2011 poliisiammattikorkeakoulu

544 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
544
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

2011 poliisiammattikorkeakoulu

  1. 1. POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU 2011 Selvitys opiskelijoiden koulutuspoluista, koulutuksen laadusta ja opiskelukyvystä Heidi Kettunen Teemu Kemppainen
  2. 2. Tärkeimpiä havaintoja Poliisiammattikorkeakoulu 2011 -selvityksestä Poliisiammattikorkeakoulu 2011 -kysely toteutettiin Poliisiammattikorkeakoulun ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen yhteistyönä. Kysely lähetettiin kaikille Poliisiammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoille. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 32,2 %. Aineisto kuvaa hyvin opiskelijoiden tilannetta Poliisiammattikorkeakoulussa, sillä eri tutkintotasot ovat mukana omalla painollaan. Tiettyjen tutkintotasojen vastaajia on aineistossa mukana kuitenkin hyvin vähän, joten tulosten yleistämiseen tulee suhtautua varauksella. Tutkimusaineistoa vertaillaan soveltuvin osin Poliisiammattikorkeakoulu 2010 -selvityksen tuloksiin. Kyseisen selvityksen vastaajajoukon koostumus on kuitenkin hyvin erilainen (aineistossa on perustutkinto-opiskelijoita suhteessa vähemmän kuin vuoden 2011 aineistossa). Täten eri vuosien aineistojen välillä tehdään vertailua ennemmin tutkintotasojen kuin koko Poliisiammattikorkeakoulun tasolla. Alla on esitetty tiiviisti havaintoja selvityksen tuloksista. Opiskelijoiden koulutuspolut • Alalle hakeudutaan pääsääntöisesti alan ja työtehtävien kiinnostavuuden vuoksi. • Vastaajista neljänneksellä on kokemusta opintojen hyväksilukemisesta. Muita opintoja on suoritettu yleisimmin toisissa ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja avoimessa yliopistossa. • Opintojen etenemiseen ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. • Opintojen hidastumisen syitä ovat useimmin työssäkäynti, opintojen vaativuus ja vapaa-ajan toiminta. • Perustutkintoa suorittavien vastaajien suunnittelemat jatko-opinnot ovat yleisimmin täydennyskoulutusta työn ohessa. Päällystötutkinnon suorittajilla jatkokoulutustavoitteena on useimmin maisterintutkinto. Opiskelu ja koulutuksen laatu • Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että hakuvaiheen mielikuva Poliisiammattikorkeakoulusta vastaa hyvin todellisuutta. • Arvioidessaan opiskelun ja opetuksen eri osa-alueita vastaajat ovat erityisen tyytyväisiä opettajien ammattitaitoon ja koulutusohjelman sisältöön. Hankalimmaksi koetaan opiskelun ja muun elämän yhteensovittaminen. • Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS) arvioidaan melko kriittisesti (vain puolet vastaajista vuoden 2011 aineistossa on tehnyt HOPS:n). • Harjoittelua pidetään tarpeellisena osana opintoja ja harjoittelupaikan ohjausta pääsääntöisesti hyvänä; tietoa ja tukea kaivataan hieman lisää. • Noin puolet opinnäytetyön tehneistä vastaajista on tyytyväisiä opinnäytetyön ohjaukseen. • Koulutus antaa hyvät valmiudet ammatilliseen kehittymiseen tulevaisuudessa, ja sen koetaan kehittävän erityisesti ryhmätyöskentelytaitoja sekä ammatillista asiantuntemusta ja pätevyyttä. Vähiten valmiuksia koetaan saatavan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä kansainväliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Voimavarat ja opiskelutaidot • Omat voimavarat (terveys, fyysinen toimintakyky, jaksaminen, elämänhallinta, sosiaaliset suhteet) koetaan pääasiassa vahvoiksi.
  3. 3. • Opiskelutaidoissa korostuu opiskelun sosiaalisuus: vahvimpia opiskelutaitoja ovat kanssakäyminen opiskelijakavereiden ja opettajien kanssa sekä työskentely ryhmissä. Heikoimmiksi opiskelutaidoiksi puolestaan koetaan opintojen suunnitteleminen ja tentteihin lukeminen. • Vajaalla viidenneksellä vastaajista on kiusaamiskokemuksia, yleisimmin saman tutkintotason opiskelijan tai opettajan/kouluttajan aiheuttamana. Opiskeluympäristö ja tukipalvelut • Suurin osa vastaajista tuntee kuuluvansa Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden joukkoon. Opiskeluympäristö koetaan pääsääntöisesti oppimiseen kannustavaksi ja esteettömäksi. Kriittisimmin suhtaudutaan opiskelijoiden kuulemiseen päätöksenteossa. • Tukea saadaan eniten opiskelukavereilta ja muilta ystäviltä sekä opettajilta ja muulta henkilökunnalta. • Poliisiammattikorkeakoulun tukipalveluista ollaan tyytyväisimpiä kirjaston paikan päällä oleviin palveluihin sekä opiskelua ja opintososiaalisia etuja koskevaan neuvontaan, vähiten tyytyväisiä ollaan kiinteistö- ja ympäristöhuoltoon. • Opiskelijaterveydenhuollon saatavuuteen ollaan varsin tyytyväisiä. • Liikuntapalvelut on järjestetty hyvin. Vaikuttaminen • Kolme neljästä vastaajasta ei toimi oppilaskunnassa aktiivisesti. • Kaksi kolmesta arvioi, että oppilaskunta toimii aktiivisesti ja että se on tärkeä opiskelijoita yhdistävä ja vapaa-ajan toimintaa järjestävä taho. • Noin puolet vastaajista kokee saavansa tarpeeksi tietoa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Poliisiammattikorkeakoulussa. • Yleisimmin Poliisiammattikorkeakoulussa vaikutetaan antamalla palautetta ja osallistumalla tiedotustilaisuuksiin. • Palautteenantotavat opetuksesta ja kursseista tunnetaan hyvin, mutta vastaajat kokevat, ettei palautetta hyödynnetä riittävästi opetuksen kehittämisessä. • Yhteiskunnallisesti vaikutetaan eniten äänestämällä ja adresseja/vetoomuksia allekirjoittamalla. Opiskelukyky • Suurin osa vastaajista arvioi oman opiskelukykynsä vahvaksi. • Opiskelukyvyn osa-alueiden (voimavarojen, sosiaalisten opiskelutaitojen, omatoimisten opiskelutaitojen, opiskeluympäristön ja opetustoiminnan) sekä koetun opiskelukyvyn vallitsee kohtalainen positiivinen korrelaatio. • Heikoiksi koetut opiskelukyvyn eri osa-alueet ovat yhteydessä toisiinsa. Voimavaransa suhteellisesti heikommiksi arvioineet vastaajat arvioivat myös omatoimiset ja sosiaaliset opiskelutaitonsa, sekä suhteensa opiskeluympäristöön ja opetustoimintaan useammin heikoiksi kuin ne vastaajat, jotka kokivat voimavaransa vahvoiksi. • Opiskelukyvyn puutteiden kasautuminen korreloi negatiivisesti ja kohtalaisella vahvuudella yleisen koetun opiskelukyvyn kanssa: mitä enemmän opiskelijalla on puutteita opiskelukyvyn osa-alueilla, sitä heikompi on hänen arvionsa omasta opiskelukyvystään. • Vastaajista lähes 40 % kuuluu ryhmään, jonka opiskelukyky ei ole yhdelläkään osa-alueella heikko. 30 % vastaajista on heikko opiskelukyky yhdellä osa-alueella ja noin 15 % vastaajista kolmella tai useammalla osa-alueella.
  4. 4. Sisällys 1 Johdanto ............................................................................................................................................1 2 Tutkimusaineisto ja vastaajien taustatiedot.......................................................................................3 3 Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden koulutuspolut...............................................................7 4 Opiskelijoiden kokemukset opiskelusta ja koulutuksen laadusta ...................................................22 5 Opiskelijoiden voimavarat ja opiskelutaidot...................................................................................32 6 Opiskeluympäristö ja tukipalvelut Poliisiammattikorkeakoulussa.................................................37 7 Opiskelijoiden kokemukset vaikuttamisesta...................................................................................43 8 Opiskelijoiden opiskelukyky...........................................................................................................49 Liite 1 .................................................................................................................................................55 Liite 2 .................................................................................................................................................57 Kirjallisuutta.......................................................................................................................................60
  5. 5. 1 1 Johdanto Poliisiammattikorkeakoulu 2011 -selvityksen tarkoituksena on kuvata Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden koulutuspolkuja ja kartoittaa heidän näkemyksiään opiskelusta ja koulutuksen laadusta, sekä selvittää opiskelijoiden kokemuksia opiskelukyvystä ja opiskelukykyyn vaikuttavista tekijöistä. Poliisiammattikorkeakoulu 2011 on jatkoa aikaisemmalle Poliisiammattikorkeakoulu 2010 -selvitykselle (Kemppainen 2011), joka puolestaan pohjautui Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiössä tehtyyn Opiskelijan ammattikorkeakoulu 2010 -tutkimukseen (Lavikainen 2010). Poliisiammattikorkeakoulu 2010 -selvityksessä kuvattiin Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden tilannetta ja verrattiin sitä Opiskelijan ammattikorkeakoulu 2010 -tutkimuksen tuloksiin. Poliisiammattikorkeakoulu eroaa koulutusrakenteensa osalta muista ammattikorkeakouluista. Kun muissa ammattikorkeakouluissa opiskellaan alempaa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, on Poliisiammattikorkeakoulussa tarjolla neljä tutkintoa. Poliisiammattikorkeakoulussa voi opiskella poliisin perustutkinnon, poliisialipäällystötutkinnon ja poliisipäällystön tutkinnon. Poliisin perustutkinto (165 op) on toisen asteen jälkeistä koulutusta. Jatkotutkintoihin hakeutuminen edellyttää perustutkinnon lisäksi tiettyä määrää alan työkokemusta. Poliisialipäällystötutkinto (45 op) on esimiestaitoja kehittävä tutkinto, johon voi hakeutua työskenneltyään vähintään kaksi vuotta poliisina. Poliisipäällystön tutkinto (jatkossa päällystötutkinto) on poliisialan ammattikorkeakoulututkinto, joka koostuu kahdesta osasta (A-osa 126 op ja B-osa 54 op). Poliisipäällystön tutkintoa voi hakea suorittamaan joko perustutkinnon ja seitsemän vuoden työkokemuksen perusteella, tai alipäällystötutkinnon ja kolmen vuoden työkokemuksen perusteella. (Poliisiammattikorkeakoulun vuosikirja 2010/2011.) Tässä raportissa Poliisiammattikorkeakoulu 2011 -aineistoa (jatkossa Polamk 2011) tarkastellaan tutkintotasoittain, ja verrataan sitä soveltuvin osin Poliisiammattikorkeakoulu 2010 -selvityksen (jatkossa Polamk 2010) tuloksiin. Raporttiin on nostettu myös joitakin kiinnostavia vertailuja Opiskelijan ammattikorkeakoulu 2010 -tutkimukseen (jatkossa Opamk 2010), mutta systemaattisempi vertailu Poliisiammattikorkeakoulun ja muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden näkemysten välillä on tehty Kemppaisen (2011) raportissa. Keskeistä käsillä olevassa raportissa on se, että vuoden 2011 aineiston perusteella on mahdollista kuvata Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden tilannetta ja kokemuksia hyvin monipuolisesti, sillä
  6. 6. 2 selvityksen kohdejoukkoon kuuluivat kaikki tutkimusajankohtana tutkinto-opiskelijoina olevat Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat. Raportissa käydään aluksi lyhyesti läpi aineiston teknisiä ominaisuuksia ja vastaajien taustatietoja (luku 2). Tämän jälkeen tarkastellaan opiskelijoiden koulutuspolkuja (luku 3) ja näkemyksiä opiskelusta ja koulutuksen laadusta Poliisiammattikorkeakoulussa (luku 4). Seuraavissa luvuissa käsitellään opiskelijan voimavaroja ja opiskelutaitoja (luku 5), opiskeluympäristöä ja tukipalveluita (luku 6) sekä vaikuttamista Poliisiammattikorkeakoulussa (luku 7). Lopuksi tarkastellaan vielä opiskelijoiden kokemuksia omasta opiskelukyvystä ja pohditaan opiskelukyvyn osatekijöiden ja koetun opiskelukyvyn välistä yhteyttä (luku 8).
  7. 7. 3 2 Tutkimusaineisto ja vastaajien taustatiedot Polamk 2011 -selvityksessä tutkittava perusjoukko käsittää kaikki Poliisiammattikorkeakoulussa tutkimusajankohtana tutkinto-opiskelijoina olevat henkilöt, joten käytössä on kokonaisaineisto. Kokonaisaineisto antaa mahdollisuuden tarkastella opiskelijoiden koulutuspolkuja ja opiskelukokemuksia Poliisiammattikorkeakoulussa varsin monipuolisesti. Polamk 2011 -aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon lähetettiin sähköpostikutsu ja henkilökohtainen vastauslinkki kaikille poliisiammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoille (n=930). Aineiston hankinnassa käytetty kyselylomake pohjautui Opamk 2010 -aineiston ja Polamk 2010 -aineiston hankinnassa käytettyyn kyselylomakkeeseen, jota kehitettiin edelleen paremmin Poliisiammattikorkeakoulun tarpeisiin sopivaksi. Kysely oli vastaajille avoinna 28.11.–16.12.2011 välisenä aikana. Vastaamattomille opiskelijoille lähetettiin kaksi muistutusviestiä (7.12. ja 13.12.). Kyselyyn vastasi 299 opiskelijaa, ja vastausprosentiksi muodostui 32,2 % 1 . Sähköisen kyselyn vastausprosentiksi tätä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Aineiston edustavuutta voidaan tarkastella suhteessa vastaajien sukupuoleen ja tutkintotasoon vertaamalla vastaajia tutkittuun perusjoukkoon. Vertailu osoittaa, että aineisto on edustava sukupuolen mukaan tarkasteltuna (taulukko 1). Taulukko 1. Aineiston edustavuus sukupuolen mukaan, Polamk 2011. Vastaajat (n) Perusjoukko (n) Sukupuoli nainen 62 21 % 198 21 % mies 236 79 % 732 79 % yht. 298 100 % 930 100 % 1 Kyselykutsujen lähettämisen jälkeen saatiin yhteensä 18 sähköpostiohjelman automaattista poissaoloilmoitusta kyselyn eri vaiheissa. Näiden vastaajien osalta pääteltiin, että he ovat kuitenkin halutessaan voineet vastata kyselyyn, sillä yhdeltäkään opiskelijoista ei saatu poissaoloilmoitusta kaikkien kutsujen lähettämisen yhteydessä. Kyselykutsun sisältänyttä sähköpostia ei voitu toimittaa seitsemälle opiskelijalle, joten heillä ei ollut mahdollisuutta osallistua tutkimukseen. Harkittaessa kyselykutsun toimittamattomuuden vaikutusta kyselyn vastausprosenttiin päädyttiin kuitenkin siihen, ettei kyseisiä opiskelijoita poisteta tutkimuksen perusjoukosta, koska vastaamisaktiivisuutta arvioitaessa tulisi kyselyn vastausprosenttiin sisällyttää vastaamattomuuden eri syyt. Vastaamattomuus voi johtua siitä, ettei pyyntöä vastata kyselyyn voida toimittaa, vastaaja voi kieltäytyä vastaamasta tai vastaaja ei voi tarjota haluttua tietoa (Groves ym. 2009, 183).
