Miten kohtaat kriisin keskeltä tulevan oppijan?

Miten kohtaat kriisin keskeltä
tulevan oppijan?
Nina Lahtinen, koulutusjohtaja
Päivi Lyhykäinen, erityisasiantuntija
@oajry

Hyvää Ukrainan kansallispäivää

• Lasten ja nuorten päästävä välittömästi varhaiskasvatukseen
tai kouluun/oppilaitokseen.
• Opettajia tarvitaan lisää
-> tämän hetkisellä opettajamäärällä pakolaisista ei voida
huolehtia laadukkaasti
->opettajien täydennyskoulutus kuntoon
• Saumaton yhteistyö sote-puolen ja varhaiskasvatuksen sekä
koulujen välillä
• Ukrainalaisten äitien osaamisen tunnistaminen ja
tunnustaminen
-> opettajaksi koulutetut äidit päiväkoteihin ja kouluihin
avustajiksi
Ukrainan pakolaisten tilanteesta

• Suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2)-opetuksen lisääminen
tuntimääräisesti kaikilla asteilla ja opetuksen alkaminen jo
varhaiskasvatuksessa
• Perusopetukseen valmistavan opetuksen kirjaaminen lakiin oppijan
subjektiiviseksi oikeudeksi:
-> opettajan kelpoisuusasetus
-> opettajankoulutukseen tutkinto-ohjelma
• Oppilaiden kotikieleksi mahdollisuus valita monikielisyys
OAJ:n keinoja kotoutumisen edistämiseksi

• Oman äidinkielen opetuksen laajentaminen ja opetuksen aloitus
varhaiskasvatuksessa ja selkeä jatkumo toisen asteen loppuun.
• Tarvitaan lisää S2-opettajia kaikille koulutusasteille ja –tasoille.
-> koulutuskokonaisuudet yhteneväisiksi korkeakouluissa
• Maahanmuuttajataustaisten opettajien täydennyskoulutuksen
rahoitus pitää saada kuntoon vrt. Specima-rahoitus.

• Kotoutumiskoulutus osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön
hallinonalaa.
• Vastaanottokeskuksien rahoitus kuntoon, jotta sinne voidaan palkata
opettajia tai tehdä kiinteää yhteistyötä aikuiskoulutuksen
oppilaitosten kanssa.

Ennakkokysymys
Miten opettajalle korvataan se lisätyö, mikä kriisimaista tulevat oppilaat vääjäämättä aiheuttavat:
tuntien valmistelu, erilaiset/yksilölliset materiaalit, psykososiaalinen tuki ja yhteistyö kotiin,
tulkkipalveluiden varaaminen ja aikataulujen yhteensovittaminen jne..Olisiko ennaltamäärätty TVA-
korvaus oikea vaihtoehto?
VASTAUS:
Tapahtuu työajan puitteissa ja korvataan valtakunnallisen sopimuksen mukaisesti.
Yhteissuunnitteluajasta tulee ehdottomasti laatia opettajakohtainen suunnitelma. Mikäli ys-aika on
vaarassa ylittyä, pitää tehtävät ja niihin käytettävä aika käydä uudelleen läpi rehtorin kanssa. Jos
ylitystä ei pystytä estämään, tulee sopia korvauksesta. Tehtävän vaativuus arvioidaan paikallisen
järjestelmän mukaisesti ja se voi vaikuttaa tehtäväkohtaiseen palkkaan. Sillä ei osteta yhtään työaikaa.

Miten kohtaat kriisin keskeltä
tulevan oppijan?
Perusopetukseen valmistava
opetus isossa kaupungissa
Heidi Naukkarinen
luokanopettaja, KM
monikulttuurisen opetustyön asiantuntija
S2-suunnittelijaopettaja
Suomenopettajat ry
OAJ 24.8.2022
Kuva: Mari Nilsen

Perusopetukseen
valmistava opetus
• Maahanmuuttotaustaiselle oppijalle, jonka suomen tai ruotsin
kielen taito ei vielä riitä perusopetuksen opetuskielellä
opiskeluun
• Noin yksi lukuvuosi (eli 900-1000 tuntia)
• Ryhmämuotoisesti tai inklusiivisesti
• Tavoitteena kehittyvä alkeiskielitaito (A1) sekä tasapainoisen
kehityksen ja suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisen
tukeminen
• Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman
perusteet
• Haasteet:
 Tulisi kirjata lakiin oppilaan subjektiiviseksi
oikeudeksi
 Opettajan kelpoisuus, koulutus sekä täydennyskoulutus
Ks. esim. Naukkarinen & Tiermas, 2019, Opetushallitus, 2015
Kuva: Saara Hiljander

Perusopetukseen valmistava opetus Espoossa
Yhteisiä rakenteita, prosessikuvauksia ja ohjeistuksia mm.:
• Monikulttuuriset opetuspalvelut mm. oppilassijoittelu (RVAL ja IVAL) ja tuki (esim.
suunnittelija, valmistavan opetuksen kehittäjäopettajat, pedagogiset kahvilat ja koulutukset)
• aloituspäivä
• opinto-ohjelma ja pedagoginen arvio
• keltainen kansio (sis. Pienten kielireppu) ja nivellykset
• osallistumistodistus
• RMMO
• Lisäksi hyväksi havaittuja käytänteitä koulukohtaisesti esim. vanhempainaamu, rehtorin
mehukestit, viestipohjat, lainavaatevarasto

Miten Ukrainan tilanne vaikuttaa toimintaan?
• Ryhmämuotoisen opetuksen ryhmäkoko keväällä 2022 nostettiin hetkellisesti 14 oppilaaseen (normaalisti 12)
• Elokuussa 2021 aloittaneita jo eniten oppineita oppilaita siirrettiin opiskelemaan inklusiivisesti
• Erillisiä ryhmiä ei perustettu ukrainalaisille, vaan he mahtuivat ryhmämuotoiseen opetukseen
• Kaksi uutta yläkoulun ryhmää perustettiin
• Syksyn 2022 alussa perustetaan vähintään 9 uutta valmistavan opetuksen ryhmää, tarvittaessa enemmän
• Ryhmäkoko on 12 oppilasta /ryhmä ja opetusta on kaikilla Espoon alueilla
• Venäjänkielinen kulttuuriohjaaja auttoi ukrainalaisia perheitä alkupuolella kevätlukukautta 2022  Ukrainankielinen
kulttuuriohjaaja aloitti työnsä toukokuussa 2022 ja auttaa ukrainan- ja venäjänkielisiä Ukrainasta tulleita perheitä
laaja-alaisesti tarpeet huomioiden
• Ukrainankielisen kulttuuriohjaajan rahoitus on monivuotinen
lähde: Monikulttuuriset opetuspalvelut, Espoon suomenkielinen perusopetus elokuussa 2022

Miten kohtaan kriisin keskeltä tulevan oppijan ja perheen?
Naukkarinen & Tiermas, 2019

Mitä tulisi huomioida – miten tukea?

Opetuksen järjestämisestä
• inklusiivinen vs. ryhmämuotoinen
opetus (esim. dialoginen
perusopetukseen valmistava opetus)
• osallisuus
• joustavuus
• oman äidinkielen opetus ja oma kieli
oppimisen tukena
• funktionaalisuus ja kielen eri osa-
alueet
• oppilashuolto ja laaja-alaisen
erityisopettajan tuki (kolmiportainen
tuki)
• jatkumo (oppilaan ja opettajan
näkökulmasta) ja nivellys
• resurssit
• ryhmäkoko 8-10 oppilasta
(oikeuskansleri 2015)

Henkilökohtainen
tarpeenvarainen oppimispolku ja
riittävä tuki
• Oppijalle tulee tarjota riittävää tukea erityisesti
jo heti alkuvaiheessa (perusopetukseen
valmistava opetus ja sen jälkeen kielellisesti
tuettu opetus)  jos alkuun ei panosteta
riittävästi, haasteet tulevat näkymään pitkään
• Perusopetukseen valmistavasta opetuksesta
yleisopetukseen siirtyvä oppilas on kielenoppija
vielä pitkään
• Kielellisen tuen on ulotuttava kaikkiin
oppiaineisiin ja koko koulukulttuuriin osalliseksi
tulemiseen
• Oppilashuollolisen tuen merkitys on suuri
• Joustavat, tilannekohtaiset ratkaisut tarpeen
Kuva: Laura Aurola

Voiko ukrainalaisten oppilaiden/vanhempien kanssa
käyttää venäjää jos kommunikaatio ei onnistu suomeksi
tai englanniksi?
• Vältä stereotypioita: selvitä, mitä kieliä oppija ja huoltajat osaavat
• Tulkki aina ”virallisiin” tapaamisiin (huom. myös oma oikeusturvasi ja
oikeutesi) ja tarpeen mukaan etätulkkaus
• Arjen tilanteet: selkokieli, kuvatuki, non-verbaali viestintä, Google
translate vs. koulussa muu ”tulkkaus” (esim. sisarukset, kaverit)
• Erilaiset viestinnän muodot ovat kommunikaation välineitä 
mediaatio merkityksellisintä
• Tilanne huomioiden erityinen sensitiivisyys  kysy rohkeasti!

