Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta
•Download as PPTX, PDF•
8 likes•6,444 views
Sanoma Pron toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja asenteita tietoteknisten laitteiden ja sähköisten sisältöjen hyödyntämiseen opetuksessa. Tutkimus toteutettiin huhti-toukokuussa 2014.
Recommended
More Related Content
Similar to Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta
Similar to Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta (20)
Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta
- 1. Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu
- 2. Tutkimuksen taustaa • Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja asenteita tietoteknisten laitteiden ja sähköisten sisältöjen hyödyntämiseen opetuksessa. • Tarkoituksena oli selvittää, miten opettajien työtä voitaisiin tukea ja saada oppilaat ja opiskelijat aktivoitumaan ja innostumaan oppimisesta entistä enemmän. • Tutkimukseen vastasi 1 973 peruskoulun ja lukion opettajaa ja 146 rehtoria ympäri Suomen. • Tutkimus toteutettiin huhti–toukokuussa 2014.
- 3. Kouluissa käytettävät laitteet ja materiaalit
- 4. Tietotekniikkaa löytyy kouluista laajalti 98 % kouluista käyttää videotykkejä tai älytauluja. Yleisimmin videotykkejä tai älytauluja käytetään lukioissa, yli 300 oppilaan sekä isojen kaupunkien kouluissa. Videotykki tai älytaulu on jokaisessa luokassa 55 prosentissa kouluista. 98 % kouluista käyttää tietokoneita. Yhteiskäytössä olevaa tietokonetta käyttää keskimäärin 10 oppilasta. Opiskelijoiden omia tietokoneita käytetään lukioissa selvästi enemmän kuin peruskoulussa. Opettajista yli puolet (64 %) sallii tai olisi valmis sallimaan oppilaiden omien laitteiden hyödyntämisen opetuksessa.
- 5. Myös koulut siirtymässä mobiiliaikaan 52 % kouluista käyttää tablet-laitteita, mutta yhtä tablet-laitetta kohti on keskimäärin 15 oppilasta. 33 % käyttää älypuhelimia, joskin puhelin on lähes aina oppilaan oma. Tablet-laitteiden ja älypuhelinten käyttö opetuksessa korostuu selvästi lukioissa ja suurissa kaupungeissa. Lukioissa tablet-laitteita käyttää opetusvälineenä 67 % ja älypuhelimia 52 % vastanneista opettajista. 82 % opettajista haluaisi käyttää tablet-laitteita opetuksessa nyt tai tulevaisuudessa. Käyttö opetuksessa on sitä yleisempää, mitä suuremmasta koulusta on kyse.
- 6. Sähköinen oppimateriaali ja pelit laajassa käytössä 79 % kouluista käyttää kustantajien tuottamia sähköisiä oppimateriaaleja. 42 % käyttää itse tuottamiaan sähköisiä oppimateriaaleja ja 53 % oppimista tukevia pelejä. Eniten sähköistä oppimateriaalia hyödynnetään suurissa kouluissa. Nuoret opettajat hyödyntävät sähköistä oppimateriaalia muita opettajia enemmän. .
- 8. Opettajien odotukset ja asenteet sähköisiä oppimateriaaleja kohtaan
- 9. Yleinen suhtautuminen positiivinen 93 %opettajista uskoo sähköisten oppimateriaalien monipuolistavan ja 90 % nykyaikaistavan opetusta. Tietoteknisten laitteiden ja sähköisten sisältöjen hyödyntämiseen liitetään selvästi useammin hyötyjä kuin haittoja. Lukion opettajat suhtautuvat yleisesti ottaen hieman muita varautuneemmin digitaalisuuden hyödyntämiseen opetuksessa.
- 10. Lähes puolet opettajista tyytymättömiä sähköisten materiaalien hyödyntämiseen 43 %kaikista opettajista ja yläkoulun opettajista 50 % on sitä mieltä, että tietoteknisiä laitteita ja sähköisiä sisältöjä hyödynnetään omassa koulussa liian vähän. Alle 35-vuotiasta opettajista tätä mieltä jopa 56 %. Suurissa kouluissa nykytilanteeseen ollaan hieman tyytyväisempiä kuin pienissä kouluissa.