  8. 8. 4 Tutkintotasoittain tarkasteltuna aineistoa voidaan pitää edustavana päällystötutkintoa suorittavien osalta. Perustutkintoa suorittavat ovat aineistossa hieman yliedustettuina ja alipäällystötutkintoa suorittavat aliedustettuina (taulukko 2). Taulukko 2. Aineiston edustavuus tutkintotason mukaan, Polamk 2011. Vastaajat (n) Perusjoukko (n) Tutkintotaso perustutkinto 250 84 % 757 81 % alipäällystötutkinto 6 2 % 44 5 % päällystötutkinto A 11 4 % 40 4 % päällystötutkinto B 30 10 % 89 10 % yht. 297 100 % 930 100 % Tuloksia arvioitaessa on tärkeää huomioida, että vastaajakadon seurauksena tulosten yleistettävyys hankaloituu. Tässä tapauksessa vastaajakato vaikuttaa erityisesti kyselyyn vastanneiden alipäällystötutkintoa (n=6) ja päällystötutkintoa (A-osa n=11 ja B-osa n=30) suorittavien opiskelijoiden kohdalla näiden vastaajaryhmien ollessa muutenkin kooltaan perustutkintoa suorittavien joukkoa selvästi pienempiä. Kyseisten tutkintotasojen vastaajien pieni määrä on syytä muistaa tuloksia tulkittaessa. Raportissa Polamk 2011 -aineistoa verrataan myös Polamk 2010 -selvityksen tuloksiin. Vertailtaessa eri vuosina hankittuja aineistoja on kuitenkin erittäin tärkeää huomata, että tutkittavat perusjoukot ovat koostumukseltaan erilaisia. Polamk 2011 -aineistossa ovat mukana kaikki Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat, kun taas Polamk 2010 -selvityksen aineisto kerättiin päällystötutkintoa ja alipäällystötutkintoa suorittavilta opiskelijoilta sekä peruskoulutusyksikön jaksojen 2, 7 ja 10 opiskelijoilta. Polamk 2010 -selvityksessä tutkittavaan perusjoukkoon kuului 315 opiskelijaa, joista kyselyyn vastasi 115 opiskelijaa. Vastausprosentiksi muodostui näin 36,5 %. Polamk 2011 -kyselyn vastausprosentti (32,2 %) osoittaa hieman pienempää vastausaktiivisuutta edelliseen vuoteen verrattuna, mikä voi osittain selittyä sillä, että useat Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat ovat kuuluneet kyselyiden perusjoukkoon molempina vuosina, ja vastaaminen tähän varsin laajaan opiskelijakyselyyn (Polamk 2010) on voinut vähentää vastaamisinnokkuutta seuraavana vuonna. Taulukossa 3 verrataan Polamk 2011- ja Polamk 2010 -aineistoja suhteessa vastaajien sukupuoleen. Polamk 2011 -aineistossa kyselyyn vastanneiden naisten osuus on hieman korkeampi kuin Polamk 2010 -aineistossa.
  9. 9. 5 Taulukko 3. Vastaajamäärät sukupuolen mukaan, Polamk 2011 ja Polamk 2010. Polamk 2011 Polamk 2010 Sukupuoli nainen 21 % 17 % mies 79 % 83 % n (100 %) 298 115 Taulukossa 4 verrataan aineistoja suhteessa vastaajien tutkintotasoon. Tältä osin aineistot eroavat merkittävästi toisistaan, sillä perustutkintoa suorittavien vastaajien osuus on huomattavasti suurempi Polamk 2011 -aineistossa. Polamk 2011 -kyselyn vastaajista 84 % on suorittamassa perustutkintoa, kun taas Polamk 2010 -aineistossa vain 31 % oli perustutkintoa suorittavia opiskelijoita. Taulukko 4. Vastaajamäärät tutkintotason mukaan, Polamk 2011 ja Polamk 2010. Polamk 2011 Polamk 2010 Tutkintotaso perustutkinto 84 % 31 % alipäällystötutkinto 2 % 12 % päällystötutkinto A 4 % 22 % päällystötutkinto B 10 % 35 % n (100 %) 297 115 Erot tutkintotasojen vastaajaosuuksissa selittyvät suurelta osin tutkimuksen perusjoukkojen erilaisuudella, mutta osittain myös päällystötutkintoa ja alipäällystötutkintoa suorittavien opiskelijoiden vastausaktiivisuuden vähenemisellä: verrattaessa eri tutkintotasojen opiskelijoiden vastausaktiivisuutta taulukossa 5 voidaan huomata, että Polamk 2011 -aineistossa vastaajien määrä on päällystötutkintoa ja alipäällystötutkintoa suorittavien osalta edellisvuotta pienempi. Taulukko 5. Opiskelijoiden vastausaktiivisuus tutkintotason mukaan (tutkintotason vastanneiden opiskelijoiden osuus koko tutkintotason perusjoukosta), Polamk 2011 ja Polamk 2010. Polamk 2011 Polamk 2010 Vastausaktiivisuus perustutkinto 33 % 28 % alipäällystötutkinto 14 % 32 % päällystötutkinto A 28 % 68 % päällystötutkinto B 34 % 37 %
  10. 10. 6 Koska Polamk 2011 -aineistossa painottuu perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden osuus, ovat vastaajat myös keskimäärin nuorempia kuin Polamk 2010 -aineistossa. Polamk 2011- aineistossa vastaajien keski-ikä on 28,8 vuotta (mediaani 26 vuotta). Eniten vastaajia on 20–24-vuotiaiden vastaajien luokassa. Vuoden 2010 aineistossa vastaajien keski-ikä oli 35,9 vuotta (mediaani 36 vuotta) ja suurin vastaajien ikäluokka oli 40–44-vuotiaat (taulukko 6). Taulukko 6. Vastaajat ikäluokittain, Polamk 2011 ja Polamk 2010. Polamk 2011 Polamk 2010 Ikä –24 39 % 14 % 25–29 28 % 10 % 30–34 14 % 18 % 35–39 7 % 20 % 40–44 7 % 25 % 45– 5 % 14 % n (100 %) 294 114 Taulukosta 7 nähdään, että Polamk 2011 -kyselyn vastaajista suurin osa, yli neljä viidesosaa, on aloittanut opiskelun Poliisiammattikorkeakoulussa vuonna 2010 tai 2011. Vuoden 2010 aineistossa puolestaan runsas puolet vastaajista oli aloittanut opiskelun samana tai edellisenä vuonna kuin kysely toteutettiin. Taulukko 7. Opintojen aloitusvuosi koulutuksen mukaan, Polamk 2011 ja Polamk 2011. Polamk 2011 Aloitusvuosi –2008 6 % 2009 13 % 2010 44 % 2011 38 % n (100 %) 296 Polamk 2010 Aloitusvuosi –2007 18 % 2008 26 % 2009 17 % 2010 39 % n (100 %) 115
  11. 11. 7 3 Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden koulutuspolut Tässä luvussa käsitellään Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden koulutuspolkuja. Tarkastelussa ovat opiskelijoiden pohjakoulutus, alanvaihto, nykyisiin opintoihin siirtyminen, alanvalintasyyt, aikaisemmat opinnot ja opintojen hyväksiluku, opintojen eteneminen sekä jatkokoulutussuunnitelmat. Polamk 2011 -aineistossa kahdella kolmesta perustutkintoa suorittavasta vastaajasta on koulutustaustanaan toisen asteen koulutus (taulukko 8). Alipäällystötutkinnon suorittajista kaikilla vastaajilla on suoritettuna lukiokoulutus, ja päällystötutkintoa suorittavilla vastaajilla on taustalla yleisimmin lukio- tai opistoasteen koulutus. Yliopistossa suoritettuja tutkintoja on perustutkinto- opiskelijoilla (10 % vastaajista). Verrattaessa Polamk 2011- ja Polamk 2010 -aineistoja huomataan, että suurin eroavaisuus löytyy opistoasteen käyneiden vastaajien osuudessa. Vuoden 2010 aineistossa opistoasteen tutkinnon hankkineita oli 27 %, kun taas vuoden 2011 aineistossa heitä on 8 %. Tämä selittyy aineistojen erilaisella koostumuksella; Polamk 2011 -aineistossa nuorempien vastaajien osuus painottuu, joten opistoasteen käyneitä vastaajia on luontevasti vähemmän. Taulukko 8. Vastaajien pohjakoulutus, Polamk 2011 ja Polamk 2010. Polamk 2011 PolamkPerus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Ammattikoulu 13 % . . 3 % 11 % Lukio 56 % 100 % 27 % 50 % 56 % Kaksoistutkinto (ammattilukio) 3 % . . . 2 % Opistoaste 3 % . 55 % 37 % 8 % Ammattikorkeakoulututkinto 14 % . 9 % 7 % 13 % Yliopistollinen kandidaatintutkinto 4 % . . . 3 % Yliopistollinen maisterintutkinto 6 % . . . 5 % Muu 1 % . 9 % 3 % 1 % n (100 %) 250 6 11 30 297 Polamk 2010 PolamkPerus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Ammattikoulu 11 % . 8 % 3 % 6 % Lukio 61 % 64 % 36 % 35 % 47 % Kaksoistutkinto (ammattilukio) . 7 % . . 1 % Opistoaste 6 % 21 % 40 % 40 % 27 % Ammattikorkeakoulututkinto 8 % . . 18 % 9 % Yliopistollinen kandidaatintutkinto 8 % . . . 3 % Yliopistollinen maisterintutkinto . . . 3 % 1 % Muu 6 % 7 % 16 % 3 % 7 % n (100 %) 36 14 25 40 115
  12. 12. 8 Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden keskuudessa alan vaihtaminen ei ole yleistä. Polamk 2011 -aineistossa yli neljä viidesosaa vastaajista ilmoittaa, ettei ole vaihtanut koulutusalaa tai korkeakoulua (taulukko 9). Tyypillisin alanvaihto vastaajien keskuudessa on jättää opinnot kesken toisessa ammattikorkeakoulussa ja aloittaa opinnot Poliisiammattikorkeakoulussa; näin oli tehnyt 6 % vastaajista. Alan vaihtoon liittyvän kysymyksen vastaukset eivät ole sellaisenaan vertailtavissa edelliseen vuoteen, koska vastausvaihtoehdot muuttuivat ja tarkentuivat vuoden 2011 kyselyyn. Polamk 2010 -kyselyn vastaajista 95 % ilmoitti, ettei ollut vaihtanut koulutusalaa tai korkeakoulua opintojensa aikana. Taulukko 9. Onko vaihtanut koulutusalaa tai korkeakoulua. Prosenttia vastaajista (vastaaja sai valita useamman kuin yhden kohdan, joten prosentit eivät summaudu sataan). Polamk 2011 PolamkPerus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Alanvaihto Ei ole vaihtanut 81 % 83 % 100 % 100 % 84 % Jättänyt opinnot kesken muussa AMK:ssa, aloittanut Polamkissa 7 % 17 % . . 6 % Aloittanut Polamkissa, jatkaa opintoja myös toisessa AMK:ssa 0,4 % . . . 0,3 % Suorittanut tutkinnon muussa AMK:ssa, aloittanut Polamkissa 3 % . 9 % . 3 % Jättänyt opinnot kesken yliopistossa, aloittanut Polamkissa 3 % . . . 2 % Aloittanut Polamkissa, jatkaa opintoja myös yliopistossa 2 % . . 3 % 2 % Suorittanut tutkinnon yliopistossa, aloittanut Polamkissa 4 % . . . 3 % Muu 0,4 % . . . 0,3 % n 249 6 11 30 296
  13. 13. 9 Polamk 2011 -aineiston mukaan työssäkäynti, asevelvollisuuden suorittaminen ja muiden opintojen suorittaminen ennen opiskelun aloittamista Poliisiammattikorkeakoulussa ovat keskeisimpiä opintojen alkamisen ajankohtaan vaikuttaneita tekijöitä perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden keskuudessa (taulukko 10). Opiskelijoiden vastaukset ovat hyvin samankaltaisia edellisen vuoden tuloksiin verrattuna, joskin kaikkien mainittujen tekijöiden osuus on hieman edellisvuotta suurempi. Yleisimpiä Polamk 2011 -kyselyn avovastauksissa mainittuja muita opintojen aloituksen ajankohtaan vaikuttavia syitä ovat perhe, asuminen ja työskentely ulkomailla sekä hakuprosessin ajoitukseen liittyvät tekijät. Taulukko 10. Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, kuinka pian nykyiset opinnot alkoivat 2. asteen jälkeen? Polamk 2011 ja Polamk 2010 (perustutkinnot). Prosenttia vastaajista (vastaaja sai valita useamman kuin yhden kohdan, joten prosentit eivät summaudu sataan). Polamk 2011 - perus. Polamk 2010 - perus. Kävin töissä 72 % 67 % Suoritin asevelvollisuuden 50 % 45 % Suoritin muita opintoja ennen nykyisiä opintojani 34 % 27 % En tiennyt mitä halusin opiskella 25 % 27 % En päässyt aiemmalla haulla sisään 21 % 12 % Taloudelliset syyt 9 % 15 % Muu 8 % 18 % Halusin pitää välivuoden 7 % 15 % Terveydelliset syyt 3 % 3 % n 246 33
  14. 14. 10 Jatkotutkintoa tekevillä työkokemusvaatimus ja perhesyyt ovat tekijöitä, joiden useimmin katsotaan vaikuttaneen opintojen aloitusajankohtaan (taulukko 11). Vuoden 2011 aineistossa varsin usea alipäällystötutkintoa tai päällystötutkinnon A-osaa suorittava piti myös jatko-opintoihin vaadittavaa työkokemusta opintojen alkamisen ajankohtaan vaikuttavana tekijänä. Kysymyksen muotoilua kehitettiin vuoden 2011 kyselyä varten, ja kyseistä vastausvaihtoehtoa ei ollut vuoden 2010 kyselyssä. Muita opintojen aloittamisen ajankohtaan vaikuttavia tekijöitä ovat useimmin olleet urakehitykseen liittyvät syyt: työkiireet ovat toisilla lykänneet opintojen aloitusta, toisilla halu edetä uralla on vaikuttanut päätökseen aloittaa opinnot. Taulukko 11. Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, kuinka pian nykyiset opinnot alkoivat 2. asteen jälkeen? Polamk 2011 ja Polamk 2010 (jatkotutkinnot). Prosenttia vastaajista (vastaaja sai valita useamman kuin yhden kohdan, joten prosentit eivät summaudu sataan). Polamk 2011 Alipääll. Pääll.A Pääll.B Työkokemusvaatimus 67 % 56 % 13 % Perheeseen liittyvät syyt 33 % 44 % 63 % Ei riittävää työkokemusta jatko-opintoihin aikaisemmin* 50 % 33 % 4 % Taloudelliset syyt . 33 % 29 % Opetus on järjestetty nyt hyvin . 33 % 25 % Muu . 22 % 33 % Jatkokoulutusta vastaavia tehtäviä ei tarjolla työyhteisössä* 17 % . 17 % Työpaikassani ei suhtauduttu positiivisesti opintoihin . 11 % . Terveydelliset syyt . 11 % . Sopivaa koulutusta ei ollut tarjolla* . . 4 % n 6 9 24 Polamk 2010 Alipääll. Pääll.A Pääll.B Työkokemusvaatimus 71 % 38 % 52 % Perheeseen liittyvät syyt 57 % 33 % 37 % Ei riittävää työkokemusta jatko-opintoihin aikaisemmin* . . . Taloudelliset syyt 14 % 29 % 19 % Opetus on järjestetty nyt hyvin 7 % 21 % 7 % Muu 14 % 46 % 30 % Jatkokoulutusta vastaavia tehtäviä ei tarjolla työyhteisössä* . . . Työpaikassani ei suhtauduttu positiivisesti opintoihin 29 % . 4 % Terveydelliset syyt . 4 % 4 % Sopivaa koulutusta ei ollut tarjolla* . . . n 14 24 27 *Merkittyjä vastausvaihtoehtoja ei ollut tarjolla Polamk 2010 -kyselyssä
  15. 15. 11 Tärkeitä poliisialalle hakeutumisen syitä ovat alan ja työtehtävien kiinnostavuus. Taulukosta 12 nähdään, että Polamk 2011 -aineistossa perustutkintoa suorittavien osalta alan ja työtehtävien kiinnostavuutta pidetään selkeästi tärkeimpänä alalle hakeutumiseen vaikuttavana tekijänä. Myös alalle sopivien taitojen osaaminen ja alan arvostuksen merkitys tulevat esille lähes puolella vastaajista. Alipäällystötutkintoa ja päällystötutkintoa suorittavien keskuudessa alan ja työtehtävien kiinnostavuuden lisäksi keskeisiksi tekijöiksi nousevat alalle sopivien taitojen osaaminen ja hyvien työelämän etenemismahdollisuuksien turvaaminen. Työkokemuksen ja sopivan tutkinnon merkitystä pidetään tärkeänä erityisesti päällystötutkintoa suorittavien keskuudessa. Avoimissa vastauksissa tulee esille myös poliisin työ kutsumusammattina sekä työn haasteellisuus ja hyödyllisyys. Tutkintotasoittaisessa vertailussa tulokset ovat pääsääntöisesti samansuuntaisia molempien vuosien aineistossa, ainoastaan suhtautumisessa alan työllistymismahdollisuuksiin on eroa. Vuonna 2010 perustutkintoa suorittavista opiskelijoista 14 % piti hyviä työllistymismahdollisuuksia osasyynä alanvalintaan, kun taas vuoden 2011 aineistossa vastaava luku oli vain 0,4 %. Päällystötutkinnon B- osan suorittajilla tilanne on päinvastainen: vuonna 2010 vastaajista 3 % piti hyviä työllistymismahdollisuuksia yhtenä alanvalinnan motiivina, kun taas vuonna 2011 näin ajattelevien osuus oli 20 %. Koko Poliisiammattikorkeakoulun tasolla tarkasteltuna vastaajien näkemysten välinen ero vuosina 2011 ja 2010 näyttäytyy tutkintotasoittaista vertailua suurempana. On kuitenkin erittäin tärkeää huomata, että kyse on pääasiassa erilaisista perusjoukon valinnoista: perustutkinto-opiskelijoiden ääni ei tule esiin omalla painollaan vuoden 2010 aineistossa, koska kyselyä lähetettiin tuolloin vain osalle perustutkinto-opiskelijoista.