Miten parhaiten autan oppilaita ottamaan vastaan
Ukrainasta tulleita uusia oppilaita?
• ennakointi ja rutiinit
• pohditaan yhdessä miltä tuntuisi jos itse muuttaisi uuteen maahan ja mikä
tukisi ymmärtämistä tai tuntuisi mukavalta (osalla saattaa olla itsellään
myös kokemusta aiheesta)
• runsas ryhmäyttäminen (nimileikit, läpsyt ja kärpäslätkät, musiikkileikit ja
muut joissa pääsee osalliseksi vähäiselläkin suomen kielen taidolla) ja
mahdollisuudet myös strukturoituun tai vapaaseen leikkiin
 hyödynnä perinteisiä leikkejä soveltaen eri oppiaineiden
tunneilla (esim. Maa-meri-laiva)
• välituntikavereita, kielikummi
• kaikki kielet ja kulttuurit näkyväksi
• kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisten sekä maahanmuuttoon,
pakolaisuuteen ja identiteettiin liittyvien kuvakirjojen käyttö osana
opetusta (esim. Bibi muuttaa Suomeen, Meidän piti lähteä  Minun
tarinani)
• iloiten ja ajan kautta: opitaan ja hassutellaan, kunnioitetaan ja
kiinnostutaan toinen toisistamme
 meillä kaikilla on paljon opittavaa eri kielistä ja kulttuureista!
 oppilailla on asiantuntijuutta  mahdollista osallisuus ja toimijuus

ArArjets
kertominenjen
toimintoja

Miten lähtisitte selvittämään tilannetta, jossa aggressiivisesti käyttäytyvä
lapsi ei puhu suomea ja asia pitäisi kuitenkin saada selvitettyä ja
sovittua?
Miten lähestyä asiaa ja saada lapsi puhumaan totta, kun yhteistä kieltä ei
ole?
• ennakointi: koulun säännöt ja palkkiosysteemi - miten opettaja (ja huoltajat) odottavat oppilaan toimivan? 
riittävän selkeät kuvatuetut ohjeet alkuun ja kertauksena aina kun tarve, vaikka se veisi aikaa
• tilanteen jo ollessa päällä muista aivotutkimus: järkiaivot, tunneaivot ja liskoaivot (hyökkää, pakene, lamaannu)
• mitään ei voida ratkaista, jos oppilas on aggressiivinen  tarvitaan rauhoittumispaikka (esim. säkkituoli) tai
rauhoittumishetki tai -tapa (ajan antamista, musiikkia, mandalan värittämistä, piirtämistä, stressipallo tai muita
sovittuja erityisopetuksen apuvälineitä tarpeen mukaan) – rauhoittavaa musiikkia Youtubesta esim. Paris Buddha
Bar, instrumental relaxing music
• kaikkien osapuolten turvallisuuden takaaminen (vähintään kaksi aikuista paikalla, sakset pois, muut oppilaat
muuhun tilaan, aggressiivinen muuhun tilaan, verhot kiinni, musiikkia jotta karjuminen ei kuulu liiaksi jne. )
• rauhoittumisen jälkeen kaikkia osapuolia kuullaan: pallo, sähläämispäiväkirja, pikapiirtäminen, elekieli
• oppilaan näkemykset tilanteesta voivat olla eriäviä esim. kulttuurisista syistä tai pelko koko perheen kasvojen
menettämisestä: tarvitaan riittävästi aikaa asian perinpohjaisesti selvittämiseen ja asian sopimiseen, jotta
konfliktitilanne ei toistu välittömästi uudelleen  sopimus myös miten toimitaan jatkossa
• tunteiden sanottaminen ja hyväksyminen, hymy  huomenna on uusi päivä!
• koulun aikuisten toiminnan selkeys ja johdonmukaisuus mm. äänenpaino, elekieli, varoituksen ja mahdollisuuden
antaminen, turvallisuuden varmistaminen, aikuisten avunpyynnön rakenteet selkeiksi koulukohtaisesti
ennakkoon, kiinnipitotilanteet ja kuinka huomioida se, että muilla on oikeus oppia, huoltajan kanssa kiinteä
yhteistyö myös tarpeen mukaan kesken koulupäivää, konsultointi ja tilanteen läpikäyminen jälkeenpäin

Miten kohdata kriisin keskeltä tulevat huoltajat?
• Perustarpeet ja toimintaikkuna (vrt. uni,
oppilailla mehu ja näkkileipä, lämpimät
hanskat)
• Aito kohtaaminen ammatillisesti,
turvallisuuden tunnetta ja luottamusta
rakentaen (vrt. myötätuntouupumus)
• Älä vaadi heti alkuun liikoja: tarjoa tietoa,
tukea, erilaisia mahdollisuuksia,
ymmärrystä ja aikaa (esim. Wilma vai
reppuvihko)
• Dialogisuus: ”Kuinka teidän perheessä,
kulttuurissa tai lapsen entisessä koulussa
tämä asia hoidettiin? Ok, ymmärrän.
Suomessa toimitaan usein näin…”
kuva: mukanatunteella.fi

Mitä kriisin keskeltä tulevat lapset eniten toivovat
ja tarvitsevat meiltä opettajilta?
Mikä poikkeaa muiden lasten kohtaamisesta?
• rutiineja ja iloa
• yhdenvertaisuutta, selkeyttä, johdonmukaisuutta,
kiinnostuneisuutta, luottamusta, tukea, turvaa,
ymmärrystä, joustoa
• uskoa osaamiseen ja (myös) non-verbaalia
tsemppaamista
• Rakenteiden, toimintatapojen ja oppimateriaalien
tiedostaminen: suomalaisen koulun käytänteet
suosivat suomalaisia oppilaita
• kykyä, halua ja osaamista toimia erilaisissa
kielellisissä ja kulttuurisissa ympäristöissä
(interkulttuurinen kompetenssi)  kielellisesti ja
kulttuurisesti vastuullinen pedagogiikka ja
toimintaympäristö
• aikaa ja aitoa halua kohdata yksilö hänen tarpeensa
huomioiden ja niihin vastaten (vrt. out of the box”)

Mikä voi yllättää opettajan?
• Moni asia voi yllättää, etenkin kulttuurierot (esim. yksilökulttuuri vs.
yhteisökulttuuri, stereotypiat, sataa vettä  ei tarvitse mennä kouluun)
• Oppilas tasapainoilee kahden eri kulttuurin välissä ja se voi olla hämmentävää ja
hyvin raskasta.
• Jatkuva vierauden (tai toiseuden) tunne: kieli, kulttuuri – kaikki on uutta ja
ihmeellistä. Tämä saattaa kuormittaa kovasti.
• Millaisia ovat oppilaan aikaisemmat kokemukset koulunkäynnistä ja opettajasta?Onko
oppilaalla vielä lainkaan koulunkäyntitaustaa vaikka olisi jo yläkouluikäinen?
• Oppilaat tulevat hyvin erilaista lähtökohdista,hyvin erilaisin valmiuksin.
• Ikä- ja taitotasoeivät välttämättä vastaatoisiaan suomalaisesta näkökulmasta
tarkasteltuna  lähikehityksenvyöhyke: Onko ollut mahdollista harjoitella
erilaisia suomalaisessakoulussa arvostettujataitoja?Millaisia muita taitoja
oppilaalla on näiden asemesta,jotka ovat ko. kulttuurissaarvostettuja ja kuinka
niitä voisi hyödyntää oppimisen tukena?
• Mahdollistavatko suomalaisen koulun oppija arviointimateriaalit sekä
toimintatavatvasta maahan muuttaneen suomen oppijan osaamisen näkyväksi
tekemisen?

Sha
Heidi (arabia)
Heidi (sorani)

VALO-opettajan
muistilista
• Ensikohtaamisen merkitys
• Kiinnostu, kunnioita, välitä
• Kohtaa aidosti, vältä stereotypioita
• Anna aikaa
• Rutiinit, selkeys, johdonmukaisuus
• Kielet ja kuttuurit rikkautena, ei
haasteena
• Ilon ja vahvuuksien kautta
• Kysy, konsultoi ja pyydä tukea
• Verkostoidu
• Opiskele
• Ole armollinen

Lähteet
Harju-Autti, R., Aine, T., Räihä, P. & Sinkkonen, H.-M. (2018). Kielellisesti tuettu opetus (KIETU-opetus) yläkouluikäisten
maahanmuuttajaoppilaiden pedagogisena tukena. NMI-Bulletin 28(3): 16–31. https://bulletin.nmi.fi/tag/kielellinen-tuki/
Harju-Autti, R., Mäkinen, M. & Rättyä, K. (2021). ‘Things Should Be Explained So That the Students Understand Them’: Adolescent Immigrant
Students’ Perspectives on Learning the Language of Schooling in Finland. International Journal of Bilingual Education and Bilingualism. Ahead-of-
print. https://doi.org/10.1080/13670050.2021.1995696
Naukkarinen, H. & Tiermas, A. (2019). Integraatiota ja inkluusiota – valmistavan opetuksen hyvät käytänteet. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(7).
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2019/integraatiota-ja-inkluusiota-valmistavan-opetuksen-hyvat-
kaytanteet
Opetushallitus. (2015). Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus. Saatavilla:
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-perusteet
Opetushallitus. (2022). Suomi toisena kielenä –sivusto. Saatavilla: Suomi toisena kielenä -opetus | Opetushallitus (oph.fi)
Owal Group. (2022). Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen nykytilan arviointi. Saatavilla: https://okm.fi/-/suomi-ruotsi-toisena-kielena-
opetuksen-nykytila-ja-kehittamistarpeet-selvitettiin
Tainio, L. & Kallioniemi, A. (toim.) (2019). Koulujen monet kielet ja uskonnot. Selvitys vähemmistöäidinkielten ja -uskontojen sekä suomi ja ruotsi
toisena kielenä -opetuksen tilanteesta eri koulutusasteilta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 1/2019. Saatavilla:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161302
(Tulossa syksyllä 2022 Valmistava opetus ja oman äidinkielen opetus – VOMA-raportti, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI)

Kiitos!
Heidi Naukkarinen
heidinaukkarinen@hotmail.com
Kuva: Saara Hiljander

Valmistava opetus
pienessä kunnassa
Heidi Matikainen
Karvetin koulu, Naantali

Suuntaa-antavia Oppilasmääriä naantalissa:
Luokkamuotoinen valmistava opetus
• 2013-2014: 7 oppilasta, 7-15v.
• 2019-2020: 8 oppilasta, 7-12v.
• 2020-2021: 8 oppilasta, 6-13v.
Tätä ennen ja vuosien välissä opetus järjestetty
naapurikaupungeissa tai inklusiivisesti eri kouluissa
Naantalissa.
Kevät 2022
- Karvetin alakoulu: 15 oppilasta, 6-12v.
- Taimon alakoulu: 2 oppilasta (inklusiivinen opetus)
- Velkuan yhtenäiskoulu: 8 oppilasta, 7- 11v.
- Maijamäen yläkoulu: 5 oppilasta, 14-16v.
Lukukausi 2022-2023
- Karvetin alakoulu: 8 oppilasta, 7-11v.
- Merimaskun alakoulu: 8 oppilasta, 7-12v.
- Velkuan yhtenäiskoulu: 8 oppilasta, 7-11v.
- Maijamäen yläkoulu: 7 oppilasta, 12-15v.