- 11. Sähköiset oppimateriaalit aktivoivat oppilaita 83 %opettajista näkee sähköisten oppimateriaalien aktivoivan oppilaita ja 71 % uskoo niiden helpottavan eriyttämistä, eli erilaisten oppijoiden ja oppimistyylien huomioimista opetuksessa. Valtaosa opettajista (75 %) on ainakin jossain määrin sitä mieltä, että sähköinen oppimateriaali motivoi oppilasta enemmän kuin painettu. Sähköisen oppimateriaalin ei kuitenkaan nähdä välttämättä vaikuttavan oppimistuloksiin.
- 12. Sähköisiin oppimateriaaleihin liittyy myös huolia ja haasteita 67 %vastaajista pelkää sähköisten oppimateriaalien lisäävän opettajien työn määrää ja 75 %vaikeuttavan oppilaiden valvomista. Huolet digitaalisuuden hyödyntämisestä kasvavat opettajan iän myötä.
- 13. Uusien ideoiden hakemiseen ja oppilaiden eriyttämiseen toivotaan enemmän aikaa 71 %opettajista kokee itsensä kiireiseksi työssään ja 28 % kokee, että opetusmateriaalin työstämiseen menee liikaa aikaa. Opettajista 69 % haluaisi käyttää enemmän aikaa uusien ideoiden hakemiseen ja 57 % oppilaiden eriyttämiseen, eli erilaisten oppijoiden ja oppimistyylien huomioimiseen.
- 16. 14 12 12 19 26 11 21 16 12 12 30 30 32 30 30 31 37 38 29 22 36 38 36 32 26 38 32 31 40 37 13 13 13 12 11 13 4 9 13 20 3 2 3 4 3 3 2 2 3 4 4 5 4 3 4 4 4 4 3 5 0 20 40 60 80 100 Kaikki opettajat, N=1973 OPETUSPAIKKA Alakoulun opettaja, N=846 Yläkoulun opettaja, N=646 Lukion opettaja, N=480 SUKUPUOLI Mies, N=312 Nainen, N=1661 IKÄRYHMÄ alle 35 v., N=240 35-44 v., N=518 45-54 v., N=726 55+ v, N=489 Erittäin hyvät valmiudet Melko hyvät valmiudet Kohtalaiset valmiudet Melko huonot valmiudet Erittäin huonot valmiudet En osaa sanoa % Puolet opettajista ei valmiita opetussuunnitelman tvt-uudistukseen Kuinka hyvät valmiudet sinulla on omasta mielestäsi saavuttaa uuden opetussuunnitelman vaatimukset tietoteknisten valmiuksien osalta vuoteen 2016 mennessä? 44% 52 % kaikista: huonot tai kohtalaiset valmiudet 58 % nuorista opettajista: hyvät valmiudet 34 % varttuneista opettajista: hyvät valmiudet
- 17. 12 24 9 24 13 8 11 27 22 28 29 32 27 20 30 23 31 22 29 34 28 19 20 19 19 14 20 24 7 5 8 3 6 8 9 5 6 5 3 6 3 8 0 20 40 60 80 100 Kaikki opettajat, N=590 SUKUPUOLI Mies, N=122 Nainen, N=468 IKÄRYHMÄ alle 35 v., N=69 35-44 v., N=143 45-54 v., N=212 55+ v, N=166 Erittäin hyvät valmiudet Melko hyvät valmiudet Kohtalaiset valmiudet Melko huonot valmiudet Erittäin huonot valmiudet En osaa sanoa % Yli puolet lukion opettajista ei valmiita sähköiseen ylioppilastutkintoon siirtymiseen Kuinka hyvät valmiudet sinulla on omasta mielestäsi siihen, että kouluissa siirrytään täysin sähköiseen ylioppilastutkintoon asteittain vuoteen 2019 mennessä? 39% 56 % kaikista: huonot tai kohtalaiset valmiudet 53 % nuorista opettajista: hyvät valmiudet 31 % varttuneista opettajista: hyvät valmiudet
- 20. 38 48 14 Innokkaat Arkailijat Jarruttajat Kolme eri opettajaprofiilia Innokkaat 38 %: haluaisivat hyödyntää vielä enemmän, suhtautuvat luottavaisesti hyötyihin, eivät koe teknisiä ongelmia rasitteeksi. Alakoulun opettajien määrä tässä ryhmässä hieman korostunut. Arkailijat 48 %: haluaisivat hyödyntää enemmän, mutta ovat epävarmoja omista valmiuksistaan ja vaikutuksista oppimiseen. Jarruttajat 14 %: tietotekniset taidot muita heikommat, eivät kiinnostuneita, uskovat sähköisten materiaalien häiritsevän oppimista. Lukion opettajien määrä tässä ryhmässä hieman korostunut.