  16. 16. 12 Taulukko 12. Miksi opiskelee nykyistä alaa? Polamk 2011 ja Polamk 2010. Prosenttia vastaajista (vastaaja sai valita useamman kuin yhden kohdan, joten prosentit eivät summaudu sataan). Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Ala on kiinnostava 89 % 50 % 36 % 33 % 81 % Alalla on kiinnostavia työtehtäviä 82 % 50 % 36 % 37 % 75 % Oli alalle sopivia taitoja 45 % 50 % 55 % 30 % 44 % Ala on arvostettu 43 % 17 % . 13 % 38 % Hyvät etenemismahdollisuudet työelämässä 20 % 33 % 45 % 50 % 25 % Uskoin selviytyväni tästä koulutuksesta 10 % 17 % 27 % 10 % 10 % Oli jo työkokemusta alalta 2 % 17 % 36 % 53 % 9 % Tutkinto sopi työtehtävään 1 % 17 % 55 % 53 % 9 % Alaa suositeltiin 6 % . 9 % 3 % 5 % En pohtinut valintaani sen tarkemmin 3 % . . . 3 % Muu syy 4 % . . 3 % 3 % Hyvät mahdollisuudet työllistyä 0,4 % . . 20 % 2 % Opiskelupaikan sai helposti 2 % 17 % . . 2 % Alalla mielestäni hyvä palkkataso 0,4 % . . . 0,3 % n 249 6 11 30 296 Polamk 2010 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Ala on kiinnostava 94 % 50 % 28 % 50 % 59 % Alalla on kiinnostavia työtehtäviä 72 % 36 % 60 % 45 % 56 % Oli alalle sopivia taitoja 47 % 21 % 36 % 25 % 34 % Ala on arvostettu 39 % 7 % 8 % 15 % 20 % Hyvät etenemismahdollisuudet työelämässä 22 % 64 % 48 % 53 % 43 % Uskoin selviytyväni tästä koulutuksesta 11 % 21 % 8 % 8 % 10 % Oli jo työkokemusta alalta 6 % 29 % 60 % 60 % 39 % Tutkinto sopi työtehtävään . 64 % 44 % 45 % 33 % Alaa suositeltiin . 7 % . . 1 % En pohtinut valintaani sen tarkemmin 6 % . . 5 % 3 % Muu syy . . 4 % 8 % 3 % Hyvät mahdollisuudet työllistyä 14 % . 12 % 3 % 8 % Opiskelupaikan sai helposti . . . 3 % 1 % Alalla mielestäni hyvä palkkataso . . 12 % 8 % 5,2 % n 36 14 25 40 115
  17. 17. 13 Kuten muihinkin ammattikorkeakouluihin, myös Poliisiammattikorkeakouluun hakeudutaan ensisijaisesti tarjolla olevan tutkinnon ja alan kiinnostavuuden perusteella (ks. Lavikainen 2010, 39–40). Myös koulun maineella ja opetustarjonnalla on vaikutusta koulutukseen hakeutumiseen (taulukko 13). Taulukko 13. Miksi hakeutui nykyiseen ammattikorkeakouluun? Eri syiden merkitys. Polamk 2011 ja Polamk 2010, keskiarvot. 1=ei lainkaan … 5 = erittäin paljon. Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Haluamani tutkinto 4,9 5,0 5,0 4,8 4,9 Kiinnostava koulutusala 4,9 4,3 4,5 4,4 4,8 Hyvä maine, imago 3,8 2,8 3,5 3,4 3,8 Monipuolinen opetustarjonta 3,6 2,3 3,8 3,5 3,6 Perheen ja/tai kavereiden suositus 2,4 2,0 1,9 1,9 2,4 Internet-sivut, mainokset 2,3 1,3 1,3 1,2 2,1 Hyvä sijainti (suuressa kaupungissa) 1,8 1,5 1,2 1,8 1,8 Hyvä sijainti (kotiseutu lähellä) 1,7 1,5 1,8 2,0 1,7 Tärkeät ihmiset lähellä 1,7 1,3 1,7 1,5 1,6 2. asteen opintojen ohjaus, abi-infot 1,4 1,4 1,8 1,3 1,4 Hyvä sijainti (lähellä työpaikkaani) 1,2 1,3 1,7 1,9 1,3 Oli pakko hakea jonnekin 1,3 1,2 1,0 1,2 1,3 Hyvä sijainti (pienessä kaupungissa) 1,1 1,2 1,2 1,2 1,2 Vanhempien painostus 1,2 1,0 1,0 1,1 1,2 Ei päässyt ensisij. hak. opiskelupaikkaan 1,2 1,6 1,0 1,2 1,2 Polamk 2010 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Haluamani tutkinto 4,9 4,8 5,0 4,9 4,9 Kiinnostava koulutusala 4,8 4,5 4,1 4,7 4,6 Hyvä maine, imago 3,6 2,5 3,1 3,3 3,2 Monipuolinen opetustarjonta 3,4 2,7 3,4 3,3 3,3 Perheen ja/tai kavereiden suositus 2,3 1,6 1,8 1,5 1,8 Internet-sivut, mainokset 2,1 1,1 1,0 1,3 1,4 Hyvä sijainti (suuressa kaupungissa) 1,7 1,1 1,5 1,7 1,6 Hyvä sijainti (kotiseutu lähellä) 1,4 1,7 1,8 2,0 1,7 Tärkeät ihmiset lähellä 1,6 1,2 1,3 1,4 1,4 2. asteen opintojen ohjaus, abi-infot 1,5 1,0 1,3 1,1 1,2 Hyvä sijainti (lähellä työpaikkaani) 1,3 1,6 1,4 1,7 1,5 Oli pakko hakea jonnekin 1,4 1,1 1,0 1,1 1,2 Hyvä sijainti (pienessä kaupungissa) 1,2 1,1 1,4 1,4 1,3 Vanhempien painostus 1,3 1,0 1,0 1,1 1,1 Ei päässyt ensisij. hak. opiskelupaikkaan 1,3 1,1 1,0 1,1 1,1
  18. 18. 14 Seuraavaksi tarkastellaan Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden muualla suorittamia opintoja sekä aikaisemmin hankittujen opintojen ja osaamisen hyväksilukemista osaksi parhaillaan Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettavaa tutkintoa. Polamk 2010 -aineiston vastaajien keskuudessa aikaisemman osaamisen hyväksilukeminen ei ollut kovin yleistä; vain 12 % vastaajista (12 vastaajaa) oli saanut hyväksiluettua aiemmin tai koulutuksen ulkopuolella oppimaansa osaamista nykyisiin opintoihinsa. Aikaisempia opintoja oli suoritettu lähinnä avoimessa yliopistossa (26 % vastaajista), yliopistosta (13 % vastaajista) ja toisella alalta eri ammattikorkeakoulusta (11 % vastaajista). Aikaisemmin suoritettuja opintoja ja hyväksilukuja käsitellään tarkemmin Polamk 2011 -aineiston osalta. Taulukosta 14 nähdään, että ensisijaisesti Polamk 2011 -kyselyn vastaajat olivat suorittaneet muita opintoja toisissa ammattikorkeakouluissa, yliopistossa ja avoimessa yliopistossa sekä opiskelijavaihdossa ulkomailla.
  19. 19. 15 Taulukko 14. Onko suorittanut muita opintoja kotimaassa tai ulkomailla? Polamk 2011. Polamk 2011 Muussa amk:ssa eri alalla ei ole suorittanut 75 % on suorittanut 13 % on suorittanut ja saanut hyväksiluettua 12 % n (100 %) 258 Yliopistossa ei ole suorittanut 86 % on suorittanut 7 % on suorittanut ja saanut hyväksiluettua 8 % n (100 %) 250 Avoimessa yliopistossa ei ole suorittanut 88 % on suorittanut 9 % on suorittanut ja saanut hyväksiluettua 3 % n (100 %) 240 Opiskelijavaihdossa ulkomailla ei ole suorittanut 92 % on suorittanut 5 % on suorittanut ja saanut hyväksiluettua 3 % n (100 %) 245 Muussa amk:ssa samalla alalla ei ole suorittanut 98 % on suorittanut 2 % on suorittanut ja saanut hyväksiluettua 1 % n (100 %) 242 Harjoittelijavaihdossa ulkomailla ei ole suorittanut 97 % on suorittanut 2 % on suorittanut ja saanut hyväksiluettua 1 % n (100 %) 239 Omassa amk:ssa eri alalla ei ole suorittanut 99 % on suorittanut 0,4 % on suorittanut ja saanut hyväksiluettua 1 % n (100 %) 237 Tutkintoon tähdäten ulkomailla ei ole suorittanut 99 % on suorittanut 0,4 % on suorittanut ja saanut hyväksiluettua 1 % n (100 %) 241 Avoimessa ammattikorkeakoulussa ei ole suorittanut 100 % on suorittanut 0,4 % on suorittanut ja saanut hyväksiluettua . n (100 %) 236
  20. 20. 16 Polamk 2011 -aineiston vastaajista neljännes on saanut hyväksiluettua aikaisemmin hankkimaansa osaamista nykyisiin opintoihinsa (taulukko 15). Hyväksilukuja saaneista opiskelijoista useimmat valitsivat vastausvaihtoehdon ”muu syy”, joka tarkoittaa useimmiten ammattikorkeakoulun opintoja, yliopiston opintoja ja kieliopintoja. Toiseksi eniten hyväksilukuja on saatu ammatillisen toisen asteen opinnoista. Tyypillisimmin osaaminen on osoitettu tutkinto- tai kurssitodistuksilla (taulukko 16). Taulukko 15. Oletko saanut hyväksiluettua nykyisiin opintoihisi aiemmin tai koulutuksen ulkopuolella oppimaasi? Polamk 2011. Prosenttia vastaajista (vastaaja sai valita useamman kuin yhden kohdan, joten prosentit eivät summaudu sataan). Polamk 2011 Muu syy 11 % Ammatillisen toisen asteen opinnoista 7 % Varusmieskoulutuksesta 5 % Työkokemuksesta 4 % Ulkomailla suoritetuista opinnoista 1 % Harrastuksista 0,4 % Opiskelijajärjestötoiminnasta 0,4 % Ei mistään 75 % n 272 Taulukko 16. Aikaisemman osaamisen osoittaminen, Polamk 2011. Prosenttia vastaajista (vastaaja sai valita useamman kuin yhden kohdan, joten prosentit eivät summaudu sataan). Polamk 2011 Tutkinto- / kurssitodistuksella 94 % Työtodistuksella 33 % Haastattelulla 12 % Esseellä / kirjoitelmalla 11 % Suullisella kuulustelulla 8 % Kirjallisella kuulustelulla 7 % Sopimalla opintokokonaisuudesta vastaavan opettajan kanssa 4 % Portfoliolla 2 % Työnäytteellä 2 % Osoittanut osaamisen muuten 2 % Osaamispäiväkirjalla 1 % n 83
  21. 21. 17 Runsas puolet Polamk 2011 -kyselyn vastaajista on selvillä hyväksilukupäätösten perusteista ja omaa mielestään riittävästi tietoa hyväksiluvuista (kuvio 1). Hyväksilukemiseen liittyvät hankaluudet puolestaan ovat harvinaisia. Kuvio 1. Hyväksilukeminen, Polamk 2011 (n=104–228). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hyväksilukeminen on hidastanut opintojeni etenemistä Vaikeudet hyväksilukemisessa vieneet intoa opiskelulta Aiempaa osaamista ja sen tunnustamista on käsitelty HOPS-ohjauksessa Minulla on mielestäni sellaista osaamista, jota voisi hyväksilukea Hyväksilukemisesta oli tarpeeksi tietoa saatavilla Minulle oli selvää, millä perusteella hyväksilukemispäätökset tehtiin täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä
  22. 22. 18 Tarkasteltaessa vielä hyväksilukemiseen liittyvän tiedon saatavuutta tarkemmin, huomataan, että vuoden Polamk 2011 -aineiston vastaajat ovat tyytyväisempiä tiedon saatavuuteen kuin edellisen vuoden vastaajat (taulukko 17). Kaikilla tutkintotasoilla koetaan edellisvuoden vastaajia useammin, että hyväksilukemisesta on tarjolla tarpeeksi tietoa. Taulukko 17. Hyväksilukemisesta oli tarpeeksi tietoa saatavilla, Polamk 2011 ja Polamk 2010. Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk täysin samaa mieltä 23 % 20 % 13 % 4 % 21 % jokseenkin samaa mieltä 35 % 20 % 25 % 17 % 33 % ei samaa eikä eri mieltä 18 % 20 % 25 % 13 % 18 % jokseenkin eri mieltä 17 % 40 % 25 % 52 % 21 % täysin eri mieltä 7 % . 13 % 13 % 7 % 192 5 8 23 228 Polamk 2010 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk täysin samaa mieltä 5 % 10 % 11 % 3 % 6 % jokseenkin samaa mieltä 27 % 20 % 11 % 9 % 16 % ei samaa eikä eri mieltä 50 % 40 % 11 % 19 % 28 % jokseenkin eri mieltä 18 % 30 % 42 % 41 % 34 % täysin eri mieltä . . 26 % 28 % 17 % 22 10 19 32 83 Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä siihen, kuinka heidän opintonsa ovat edenneet suhteessa heidän omiin tavoitteisiinsa. Polamk 2011 -aineistossa 78 % perustutkintoa suorittavista vastaajista on tyytyväisiä opintojensa etenemiseen (taulukko 18). Polamk 2011 -aineistossa vastaajat ovat hieman edellisvuoden vastaajia tyytyväisempiä; Polamk 2010 -kyselyssä 72 % perustutkintoa suorittavista oli tyytyväisiä opintojensa etenemistahtiin. Muiden ammattikorkeakoulujen aineistossa opintojensa etenemiseen tyytyväisiä on suhteellisesti vähemmän, 64 % vastaajista (Lavikainen 2010, 48).