VANHEMPAINLIITON OPPAITA
SUOMALAISEEN KOULUPOLKUUN
LIITTYEN:
• Koulu alkaa –opas mm. ukrainaksi
https://vanhempainliitto.fi/vanhempaintoimijoille
/koulu-alkaa-tervetuloa/
• Tervetuloa yläkouluun!
Opas seiskaluokkalaisen vanhemmalle
- ladattavissa useammalla kielellä,
(mm. venäjäksi, mutta ei vielä ukrainaksi)
https://vanhempainliitto.fi/wp-
content/uploads/2021/06/Ylakoulu_Verkkoon
_2021_Venaja.pdf

Asioita, joista hyvä keskustella vanhempaintapaamisessa
• ilmainen koulu (opiskelu, kirjat, materiaalit)
• opettajan puhuttelu (etunimi / sukunimi)
• kysymyksiin vastaaminen (viittaaminen, seisomaan
nouseminen)
• välitunnit (säänmukainen pukeutuminen)
• ruokailu (ilmainen, ei omia eväitä)
• oppiaineet (mm. taitoja taideaineet, uskonto, valinnaiset)
• liikuntatunnit (vaatteiden vaihto, suihkussa käyminen, uinti)
• toiminnallisuus: Kuuluuko leikki kouluun?
• kotitehtävät (määrä, tarkistus, palautus)
• kokeet (milloin, koekäytännöt)
• arviointi (jatkuva arviointi, todistukset:
sanallinen/numeerinen)
• työrauha, rangaistuskäytännöt
• viestintä (wilma, WhatsApp)
• poissaoloilmoitukset
• koulukyyti
• iltapäiväkerho / läksykerho / muu kerhotoiminta

Tulkkipalveluiden käyttöön liittyen:
”Tulkkauspalveluista on tarpeen huolehtia. Hallintolain
26 § ja kotoutumisen edistämistä koskevan lain 5 §
mukaan viranomaisen on järjestettävä tulkkaaminen tai
kääntäminen asioissa, joissa maahanmuuttaja ei osaa
viranomaisyhteyksissä käytettävää suomen tai ruotsin
kieltä. Valtio korvaa kunnalle kansainvälistä suojelua
saavien henkilöiden vastaanottoon liittyviä
tulkkauskustannuksia täysimääräisesti, kun
tulkkauspalveluja käytetään kotoutumiseen liittyvissä
tilanteissa, kuten kodin ja koulun yhteistyössä.
Tulkkauspalvelut pitää kilpailuttaa, jotta niistä voi hakea
korvauksia valtiolta.”

https://www.oph.fi/fi/kehittaminen/ukrainas
ta-paenneiden-lasten-ja-nuorten-oppimisen-
tukeminen-perusopetuksessa
Naantalissa käytössä:
• Turun tulkkikeskus
• Raision tulkkipalvelu
• Túlka –puhelintulkkauspalvelu
Tulkkauksesta sovittaessa ilmoita:
- oppilaan nimi
- tulkattava kieli
- tapaamisen tarkoitus (esim. opinto-
ohjelman laatiminen)
- aika ja paikka

Oppilaan opinto-
ohjelma
Opinto-ohjelmaan kirjataan:
 oppilaan lähtötaso (mm.
koulunkäyntihistoria, kielitaito, oppilaan
vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet)
 oppilaan henkilökohtaiset
oppimistavoitteet, joita tarkistetaan
säännöllisin väliajoin
 opiskeltavat oppiaineet, niiden
tuntimäärät sekä opetuksen sisältö
 oppilaan opinnot valmistavan opetuksen
opetusryhmässä ja integrointi
perusopetukseen
 ohjauksen järjestäminen ja mahdollisesti
tarvittavat tukitoimet
• laaditaan noin kahden kuukauden sisällä
oppilaan tulosta valmistavaan opetukseen
• käydään huoltajan ja oppilaan kanssa läpi
perhekohtaisen tapaamisen yhteydessä
Tarvittaessa oppilaalle voidaan laatia myös
oppimissuunnitelma.

RUTIINIT JA ENNAKOITAVUUS
• Tuntimäärät/viikko (24/27, opettajalla: 25)
• Aamurutiinit:
- tervehdys eri kielillä
- viikonpäivä, kuukausi, sää
- päivämäärä, päiväohjelma / lukujärjestys
• Taululla näkyvissä myös viikon aihepiiri, opeteltavaa sanastoa ja kielioppirakenne
Maanantaina:
• Mitä teit viikonloppuna? Piirrä ja/tai kirjoita. Opettaja sanoittaa.
• Uusi sanasto pelaten tututksi (esim. bingo tai muistipeli, Kielinupun laulu…)
Perjantaina:
• Sanakoe + leikkitunti/“leffatuokio”

Lukujärjestyksen rakentaminen
Ensimmäiset kaksi viikkoa kaikki oppitunnit valmistavassa luokassa:
 ryhmäytyminen  Hutchybutchy -leikki
 rutiinit ja yhteiset pelisäännöt tutuiksi
 tervehdykset, viikonpäivät, koulusanastoa  bingo
Kahden viikon jälkeen:
• Oppilaitten integroituminen perusopetuksen taitoja taideaineiden tunneille: KU,KS,LI,MU (Entä: EN? MA?)
• Sen ympärille kootaan jokaisen oppilaan oma lukujärjestys
• Viikon aikana tärkeää löytää ”rytmi” luokan yhteisille tunneille
sekä aikaa eri ikäisille  taitotasot ja oppiaineiden eri oppisisällöt huomioiden
Valmistavassa luokassa: S2-opetus, matikka, ympäristöoppi, (englanti, historia, fysiikka/kemia, oma äidinkieli ?), ei UE/ET

Oppikirjoja:
• Taitava kynä
• Seikkailujen aapinen suomi toisena kielenä + Opettajan opas
• Moi! + sähköinen opettajan aineisto
• Avainsanoja-opas, jossa kopioitavia kuvasanakortteja ja tehtäviä + oppilaan tehtäväkirjat A / B
• Aamu –kirjasarja (sininen, punainen, vihreä ja keltainen) +opas, jossa kopioitavia tehtäviä + laulu CD
• Ilmainen tulostettava S2-materiaali: Tähtijengi 1-2, 3-4 ja 5-6  Materiaalit — Dialogikasvatus
• Eka suomi 1 –lukukirja + opas, jossa kopioitavia tehtäviä + lisää tehtäviä OPH:n sivuilla
• Suomea sinulle 1 + CD
• Valoa!
• Ahaa!
• Suomen mestari 1 –kirja + opas, jossa kopioitavia tehtäviä + suomi-englanti -sanasto + CD
• Kielen Kannalla. Carita Vesander. Opikatti. Jyväskylä.  Kopioitavaa S2-materiaalia.

Sähköisiä materiaaleja:
• Kielinuppu –laulut https://www.youtube.com/channel/UCioNvXnSYCVr8IHrIRdSMcw
• Aakkoslaulu: https://www.youtube.com/watch?v=b5FiqQ_VVKo
• https://www.facebook.com/S2-opetusmusiikkia-325038067533883/
• Laulujen aukkotehtäviä
https://lyricstraining.com/fi/?fbclid=IwAR2pekaNLiCRL1O79ZInVVlMX-
PGTTS50bhBbRnCuLbMfLQgBI7mj8jS11E
• Ekapeli Maahanmuuttaja http://www.lukimat.fi/lukeminen/materiaalit/ekapeli/ekapeli-
maahanmuuttaja
• Lukemaan opetteleville pikkuvalmoille ilmaisia kuvatuettuja kirjoja:
https://www.susunkirjasto.fi/?fbclid=IwAR2lvxTnZt521GUnRa-
Skgf9WTavwAsrRn1yUnC6IXN5Xg-R3SmuvWEEyMQ
• https://www.lukiarki.fi/
• https://hauskatavata.fi
• Toisto-materiaali – Suomen kieli sanoo tervetuloa
• Finnish phrases - Suomen kielen fraaseja | Suomen kielen alkeet | Oppiminen | yle.fi
• Supisuomea-videot https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/14/supisuomea-videot
• Suomen kielen oppijoille ( 0-taso - C2 ) Verkkomateriaalit | Suomenopettajat ry
• Uusi suomi-ukraina –kielenoppimisympäristö FinskuFi - Reactored kieltenoppimisympäristö
• Helsingin yliopiston Vastaantulo-hanke: https://blogs.helsinki.fi/vastaantulo/materiaalipankki/
• Digitaalinen oppimisympäristö VILLE (Turun yliopisto) https://www.oppimisanalytiikka.fi/ville/
• Puro Education (matematiikka, ympäristöoppi, kirjoittaminen) Uudet tehtävät – Puro Education
• Papunet: Kuvasanastoa ukrainaksi ja suomeksi | Papunet Materiaalia maahanmuuttajille | Papunet
• Kuvasanakirja useilla eri kielipareilla: BABADADA | Visual dictionary
• Värinautit Koulu ja päiväkoti - Värinautit (varinautit.fi)
• https://viitotturakkaus.fi/
• https://ryhmarenki.fi/
• Sanaristikot ja piilosanat: http://puzzlemaker.discoveryeducation.com/
• Baamboozle | The Most Fun Classroom Games!
 Esim. : Suomi: Olla-verbin taivutus | Baamboozle
• https://kahoot.com/
• https://quizlet.com/
• Vantaan aikuisopiston Istagram-tili: @lukutaitoa_toiminnallisesti
• Hannele Allenin ylläpitämästä blogista löytyy mm.
 12 peliä valmistavaan – 12 GAMES – graphicgrub (wordpress.com)