- 21. Kiitos!
Editor's Notes
- Lukioissa on yleisimmin videotykkejä tai älytauluja kaikissa luokkahuoneissa. Keskimääräistä yleisempiä videotykit tai älytaulut ovat yli 300 oppilaan sekä isojen kaupunkien kouluissa. Lukioissa käytetään selvästi enemmän oppilaiden omia (joko itse hankittuja tai koulun antamia) tietokoneita kuin peruskoulussa. Pienissä kouluissa ja maaseudulla on keskimääräistä useammin käytössä koulun oppilaalle antama tietokone.
- Lukioissa käytetään enemmän oppilaiden omia (joko itse hankittuja tai koulun antamia) tablet-laitteita kuin peruskoulussa. Pienissä kouluissa ja maaseudulla on keskimääräistä useammin käytössä koulun oppilaalle antama tablet-laite. Koulussa käytettävä älypuhelin on tyypillisimmin oppilaan oma. Peräti 82 prosenttia opettajista haluaisi käyttää tablet-laitteita opetuksessa nyt tai tulevaisuudessa. Älypuhelinta haluaisi käyttää 44 prosenttia.
- Alakoulun kielten opettajat hyödyntävät opetuksessaan keskimääräistä enemmän sähköistä oppimateriaalia. Alakoulussa hyödynnetään selvästi muita kouluasteita enemmän kustantajien julkaisemaa sähköistä oppimateriaalia sekä oppimista tukevia pelejä (77 % käyttää pelejä). Itse tehtyä sähköistä oppimateriaalia hyödynnetään selvästi eniten lukiossa (61 %). Miesopettajat (57 %) hyödyntävät opetuksessaan itse tuottamaansa oppimateriaalia enemmän kuin naiset (39 %). Miesopettajat (64 %) myös käyttävät oppimateriaalia, jota ei ole tehty opetustarkoitukseen, naisopettajia (51 %) enemmän. 79 % vastaajista sanoi, että haluaa hyödyntää nimenomaan kustantajien tekemää oppimateriaalia. 69 % opettajista on sitä mieltä, että opettajien ei pitäisi tuottaa enää enempää oppimateriaalia itse.
- Onko tietoteknisiä laitteita mielestänne riittävästi tarjolla ja hyödynnetäänkö niitä opetuksessa? (opettaja, lukiolainen) Millaista konkreettista hyötyä esimerkiksi tabletit kouluissa tarjoavat? (Sanoma Pro, asiantuntija, lukiolainen) Mahdollinen lisäkysymys: Monesti puhutaan siitä, että koulut ovat digitaalisia tyhjiöitä. Käytetäänkö kouluissa samoja tietoteknisiä laitteita kuin kotona?
- Opettajille esitetty väitteitä ja kysytty, ovatko samaa mieltä. Alakoulun opettajat liittävät sähköisen oppimateriaalin hyödyntämiseen muita opettajia enemmän hyötyjä. Yläkoulun ja lukion opettajat pitävät oppilaiden työskentelyn valvomista selvästi vaikeampana kuin alakoulun opettajat. Naisopettajat liittävät tietoteknisten laitteiden ja sähköisten sisältöjen hyödyntämiseen hieman vahvemmin hyötyjä kuin miehet, vaikka miesopettajat ovat kiinnostuneempia uusista tietoteknisistä laitteista kuin naisopettajat. 60 prosenttia opettajista on sitä mieltä, että rehtorit suhtautuvat myönteisesti sähköisten sisältöjen ja tietoteknisten laitteiden hyödyntämiseen.