  23. 23. 19 Taulukko 18. Tyytyväisyys opintojen etenemiseen suhteessa omiin tavoitteisiin, Polamk 2011 ja Polamk 2010. Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Erittäin tyytyväinen 38 % 33 % 27 % 13 % 35 % Melko tyytyväinen 40 % 50 % 36 % 33 % 40 % Ei tyytyväinen eikä tyytymätön 4 % . 9 % 20 % 6 % Melko tyytymätön 10 % . 9 % 27 % 11 % Erittäin tyytymätön 8 % 17 % 18 % 7 % 9 % n (100 %) 247 6 11 30 294 Polamk 2010 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Erittäin tyytyväinen 22 % 21 % 36 % 13 % 22 % Melko tyytyväinen 50 % 36 % 60 % 37 % 46 % Ei tyytyväinen eikä tyytymätön 8 % 21 % . 21 % 12 % Melko tyytymätön 8 % 21 % 4 % 24 % 14 % Erittäin tyytymätön 11 % . . 5 % 5 % n (100 %) 36 14 25 38 113 Polamk 2011 -aineistossa perustutkintoa suorittavien vastaajien keskuudessa opintoja hidastaviksi tekijöiksi mainitaan useimmin vapaa-ajan toiminta (39 % vastaajista), opintojen vaativuus ja työläys (29 % vastaajista) sekä opetussuunnitelman joustamattomuus (29 % vastaajista). Työssäkäynti on merkittävin hidastava tekijä päällystötutkinnon B-osaa suorittaville (86 % vastaajista). Opintojen vaativuus ja työläys tulee esille myös päällystötutkinnon B-osaa suorittavien keskuudessa (36 % vastaajista). Avoimissa vastauksissa mainitaan erityisesti työn, perheen ja opiskelun yhdistämisen hankaluudet. Kysymykseen saatiin vain yksittäisiä vastauksia alipäällystötutkintoa ja päällystötutkinnon A-osaa suorittavilta opiskelijoilta, joten näiden tutkintotasojen osalta ei voida tehdä johtopäätöksiä tärkeimmistä opintoja hidastavista tekijöistä. Opintojen keskeyttämisen hakeminen ei ole yleistä Poliisiammattikorkeakoulussa. Opintojen keskeyttämisellä Poliisiammattikorkeakoulussa tarkoitetaan opiskelijan poissaoloa tiettynä ajanjaksona, kyse ei siis ole opintojen ennenaikaisesta lopettamisesta. Polamk 2011 -kyselyyn vastanneista ainoastaan 7 opiskelijaa (2 %) oli hakenut opintojen keskeytystä opintojensa aikana. Syinä keskeyttämiselle mainittiin työssäkäynti, terveyssyyt, opiskelu toisaalla sekä perhesyyt. Edellisen vuoden aineistossa keskeyttämistä hakeneita oli 5 (4 % vastaajista).
  24. 24. 20 Opiskelijoilta tiedusteltiin kyselyssä myös tulevaisuuden opiskelusuunnitelmia. Vastaajien jatkokoulutussuunnitelmat eroavat tutkintotasoittain varsin selvästi (taulukko 19). Polamk 2011 -aineistossa perustutkintoa suorittavien vastaajien joukossa ajatellaan käytävän täydennyskoulutusta työn ohessa, kun taas päällystötutkinnon suorittajat suunnittelevat yleisimmin maisterintutkinnon suorittamista. Pääpiirteittäin tulokset ovat varsin samansuuntaisia verrattuna Polamk 2010 -tuloksiin. Huomioitavaa tosin on, että vuoden 2011 aineistossa perustutkintoa suorittavien joukossa valmistumisen jälkeisiä opintoja suunnittelee ylipäätään useampi kuin edellisenä vuonna; Polamk 2010 -aineistossa 26 % ei aikonut suorittaa mitään opintoja, kun taas vuonna 2011 vastaava joukko on 14 % vastaajista. Vuoden 2011 aineistossa päällystötutkintoja suorittavat suunnittelevat maisteriopintoja edellisvuoden vastaajia useammin. Avoimissa vastauksissa tulee pääasiassa esille alan jatkotutkintojen suorittaminen. Opamk 2010 -aineistoon verrattaessa voidaan huomata, että suunnitelmat kouluttautua työn ohessa ovat tyypillisiä Poliisiammattikorkeakoulun perustutkintoa suorittaville vastaajille. Polamk 2011 -aineistossa työn ohessa tehtävää täydennyskoulutusta suunnittelee 39 % vastaajista, kun taas vastaava osuus Opamk 2010 -aineistossa nuorten koulutukseen osallistuvista vastaajien keskuudessa on 17 % (Lavikainen 2010, 59). Poliisiammattikorkeakoulun päällystötutkinnon suorittajat vaikuttavat varsin määrätietoisilta jatkokoulutussuunnitelmiensa suhteen; esimerkiksi maisterintutkintoa Polamk 2011 -aineistossa suunnittelee 64 % A-osaa suorittavista ja 53 % B-osaa suorittavista. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen on maininnut 18 % A-osaa suorittavista vastaajista ja 13 % B-osaa suorittavista vastaajista. Vertailukohdaksi voidaan ottaa esimerkiksi Opamk 2010 -aineistosta aikuiskoulutukseen osallistuvat vastaajat2 . Heistä 17 % suunnittelee suorittavansa maisterintutkinnon ja 27 % ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon valmistumisen jälkeen (Lavikainen 2010, 59). 2 Vertailtaessa on syytä ottaa huomioon erot tutkintorakenteessa Poliisiammattikorkeakoulun ja muiden AMK- tutkintojen välillä.
  25. 25. 21 Taulukko 19. Mitä opintoja aikoo suorittaa valmistumisen jälkeen? Polamk 2011 ja Polamk 2010. Prosenttia vastaajista (vastaaja sai valita useamman kuin yhden kohdan, joten prosentit eivät summaudu sataan). Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Ei osaa sanoa 41 % 17 % 9 % 7 % 36 % Täydennyskoulutus työn ohessa 39 % 33 % . 10 % 34 % Ei mitään opintoja 14 % 33 % 9 % 27 % 15 % Maisterin tutkinto 8 % . 64 % 53 % 14 % YAMK 7 % . 18 % 13 % 8 % Toinen amk-tutkinto 4 % 17 % . . 4 % Muita opintoja 3 % 17 % . 7 % 4 % Ammatillinen perustutkinto 2 % . . . 2 % Ammatilliset opettajaopinnot 1 % . . . 1 % Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto . . . 3 % 0,3 % n 245 6 11 30 292 Polamk 2010 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Ei osaa sanoa 38 % 43 % 4 % 18 % 24 % Täydennyskoulutus työn ohessa 32 % 14 % . 15 % 17 % Ei mitään opintoja 26 % 21 % 4 % 25 % 20 % Maisterin tutkinto 12 % 21 % 36 % 48 % 31 % YAMK 3 % 7 % 48 % 3 % 13 % Toinen amk-tutkinto 9 % 14 % . . 4 % Muita opintoja . . 16 % 3 % 4 % Ammatillinen perustutkinto . . . . . Ammatilliset opettajaopinnot 3 % . . 3 % 2 % Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto . . . 8 % 3 % n 34 14 25 40 113
  26. 26. 22 4 Opiskelijoiden kokemukset opiskelusta ja koulutuksen laadusta Tässä luvussa käsitellään opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja opiskelun laadusta Poliisiammattikorkeakoulussa. Tarkastelussa ovat opiskelijoiden näkemykset koulutuksen eri osa- alueista, kuten opetustarjonnasta ja opinto-ohjauksesta, henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta, harjoittelusta sekä opinnäytetyöprosessista. Lopuksi tarkastellaan opiskelijoiden käsityksiä koulutuksen antamista valmiuksista. Vuoden 2011 aineistossa vastaajista 86 % arvioi hakuvaiheessa saadun mielikuvan Poliisiammattikorkeakoulusta vastaavan erittäin tai melko hyvin todellisuutta (taulukko 20). Mielikuvien ja todellisuuden vastaavuus arvioidaan suuremmaksi kuin edellisenä vuonna, jolloin 71 % vastaajista oli sitä mieltä, että hakuvaiheen mielikuvat vastasivat todellisuutta hyvin. Vastaajien arviot ovat edellisvuotta positiivisempia kaikilla tutkintotasoilla. Verrattaessa tuloksia muista ammattikorkeakouluista kerättyyn aineistoon, voidaan todeta että Poliisiammattikorkeakoulun taholta on onnistuttu välittämään hakijoille verrattain todenmukaista kuvaa oppilaitoksesta: Opamk 2010 -aineistossa vain 54 % vastaajista piti hakuvaiheen mielikuvaa ammattikorkeakoulustaan todellisuutta vastaavana (Lavikainen 2010, 62). Taulukko 20. Kuinka hyvin hakuvaiheessa saamasi kuva ammattikorkeakoulustasi on vastannut todellisuutta? Polamk 2011 ja Polamk 2010. Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Erittäin hyvin 23 % 33 % 18 % 20 % 23 % Melko hyvin 64 % 50 % 73 % 50 % 63 % Ei hyvin eikä huonosti 8 % 17 % . 27 % 9 % Melko huonosti 4 % . 9 % 3 % 4 % Erittäin huonosti 1 % . . . 1 % n (100 %) 248 6 11 30 295 Polamk 2010 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Erittäin hyvin 11 % . 8 % 28 % 15 % Melko hyvin 61 % 57 % 56 % 50 % 56 % Ei hyvin eikä huonosti 22 % 29 % 8 % 8 % 15 % Melko huonosti 3 % 14 % 28 % 13 % 13 % Erittäin huonosti 3 % . . 3 % 2 % n (100 %) 36 14 25 40 115
  27. 27. 23 Opiskelijoiden kokemuksia hakeutumisvaiheen mielikuvien ja käytännön kokemusten eroista koulutuksessa tiedusteltiin myös avoimella kysymyksellä. Avovastauksista tulee vahvasti esille, kuinka vastaajat ovat olleet yllättyneitä opintojen teoriapitoisuudesta: ”käytännönläheisyyden ja työelämälähtöisyyden uskoin olevan huomattavasti suurempi heti opintojen alusta lähtien”. Opiskelun kuvataan olleen luultua ”paljon haastavampaa ja mielekkäämpää”, toisaalta opiskelu voi olla varsin raskasta: ”on joutunut tosissaan opiskelemaan, tähän ei niin vaan ryhdytä”. Ainakin työn rinnalla opiskelu vaatii voimia: ”opintojen suorittaminen työn ohessa on äärimmäisen raskasta henkisesti”. Opetusjärjestelyjen ja opetuksen laadun suhteen vastaajien kokemukset ovat olleet niin positiivisia kuin negatiivisia suhteessa aikaisempiin mielikuviin. Toisaalta opetus on ollut ”jopa yllättävänkin ammattitaitoista", toisaalta opetusjärjestelyt on ”joskus huonosti rakennettu. Paljon muutoksia lukujärjestykseen, liian vähän henkilökuntaa, harjoittelupaikkaan ei pystynyt itse sen kummemmin vaikuttamaan, kurssi- ja tenttituloksia ei ole joskus tullut ollenkaan.” Useat vastaajat kokivat myös, että mielikuva alan työllistymismahdollisuuksista on muuttunut opintojen aikana. Työllistyminen valmistumisen jälkeen mietityttää monia vastaajia: ”Työllistymisestä opintojen jälkeen on saanut koulutuksen myötä erittäin pessimistisen käsityksen. Ennen hakeutumista ajattelin vielä, että työpaikka on taattu.” Arvioitaessa Poliisiammattikorkeakoulun opetuksen eri osa-alueita vuoden 2011 vastaajat ovat tyytyväisimpiä opettajien ammattitaitoon ja koulutusohjelman sisältöön (kuvio 2). Hankalimpana opiskelijat pitävät opiskelun ja muun elämän yhteensovittamista. Verrattaessa vastauksia edellisen vuoden aineistoon on tyytyväisyys opettajien ammattitaitoon ja koulutusohjelman sisältöön lisääntynyt kaikilla tutkintotasoilla (taulukko 21). Perustutkintotason opiskelijat ovat pääsääntöisesti tyytyväisempiä arvioituihin osa-alueisiin kuin muiden tutkintotasojen opiskelijat.