Toiminnallisuus opetuksessa
• Ohjaa lasta: katso, kuuntele, toimi, toista,
kommunikoi, lue
ja kirjoita - päivittäin.
• Käytä materiaalia monipuolisesti: sanantunnistus,
alku- ja loppuäänne ja –tavu, virketaso,
yläkäsitteet, luokittelua, kielioppia
• Sanojen ja fraasien opettelu vaatii useita
toistokertoja turvallisessa ilmapiirissä.
Esim. kauppaleikki:
- Sanasto (ruoka- ym. sanasto, lukumäärä)
- Fraasit  vuoropuhelu
- Kielioppi: partitiivi
•  Verbikortit (Avainsanat) +
• Päivänkakkarapeli GAMES – graphicgrub
(wordpress.com)

Hutchybutchy :
hauska tutustumisleikki, hyvä myös fraasien ja kieliopin
harjoittelussa
• Oppilaat voivat seistä piirissä tai istua omilla paikoillaan pulpeteissa.
Paikkoja saman verran kuin oppilaita on sisällä/piirissä (piirissä paikat
merkitty).
• Yksi oppilas menee luokan ulkopuolelle. Sisällä olevat sulkevat
silmänsä ja ojentavat kätensä. Opettaja laittaa yhden oppilaan käteen
Hutchybutchy:n, joka voi olla mikä tahansa sovittu pieni esine. Ennen
silmien avaamista oppilaat sulkevat kätensä, jotta kukaan ei tiedä
kuka/kenellä Hutchybutchy on. Ulkopuolella olija kutsustaan takaisin
sisään. Hän kysyy jokaiselta vuorollaan Kuka sinä olet? Kun
Hutchybutchy löytyy, kaikki vaihtavat nopeasti paikkaa. Ilman paikkaa
jääneestä tulee seuraava kysyjä. Muita mahdollisia kysymyksiä:
• - Mikä sinun nimesi on?
• - Onko sinulla Hutchybutchy? Kyllä on. / Ei ole. Minulla on kynä.

Pieneltä tuntuva lisäys voi
olla oppilaalle
kommunikatiivinen haaste:
• Mikä tämä on?
• Mikä väri tämä on?
• Minkävärinen tämä on?
• Minkävärinen reppu on?
• Minkävärinen sinun reppusi
on?
• Onko tämä sinun reppusi?
• Onko sinun reppusi sininen?
• Kenen reppu tämä on?

Englannin opetukseen
liittyen
• Vanhemmat kokevat tärkeäksi
• Taidoissa monella kirimistä  erilaisia
vaihtoehtoja tuntijärjestelyissä
• Omien tavoitteiden asettelu
• Opiskelutekniikoiden harjoittelu
• Tunnin rytmittäminen
• Kännykän/kääntäjän käyttö
• Osaamisen osoittaminen
• Opettajien välinen yhteistyö  sanasto,
kielioppirakenteet
• Erilainen kirjainsysteemi : a pen  rep

Matematiikka • Alkutestaus: Kymppi-kartoitus https://www.opperi.fi/10_testit/102_kymppi.html
Esim. desilitra mittayksikkönä vieras ukrainalaisille
 Huomio: yläluokat/kotitalous
• Kirjasarjan valintaan liittyviä kysymyksiä:
 kirjan selkeys (kuvitus ym.)
 perusopetuksen ryhmissä käytettävä kirja helpottaa integroitumista
 E-kirja yleisopetuksen mukainen, tehtäviä aukeamalla vähemmän,
sanalliset tehtävät jossain määrin helpompia ymmärtää
• Kiinnitä huomiota matematiikan kielen oppimiseen: sanoita ja pyydä
oppilaita sanoittamaan
 Matematiikan kielellisestä haastavuudesta. Vastaantulo-hanke. Helsingin
yliopisto. Päivi Portaankorva-Koivisto:
https://blogs.helsinki.fi/vastaantulo/vastaantulon-videot/
 Matsku-materiaali: https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/matsku

Ryhmäytyminen, Osallisuus ja eriyttäminen
• Eri ikäiset oppijat - yhteinen aihepiiri
• Integraatio taitoja taideaineiden tunneille
• Välituntileikit ja –toiminta
• Kerho- ja harrastustoiminta
• Työyhteisön ja koulun yleinen ”henki”
Kieli- ja kulttuuritietoiset työskentely- ja toimintatavat
osaksi koko koulun ja kunnan toimintaa.
Minästä kiinni - Kielestä koppi –materiaalit.
Turun yliopisto.
https://sites.utu.fi/minasta-ja-kielesta-kiinni/
Teemalähtöinen opetus valmistavassa ryhmässä
Lähde: Helsingin yliopisto. Vastaantulohanke.
Kokonaisuuden suunnittelija: Elina Lintu
Kaiken maailman leikit –ideapakka
https://www.globaalikoulu.net/alakoulu/
Monenlaisia leikkejä eri-ikäisille:
https://www.leikkipankki.fi/haku
Naantalissa ”KaMu – kaikki mukaan” –hanke:
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Kaikki%20mukaan%20-
hanke.pdf
www.freeed.com  Kuvataulu harmin selvittämisen tueksi. Tekijä: Tiina
Lempinen

https://www.suojellaanlapsia.fi/post/materiaalit
-ukrainalaisille-lapsille-ja-lapsiperheille
• Suojellaan Lapsia ry ja Fun Academy kehittivät 4-9-vuotiaille
lapsille tehtävävihkosen Ukrainan sodan aiheuttamien huolien
ja pelkojen käsittelemiseksi sekä turvallisuuden tunteen
palauttamiseksi.
• Tehtävävihkonen on ladattavissa maksuttomasti 15 eri kielellä:
suomeksi, ruotsiksi, ukrainaksi, englanniksi, venäjäksi,
norjaksi, puolaksi, italiaksi, saksaksi, viroksi, espanjaksi,
kroatiaksi, romaniaksi, unkariksi ja ranskaksi. Tehtävävihkosen
voi myös ladata tai tilata kaksikielisenä versiona, jossa
ukrainankieli on toisena kielenä
• Ilmaiseksi voi tilata myös tunnetaitopelin. Tuttuun muistipeliin
pohjautuva peli sopii erinomaisesti tunteiden sanoittamisen
opetteluun ja tunteidensäätelyyn liittyvien taitojen
harjoitteluun. Peli helpottaa myös traumaattisten tapahtumien,
kuten sodan, aiheuttamista tunteista keskustelemista ja lapsen
tunteiden käsittelyä. Peliä voi pelata, vaikka pelaajilla ei olisi
yhteistä kieltä.
2022 Suojellaan Lapsia ry., Fun Academy Oy ja
Tactic Games Oy

Arviointi ja perusopetukseen siirtyminen
Opinto-ohjelman toteutuminen tarkistetaan
yhteistyössä huoltajan ja oppilaan kanssa ennen
valmistavan opetuksen päättymistä.
Samalla oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma
(Naantalissa yleinen tai tehostettu tuki), jossa
huomioidaan mm. kielellisesti tuetun opetuksen
tarve perusopetuksessa.
 arviointikeskustelu/tiedonsiirtopalaveri
”Valmistavan opetuksen päättyessä oppilaalle annetaan
osallistumistodistus, jossa kuvataan opetuksen laajuus ja
sisältö sekä oppilaan edistyminen. Valmistavan
opetuksen oppilasta ei arvioida numeerisesti, vaan
arviointi on sanallista ja oppilaan itsearvioinnin
edellytyksiä kehittävää. On tärkeää, että arviointiin
osallistuvat kaikki oppilasta opettavat opettajat.”
Lähde: perusopetukseen-valmistava-opetus.pdf (oph.fi)
Valmistavan vuoden tavoitteena kehittyvä
alkeiskielitaito

Materiaalia kielitaidon arvioinnin tueksi:
• Eurooppalainen kielisalkku itsearvioinnin tueksi  Kielisalkku (edu.fi)
on oppilaan itsensä kokoama ja arvioima aineisto hänen vieraiden kielten opiskelunsa kehittymisestä ja tuloksellisuudesta
• Kehittyvän kielitaidon asteikko toimii tukimateriaalina oppilaan kielitaidon kartoittamisessa ja tavoitteiden asettelussa
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/kehittyvan-kielitaidon-asteikko_suomi-ja-ruotsi-toisena-kielena-ja-kirjallisuus.pdf
• Kielipuntari on Suomi-kouluja varten laadittu tehtäväpaketti, jonka avulla opettajat voivat kartoittaa ja arvioida oppilaidensa kielitaidon tasoa.
Kielipuntari ei ole virallinen testi. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/kielipuntari.pdf
• Pienten kielireppu – Tasolta toiselle (Espoo) arviointikriteerit kielitaidon kehittymisen seurantaan soveltaen eurooppalaista
viitekehystä suomi toisena kielenä -opetukseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa
https://peda.net/pori/perusopetus/opiskelun-tuki/mmo/arviointi/nimet%C3%B6n-
4176/p:file/download/21adc25c4cbbad4d8e53621e33d0a824b165db73/Pienten_kielireppu.pdf
• Lauran päivä https://verkkokauppa.oph.fi/sivu/tuote/lauran-paiva/15712
• KiKe Kielellisen kehityksen tehtäväsarja perusopetusikäisten maahanmuuttajien suomen kielen taidon tason kartoitukseen ja kehityksen seurantaan.
https://verkkokauppa.oph.fi/sivu/tuotehaku/?action=search&search=KiKe

