelvollisuuden kesto
Oppivelvollisuus alkaa lukuvuoden alkaessa sinä vuonna, jona
lapsi täyttää 7 vuotta
Oppivelvollisuus päättyy, kun täyttää 18 vuotta tai jos tätä
ennen on hyväksytysti suorittanut toisen asteen tutkinnon.
Hakuvelvoite voimaan 1.1.2021.
4. Maksuttomuus
Sen vuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 20 vuotta, ellei tutkinto
ole sitä ennen suoritettu.
Koulutuksen järjestäjä päättää kuinka maksuttomuuden toteuttaa.
Koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opetushenkilöstöä ennen
materiaalien hankkimista.
6. Opinto-ohjaus ja muu ohjaus
Lisää resurssi n. 25 miljoonaa uusien velvoitteiden toteuttamiseen:
Tehostettu oppilaanohjaus (perusopetus)
Nivelvaiheen ohjaus
Keskeyttämisuhan alla olevien ohjaus
Asuinkunnan ohjausvelvoite
Jälkiohjaus korkeakouluun hakeneille
7. Oppivelvollisen opintojen etenemisen
seuranta
Opintojen HOKSin mukaisen etenemisen seuraaminen.
Opetuksen, tuen ja ohjauksen antaminen.
Asuinkunnalle ja huoltajalle ilmoittaminen, jos oppivelvollinen ei
enää ole oppilaitoksessa kirjoilla.
8. Kesken olevat asiat
Neuvottelut työnantajajärjestöjen kanssa
Osaamispisteen tuntimäärä
TUVA perusteet ja kelpoisuudet
OAJ:n ammatillista koulutusta koskevien tavoitteiden
edistäminen
11. Miten uudistus astuu voimaan?
• Voimaan 1.1.2021 alkaen ikäluokka kerrallaan
• 1.1.2021 haku- ja ohjausvelvoite
• 1.8.2021 laki oppivelvollisuudesta
• Vapaa hakeutumisoikeus säilyy
• Opiskelijat valitaan nykyiseen tapaan
• Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA)
1.8.2022 alkaen
12. Uudistuksen rahoitus
• Rahoitus astuu voimaan vuosittain
• 2021 10,45 M€
• 2022 29,10 M€
• 2023 47,55 M€
• 2024 62,70 M€
• Koko rahoitus 129M€ vuodessa 2024 alkaen
• OAJ: Rahoituksen riittävyyttä seurattava ja lisättävä
tarpeen mukaan
13. Maksuttomuus lukiossa
• Oppivelvollisuus päättyy kun täyttää 18 vuotta
• Oikeus maksuttomuuteen sen vuoden loppuun kun täyttää 20
vuotta
• Materiaalit koulutuksen järjestäjän vastuulla
• Maksuja voi periä vapaaehtoisista opintoretkistä
• Maksuttomuus rajautuu yli 7 km koulumatkoihin
14. Ylioppilastutkinto ja maksuttomuus
• Ylioppilastutkinnon 5 koetta + hylättyjen kokeiden uusinta
• Hyväksytyn kokeen uusinta maksullista
• Ylimääräisten kokeiden kirjoittaminen maksullista
• Maksu voidaan periä, jos ei saavu kokeeseen
• Arvostelun oikaisuvaatimus
15. Oppimateriaalien hankkiminen ja laatu
• Koulutuksen järjestäjän on kuultava opetushenkilöstöä
tarvikkeiden hankinnassa (18 §)
• Rahoitukseen sisältyy 6,2M€ rahoitus hankintamenettelyyn,
ylläpitoon, varastointiin, ICT-tukeen
• OAJ: Paikallisesti on aloitettava keskustelu koulutuksen
järjestäjän kanssa, miten oppimateriaalien ja –välineiden
hankinnat toteutetaan
16. Kesken olevat asiat
• Neuvottelut työnantajajärjestöjen kanssa
• TUVA perusteet ja kelpoisuudet
17. Oppilaitoksen tehtävät 1/2
• Opetuksen, ohjauksen ja tuen antaminen
• Seurata poissaoloja
• Ohjata uuteen koulutukseen tai tukeen
• Määräaikaisesti erotetun opiskelijan opinnot suunniteltava
• Erottaa 1kk poissaolojen jälkeen ja ilmoittaa asuinkunnalle
• Jatko-opintoihin hakeutumisen ohjaus ja jälkiohjaus
18. Oppilaitoksen tehtävät 2/2
• Lisäohjaus keskeyttämisen uhatessa
• Lukiolain myötä tukea vahvistetaan 1.8.2021 alkaen
• Huoltajalla myös vastuu
• Erityinen tutkinto
• OAJ: Opinto-ohjauksen resurssit arvioitava paikallisesti
• Lisävelvoitteisiin on rahoitus
• Rekrytointi