  28. 28. 24 *Merkittyjä vastausvaihtoehtoja ei ollut tarjolla Polamk 2010 -kyselyssä Kuvio 2. Tyytyväisyys AMK:n eri osa-alueisiin. Polamk 2011 (n = 293–296). Taulukko 21. Tyytyväisyys AMK:n eri osa-alueisiin, Polamk 2011 ja Polamk 2010, keskiarvot. 1 = erittäin tyytymätön … 5 = erittäin tyytyväinen. Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Opettajien ammattitaito 4,0 3,5 3,5 3,7 3,9 Koulutusohjelman sisältö 3,9 3,3 3,4 3,7 3,8 Opetussisällöt* 3,7 3,0 3,3 3,4 3,7 Työmäärä opintopisteisiin nähden 3,7 4,2 3,5 2,9 3,6 Opetusmenetelmät 3,7 3,3 3,3 3,3 3,6 Arvioinnin ripeys* 3,6 3,3 1,8 2,5 3,4 Opintojen ohjaus 3,4 3,5 3,3 3,0 3,3 Mahdollisuus sovittaa yhteen opiskelu ja muu elämä* 3,1 3,7 3,4 2,6 3,1 Polamk 2010 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Opettajien ammattitaito 3,7 3,4 3,0 3,5 3,4 Koulutusohjelman sisältö 3,6 3,0 3,4 3,6 3,5 Opetussisällöt* . . . . . Työmäärä opintopisteisiin nähden 3,6 3,2 2,9 2,6 3,0 Opetusmenetelmät 3,3 3,1 3,3 3,5 3,3 Arvioinnin ripeys* . . . . . Opintojen ohjaus 3,2 2,6 2,9 2,5 2,8 Mahdollisuus sovittaa yhteen opiskelu ja muu elämä* . . . . . *Merkittyjä vastausvaihtoehtoja ei ollut tarjolla Polamk 2010 -kyselyssä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mahdollisuus sovittaa yhteen opiskelu ja muu elämä* Opintojen ohjaus Arvioinnin ripeys* Opetusmenetelmät Työmäärä opintopisteisiin nähden Opetussisällöt* Koulutusohjelman sisältö Opettajien ammattitaito erittäin tyytymätön melko tyytymätön ei tyytymätön eikä tyytyväinen melko tyytyväinen erittäin tyytyväinen
  29. 29. 25 Opiskelijoiden näkemykset henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) toteutumisesta ja hyödyistä ovat melko kriittisiä (kuvio 3, taulukko 22). Polamk 2011 -aineistossa viidennes vastaajista pitää HOPS:aa hyödyllisenä osana opintoja. Toisaalta näkemyksiin voi vaikuttaa se, ettei kaikilla vastaajilla ei ole omakohtaista kokemusta HOPS:n tekemisestä: vuoden 2011 aineistossa puolet vastaajista (52 %, n=262) ja vuoden 2010 aineistossa viidennes (19 %, n=103) ei ole tehnyt HOPS:a opinnoissaan. Kuvio 3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), Polamk 2011 (n=176–179). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % HOPS:ssa huomoioidaan myös mahdollisuus suorittaa muita opintoja kotimaassa HOPS:ssa huomioidaan myös mahdollisuus suorittaa muita opintoja ulkomailla HOPS:sta saa palautetta HOPS on hyödyllinen osa opintoja HOPS:aa voi päivittää HOPS:n tekemiseen saa ohjausta täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä
  30. 30. 26 Taulukko 22. Henkilökohtainen opintosuunnitelma Polamk 2011 ja Polamk 2010, keskiarvot. 1 = täysin eri mieltä … 5 = täysin samaa mieltä. Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk HOPS:n tekemiseen saa ohjausta 2,7 2,8 3,6 2,8 2,8 HOPS:aa voi päivittää 2,6 2,4 3,4 3,4 2,7 HOPS on hyödyllinen osa opintoja 2,6 2,8 3,4 3,0 2,7 HOPS:sta saa palautetta 2,7 2,4 3,6 2,5 2,6 HOPS:ssa huomioidaan myös mahdollisuus suorittaa muita opintoja ulkomailla 2,4 1,8 3,0 2,2 2,4 HOPS:ssa huomioidaan myös mahdollisuus suorittaa muita opintoja kotimaassa 2,3 2,0 3,4 2,4 2,4 Polamk 2010 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk HOPS:n tekemiseen saa ohjausta 2,8 2,2 2,5 2,3 2,5 HOPS:aa voi päivittää 2,8 3,2 3,0 3,1 3,0 HOPS on hyödyllinen osa opintoja 2,6 2,2 3,0 2,7 2,7 HOPS:sta saa palautetta 2,8 2,1 2,3 2,1 2,3 HOPS:ssa huomioidaan myös mahdollisuus suorittaa muita opintoja ulkomailla 2,5 1,2 2,3 1,9 2,0 HOPS:ssa huomioidaan myös mahdollisuus suorittaa muita opintoja kotimaassa 2,3 1,8 2,3 2,0 2,1
  31. 31. 27 Harjoittelua pidetään tarpeellisena osana Poliisiammattikorkeakoulun opintoja; yhdeksän kymmenestä Polamk 2011 -kyselyn vastaajasta on täysin tai jokseenkin samaa mieltä harjoittelun hyödyllisyydestä osana opintoja (kuvio 4, taulukko 23). Harjoittelupaikassa saatuun ohjaukseen ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä: neljä viidestä vastaajasta on täysin tai jokseenkin samaa mieltä harjoittelupaikan asianmukaisuutta mittaavan väitteen kanssa. Kriittisimmin vastaajat suhtautuvat harjoitteluun liittyvän tiedon saatavuuteen ja harjoittelupaikan etsimiseen saatavan tuen riittävyyteen. Eri vuosien aineistojen vertailussa voidaan huomata, että vuonna 2011 perustutkintoa suorittavat ovat antaneet harjoitteluun liittyvissä asioissa pääsääntöisesti parempia arvioita kuin edellisvuoden vastaajat. Päällystötutkinnon suorittajilla puolestaan harjoitteluun liittyvät arviot ovat uusimmassa aineistossa heikompia kuin vuoden 2010 vastaajien keskuudessa. Kuvio 4. Harjoittelu, Polamk 2011 (n=175–190). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Saanut riittävästi amk:lta tukea harjoittelupaikan etsimiseen Saanut riittävästi harjoitteluun liittyvää tietoa amk:sta Opettajalta saatu ohjaus oli asianmukaista Hyödyllinen työllistymisen kannalta Tehtävät harjoittelussa vastasivat opintosisältöjä Vastasi hyvin amk:n asettamia tavoitteita Vastasi hyvin omia tavoitteita Harjoittelupaikassa saatu ohjaus oli asianmukaista Hyödyllinen opintojen kannalta täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä
  32. 32. 28 Taulukko 23. Harjoittelu, Polamk 2011 ja Polamk 2010, keskiarvot. 1 = täysin eri mieltä … 5 = täysin samaa mieltä. Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Hyödyllinen opintojen kannalta 4,7 4,2 4,0 3,7 4,6 Harjoittelupaikassa saatu ohjaus oli asianmukaista 4,4 4,2 3,3 3,5 4,3 Vastasi hyvin omia tavoitteita 4,3 4,2 2,0 3,8 4,2 Vastasi hyvin amk:n asettamia tavoitteita 4,2 3,8 3,0 3,8 4,1 Tehtävät harjoittelussa vastasivat opintosisältöjä 4,2 3,7 3,0 3,5 4,1 Hyödyllinen työllistymisen kannalta 4,1 4,0 3,0 3,6 4,0 Opettajalta saatu ohjaus oli asianmukaista 4,0 4,0 2,7 3,5 4,0 Saanut riittävästi harjoitteluun liittyvää tietoa amk:sta 3,9 3,7 2,4 3,4 3,8 Saanut riittävästi amk:lta tukea harjoittelupaikan etsimiseen 3,8 3,7 2,4 3,1 3,7 Polamk 2010 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Hyödyllinen opintojen kannalta 4,4 4,0 4,4 3,9 4,2 Harjoittelupaikassa saatu ohjaus oli asianmukaista 4,2 4,0 3,5 3,4 3,7 Vastasi hyvin omia tavoitteita 4,2 4,0 4,4 3,9 4,1 Vastasi hyvin amk:n asettamia tavoitteita 4,2 4,0 3,4 3,6 3,7 Tehtävät harjoittelussa vastasivat opintosisältöjä 4,1 4,0 3,4 3,6 3,7 Hyödyllinen työllistymisen kannalta 3,7 4,0 3,9 3,6 3,7 Opettajalta saatu ohjaus oli asianmukaista 3,9 4,0 2,5 3,4 3,4 Saanut riittävästi harjoitteluun liittyvää tietoa amk:sta 4,0 4,0 2,6 3,6 3,5 Saanut riittävästi amk:lta tukea harjoittelupaikan etsimiseen 3,8 4,0 2,3 3,3 3,3 Seuraavaksi siirrytään käsittelemään Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetyön tekemiseen liittyviä kokemuksia. Taulukossa 24 tarkastellaan opinnäytetyön aiheen valitsemista. Vuoden 2011 aineiston perusteella opinnäytetyön aihe valitaan ensisijaisesti oman mielenkiinnon pohjalta: neljä viidestä vastaajasta on valinnut aiheen kiinnostavuuden perusteella. Oma kiinnostus on suurin opinnäytetyön valitsemiseen vaikuttava tekijä myös vuoden 2010 aineistossa; kaksi kolmesta vastaajasta on valinnut opinnäytetyön aiheen oman kiinnostuksen pohjalta. Tämän lisäksi neljänneksellä vastaajista on työnantajan tai muun organisaation toimeksiannosta valittuja aiheita. Vuoden 2011 osalta vastaavia toimeksiannon perusteella saatuja aiheita on vähemmän kaikilla tutkintotasoilla.
  33. 33. 29 Taulukko 24. Opinnäytetyön aiheen valinta, Polamk 2011 ja Polamk 2010. Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Oman kiinnostuksen pohjalta 78 % 100 % 80 % 76 % 79 % Työnantajan / toimeksiannon tehneen organisaation ehdotuksesta 5 % . 20 % 16 % 8 % Amk:n ehdotuksesta 6 % . . . 4 % Muuten 10 % . . 8 % 9 % n (100 %) 79 6 5 25 115 Polamk 2010 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Oman kiinnostuksen pohjalta 67 % 100 % 68 % 68 % 69 % Työnantajan / toimeksiannon tehneen organisaation ehdotuksesta 29 % . 23 % 26 % 25 % Amk:n ehdotuksesta 4 % . 5 % 6 % 5 % Muuten . . 5 % . 1 % n (100 %) 24 4 22 31 81 Taulukossa 25 kuvataan vastaajien tyytyväisyyttä opinnäytetyön ohjaukseen. Polamk 2011 -aineistossa tyytyväisimpiä opinnäytetyön ohjaukseen ovat päällystötutkinnon B-osaa suorittavat opiskelijat (71 % vastaajista). He ovat myös verrattain tyytyväisempiä ohjaukseen kuin vuoden 2010 päällystötutkinnon B-osaa suorittaneet vastaajat, joiden keskuudessa tyytyväisiä oli 52 %. Perustutkintoa suorittavien vastaajien kohdalla tyytyväisyys ohjaukseen taas on edellisvuotta vähäisempää vuoden 2011 vastaajien keskuudessa. On otettava huomioon, että ohjausprosesseja ja opinnäytetyön tekemisen käytäntöjä on kehitetty viimeisen vuoden aikana Poliisiammattikorkeakoulussa, joten lähtötilanne opinnäytetyön tekemiseen on ollut erilainen vuosien 2010 ja 2011 vastaajille.
  34. 34. 30 Taulukko 25. Tyytyväisyys opinnäytetyön ohjaukseen, Polamk 2011 ja Polamk 2010. Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk erittäin tyytyväinen 13 % . . 25 % 14 % melko tyytyväinen 35 % 67 % 60 % 46 % 40 % ei tyytymätön eikä tyytyväinen 37 % . . 21 % 30 % melko tyytymätön 8 % . . 8 % 7 % erittäin tyytymätön 8 % 33 % 40 % . 9 % n (100 %) 78 6 5 24 113 Polamk 2010 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk erittäin tyytyväinen 35 % . 18 % 10 % 19 % melko tyytyväinen 48 % 50 % 23 % 42 % 39 % ei tyytymätön eikä tyytyväinen 9 % 50 % 27 % 26 % 23 % melko tyytymätön 9 % . 18 % 23 % 16 % erittäin tyytymätön . . 14 % . 4 % n (100 %) 23 4 22 31 80 Kyselyssä kartoitettiin myös opiskelijoiden näkemyksiä koulutuksen antamista valmiuksista (kuvio 5). Polamk 2011 -kyselyyn vastanneista opiskelijoista yli neljä viidesosaa oli sitä mieltä, että koulutuksesta saa hyvät valmiudet ammatilliseen kehittymiseen tulevaisuudessa. Koulutuksen nähdään kehittävän myös ryhmätyöskentelytaitoja sekä ammatillista asiantuntijuutta ja pätevyyttä. Vähiten valmiuksia koulutuksesta opiskelijoiden kokemuksen mukaan saadaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä kansainväliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Vastaukset ovat varsin samansuuntaiset edellisen vuoden kyselyn tulosten kanssa. Verrattaessa tuloksia Opamk 2010 -aineistoon tulee molempien vuosien Polamk -kyselyissä esille, että Poliisiammattikorkeakoulusta saadaan muita ammattikorkeakouluja enemmän neuvottelu- ja johtamistaitoja. Opamk 2010 -aineistossa 32 % vastaajista koki oppineensa paljon neuvottelu- ja johtamistaitoja (Lavikainen 2010, 89). Polamk 2010 -aineistossa puolestaan 66 % ja Polamk 2011 -aineistossa 51 % vastasi saaneensa koulutuksesta hyvät neuvottelu- ja johtamistaidot. Polamk -aineistojen välillä ero selittyy osittain tutkintotasojen painoilla vastauksissa; ylempiä tutkintotasoja suorittavien vastaajien arviot ovat hieman korkeampia, ja heidän osuutensa painottuu vuoden 2010 aineistossa.