Todistuspohjia
Osallistumistodistus Unicefin Kympin todistus alakouluun: https://www.unicef.fi/koulut/kympin-todistus/
Tässä ukrainaksi käännettynä

Koulu ja päiväkoti
- Värinautit
(varinautit.fi)

Joka open muistilista:
 rutiinit edesauttavat oppimista
 käytä kuvia ja muuta visuaalista tukea täydentämään puhetta
 havainnollista tai esitä sama asia useammalla tavalla
 ohjaa oppilaita keräämään listaa uusista sanoista ja käsitteistä
 kootkaa oma ”sanakirja”, jossa uudet sanat ja käsitteet selitetään selkokielellä
 osoita selkeästi keskeiset kohdat, jäsentele tietoa  yläkäsitteet, ajatuskartat
 anna paljon malleja oikeista ja hyvistä suorituksista
 kertaa ja toista usein ja paljon
 aktivoi oppilasta käyttämään koko kielirepertuaariaan monin eri tavoin
 opeta oppilaat kysymään
 harkitse, minkälaisesta oppikirjasta ja opetusmateriaalista on oppilaalle apua

Yleistä tietoa perusopetukseen
valmistavan opetuksen järjestämisestä
• Perusopetukseen valmistava opetus |
Opetushallitus (oph.fi)
• https://www.oph.fi/fi/kehittaminen/ukrain
asta-paenneiden-lasten-ja-nuorten-
oppimisen-tukeminen-perusopetuksessa
• https://www.oph.fi/sites/default/files/docu
ments/Inklusiivinen%20valmistava%20opet
us%20Keravalla.pdf

FB-ryhmiä opettajan tueksi:
VALOA!
Maahanmuuttajien
valmistava opetus
Aloittelevat s2-
opettajat
Alakoulun S2-
opettajat
Suomenopettajat ry.
Poiju –
perusopetuksen
kuntakoordinaattorit
Liitupölyttäjä

Kiitos mielenkiinnosta! 
Kysymyksiä?
heidi. matikainen@naantali.fi

Peltolan koulu
S2-oppilaiden oppimisen
tukeminen ja arvioinnin
kehittäminen
Peltolan koulu

Peltolan kolme loikkaa
Peltolasta kolmiportaisen tuen koulutuksessa oli mukana L1-tiimi, jossa on eri aineryhmien edustajia. Tiimi
keskittyi koulutuksen aikana Peltolan (S2-) oppilaiden oppimisen ja arvioinnin kehittämiseen ja
monipuolistamiseen.
Loikka 1: Uusi oppilas - prosessikaavion näkyväksi tekeminen vastuuhenkilöittäin.
Loikka 2: S2-oppilaiden suomen kielen taitotasot ovat näkyvillä ja jokaisesta oppilaasta on kirjoitettu kuvaus
tämän hetkisestä taitotasosta.
Loikka 3: Arvioinnin selkiyttämiseksi luotiin kaikissa oppiaineissa koulun yhteiset arviointikriteerit arvosanalle
5. Niitä peilaamalla voi helpommin asettaa S2-oppilaille sekä tavoitteita että pohtia arviointia. Ohjataan
käyttämään sanallista arviointia S2-oppilaiden osalta (vrt. arvosana 5).

Mitä Peltolassa tehdään, kun uusi (S2-)oppilas tulee kouluun?

STEP 1: Luokkasijoittelu: rehtori, Antti-opo ja Eero

STEP 2: Siirtopalaveri ja luokanvalvojan tiedonsiirto kaikille aineenopettajille

STEP 3: Lukujärjestys - Eero ja luokan vastuuopo

STEP 4: Vastuuopo tarkistaa suoritukset edellisestä koulusta: mitä puuttuu vielä ja kuka hoitaa? Tarkastetaan
myös ruotsi ja valinnaiset aineet.

STEP 5: Oman äidinkielen opinnot, tuen tarpeen arviointi (S2-opettaja ja luokan vastuuela)

Tiedonsiirron kehittämistä
Kolmiloikan aikana Peltola teki selkeän prosessikaavion
tiedonsiirron vaiheista ja vastuuhenkilöistä. Kaavio löytyy
opehuoneesta ja siitä voi aina käydä tarkastamassa kenelle asia
kuuluu.
Kesken lukuvuotta tulevien oppilaiden osalta opettajien välistä
yhteistyötä on parannettava - tiimin ehdotus on esim. lyhyt info
oppilasta opettaville opettajille juuri ennen ys-aikaa.

S2-tietoisuuden lisääminen
Lista valmistavalta tulevista oppilaista (Michaela) löytyy
Peltolan opehuoneen drivestä.
S2-oppilaan taitotasot suomen kielessä ovat näkyvillä ja
aineenopettajia kannustetaan sanalliseen arviointiin (tämä on
vielä ihan uutta Peltolassa - ensimmäiset sanalliset arvioinnit
annettiin lukuvuonna 2019-2020!)

S2-oppilaiden opettamisessa muutos
- kuinka paljon voi palkita aktiivisuutta ja yritteliäisyyttä?
- opetuksen minimitavoitteet (vrt. oppiainekohtaisiin Peltolan
“arvosanan 5” tavoitteisiin) sekä kannustaminen sanalliseen
arviointiin
- yksilölliset opintopolut ja räätälöidyt tavoitteet
- valinnaisaine 2021 alkaen: suomen alkeet -valinnaiskurssi
valmistavalta tuleville oppilaille (myös tietoa suomalaisesta
koulujärjestelmästä)
- ruotsiin myös alkava ruotsin opetus 7. luokalle

S2-oppilaiden arviointi
- oppilaan portfolio
- sanastot
- käsitelistat
- arvioidaan oppimista lähtötaso huomioon ottaen
- monialainen esitys, kuvat, animaatio, video, sarjakuva
Sanallinen arviointi kirjallisissa välitodistuksissa!

Kolmiloikka -materiaalit
Peltolan koulun omille opettajille luotiin sivusto, josta löytyvät kaikki S2-oppilaita koskevat tiedot samasta
paikasta.

Suomi tai ruotsi toisena kielenä
-opetuksen käytänteet
Anne Tiermas
S2-opettaja
väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Miten kohtaat kriisin keskeltä tulevan oppijan -webinaari
24.8.2022

S2-opettajan kelpoisuus
• Perusopetuksen suomi toisena kielenä -aineenopettajan kelpoisuuteen vaaditaan
äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuus (A 986/1998 5 §):
• ylempi korkeakoulututkinto
• perus- ja aineopinnot (60 op) suomen kielessä
• perus- ja aineopinnot (60 op) kotimaisessa kirjallisuudessa tai yleisessä kirjallisuustieteessä
• opettajan pedagogiset opinnot (60 op).
• Luokanopettaja (jolla ei ole aineenopettajan kelpoisuutta) saa kuitenkin opettaa
omalle luokalleen sekä toisen opettajan luokalle suomi toisena kielenä -oppiainetta
luokanopettajan kelpoisuudella ja virkanimikkeellä.
https://www.suomenopettajat.fi/opiskelu-suomen-
opettajaksi/kelpoisuusvaatimukset/

Toisen kielen oppiminen
• Koulun kielenopetuksen lähtökohta on kielen käyttö eri tilanteissa
• Kouluarjessa toimiminen (perussanasto)
• Sosiaaliset suhteet (fraasit)
• Autenttiset oppimistehtävät ja tilanteet
• Oppimisympäristö, joka tarjoaa oppimisen resursseja kaikille
• Eriytetyt tehtävät
• Suomen kielen opiskelun tavoitteet perusopetuksessa
• Tukea kotoutumista ja pääsyä kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäse
neksi
• Suomen kielen ja luku- ja kirjoitustaitojen perustan
rakentuminen
• Vuorovaikutustaitojen kehittäminen
• Ensin kielitaitoa, vasta sitten kielitietoa
• Opetuksen tulisi vahvistaa luottamusta omiin kykyihin ja rohkaista
käyttämään vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti
• Vahva äidinkielen osaaminen edistää tois(t)en kiel(t)en oppimista

Poimintoja S2-opetussuunnitelmasta
Vuosiluokat 1–2
• T4 innostaa ja ohjata oppilasta lukutaidon
oppimiseen ja sana- ja käsitevarannon
kartuttamiseen
• T8 kannustaa oppilasta harjoittelemaan
oikeinkirjoituksen perusasioita
• T10 innostaa oppilasta kuuntelemaan ja
lukemaan ikäkaudelle ja kielitaidolle
sopivaa kirjallisuutta ja ohjata oppilasta
valitsemaan häntä itseään kiinnostavaa
luettavaa sekä opastaa kirjaston käyttöön
ja lastenkulttuuriin tutustumiseen
Vuosiluokat 3–6
• T3 ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään
monipuolisesti sanallisia ja ei-sanallisia
ilmaisukeinoja käyttäen sekä käyttämään
luovuuttaan ja ottamaan huomioon myös
muut osallistujat
• T5 kannustaa oppilasta kehittämään
taitoaan tulkita puhuttuja ja kirjoitettuja
tekstejä erilaisissa tilanteissa
tarkoituksenmukaisia luku- ja
ymmärtämisstrategioita käyttäen
• T14 ohjata oppilasta havaitsemaan, miten
kieltä käytetään eri oppiaineissa
OPH 2014