- Peruskoulun matematiikan opettajat ja yläkoulun kielten opettajat ovat erityisen selvästi sitä mieltä, että sähköisiä oppimateriaaleja käytetään liian vähän. Iällä on selvä vaikutus mielipiteeseen. Mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse, sitä suurempi osuus vastaajista on sitä mieltä, että tietoteknisiä laitteita ja sähköisiä sisältöjä hyödynnetään omassa koulussa liian vähän. Keskimääräistä tyytyväisempiä digitaalisuuden hyödyntämiseen ovat lukion opettajat, vaikka heistäkin joka kolmas pitää hyödyntämistä liian vähäisenä. Rehtoreista puolestaan suurempi osuus, 55 prosenttia on sitä mieltä että tietoteknisiä laitteita ja sähköisiä sisältöjä hyödynnetään omassa koulussa liian vähän. Kaiken kaikkiaan rehtorit suhtautuivat digitaalisuuteen vielä positiivisemmin kuin opettajat.
- Valtaosa opettajista (75 %) on ainakin jossain määrin sitä mieltä, että sähköinen oppimateriaali motivoi oppilasta enemmän kuin painettu. Myös lukiolaisten liiton tutkimuksessa 2013 peräti 71% lukiolaisista sanoi, että sähköiset sisällöt lisäävät opetuksen mielenkiintoa.
- 58 % opettajista on huolissaan siitä, että sähköisten oppimateriaalien käyttöön liittyy aikaa vieviä tietoteknisiä ongelmia. Mitä nuorempi opettaja on, sitä helpommin hän omasta mielestään pysyy mukana koulumaailman digitaalisessa kehityksessä. Vanhemmat opettajat ajattelevat tietoteknisten ongelmien ratkaisemiseen menevän enemmän aikaa kuin nuoremmat opettajat.
- 58 % opettajista kokee eriyttämisen erittäin tai melko vaikeaksi.
- Miten kouluissa voitaisiin hyödyntää entistä paremmin sähköisiä sisältöjä? (Sanoma Pro, lukiolainen, asiantuntija) Oletteko kokeneet, että sähköiset materiaalit vaikuttaisivat oppimistuloksiin? (opettaja, lukiolainen) Mistä lisätyö sähköisiä oppimateriaaleja käyttäessä aiheutuu? (opettaja)
- 15
- Kysymys oli: Opetussuunnitelman uudistus 2016 asettaa uudenlaisia haasteita tieto- ja viestintätekniikan toteuttamiselle kouluissa. Kuinka hyvät valmiudet sinulla on omasta mielestäsi saavuttaa nämä opetussuunnitelman vaatimukset vuoteen 2016 mennessä?
- Ensimmäiset sähköiset kokeet kirjoitetaan (saksa, maantiede, filosofia) syksyllä 2016, koko tutkinto tehdään sähköisesti 2019.
- Mistä opettajien verrattain heikot valmiudet kertovat? (kaikki) Miten opettajien valmiuksia voidaan parantaa ja opettajia tukea paremmin? (Sanoma Pro, asiantuntija, opettaja)
- Sukupuoleen tai ikään perustuvia eroja ei ole. Jarruttajien määrä hieman korostunut lukion opettajien keskuudessa. Eivät käytä, eivätkä halua käyttää opetuksessa tablet-laitteita tai älypuhelimia. Innokkaiden määrä hieman korostunut alakoulun opettajien keskuudessa. Käyttävät ja haluavat tulevaisuudessakin käyttää opetuksessa selvästi muita enemmän tablet-laitteita ja älypuhelimia. Arkailijoiden vastaukset keskiarvoa kaikissa ominaisuuksissa. Vain innokkailla erittäin tai melko hyvät valmiudet uuteen opsiin liittyvät tieto- ja viestintätekniikan vaatimukset (67 %). Jarruttajista näin kokee vain 27 % ja arkailijoista 32 %.