  35. 35. 31 *Merkittyjä vastausvaihtoehtoja ei ollut tarjolla Polamk 2010 -kyselyssä Kuvio 5. Opintojen antamat valmiudet, Polamk 2011 (n=284–295). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Valmiudet kv. vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kyky hoitaa asioita vieraillla kielillä Neuvottelu- ja johtamistaidot Oman alan kehittäminen Luova ongelmanratkaisu ja työtapojen kehittäminen Kyky käsitellä tietoa kriittisesti Yleissivistys Suvaitsevaisuus Käytännöllinen osaaminen Viestintä- ja vuorovaikutustaidot Tiedonhakutaidot* Ammatillinen asiantuntemus ja pätevyys Ryhmätyöskentely Kyky kehittyä ammatissa tulevaisuudessa ei lainkaan melko vähän jossain määrin melko paljon erittäin paljon
  36. 36. 32 5 Opiskelijoiden voimavarat ja opiskelutaidot Tässä luvussa käsitellään opiskelijoiden voimavaroihin ja opiskelutaitoihin liittyviä kysymyksiä. Luvun lopuksi tarkastellaan myös vastaajien kokemuksia kiusaamisesta, jotka osaltaan vaikuttavat keskeisesti opiskelijoiden jaksamiseen. Polamk 2011 -kyselyssä opiskelijoiden voimavaroja kartoitettiin hyväksi koettuun terveyteen, fyysiseen toimintakykyyn, jaksamiseen, elämänhallintaan ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvillä kysymyksillä. Kuviosta 6 nähdään, että useimmat vastaajista arvioivat omat voimavaransa opiskeluun vahvoiksi: yli 90 % vastaajista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä voimavaroihin liittyvien väittämien kanssa. Vahvimmaksi osa-alueeksi koetaan oma terveys. Positiivisimmat arviot omista voimavaroista Polamk 2011 -aineistossa on perustutkinto- opiskelijoiden keskuudessa, vaikkakin erot tutkintotasojen välillä ovat pieniä (taulukko 26). Edellisen vuoden vastaajiin verrattuna voimavarat koetaan vahvemmiksi Polamk 2011 -aineiston perustutkintoa ja alipäällystötutkintoa suorittavien vastaajien keskuudessa. Päällystötutkintoa suorittavat vastaajat taas ovat antaneet hieman heikomman arvion omista voimavaroistaan. Kuvio 6. Voimavarat, Polamk 2011 (n = 289–293). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sosiaaliset suhteeni opiskelukavereihin auttavat opiskelussani Elämänhallintani on hyvä opintojen suorittamiseksi Jaksamiseni on hyvä opintojen suorittamiseksi Fyysinen toimintakykyni on hyvä opintojen suorittamiseksi Terveyteni on hyvä opintojen suorittamiseksi täysin eri mieltä jokseenki eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä
  37. 37. 33 Taulukko 26. Voimavarat, Polamk 2011 ja Polamk 2010, keskiarvot. 1 = täysin eri mieltä … 5 = täysin samaa mieltä. Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Terveyteni on hyvä opintojen suorittamiseksi 4,7 4,5 4,6 4,5 4,7 Fyysinen toimintakykyni on hyvä opintojen suorittamiseksi 4,7 4,5 4,6 4,5 4,6 Jaksamiseni on hyvä opintojen suorittamiseksi 4,6 4,5 4,5 4,1 4,5 Elämänhallintani on hyvä opintojen suorittamiseksi 4,6 4,5 4,5 4,1 4,5 Sosiaaliset suhteeni opiskelukavereihin auttavat opiskelussani 4,6 3,8 4,5 4,3 4,5 Polamk 2010 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Terveyteni on hyvä opintojen suorittamiseksi 4,6 4,3 4,7 4,7 4,6 Fyysinen toimintakykyni on hyvä opintojen suorittamiseksi 4,5 4,3 4,8 4,6 4,6 Jaksamiseni on hyvä opintojen suorittamiseksi 4,3 4,2 4,5 4,3 4,3 Elämänhallintani on hyvä opintojen suorittamiseksi 4,3 3,9 4,4 4,3 4,3 Sosiaaliset suhteeni opiskelukavereihin auttavat opiskelussani 4,3 4,1 4,5 4,0 4,2 Opiskelun sosiaalisuuden merkitys korostuu opiskelutaitoja kartoittavan kysymyksen vastauksissa. Polamk 2011 -kyselyn opiskelijat pitävät omien opiskelutaitojensa vahvimpina osatekijöinä kanssakäymistä muiden opiskelijoiden kanssa, ryhmätyöskentelyä sekä kanssakäymistä opettajien kanssa. Hankalimpana puolestaan pidetään oman opiskelun suunnittelua sekä tentteihin lukemista (kuvio 7, taulukko 27). Kuvio 7. Opiskelutaidot, Polamk 2011 (n = 293–295). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tentteihin lukeminen Opintojen suunnitteleminen Opiskeluun liittyvien muiden tehtävien tekeminen Omatoimisuutta vaativat tehtävät Kirjoittamista vaativien tehtävien tekeminen Itselle sopivien opiskelutapojen löytäminen Opetuksen seuraaminen oppitunneilla / luennoilla Kanssakäyminen opettajien kanssa Työskentely ryhmissä Kanssakäyminen opiskelijatovereiden kanssa erittäin heikko melko heikko ei heikko eikä vahva melko vahva erittäin vahva
  38. 38. 34 Taulukko 27. Opiskelutaidot, Polamk 2011 ja Polamk 2010, keskiarvot. 1 = erittäin heikko … 5 = erittäin vahva. Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Kanssakäyminen opiskelijatovereiden kanssa 4,3 3,7 4,3 4,1 4,3 Työskentely ryhmissä 4,1 3,7 4,0 3,9 4,0 Kanssakäyminen opettajien kanssa 4,0 3,3 4,0 3,9 4,0 Opetuksen seuraaminen oppitunneilla / luennoilla 3,9 4,0 4,0 4,0 3,9 Itselle sopivien opiskelutapojen löytäminen 3,9 3,8 4,1 3,7 3,9 Kirjoittamista vaativien tehtävien tekeminen 3,8 4,2 3,8 3,7 3,8 Omatoimisuutta vaativat tehtävät 3,7 3,7 3,6 3,4 3,7 Opiskeluun liittyvien muiden tehtävien tekeminen 3,6 3,5 3,6 3,5 3,5 Opintojen suunnitteleminen 3,3 2,8 3,5 3,2 3,3 Tentteihin lukeminen 3,2 3,7 3,4 3,4 3,3 Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Kanssakäyminen opiskelijatovereiden kanssa 4,0 4,0 4,2 4,1 4,0 Työskentely ryhmissä 4,0 3,7 4,0 4,0 4,0 Kanssakäyminen opettajien kanssa 3,8 3,6 3,8 3,9 3,8 Opetuksen seuraaminen oppitunneilla / luennoilla 3,8 3,9 3,9 3,8 3,8 Itselle sopivien opiskelutapojen löytäminen 3,8 3,8 3,9 3,7 3,8 Kirjoittamista vaativien tehtävien tekeminen 3,8 3,5 4,0 3,9 3,9 Omatoimisuutta vaativat tehtävät 3,7 3,5 4,2 3,7 3,8 Opiskeluun liittyvien muiden tehtävien tekeminen 3,6 3,0 3,8 3,4 3,5 Opintojen suunnitteleminen 3,3 3,4 3,6 3,2 3,3 Tentteihin lukeminen 3,4 2,9 3,2 3,4 3,3 Yhteistyö muiden tutkintotasojen tai koulutusalojen opiskelijoiden välillä on puolestaan melko vähäistä (taulukko 28). Lähes puolet vastaajista ilmoittaa, ettei ole yhteistyössä toisten tutkintotasojen tai koulutusalojen opiskelijoiden kanssa lainkaan. Vuoden 2010 kyselyssä kysymyksessä tiedusteltiin vain yhteistyötä toisten koulutusalojen opiskelijoiden kanssa, jolloin yhteistyö oli vielä harvinaisempaa (yli 70 % vastaajista ei ollut lainkaan yhteistyössä muiden koulutusalojen opiskelijoiden kanssa). Eri vuosien vastaukset eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia muuttuneen kysymyksen muotoilun vuoksi.
  39. 39. 35 Taulukko 28. Yhteistyö muiden tutkintotasojen tai koulutusalojen opiskelijoiden kanssa, Polamk 2011. Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk erittäin paljon 1 % . . 3 % 1 % melko paljon 2 % . 9 % 7 % 2 % jossain määrin 13 % 17 % 27 % 30 % 15 % melko vähän 35 % 83 % 64 % 43 % 38 % ei lainkaan 50 % . . 17 % 44 % n (100 %) 248 6 11 30 295 Vajaalla viidenneksellä vastaajista on ollut toistuvia loukkaamis-, vahingoittamis- ja syrjintäkokemuksia (kuvio 8). Tarkasteltaessa näitä kiusaamiskokemuksia Poliisiammattikorkeakoulun tasolla kyseisten kokemusten määrä on samanlainen molempien vuosien aineistossa. Tutkintotasoittainen vertailu osoittaa joitakin eroja kiusaamiskokemusten määrässä; vuoden 2011 aineistossa päällystökoulutuksessa kiusaamiskokemuksia esiintyy alipäällystökoulutusta ja peruskoulutusta harvemmin. Tulos on erilainen kuin edellisenä vuonna, jolloin esimerkiksi alipäällystöpuolen koulutuksessa koettiin muita harvemmin kiusaamiskokemuksia. Tuloksia arvioitaessa ja vertailtaessa onkin syytä huomioida ylempien tutkintotasojen suhteellisen pieni vastaajien määrä, jolloin tulosten yleistämiseen tulee suhtautua varauksella.
  40. 40. 36 Kuvio 8. Toistuvat loukkaamis-, vahingoittamis- ja syrjintäkokemukset, Polamk 2011 ja Polamk 2010. Useimmiten kiusaamisen aiheuttajaksi nimettiin toinen opiskelija (taulukko 29); kolme neljästä kiusaamista kokeneesta vastaajasta oli toistuvasti ollut saman tutkintotason opiskelijan aiheuttaman kiusaamisen, loukkaamisen tai syrjinnän kohteena. Toiseksi eniten kiusaamiskokemuksia oli koettu opettajien tai kouluttajien aiheuttamana; neljännes kysymykseen vastanneista opiskelijoista oli kokenut kiusaamista tältä taholta. Taulukko 29. Toistuvien kiusaamis-, loukkaamis- tai syrjimiskokemusten aiheuttaja, Polamk 2011. Prosenttia vastaajista (vastaaja sai valita useamman kuin yhden kohdan, joten prosentit eivät summaudu sataan). Polamk 2011 Saman tutkintotason opiskelija 72,4 % Polamkin opettaja tai kouluttaja 24 % Muu Polamkin henkilökuntaan kuuluva 10 % Toisen tutkintotason tai täydennyskoulutuksen opiskelija 3 % Työelämäjakson ohjaaja, työtoveri tai esimies 7 % n 29 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Perus. (n=247) Alipääll. (n=6) Pääll.A (n=11) Pääll.B (n=30) Polamk 2011 (n=294) ei koskaan hyvin vähän melko paljon hyvin paljon 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Perus. (n=35) Alipääll. (n=14) Pääll.A (n=25) Pääll.B (n=40) Polamk 2010 (n=114) ei koskaan hyvin vähän melko paljon hyvin paljon
  41. 41. 37 6 Opiskeluympäristö ja tukipalvelut Poliisiammattikorkeakoulussa Tässä luvussa käydään läpi opiskelijoiden kokemuksia opiskeluympäristöstä sekä arvioidaan Poliisiammattikorkeakoulun tukipalveluihin, liikuntapalveluihin ja terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä. Tyypillisesti vastaajat kokevat kuuluvansa Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden joukkoon (kuvio 9); runsas neljä viidesosaa vastaajista on samaa tai jokseenkin samaa mieltä joukkoon kuuluvuutta mittavan väitteen kanssa. Pääsääntöisesti opiskeluympäristö koetaan oppimiseen kannustavaksi ja esteettömäksi. Polamk 2011 -aineistossa perustutkintoa suorittavat opiskelijat arvioivat opiskeluympäristöön liittyviä tekijöitä hieman positiivisemmin kuin muiden tutkintotasojen opiskelijat. Vastaukset ovat samansuuntaisia Polamk 2010 -aineistossa. Opiskelijoiden kuulemiseen päätöksenteossa ollaan kaikista vähiten tyytyväisiä, joskin Polamk 2011 -aineistossa kaikkien tutkintotasojen vastaajat ovat arvioineet tätä väittämää hieman edellisen vuoden vastaajia positiivisemmin (kuvio 10). Kuvio 9. Opiskeluympäristö, Polamk 2011 (n=294–295). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Opiskelijoita kuullaan päätöksenteossa Amk:ssa ja oppilaskunnassa huomioidaan erilaiset opiskelijat ja kiinnostuksen kohteet Oppilaitoksen tiedottaminen ja tiedon kulku riittävää Amk:ssa ja oppilaskunnassa tarjotaan moninaisia yhteisen toiminnan mahdollisuuksia Opiskelijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa- arvoisesti Opiskeluympäristö on esteetön Opiskeluympäristö kannustaa oppimiseen Tuntee kuuluvansa oman amk:n opiskelijoiden joukkoon täysin eri mieltä jokseenki eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä
  42. 42. 38 Kuvio 10. Opiskelijoiden kuuleminen päätöksenteossa, Polamk 2011 ja Polamk 2010. Pääsääntöisesti kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden mielestä heidän tarvitsemaansa tukea on ollut hyvin saatavilla (kuvio 11). Vain harvat vastaajat ovat kokeneet jäävänsä vaille kaivattua tukea; enimmillään 3 % vastaajista ilmoitti eri tukimuotoja koskevien vastausvaihtoehtojen kohdalla, ettei ollut saanut tarvitsemaansa tukea. Eniten tukea on tarvittaessa saatu opiskelukavereilta ja muilta ystäviltä, opettajilta ja muulta henkilökunnalta sekä opiskelijakirjastosta. Vähiten apua on kaivattu kuraattorilta ja psykologilta. Toisaalta joka kymmenes vastaajista ei tiedä kuraattori- tai psykologipalveluiden saatavuudesta. Poliisiammattikorkeakoulussa ei ole järjestetty virallisesti erillistä tuutorointia oppilaitoksen tasolla, joten tuutoreiden saatavuudesta ollaan luonnollisesti eniten epätietoisia. Osa vastaajista, noin viidennes, kokee kuitenkin saaneensa tarvittaessa tukea opettaja- tai opiskelijatuutoreilta. Uusimmassa kyselyssä tukea kartoittavan kysymyksen vastausvaihtoehdot muuttuivat, joten suoranaista vertailua vuoden 2010 aineistoon tai Opamk 2010 -aineistoon ei siten ole mahdollista tehdä. Todettakoon kuitenkin, että Opamk 2010 -aineistossa opettajatuutorin tukea oli saanut 48 % ja opiskelijatuutorin tukea 29 % vastaajista (Lavikainen 2010, 110). Polamk 2010 -aineistossa opettajatuutoreiden tukea koki saaneensa 18 % ja opiskelijatuutorilta 10 % vastaajista. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Perus. (n=248) Alipääll. (n=6) Pääll.A (n=11) Pääll.B (n=30) Polamk 2011 (n=295) täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Perus. (n=35) Alipääll. (n=14) Pääll.A (n=25) Pääll.B (n=39) Polamk 2010 (n=113) täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä
  43. 43. 39 Kuvio 11. Saatu tuki, apu ja neuvot, Polamk 2011 (n=158–288). Opiskelijoiden saamaa tukea, apua ja neuvoja tarkastellaan vielä tarkemmin opinto-ohjauksen ja -neuvonnan osalta (taulukko 30). Syvempään tarkasteluun otetaan ohjauksen ja opintojen suunnittelun suhde3 . 41 % opiskelijoista, jotka kokevat taitonsa suunnitella opintonsa heikoiksi (-), ei koe tarvinneensa ohjausta, kun taas vastaava osuus vahvat (+) opintojen suunnittelutaidot omaavien keskuudessa on pienempi (31 %). Yksi mahdollinen tulkinta on, että ne opiskelijat, joilla on opintojen suunnitteluun heikommat valmiudet, tiedostavat tuen tarpeen huonommin. Tätä ajatusta tukee se, että opintojensa suunnittelussa vahvat opiskelijat ovat muita useammin saaneet tarvitessaan tukea. 3 Opintojen suunnittelua käsiteltiin tarkemmin luvussa 5 opiskelijoiden opiskelutaitoja kuvaavan kysymyksen kohdalla (kuvio 7). Ohjauksen ja opintojen suunnittelun suhteen tarkastelemiseksi vastaajat luokiteltiin kahteen luokkaan sen perusteella, kuinka vahvoina he pitivät omia opintojen suunnittelutaitojaan. Vastaajat, jotka arvioivat opintojensa suunnittelun erittäin heikoksi tai melko heikoksi, luokiteltiin luokkaan Opintojen suunnittelu (-). Muut vastaajat muodostivat luokan Opintojen suunnittelu (+). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Joltain muulta Psykologilta Kuraattorilta Opiskelijatuutorilta Opettajatuutorilta Työharjoittelun ohjaajalta ja / tai alumnilta Perheeltä Opinto-ohjaajalta ja / tai opintoneuvojalta Puolisolta / seurustelukumppanilta Opintopalveluista Opiskelijakirjastosta Opettajilta ja / tai amk:ni henkilökunnalta Opiskelutovereilta ja / tai muilta ystäviltä en ole tarvinnut en ole saanut, vaikka olen tarvinnut olen saanut tarvitessani en tiedä, onko palvelua saatavana