Kielitaidon (S2, R2) arviointi
• Kielitaitoa arvioidaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti
• Kielitaidon tason arviointia käytetään apuna opetuksen suunnittelussa
• Eurooppalainen viitekehyksen (EVK/ CERF) sovellus kehittyvän
kielitaidon arvioinnista:
A A1 Kehittyvä alkeiskielitaito
A2 Kehittyvä peruskielitaito
B B1 Sujuva peruskielitaito
B2 Itsenäinen kielitaito
C C1 Taitavan kielitaidon perustaso
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/kehittyvan-kielitaidon-asteikko_suomi-ja-ruotsi-
toisena-kielena-ja-kirjallisuus.pdf

Puheen ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen
A1 kehittyvä
alkeiskielitaito
Tunnistaa koulun
opetuspuheen virrasta
yksittäisiä tuttuja sanoja,
mutta sisältöjen oppiminen
puheesta on mahdotonta.
Osaa kertoa
lyhyesti itsestään ja
lähipiiristään. Osaa nimetä
tuttuja asioita ja ilmiöitä.
Pystyy lukemaan ja
ymmärtää tuttuihin
aihepiireihin ja tuttuun
kontekstiin liittyviä sanoja ja
lyhyitä lauseita( esim. otsikot,
taulutekstit ja kyltit).
Osaa kertoa itsestään
ja lähipiiristään
muutamin lyhyin lausein.
Pystyy nimeämään
kirjoittamalla asioita ja
ilmiöitä esimerkiksi kuviin.
A2 Kehittyvä
peruskielitaito
Tunnistaa opetuspuheesta
aihepiirin ja satunnaisia
asioita. Tarvitsee ohjausta siitä,
mihin asioihin huomio
kannattaa kiinnittää.
Pystyy keskustelemaan
tutuista aiheista. Tarvitsee
puhekumppanin apua
keskustelun ylläpitämisessä.
Ymmärtää tuttuja
aihepiirejä käsittelevästä
tekstistä satunnaisia
asioita. Osaa päätellä
tuntemattomien sanojen
merkityksiä niiden kieliasusta ja
kontekstista.
Osaa kirjoittaa tekstejä
tutuista aiheista, vaikka
sisältö ei välttämättä ole
vielä kovin monipuolinen.
Tarvitsee paljon tukea,
malleja ja annettua kieltä
kirjoittamisen avuksi.
B1 Sujuva
peruskielitaito
Ymmärtää pääajatuksia ja
yksityiskohtia puheesta, joka
käsittelee koulussa ja vapaa-
aikana säännöllisesti toistuvia
teemoja.
Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole
kovin tarkkaa, mutta se
haittaa harvoin
vuorovaikutuksen
onnistumista.
Pystyy lukemaan
silmäillen pitkähköjä tekstejä ja
etsimään niistä tietoja
suorittaakseen jonkin tehtävän.
Osaa kirjoittaa useamman
kappaleen pituisen tekstin,
jakaa sisällön kappaleisiin ja
käyttää muita tekstejä
kirjoittamisen tukena ja
apuna.
B2 Itsenäinen
peruskielitaito
Pystyy seuraamaan
itsenäisesti opetuspuhetta ja
ymmärtää siitä pääkohdat ja
tärkeät yksityiskohdat.
Osaa ilmaista selkeästi ja
täsmällisesti monia
kokemuspiiriinsä liittyviä
asioita.
Pystyy lukemaan
itsenäisesti monenlaisia
tekstejä (mm. tietotekstejä ja
kaunokirjallisia tekstejä).
Osaa kirjoittaa
ikäkaudelle ja luokka-
asteelle tyypillisiä fiktiivisiä
tekstejä ja muodollisempia
asiatekstejä.

Kielitaidon kartoitusmateriaali
• Lauran päivä (Laitala, M. 2017)
• Kike – Kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja suomi toisena kielenä -opetukseen (Nissilä, L.
2021)
• Kielipuntari (Opetushallitus 2011, https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kielipuntari)
• Suomi hallussa: S2- päättöarvioinnin opas (Eräniemi, Lumme, Olasvuo-Murtola & Ofacik 2008)
• Suomenopettajat ry: S2-koe päättöarvioinnin tueksi

Kielitietoisuus
• Fokus kielessä, opetettavan asian kielilähtöinen tarkastelu
• Eri oppiaineiden kielen opettaminen osana kaikkea oppimista
• Jokainen opettaja opettaa oman oppiaineensa kielenkäyttötapoja eli tiedonalan kieltä
• Monilukutaito
• Laaja tekstikäsitys ja multimodaalisuus
• Monikielisyyden tukeminen ja hyödyntäminen oppimisessa
• Monikielisyys nähdään oppimisen resurssina ja voimavarana
Lahti ym. 2020, Rapatti 2015, Satokangas & Tiermas 2021

Kielitietoinen S2-materiaali
• Tähtijengi (dialogikasvatus.fi/tahtijengi)
• Suomen kielen opetusmateriaali alaluokille
• Tavoitteena kielitaidon vahvistaminen ja monikielisyyden arvostaminen
• Huomioi eri kielitaidon tasot, eriytettyjä tehtäviä

Suomenoppija muiden oppiaineiden tunnilla
• Kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline
• Jokainen koulun aikuinen on kielellinen malli ja opettamansa oppiaineen kielen
opettaja
• Jokaisella oppiaineella ja tiedonalalla on oma tapansa käyttää kieltä
• Sanasto (paine, pinta-ala, voima)
• Rakenteet (paine on sitä suurempi, mitä syvemmällä vedessä ollaan)
• Tekstikäytänteet (esim. matemaattiset kaavat)
• Oppikirjojen tekstit ovat yhdistelmiä tiiviistä ja abstraktista sekä toisaalta
kuvailevista ja selittävistä tekstin osista
• Havainnollistaminen, kuvatuki (Papunetin Kuvapankki)
jatkumo arkikielestä tiedonalan kieleen

Selkokieltä vai selkeää yleiskieltä?
Selkokieli
• Selkokieli on helppoa suomen kieltä. Selkokieli
sopii ihmisille, joille yleiskieli on liian vaikeaa.
• Selkokielessä käytetään helppoja sanoja ja
lauseita. Asiat kerrotaan selkeästi.
• Selkokieltä voi kirjoittaa ja puhua selkokielen
ohjeiden avulla.
• Selkokieli sopii..
• jos on oppimisen ja lukemisen vaikeuksia.
• muistisairaille ja jos on häiriöitä aivojen
verenkierossa.
• jossain tapauksissa myös suomen kielen
oppijoille.
Selkeä yleiskieli
• Yleiskieli sopii oppijoille, joilla ei ole
ymmärtämisen vaikeuksia.
• Kielenoppimisen tarjoumia kaikille
• Rikastuttaa ja kehittää kielitaitoa
Lähde: Selkokeskus

Selkokielistä opetusmateriaalia
• Päiväselvää -oppimateriaali eri oppiaineisiin (www.opike.fi)

Selkeä puhe
• Käytä selkeää kieltä (ei pelkkää selkokieltä!)
• Vain yksi tärkeä asia yhteen lauseeseen
• Tuttu asia lauseen alkuun ja uusi loppuun
• Toista ja varmista ohjeiden ja käsitteiden ymmärtäminen
• Sanonnat voivat olla vaikeita ymmärtää
• Esitä asioita palastellen ja muista pitää taukoja!
• Hyödynnä oppilaan kiinnostuksen kohteita

Ohjaa kielenopiskelustrategioihin
• Sanavarasto
• kuvakansio/sanavihko
• sanojen päättely
• Lukeminen/ kuullun ymmärtäminen
• Ennakointi: mitä jo tiedät aiheesta?
• Kirjoittaminen/ suullinen tuottaminen
• Tukisanat tai –kuvat
• Oman äidinkielen hyödyntäminen
• kääntäjä
Kielestä koppi 2020

(Kielen) opetuksen
rakennustelineet

Yhteenveto
(ensimmäinen, toinen, kolmas...) kieli opitaan käytössä ja vuorovaikutuksessa
kielitaidosta kielitietoon
kielitietoiset strategiat oppimisessa
oppijan vahvuuksien hyödyntäminen

Lähteet
• Alisaari ym. 2020. Kielestä koppi – oppimateriaali kielitietoiseen perusopetukseen. Turun yliopisto. https://sites.utu.fi/minasta-ja-kielesta-
kiinni/hanke/kielesta-koppi/
• Lahti, L., Harju-Autti, R. & Yli-Jokipii, R. (2020). Kielitietoisempaa aineenopettajuutta etsimässä – kielididaktiikkaa kaikkiin oppiaineisiin.
Teoksessa R. Hildén & K. Hahl (toim.), Kielididaktiikan katse tulevaisuuteen: Haasteita, mahdollisuuksia ja uusia avauksia kielten opetukseen (s.
31–58). Ainedidaktisia tutkimuksia 17. Helsinki: Suomen ainedidaktinen tutkimusseura.
• OPH 2014: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tiedot
• OPH: Kehittyvän kielitaidon asteikko, suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (tukiaineisto).
• Rapatti, K. (2015). Kielitietoisuus kieliaineiden opetuksessa. Teoksessa A-K. Mustaparta (toim.), Kieli koulun ytimessä –
näkökulmia kielikasvatukseen (s. 55–62). Oppaat ja käsikirjat 2015: 15. Helsinki: Opetushallitus
• Satokangas, H. & Tiermas, A. (2021). Mitä muuta tiedonalan kieli on kuin sanastoa? –
Kuinka lähestyä tiedonalojen kielioppia. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 12(6). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-
ja-yhteiskunta-joulukuu-2021/mita-muuta-tiedonalan-kieli-on-kuin-sanastoa-kuinka-lahestya-tiedonalojen-kielioppia
• Piirroskuvat: Papunet Kuvapankki. https://kuvapankki.papunet.net/
• Kuvat (diat 1, 3, 4, 15): Anne Tiermas

MITEN OPETTAJA PITÄÄ HUOLTA
OMASTA JAKSAMISESTAAN, KUN
OPPIJA ON KOHDANNUT KRIISIN?
Ferdinand Garoff
Psykologi, psykoterapeutti,
oikeuspsykologian erikoistuminen

Kokonais-
olosuhteet
Resurssin
keskeisyys
Kriisi
Hobfoll, 1989
OPPILAAN KOKEMA KRIISI
Resurssi
Menetys
Uhka
Tavoittelu
epäonnistuu
102
Noidankehät
Karavaanit
Reitit
Resilienssi
Riippuu perheestä ja ympäristöstä
Pitkäaikainen kuormittuminen voi johtaa
sopeutumiseen tai resilienssin
kulumiseen
Esiintuleva resilienssi voi olla tyypillinen

OPPILAAN
KOKEMA
KRIISI JA SEN
VAIKUTUKSET
TYÖHÖN
Ympäristö
Onko muokattava opetustapoja?
Vaikuttaako oppilaan reaktiot tai käyttäytyminen?
Tehtävä
Muuttuuko opetustehtävän luonne tai työmäärä?
Onko työssä ristiriitaisia tavoitteita?
Organisaatio
Ymmärretäänkö haasteita organisaatiossa?
Onko työhön riittävästi resursseja?
Sosiaalisuus
Miten kieli ja kulttuuri vaikuttaa ryhmädynamiikkaan?
Voiko rakentaa hyvän yhteistyösuhteen?
Arvot
Miten näet oppilaan jakamat elämänkokemukset?
Tuleeko oppilas riittävän hyvin kohdatuksi yhteiskunnassa?
Keho
Miten oppilaan stressitilat välittyvät omaan kehoon?
Missä tilassa päätät opetustilanteen tai työpäivän?
Tunteet
Minkälaisia tunteita oppilas herättää itsessä?
Miten näitä tunteita käsittelet?
Aiheuttaako stressiä?
Ongelman omistaja?
Hyödyllisiä
ratkaisuja?

104
Almqvist, K., & Broberg, A. G. (2003). Young children traumatized by
organized violence together with their mothers – The critical effects of
damaged internal representations. Attachment & Human Development, 5(4),
367–380. doi:10.1080/14616730310001633447
• Lapsi ei osaa arvioida
tilanteen vaarallisuutta
Uhka
• Lapsi reagoi
vanhemman reaktioihin
Kiintymyssuhde
aktivoituu • Vanhempi (ei) kykenee
rauhoittamaan lasta
Lapsi hakee
turvaa
• Kyky käsitellä
traumaattisia tilanteita
riippuu vanhemman
kyvystä tarjota turvaa
Lapsen
resilienssi
NUORTEN LASTEN TRAUMAT
Vanhemman trauma
• Vanhemman
traumareaktiot voivat
johtaa vetäytymiseen
kiintymyssuhteesta
• Sisäiset representaatiot
lapsesta ja itsestä
vanhempana voivat
vaurioituvat
Lapsen kiintymyssuhde
• Vanhempiin kohdistuvat
huolet ja pelot
• Vanhempi aktivoi
traumaattisia reaktioita ja
käyttäytymismalleja
lapsessa
Vuorovaikutus
• Syntyy negatiivinen
vuorovaikutuskehä
• Jos vanhempi ei kykene
tilanteessa tarjoamaan
turvaa tämä voi johtaa
kiintymyssuhteen
häiriintymiseen
Opetustilanne
• Selviytymiskäyttäytyminen
saattaa aktivoitua
• Lapsi kutsuu käytöksellään
negatiiviseen
vuorovaikutuskehään
• Puuttuminen saattaa
edellyttää työskentelyä
perheen kanssa

105
RAJOITTAMINEN
Oppilaan tila
• Oppilas kiihtyy
• Pysy rauhallisena, validoi
tunne, siirrä huomiota
• Kiihdyttävä traumareaktio
• Pysy rauhallisena, kysy
tunteesta, rauhoittava
ohjeistaminen, etsi
ratkaisumalleja
• Dissosiaatio
• Pysy rauhallisena, kutsu
vuorovaikutukseen ja
nykyhetkeen
• Vakauttava toiminta
Oma tarve hetkessä
• Ahdistus
• Maadoita itsesi, palauta
ajatukset nykyhetkeen ja
tehtävään, vältä uhka- ja
mielikuvia
• Ärtyminen
• Maadoita itsesi, vaihda
lähestymistapaa, mistä
ärsyttävä käyttäytyminen voi
johtua?
• Uupuminen
• Ohjaa tarkkaavuutta, vaihda
lähestymistapaa, mikä
tilanteessa on kuormittavaa?
Työn kuormittavuus
• Tietty päivä
• Ota taukoja, vaihda
lähestymistapaa tai tavoitteita,
vältä itsesi painostamista
• Oma aika
• Tee muita mielekkäitä asioita
• Mikä jää vaivaamaan?
• Ehtiikö keho ja mieli palautua?
• Vertaistuki
• Pidempi aikaväli
• Älä vähättele kuormitusta
• Palauta hallinnan tunne
• Rajoita altistumista
• Ota puheeksi työmäärä tai
stressiä aiheuttavat tekijät
• Vertaistuki tai työnohjaus

PSYKOLOGINEN TURVALLISUUS
 Psykologinen turvallisuus on ryhmän jäsenten jakama arvio siitä
onko turvallista ottaa interpersoonallisia riskejä työpaikalla.
 Tällaisia ovat esim. avoin kommunikaatio, huolien
ilmaiseminen ja palautteen hakeminen.
 Psykologinen turvallisuus edistää oppimista organisaatiossa ja on
erityisen tärkeätä aloilla, joilla virheillä on suuri merkitys ja
palautteen antaminen on tärkeää.
Edmondson, A. C. (1999), Newman, A., Donohue, R., & Eva, N. (2017), Edmondson, A. C., & Lei, Z. (2014), Pearsall ja M. J., & Ellis, A. P. J. (2011).

KYSYMYKSIÄ
 Miten uusien oppilaiden saapuminen vaikuttaa psykologiseen
turvallisuuteen yhteisössä?
 Voiko uusien oppilaiden tuomia stressitekijöitä käsitellä
yhdessä ja tästä oppia?
107

KOMMENTTEJA
KYSYMYKSIÄ
AJATUKSIA
108

109
KIITOS
ferdinand.garoff@traumaterapiakeskus.com

Mihin ja miten ohjata myöhään maahan
tullutta oppijaa perusopetuksesta
seuraavaan koulutukseen
Antti Nyman, Peltolan koulu, Vantaa
Jyrki Karjalainen, Helsingin kielilukio, Helsinki

● Opetussuunnitelma
● Oppimisen tuki ja oppilashuolto
● Opinto-ohjelma / oppimissuunnitelma
● Arviointi
● Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö
Huomioitavaa valmistavalla
● Hyvissä ajoin yhteys nuoren tulevaan lähikouluun
● Sovitaan kouluun tutustumisesta ja siirtymävaiheen tiedonsiirrosta
● Valmistavan opetuksen oppimissuunnitelma siirtyy perusopetukseen
● Valmistavassa opetuksessa pyritään ottamaan yhteiset linjaukset huomioon
Siirtymävaihe peruskouluun

● Pakolliset taitoja taideaineet jo valmistavan aikana
● Tehostettu oppilaanohjaus
● Vuosiluokkiin sitomaton opetus eli VSOP
● Oppiaineiden vapauttaminen
○ Ruotsi: Tehdään harkiten ja vapautuksen vaikutukset jatko-opintoihin ja työllistymisvaihtoehtoihin
kerrottava perheelle. Perusteena usein POL18§. 2)perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi
oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta.
○ Muiden oppiaineiden vapauttaminen erittäin harvoin perusteltua.
Parempi vaihtoehto on pidentää opintopolkua. Vapauttamista ei tehdä sellaisesta oppiaineesta, joissa tieto
on kumuloituvaa.
Perusopetuksen päättövaiheessa valmistavan opetuksen aloittavat

Pakolliset taitoja taideaineet jo valmistavan aikana
Valmistavaan myöhään tuleville voi räätälöidä kursseja koko koulun oppiaineiden tarjottimelta eli 8. tai
9. luokkalaisen ikäinen voi mennä minkä luokka-asteen kurssille tahansa ja suorittaa sitten vaikka vain
yhdellä kurssilla näyttöjä yms. Näitä räätälöintejä voi tehdä jo valmistavan aikana ja kirjata suoritukset todistukseen.
Esim. 7. luokan taide- ja taitoaineita voi opiskella opettajan laatimin sisältöpaketein ja osallistua esim. valinnaisen
köksän tunneille, ja saada siten suoritettua oppimäärän.
Oppilaan sijoittaminen perusopetukseen ikätasoisesti tai vuotta alemmalle vuosiluokille
Valmistavan opetuksen opettajan ja rehtorin vastuulla pohtia kumpi palvelee nuorta paremmin
Oppimissuunnitelmaa pidetään yllä ainakin valmistavaa opetusta seuraavan lukuvuoden ajan
Vastuuhenkilönä toimii luokanohjaaja. Opinto-ohjaaja, laaja-alainen erityisopettaja ja S2-opettaja tukevat.
VSOP otettava tarkasteluun riittävän varhain.
Linjauksia valmistavan aikana ja perusopetukseen siirryttäessä

● Suomenkielisessä ammatillisessa koulutuksessa opiskelu edellyttää kykyä ymmärtää ja seurata opetusta suomen
kielellä
● Ammatillisen koulutuksen englanninkieliset linjat:
 Kone ja tuotantotekniikka (Vamia)
 Liiketoiminta (Omnia, Osao, Tredu)
 Matkailuala (Osao, Tredu, Varia)
 Puhtaanapito (Omnia)
 Ravintola- ja catering-ala (Osao, Omnia, Tredu, Vamia, Varia)
 Sosiaali- ja terveysala (Omnia, YA)
 Tieto- ja viestintätekniikka (Omnia)
● Yli 17-vuotiaille Helsingissä asuville maahanmuuttajille, joilla on oleskelulupa: Stadin osaamiskeskus (OSKE)
Opiskelu peruskoulun jälkeen: ammatillinen koulutus