  44. 44. 40 Taulukko 30. Heikot opintojen suunnittelutaidot (-) ja vahvat opintojen suunnittelutaidot (+) omaavien opiskelijoiden osuudet suhteessa opinto-ohjaajalta ja / tai opintoneuvojalta saatuun tukeen, Polamk 2011. Tuki opinto-ohjaajalta ja / tai opintoneuvojalta Opintojen suunnittelu (-) Opintojen suunnittelu (+) En ole tarvinnut 41 % 31 % En ole saanut, vaikka olen tarvinnut 3 % 3 % Olen saanut tarvitessani 48 % 63 % En tiedä, onko palvelua saatavana 9 % 3 % n (100 %) 168 118 Vuoden 2011 kyselyssä selvitettiin uudella kysymyksellä tyytyväisyyttä Poliisiammattikorkeakoulun tukipalveluihin (kuvio 12 ja taulukko 31). Tyytyväisimpiä opiskelijat ovat kirjastopalveluihin paikan päällä sekä opiskelua ja opintososiaalisia etuja koskevaan neuvontaan. Vähiten vastaajat ovat tyytyväisiä opiskelijaa koskevaan päätöksentekoon sekä kiinteistö- ja ympäristönhuoltoon. Kuvio 12. Tyytyväisyys tukipalveluihin Polamk 2011 (n=292–295). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kiinteistö- ja ympäristöhuolto Opiskelijaa koskeva päätöksenteko Atk-tukipalvelut Ruokalan palvelu Monistus- ja tulostuspalvelut Opiskeluviikkoa koskevat tiedot (esim. lukujärjestys) Kirjaston etäpalvelut Opiskelijan tarvitsemat toimistopalvelut Majoituspalvelut Opiskelua ja opintososiaalisia etuja koskeva neuvonta Kirjastopalvelut paikan päällä erittäin tyytymätön melko tyytymätön en tyytymätön enkä tyytyväinen melko tyytyväinen erittäin tyytyväinen
  45. 45. 41 Taulukko 31. Tyytyväisyys tukipalveluihin Polamk 2011, keskiarvot. Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Kirjastopalvelut paikan päällä 4,7 4,3 4,5 4,6 4,6 Opiskelua ja opintososiaalisia etuja koskeva neuvonta 4,7 4,0 3,6 3,3 4,5 Majoituspalvelut 4,3 4,2 3,9 4,1 4,3 Opiskelijan tarvitsemat toimistopalvelut 4,3 3,8 3,6 3,6 4,2 Kirjaston etäpalvelut 4,0 4,3 4,5 4,5 4,1 Opiskeluviikkoa koskevat tiedot (esim. lukujärjestys) 4,2 3,8 2,9 3,7 4,1 Monistus- ja tulostuspalvelut 4,0 3,7 3,7 3,5 4,0 Ruokalan palvelu 3,9 4,2 3,4 3,9 3,9 Atk-tukipalvelut 4,0 3,8 3,5 3,5 3,9 Opiskelijaa koskeva päätöksenteko 3,9 3,5 3,4 3,2 3,8 Kiinteistö- ja ympäristöhuolto 3,8 3,7 3,6 3,6 3,8 Taulukossa 32 kuvataan vastaajien tyytyväisyyttä opiskelijaterveydenhuollon saatavuuteen. Opiskelijaterveydenhuollon saatavuuteen ollaan pääasiassa tyytyväisiä, joskin vuoden 2011 aineistossa tyytyväisiä vastaajia on jokaisella tutkintotasolla hieman edellisvuotta vähemmän. Taulukko 32. Tyytyväisyys opiskelijaterveydenhuollon saatavuuteen, Polamk 2011 ja Polamk 2010. Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk erittäin tyytyväinen 34 % . 9 % 17 % 31 % melko tyytyväinen 49 % 67 % 64 % 47 % 50 % ei tyytymätön eikä tyytyväinen 9 % 33 % 18 % 33 % 12 % melko tyytymätön 4 % . 9 % 3 % 4 % erittäin tyytymätön 4 % . . . 4 % n (100 %) 247 6 11 30 294 Polamk 2010 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk erittäin tyytyväinen 40 % 29 % 56 % 21 % 35 % melko tyytyväinen 43 % 57 % 36 % 46 % 44 % ei tyytymätön eikä tyytyväinen 6 % 7 % 4 % 21 % 11 % melko tyytymätön 9 % . 4 % 10 % 7 % erittäin tyytymätön 3 % 7 % . 3 % 3 % n (100 %) 35 14 25 39 113
  46. 46. 42 Liikuntapalveluiden tarjontaa pidetään hyvänä Poliisiammattikorkeakoulussa (taulukko 33). Molempien vuosien aineistoissa neljä viidestä vastaajasta on erittäin tyytyväinen liikuntapalveluiden saatavuuteen. Taulukko 33. Tyytyväisyys liikuntapalvelujen saatavuuteen, Polamk 2011 ja Polamk 2010. Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Erittäin hyvin 80 % 83 % 82 % 73 % 80 % Melko hyvin 19 % 17 % 18 % 20 % 19 % Ei hyvin eikä huonosti . . . 3 % 0,3 % Melko huonosti 1 % . . . 1 % Erittäin huonosti 0,4 % . . 3 % 1 % n (100 %) 247 6 11 30 294 Polamk 2010 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Erittäin hyvin 80 % 79 % 88 % 68 % 77 % Melko hyvin 20 % 21 % 12 % 28 % 21 % Ei hyvin eikä huonosti . . . 3 % 1 % Melko huonosti . . . . . Erittäin huonosti . . . 3 % 1 % n (100 %) 35 14 25 40 114
  47. 47. 43 7 Opiskelijoiden kokemukset vaikuttamisesta Opiskelijoiden kokemuksia vaikuttamisesta käsitellään aluksi Poliisiammattikorkeakoulun tasolla tarkastelemalla vastaajien toimintaa oppilaskunnassa. Tämän jälkeen siirrytään käsittelemään opiskelijoiden yhteiskunnallista vaikuttamista. Polamk 2011 -aineistoon vastanneet opiskelijat vaikuttavat oppilaskunnassa ensisijaisesti oppilaskunnan toimikunnan jäseninä (15 % vastaajista) sekä oppilaskunnan hallituksen jäseninä tai varajäseninä (taulukko 34). Valtaosa vastaajista, kolme neljästä, ei kuitenkaan toimi Poliisiammattikorkeakoulun oppilaskunnan luottamus- tai vastuutehtävissä. Taulukko 34. Toiminen oppilaskunnan luottamus- tai vastuutehtävissä, Polamk 2011. Prosenttia vastaajista (vastaaja sai valita useamman kuin yhden kohdan, joten prosentit eivät summaudu sataan). Polamk 2011 Oppilaskunnan hallituksen jäsen tai varahenkilö 11 % Oppilaskunnan toimikunnan jäsen 15 % Oppilaskunnan edustaja Polamkin työryhmissä 2 % Opiskelija- ja ammattijärjestöjen luottamustehtävissä 2 % Ei toimi oppilaskunnan luottamus- tai vastuutehtävissä 73 % n 294 Runsas puolet vastaajista ilmoittaa, ettei halua osallistua opiskelijajärjestöjen toimintaan (kuvio 13). Noin neljänneksellä vastaajista on muu syy siihen, ettei toimi oppilaskunnassa. Avoimista vastauksista käy ilmi, että useimmiten oppilaskunnan toimintaan osallistumattomuuden syitä ovat ajan tai kiinnostuksen puute, sekä asuminen kaukana opiskelupaikkakunnalta. Viidennes vastaajista kokee, ettei oppilaskunnalla ole heille annettavaa. Vain harvat opiskelijat (4 % vastaajista) ovat tietämättömiä siitä, mitä oppilaskunta tekee heidän hyväkseen.
  48. 48. 44 Kuvio 13. Miksi ei koe oppilaskunnan toimintaa tärkeäksi? Polamk 2011. Oppilaskunta saa Polamk 2011 -kyselyn vastaajilta parhaan arvion toiminnan aktiivisuudesta (kuvio 14). Noin kaksi kolmasosaa vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että oppilaskunta toimii aktiivisesti. Yhtä moni uskoo, että oppilaskunta on tärkeä opiskelijoita yhdistävä ja vapaa-ajan toimintaa järjestävä taho. Taulukosta 35 huomataan, että perustutkintoa suorittavilla opiskelijoilla on hieman positiivisemmat arviot oppilaskunnan toiminnasta kuin muiden tutkintotasojen opiskelijoilla. Kuvio 14. Oppilaskunta Polamk 2011 (n=269–291). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Perus. (n=142) Alipääll. (n=5) Pääll.A (n=5) Pääll.B (n=20) Polamk 2011 (n=172) Oppilaskunnalla ei ole minulle mitään tarjottavaa En tiedä, mitä oppilaskunta tekee hyväkseni En halua osallistua opiskelijajärjestöjen toimintaan Muu syy 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % En tiedä mitä oppilaskunnan toimintaa kuuluu On saanut aikaan konkreettisia muutoksia amk:ssa Aktiiveille on helppo kertoa opiskeluihin liittyvistä ongelmista ja epäkohdista Toiminta on avointa ja siihen on helppo päästä mukaan Tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan Tekee tärkeää opintojen kehittämiseen liittyvää työtä Tärkeä opiskelijoita yhdistävä ja esim. vapaa-ajan toimintaa järjestävä taho Toiminta on aktiivista täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä
  49. 49. 45 Taulukko 35. Oppilaskunta, Polamk 2011 ja Polamk 2010. Polamk 2011 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Toiminta on aktiivista 3,9 3,2 3,4 3,6 3,8 Tärkeä opiskelijoita yhdistävä ja esim. vapaa-ajan toimintaa järjestävä taho 3,8 3,0 3,6 3,8 3,8 Tekee tärkeää opintojen kehittämiseen liittyvää työtä 3,8 3,0 3,4 3,6 3,8 Tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan 3,6 2,8 3,4 3,4 3,5 Toiminta on avointa ja siihen on helppo päästä mukaan 3,5 2,7 3,4 3,4 3,5 Aktiiveille on helppo kertoa opiskeluihin liittyvistä ongelmista ja epäkohdista 3,5 2,5 3,0 3,3 3,4 On saanut aikaan konkreettisia muutoksia amk:ssa 3,4 2,8 3,4 3,5 3,4 En tiedä mitä oppilaskunnan toimintaa kuuluu 2,1 3,7 2,2 2,3 2,2 Polamk 2010 Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Toiminta on aktiivista 3,5 3,3 3,5 3,7 3,5 Tärkeä opiskelijoita yhdistävä ja esim. vapaa-ajan toimintaa järjestävä taho 3,3 3,0 3,4 4,0 3,5 Tekee tärkeää opintojen kehittämiseen liittyvää työtä 3,4 2,9 3,3 3,6 3,4 Tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan 3,2 2,9 2,7 3,2 3,1 Toiminta on avointa ja siihen on helppo päästä mukaan 3,2 2,9 3,4 3,4 3,3 Aktiiveille on helppo kertoa opiskeluihin liittyvistä ongelmista ja epäkohdista 3,0 2,5 3,1 3,2 3,0 On saanut aikaan konkreettisia muutoksia amk:ssa 3,2 2,9 3,2 3,3 3,2 En tiedä mitä oppilaskunnan toimintaa kuuluu 2,4 2,9 2,5 2,2 2,4 Vaikuttamismahdollisuuksia kartoittavaa kysymystä muutettiin vuoden 2011 kyselyä varten. Siltä osin kuin vertailu on mahdollista, Polamk 2011 -aineistossa on hieman positiivisempia arvioita opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksista edellisen vuoden vastauksiin verrattuna. Runsas puolet Polamk 2011 -kyselyn vastaajista näkee, että he ovat saaneet riittävästi tietoa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Poliisiammattikorkeakoulussa, ja että he tietävät toimintatavat, joilla oppilaitoksen toiminnan laatuun voi vaikuttaa (kuvio 15). Kriittisimmin vastaajat suhtautuvat siihen, vaikuttaako annettu palaute konkreettisiin muutoksiin. Avoimissa vastauksissa vastaajat tuovat erityisesti esille opetusjärjestelyihin liittyvän palautteen huomiotta jäämisen: ”Esimerkiksi opintojen kuormittavuudesta on annettu palautetta. Myös siitä on annettu palautetta, että opiskelijoilla on tarkat palautuspäivät, mutta arvosanoja saa odottaa opettajilta. Myös perusteita sille, miten arvosana kokeesta on muodostunut ei vain anneta. Arvostelu on uskomattoman ympäripyöreää tietyissä opinnoissa.”
  50. 50. 46 Kuvio 15. Vaikuttaminen Polamk 2011 (n=285–289). Tarkasteltaessa palautteen antamista ja saamista tarkemmin, voidaan huomata, että pääsääntöisesti opiskelijat tietävät hyvin, kuinka opintoihin liittyvää palautetta voi antaa. Tavat, joilla palautetta voidaan antaa opetuksesta ja kursseista, ovat selviä Polamk 2011 -aineistossa kolmelle neljästä vastaajasta (kuvio 16). Toisaalta vastaajat kokevat, ettei palautetta hyödynnetä riittävästi opintojen kehittämisessä, joskin palautteen hyödyntämistä arvioidaan positiivisemmin kuin Polamk 2010 -kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden keskuudessa. Polamk 2011 -kyselyn vastaajista kaikkien tutkintotasojen opiskelijat arvioivat opintojaksoista kerätyn palautteen riittävyyttä sekä opintosuorituksista saatavan palautteen riittävyyttä hieman edellisvuoden vastaajia positiivisemmin. Kuvio 16. Palaute, Polamk 2011 (n=294–295). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Annettu palaute on johtanut konkreettisiin muutoksiin On voinut aidosti vaikuttaa ammattikorkeakoulunsa asioihin Amk:ssa kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan On saanut vastauspalautetta antamastaan palautteesta On hyödyntänyt mahdollisuudet antaa palautetta Amk:ssa kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan oppilaitoksen sisäiseen toimintaan Tuntee toimintatavat, joilla voi vaikuttaa oppilaitoksen toiminnan laatuun On saanut riittävästi tietoa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista amk:ssa täysin eri mieltä jokseenki eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Opiskelijan antamaa palautetta hyödynnetään opintojen kehittämisessä Saa antamastaan palautteesta palautetta Saa opintosuorituksista riittävästi palautetta Opintojaksoista kerätään riittävästi palautetta Tietää, miten voi antaa esim. opetukseen ja kursseihin liittyvää palautetta täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä
  51. 51. 47 Opiskelijoilta tiedusteltiin myös tapoja, joilla he ovat vaikuttaneet Poliisiammattikorkeakoulun asioihin. Molempien vuosien aineistoissa vastaajat ovat vaikuttaneet yleisimmin antamalla palautetta oppilaitokseen liittyvästä asiasta sekä osallistumalla oppilaitoksen toimintaan liittyviin tiedotustilaisuuksiin (kuvio 17). Harvimmin on vaikutettu luentolakkoihin tai ammattikorkeakoulua koskeviin mielenosoituksiin osallistumalla. Kuvio 17. Vaikuttaminen ammattikorkeakoulun asioihin, Polamk 2011(n=140–287) ja Polamk 2010 (n=54– 110). 0% 20% 40% 60% 80% Muu vaikuttamistapa Osallistunut amk:n asioita koskevaan mielenosoitukseen Osallistunut luentolakkoon Allekirjoittanut amk:n asioita koskevan vetoomuksen Hakenut opiskelijajäseneksi johonkin amk:n hallintoelimeen Osallistunut amk:n asioita koskevaan keskusteluun Osallistunut opiskelijajärjestöjen toimintaan Osallistunut amk:n t&k-toimintaan Osallistunut amk:n työelämätoimintaan Osallistunut amk:n asioita koskeviin tiedotustilaisuuksiin Antanut palautetta jostakin amk:uun liittyvästä asiasta Polamk 2011 Polamk 2010
  52. 52. 48 Yhteiskunnallinen vaikuttamisen muodoista äänestäminen on yleisintä molempien vuosien vastaajien keskuudessa (kuvio 18). Myös vetoomuksen tai adressin allekirjoittaminen sekä elämäntapojen muuttaminen tärkeäksi koetun asian vuoksi on suhteellisen yleistä. Julkisiin mielenosoituksiin osallistuminen on harvinaista, ja rakennuksen valtaamiseen ei ole osallistunut kukaan vastaajista. Kuvio 18. Vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin, Polamk 2011 (n=109–286) ja Polamk 2010 (n=48–111). 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%100% Osallistunut rakennuksen valtaamiseen Osallistunut julkiseen mielenosoitukseen Kirjoittanut tärkeäksi kokemastaan aiheesta blogia Muu vaikuttamistapa yhteiskuntaan Liittynyt jäseneksi tai ollut jäsenenä puolueessa Osallistunut maksu- tai ostoboikottiin Osallistunut lyhytkestoiseen tempaukseen, jolla on jokin yhteiskunnallinen päämäärä Kirjoittanut yleisönosastoon Osallistunut järjestötoimintaan Liittynyt tärkeäksi kokemaansa aihetta koskevaan faniryhmään esim. Facebookissa Muuttanut elämäntapojaan vaikuttaakseen tärkeäksi kokemaansa asiaan Allekirjoittanut vetoomuksen tai adressin Äänestänyt vaaleissa Polamk 2011 Polamk 2010
  53. 53. 49 8 Opiskelijoiden opiskelukyky Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä, jonka osa-alueina pidetään opiskelijan omien voimavarojen ja opiskelutaitojen lisäksi opiskeluympäristöä sekä opetustoimintaa4 . Opiskelukyvyn voidaan katsoa muodostuvan näiden tekijöiden vuorovaikutuksessa. Opiskelijan voimavarat viittaavat opiskelijan kokonaisvaltaiseen terveydentilaan, persoonallisuuteen, sosiaalisiin suhteisiin ja elämäntilanteeseen. Opiskeluympäristöön kuuluu fyysisen ympäristön lisäksi vuorovaikutuksen psykososiaalinen ympäristö. Opetustoiminnalla tarkoitetaan opetuksen laatua ja vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijan välillä. Opiskelutaidot käsittävät kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot, oppimistyylit, opiskelun merkityksen ja sosiaaliset taidot. (Kunttu 2006.) Opiskelijoiden kokemukset omasta opiskelukyvystä Polamk 2011 -kyselyssä opiskelijoilta tiedusteltiin arviota omasta opiskelukyvystä vertaamalla käsitettä työkykyyn5 . Kyseessä on askel opiskelukyvyn käsitteen empiirisen tutkimuksen kehitystyössä: ajatus oli selvittää, voisiko opiskelukykyä lähestyä empiirisesti suoraan omalla mittarillaan (vrt. Böhnke & Kohler 2010). Vastaajien kokemusten perusteella Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden opiskelukyky on vahva: kaikista vastaajista runsas puolet pitää opiskelukykyään erittäin vahvana, ja jopa 96 % erittäin tai melko vahvana (kuvio 19). Heikoksi tai melko heikoksi opiskelukykynsä arvioivia opiskelijoita on perustutkintoa ja päällystötutkinnon B-osaa suorittavien vastaajien joukossa. Kuvio 19. Arvio omasta opiskelukyvystä, Polamk 2011. 4 Vaikka termi opiskelukyky tuokin helposti mieleen yksilökeskeisen jäsentämistavan, on huomattava, että käsitteen avulle pyritään tarkastelemaan opiskelun edellytyksiä sekä yksilö- että ympäristötasolla. 5 Opiskelijoiden kokemusta omasta opiskelukyvystä kysyttiin opiskelukyvyn osa-alueita kartoittavan osion lopuksi. Kysymys esitettiin seuraavassa muodossa: Opiskelukyky on opiskelijalla sama asia kuin työkyky työssäkäyvällä henkilöllä. Kaiken kaikkiaan, millaiseksi arvioit oman opiskelukykysi? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Perus. (n=245) Alipääll. (n=6) Pääll.A (n=11) Pääll.B (n=30) Polamk 2011 (n=292) erittäin heikko melko heikko ei heikko eikä vahva melko vahva erittäin vahva
  54. 54. 50 Opiskelukyvyn osatekijöiden ja koetun opiskelukyvyn väliset yhteydet Vuoden takaisen Polamk 2010 -selvityksen lopussa syvennyttiin tarkastelemaan opiskelukyvyn, vaikuttamisen ja saadun tuen yhteyksiä. Kyselyaineiston pohjalta tehdyn monen muuttujan korrespondenssianalyysin perusteella todettiin, että opiskelijoiden matalat arviot omista voimavaroista, opiskelutaidoista, vaikuttamisaktiivisuudesta ja saadusta tuesta esiintyivät verrattain usein yhdessä. (Kemppainen 2011.) Tämän vuoksi opiskelukyvyn osatekijöiden väliset yhteydet haluttiin ottaa lähempään tarkasteluun myös Polamk 2011 -aineiston osalta. Vuoden 2010 aineistosta toteutettu analyysi ja analyysin tulokset on esitetty tiivistetysti liitteessä 2. Seuraavaksi siirrytään käsittelemään opiskelukyvyn osatekijöiden välisiä yhteyksiä Polamk 2011 -aineiston osalta. Opiskelukyvyn eri osa-alueista muodostettiin aikaisemman tutkimuksen, teoreettisen taustan ja empiirisen analyysin kautta summamuuttujat kuvaamaan vastaajan voimavaroja, opiskelutaitoja (sekä sosiaalisia että omatoimisempia taitoja), näkemyksiä oppilaitoksen opetustoiminnasta sekä ylipäätään opiskeluympäristöstä. Summamuuttujat on kuvattu tarkasti liitteessä 1 (taulukko 1). Opiskelukyvyn eri ulottuvuuksia kuvaavien summamuuttujien (voimavarojen, opiskeluympäristön, opetustoiminnan, sosiaalisten opiskelutaitojen ja omatoimisten opiskelutaitojen) sekä koetun opiskelukyvyn yhteyttä toisiinsa arvioitiin korrelaatioanalyysillä6 . Korrelaatioanalyysi osoittaa, että opiskelukyvyn eri osa-alueiden ja koetun opiskelukyvyn välillä vallitsee heikko tai kohtalainen positiivinen korrelaatio7 . Positiivinen riippuvuus osa-alueiden välillä merkitsee sitä, että opiskelukyvyn yhden osa-alueen ollessa vahva myös korrelaation toinen osa-alue on tyypillisesti vahva ja päinvastoin. Korrelaation suuruus puolestaan ilmaisee, kuinka vahva riippuvuus eri osioiden välillä vallitsee. Tässä tapauksessa kaikkein vahvin korrelaatio vallitsee opiskeluympäristön ja opetustoiminnan välillä, opiskelijan voimavarojen ja koetun opiskelukyvyn välillä sekä opiskelijan voimavarojen ja sosiaalisten opiskelutaitojen välillä. Korrelaation perusteella voidaan osoittaa arvioitujen opiskelukyvyn osa-alueiden välinen yhteys, mutta ei kuitenkaan syy-seuraus-suhdetta. Seuraavaksi opiskelukyvyn osa-alueiden välistä yhteyttä tarkastellaan heikon opiskelukyvyn näkökulmasta. Heti alkuun on syytä täsmentää, mitä käsitteellä heikko opiskelukyky tarkoitetaan tässä yhteydessä. Vastaajat jaettiin kunkin opiskelukykyä kuvaavan summamuuttujan suhteen 6 Korrelaation määrittämiseksi käytettiin Kendallin järjestyskorrelaatiokerrointa, sillä testattavien muuttujien jakaumat eivät olleet normaalijakauman mukaisia. Korrelaatiomatriisi on esitetty liitteessä1 (taulukko 2). 7 r > 0.70 korrelaatio voidaan tulkita voimakkaaksi, 0.70 > r > 0.30 voi tulkita merkittäväksi tai kohtalaiseksi, r < 0.30 voidaan tulkita heikoksi korrelaatioksi (Jackson 2010, 132).
  55. 55. 51 kahteen ryhmään: alimpaan kvartiiliin (neljännekseen) kuuluvat ja muut. Niinpä on selvää, että kyse on ainoastaan suhteellisesta luokittelusta. Esimerkiksi voimavarojen suhteen vastaajien arviot olivat lähes kauttaaltaan korkeita, jolloin alimman neljänneksenkin voimavarat ovat – kyselyn mukaan – sinällään vahvalla tasolla. Tarkastelulle on kuitenkin perusteensa, sillä vuoden 2010 kyselyn (Kemppainen 2011) perusteella vaikuttaa oletettavalta, että opiskelukyvyn (suhteelliset) puutteet ovat keskenään yhteydessä. Kysymystä opiskelukyvystä lähestytään sen opiskelijaryhmän näkökulmasta, joka sijoittui kyselyn perusteella voimavarojensa osalta alimpaan neljännekseen. Taulukossa 36 kuvataan, kuinka voimavaransa suhteellisesti heikoimmiksi kokevat jakaantuvat tutkintotasoittain. Päällystötutkinto B:n suorittajat kuuluvat tähän ryhmään Poliisiammattikorkeakoulun keskitasoa useammin; päällystötutkinnon B-osaa suorittavista vastaajista 41 % sijoittuu tähän ryhmään kaikkien vastaajien osuuden ollessa 25 %. Yksi vastaajista kirjoittaakin työhön ja opiskeluun liittyvistä vaatimuksista kuvaavasti: ”päällystökurssin B-opintojen suorittaminen on viivästynyt, koska työelämä vie niin paljon aikaa (vapaa-aikaakin) ettei riitä virtaa opiskeluille. Varsinkin, kun joudutaan miettimään, miten vähenevien resurssien kanssa pärjätään eli johtamistoimintoihin joutuu toden teolla keskittymään.” Opiskelukyvyn käsitteen dynaaminen luonne tulee sitaatissa hyvin esille: yksilölliset voimavarat saattavat kärsiä (”virta ei riitä”) opiskelun institutionaalisen kehyksen johdosta. Yhtäältä tietyt työn ja opiskelun yhdistämisen muodot, toisaalta koko yhteiskunnan tasolla tavattava säästökehitys ja -puhe saattavat luoda yksittäisille opiskelijoille tai -ryhmille tilanteita, jossa opiskeluun tarvittavia voimavaroja ei yksinkertaisesti jää tarpeeksi. Alipäällystötutkintoa ja päällystötutkinnon A-osaa suorittavien osuuksia arvioidessa tulee kiinnittää huomiota vastaajien suhteellisen pieneen määrään. Taulukko 36. Vastaajien luokittelu suhteessa voimavaroihin; vastaajien sijoittuminen tutkintotasoittain, Polamk 2011. Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk Vahvat voimavarat (+) 78 % 50 % 70 % 59 % 75 % Heikot voimavarat (-) 22 % 50 % 30 % 41 % 25 % n (100 %) 244 6 10 29 289
  56. 56. 52 Kuviosta 20 nähdään, millaisina voimavaransa suhteellisesti heikoiksi (-) tai vahvoiksi (+) arvioineet opiskelijat pitävät muita opiskelukykynsä osa-alueita8 . Havainnot pääsääntöisesti tukevat oletusta siitä, että opiskelukyvyn eri osa-alueiden vajeet ovat jossakin määrin yhteydessä toisiinsa. Voimavaransa heikoiksi arvioineet vastaajat arvioivat myös omatoimiset opiskelutaitonsa heikoiksi kaksi kertaa yleisemmin kuin voimavaransa vahvoiksi arvioineet opiskelijat: 34 % heikot voimavarat omaavista ja 18 % vahvat voimavarat omaavista vastaajista pitää omatoimisia opiskelutaitojaan heikkoina. Sama koskee vielä korostuneemmin heikkoja sosiaalisia opiskelutaitoja. Voimavaransa heikoiksi arvioineista opiskelijoista 40 % pitää myös sosiaalisia opiskelutaitojaan heikkoina, kun taas vahvat voimavarat omaavista opiskelijoista 18 % kokee sosiaaliset opiskelutaitonsa heikoiksi. Ero on opiskeluympäristön puutteita koskevissa arvioissa samansuuntainen, joskin hieman pienempi. 32 % heikot voimavarat omaavista ja 20 % vahvat voimavarat omaavista vastaajista arvioi selviytymisensä heikoksi suhteessa opiskeluympäristöönsä. Heikot voimavarat ovat jossain määrin yhteydessä myös (suhteellisesti) negatiivisempiin arvioihin opetustoiminnasta, mutta ero on jo varsin pieni: 31 % voimavaransa heikoksi ja 24 % voimavaransa vahvoiksi arvioivista vastaajista kokevat opetustoimintaa kielteisesti. Kuvio 20. Opiskelukykynsä eri osa-alueita (omatoimisia opiskelutaitoja, sosiaalisia opiskelutaitoja, opiskeluympäristöä tai opetustoimintaa) suhteellisesti heikoiksi (-) arvioineiden vastaajien osuudet heikot voimavarat (-) ja vahvat voimavarat (+) omaavien vastaajien keskuudessa. 8 Tarkemmat ristiintaulukoinnit on esitetty liitteessä 1 (taulukko 3). 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% Opetustoiminta (-) Opiskeluympäristö (-) Sosiaaliset opiskelutaidot (-) Omatoimiset opiskelutaidot (-) Voimavarat (-) Voimavarat (+)
  57. 57. 53 Myös kiusaamisen suhteen tulee esiin odotusten suuntainen ero voimavaransa heikoksi ja vahvaksi arvioineiden välillä (kuvio 21). Suhteellisesti heikot voimavarat omaavien ryhmässä joka kymmenes vastaaja oli kokenut kiusaamista melko paljon tai hyvin paljon. Voimavaransa vahvoiksi arvioineiden ryhmässä vastaava osuus oli 1,4 %. Kuvio 21. Kiusaamiskokemukset suhteellisesti heikot voimavarat (-) ja vahvat voimavarat (+) omaavien vastaajien keskuudessa (n=290). Opiskelukyvyn osa-alueet ovat edellisen tarkastelun nojalla toisiinsa yhteydessä pareittain: sekä korrelaatiot että ristiintaulukoinnit käsittelivät aina kahden opiskelukyvyn osa-alueen suhdetta kerrallaan. Valaistaan seuraavaksi sitä, missä määrin opiskelukyvyn heikkous kasautuu kun tarkastellaan kaikkia analyysissä mukana olevia osa-alueita yhtä aikaa. Tätä varten muodostetaan summamuuttuja, joka laskee yhteen kuinka monella osa-alueella vastaaja kuuluu alimpaan kvartiiliin (kuvio 22). Tulos on, että vastaajista lähes 40 % kuuluu ryhmään, jonka opiskelukyky ei ole millään osa-alueella heikko. 30 % vastaajista opiskelukyky on heikko yhdellä osa-alueella ja noin 15 % vastaajista opiskelukyky on heikko kolmella tai useammalla osa-alueella. Opiskelukyvyn puutteiden kasautuminen korreloi, kuten odotettua, negatiivisesti ja kohtalaisella vahvuudella yleisen koetun opiskelukyvyn kanssa9 , eli mitä enemmän opiskelijalla on puutteita opiskelukyvyn osa-alueilla, sitä heikompi on hänen arvionsa omasta opiskelukyvystään10 . 9 Kendallin järjestyskorrelaatiokerroin = -0,318 10 Tämä havainto antaa tukea ajatukselle, että opiskelukykyä voitaisiin osa-aluepohjaisen mittaamisen lisäksi lähestyä suoraan omalla kokemustyyppisellä mittarillaan. Tosin tässä käytetty mittari ei tuottanut tarpeeksi vaihtelua vastauksiin, joten ainakin skaalan laajentamista tulisi jatkossa harkita. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% ei koskaan vähän melko paljon/ hyvin paljon Voimavarat (+) Voimavarat (-)
  58. 58. 54 Kuvio 22. Vastaajien heikkojen opiskelukyvyn osa-alueiden määrä (n=279), Polamk 2011. Millä tavalla nämä havainnot opiskelukyvyn osatekijöiden suhteista ja jakaumista voitaisiin ottaa huomioon koulutusrakenteen, opetusjärjestelyjen ja opiskelun tukimuotojen suunnittelussa ja toteutuksessa? Erityisesti: miten kohdistaa tukimuodot sille opiskelijaryhmälle, joka sitä eniten tarvitsisi? Kaikkien opiskelijoiden keskiarvoina varsin hyvän opiskelukyvyn taakse kätkeytyy joukkoja, jotka kuitenkin tuntevat monet opiskelukykynsä osa-alueet heikoiksi. Käytännössä opiskelijoille tarjottavan tuen ja opintojen ohjauksen järjestämisessä tulisi huomioida tämä laaja skaala. Parhaimmillaan raportissa esitetyt havainnot toimivat kimmokkeena vilkkaalle ja rakentavalle keskustelulle. 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 0 1 2 3 4 5 Kuinka moni opiskelukyvyn osa-alue on arvioitu heikoksi

×