 Päivälukioiden englanninkieliset linjat edellyttävät hyvää suomen kielen taitoa, sillä
ylioppilastutkinto suoritetaan suomeksi ja oppikirjat ovat suomeksi.
 IB-lukio (International Baccalaureate Diploma Programme)
• opetus englannin kielellä
• edellyttää hyvää englanninkielen taitoa
• Antaa laajan yleisen korkeakoulukelpoisuuden Suomessa ja muualla maailmassa
• Espoo, Helsinki, Imatra, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Rovaniemi,
Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa
 Aikuislukio ja kielikurssit vaihtoehtona suomen kieltä taitamattomille
Opiskelu peruskoulun jälkeen: Lukio

● paikallisia eroja toteutuksessa
● mahdollisuus kehittää suomen kielen taitoa ja opiskeluvalmiuksia
● henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
● mahdollisuus opiskella lukuaineita (esim. matematiikkaa, kieliä)
● mahdollisuus tutustua lukio- ja ammatillisiin opintoihin
● kesto 1 vuosi
● TUVA:n jälkeen voi hakeutua opiskelemaan toiselle asteelle yhteishaussa
Opiskelu peruskoulun jälkeen: TUVA

Käsitteiden esittäminen ja
opiskelu monipuolisesti
Koulutehtävät oikean tasoisia
Miten koulun arjessa voidaan auttaa myöhään maahantulleita oppilaita
Kohtaaminen,
kiinnostus ja
kannustus!
Wilmakoulutus
maahanmuuttajien vanhemmille
tulkin avulla
Oppilaiden omien kulttuurien
nostaminen esiin arvostavasti
Sopivat ryhmäkoot
Kummioppilaat
Yksilöllinen huomioiminen
Varmistetaan, ettei kukaan jää
yksin: luokanvalvoja, tukioppilas
ja omalta luokalta vastuuoppilas
Riittävä vuorovaikutus
Oikeus omaan äidinkieleen
Oppilaiden omien kultturien
kunnioittava esilletuonti
Opettaja mahdollistaa sen, että
luokassa on "hyvä"/ turvallinen
olla

Miten koulun arjessa voidaan toimia yhteistyössä huoltajien ja
toisten ammattilaisten kanssa?
Vanhempaintiltoja ja tulkkeja
mukana, opastusta käytäntöihin
Tulkki mukaan ja opetellaan Wilman
käyttöä huoltajan kanssa!
Ohjeet eri kielillä Wilman käyttöön
ja muihin käytänteisiin
Arviointikeskustelut tulkin kanssa
Kutsutaan S2-oppilaiden huoltajat
tutustumaan kouluun
Moniammatillisen ryhmän tuki
maahanmuuttajaoppilaiden asioihin
Tiedonkulun tärkeys!
Aikaa eriytettyjen materiaalien
valmistamiseen

Ukrainian Culture and
Education
Oksana Mykhaliuk
Ukrainian teacher of English

Ukraine Independence Day took
place on August 24 and it marked the
Ukraine’s declaration of
independence from the U.S.S.R. in
1991. This day is the most popular
holiday of the year.
Ukraine has always had its own
culture and language, although it has
been dominated for centuries by
Russia, Poland, Turkey, and other
nations. As a result, the holiday has a
special meaning for Ukrainians, as it
allows them to express their affection
for a country run by and for them.
The time has come to recognize and
celebrate Ukraine’s past heroes and
those who battled for their country’s
independence.
Glory to Ukraine!
SLAVA UKRAINI !

Questions to discuss :
1. Ukrainian culture.
2. Traditions and customs.
3. System of education in general.
4. Preschool education.
5. Schooling system.
6. Extra Curricular Activities.
7. Higher education.
8. Ukrainian students abroad.
9. Welcome to Ukraine!

Culture
● Ukraine is a country with a
mix of Eastern, Western
European traditions and
influences. It also shares
similar cultures with
neighboring countries such
as Russia, Poland and
Belarus. But mostly we
have our own, taken from
our great grandparents.
● Since the fall of the Soviet
Union there has been an
interest in the traditional
Ukrainian culture, art,
literature, history and
music.

● Many celebrations include very old
dances and songs that have been
passed from generation to generation.

● Main RELIGION
of Ukraine is
Christianity.
It is represented by
Orthodox Church.
We have many religious traditions : visiting a church, cooking special
dishes, receiving guests, wearing national clothes, songs, dances,etc.

Our cuisineis rich and delicious.
Ukrainians love good food and are skilled at cooking. We cook delicious meals not only to
celebrate holidays but on the regular basis.
● Borscht, well-
known beet
soup;
● Yushka, fish
soup;
● Varenyky;
● Kholodets;
● Pampushky;
● Babka;
● Kalach;
● Korovai;
● Palianytsia

Ukrainians are family oriented people and value
their time together. We are hardworking people,
we work a lot, women and men. But when we
have some free time we try to spend it with our
families, friends and relatives walking in the parks,
playing sport, having a picnic, traveling…
Children are our future!

● preschool
● primary
● secondary
● upper secondary
● postgraduate (higher) education
EDUCATION
IN
UKRAINE

Preschool
Education
● Nursery schools
● Kindergartens
Age 1 - 6
There is a number of pre-school
opportunities. Some busy parents take their
children to the nursery, starting from 1 or 2
years old. There is also a chance to attend
private kindergartens before going to school.

SCHOOL YEAR starts on the 1st of September

Schooling System
● School is held five days a week.
● Classes last from 35 to 45 minutes.
● The intervals between the lessons
are from 5 to 25 minutes, and there
is no additional lunch break.
Canteens
At schools children eat healthy food, lunches are well
balanced.
It can be paid or free, depending on the school and
region.

The curriculum includes reading, writing,
mathematics, physical education, foreign language
(usually English), nature, art, IT, and music.
Primary schools 1 - 4 grades
Since 2018, Ukrainian school education has been extended from 11 to 12 years. It
now includes 4 years of elementary education, 5 years of middle school education,
and 3 years of upper secondary (specialized) education. The changes will be
implemented in the three levels in 2018, 2022 and 2027.
However, pupils who started studying under the old system can still leave school
after 11 years.

Twelve-point rating system
Lower secondary, base, school is for
scholars aged from 10 to 15. The curriculum
includes Ukrainian Language and Literature,
World Literature, Foreign Language, Algebra,
Geometry, Biology, IT, Chemistry, Geography,
History of Ukraine, World History, Physics,
Music, Art, Crafts and Physical Education.
At the end of the 9th grade pupils pass
their state exam and have to make the
decision whether to continue studying at
school or enter the vocational or
technical school.

Upper Secondary
All graduates of basic secondary education may
continue studying in upper-secondary school.
Under the new regulations that will be in 2027,
upper-secondary education will be three years
(grades 9 to 12) instead of two years (grades 9 to
11). In 2027 Ukrainian education will start with
the 12-year systems, found in most of the world.
Students have to take state exams at the end of
Grade 11 or being still students of technical
school.
All of these:
● Ukrainian language and literature
● Mathematics
● History of Ukraine or a Foreign
language (optional)
one of the following:
● Biology
● Geography
● Physics
● Chemistry
● English
● Spanish
● German
● French.

Nowadays After School Activities
are an integral part of every
Ukrainian child. There is a huge
variety of schools and clubs, they
can be private and state.

● Sport
● Music
● Dances
● Science
● Basic of
medicine
● Design and
photography
● IT-
technologies
● Foreign
languages
● Art and crafts
● Drama Clubs
● Junior
business

Because of educational establishments in
Ukraine we are now one of the 10 leading
countries in the sphere of international
education.
Higher education
Postgraduate education is also
available in Ukraine. Those, who wish
to continue studying after they’ve
obtained a Master’s or a Specialist’s
Degree, can enter the postgraduate
school, called aspirantura.
Ukraine has built a great national education system.
There are many universities, academies and institutions, total amount is 282 :
● state / private
● free / paid
Every year nearly 1.3 million students get their education there, among them
there are also foreign students ( from India, China, Egypt, Morocco, Turkey,
Israel, Azerbaijan, Nigeria, Iraq )

Since the beginning of this terrible war more
than 33,000 Ukrainians have already arrived in
Finland. Most of the people seeking temporary
protection are women and children. Nearly
7,000 pupils have started their education in
Finnish schools.
Host countries need to develop compatible systems and flexible pathways in education given
that many refugees might return to Ukraine in the future.
Unfortunately not all cities have included Ukrainian language to our children’s studies.
For the sake of our children’s future they need to have opportunities to learn Ukrainian
language and literature, history and culture, and other subjects in the Ukrainian curricular.
That’s why many of them attend afternoon or Saturday classes through online lessons. But the
question is “When do they rest?”

I would like to express my deep gratitude for Finnish
government and to every Finn for giving us a shelter in this
hardest part of our life.
We hope soon the war will be over and we will start to rebuild
our beautiful country. I’m sure our Motherland will be even
better than before!
We cordially invite you to visit Ukraine one day!
Finnish nation!
You are very welcome to Ukraine!

Miten kohtaat kriisin keskeltä tulevan oppijan?

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (20)

Similar to Miten kohtaat kriisin keskeltä tulevan oppijan?

Similar to Miten kohtaat kriisin keskeltä tulevan oppijan? (20)

More from Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

More from Opetusalan Ammattijärjestö OAJ (20)

Miten kohtaat kriisin keskeltä tulevan oppijan?