SlideShare a Scribd company logo

2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat

•
•
Research Foundation for Studies and Education Otus
Research Foundation for Studies and Education Otus
1 of 116
AMMATTIKORKEA– KOULUJEN AIKUISOPISKELIJAT Heidi Kettunen Suvi Pulkkinen Juhani Saari Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS 38/2013
Copyright: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus Heidi Kettunen, Suvi Pulkkinen ja Juhani Saari Taitto: Nórr Design Oikoluku: Suvi Hurme Käännökset: Saara Inkinen Julkaisija: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus Lapinrinne 2 00180 HELSINKI www.otus.fi ISBN: 978-952-5282-33-7 ISSN: 2341-7307 Paino: Kirjapaino Hermes, Tampere, 2013
Ammattikorkea– koulujen Aikuisopiskelijat Heidi Kettunen Suvi Pulkkinen Juhani Saari Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS 38/2013
Yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriö Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry Akava r.y.
Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkasteltiin ammattikorkeakouluissa opiskelevien aikuisten näkemyksiä koulutukseen hakeutumisesta ja koulutusvalintaan vaikuttaneista tekijöistä, koulutuksen toteutustavoista ja sisällöistä, opiskelun sovittamisesta työn ja muun elämän kanssa sekä opiskelijakuntien toiminnasta. Tutkimus suunnattiin aikuisopiskelijoille, jotka suorittavat ammattikorkeakoulututkintoa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintoja tai ammatillista opettajankoulutusta. Nuorten koulutuksessa opiskelevien osalta kysely kohdistettiin niille, jotka olivat aloittaneet opiskelun 25-vuotiaina tai tätä vanhempina. Tutkimus toteutettiin valtakunnallisesti sähköisenä kyselynä, ja siihen vastasi yhteensä 3841 aikuisopiskelijaa (vastausprosentti 22). Raportissa painottuu tutkinto-opiskelijoiden ja opettajankoulutuksessa opiskelevien näkemykset, sillä erikoistumisopintoja suorittavia vastaajia osallistui tutkimukseen verrattain pieni määrä. Opiskelu yhdistetään usein koko- tai osa-aikaiseen työssäkäyntiin, tosin nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevat ovat muita useammin päätoimisia opiskelijoita. Kolmannes työssäkäyvistä AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa suorittavista työskentelee yli 30 tuntia viikossa. Vastaava osuus aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavista on 83 prosenttia, YAMK-opiskelijoista 95 prosenttia ja opettajaksi opiskelevista 89 prosenttia. Jos työnantaja tukee opiskelua, on tuki tyypillisimmän opiskelun mahdollistaminen työajalla sekä opintovapaan myöntäminen. Opiskelu rahoitetaan ensisijaisesti palkkatuloilla. Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevat rahoittavat opiskelun muita useammin erilaisilla tukimuodoilla. Opiskelumotiiveissa painottuvat eniten oman osaamisen kehittäminen ja työllistymisnäkymien parantaminen. Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevien keskuudessa tutkinnon suorittaminen itsessään on ollut monille tärkeä syy hakeutua opiskelemaan, opettajankoulutuksessa taas kelpoisuuden hankkiminen. Koulutuksen maksullisuuteen aikuisopiskelijat suhtautuvat hyvin varauksella. Aikuisopiskelijat hakevat usein tunnistusta aiemmin hankkimaansa osaamiseen. Tyypillisintä on hakea hyväksilukuja työkokemuksen perusteella ja osoittaa saavutettu osaaminen todistuksella. Hyväksilukuprosessit vaikuttavat kuitenkin edelleen hyvin jäsentymättömiltä, ja moni opiskelija kokee järjestelmän kohtelevan epätasa-arvoisesti opiskelijoita. Pääosin opiskelijat ovat kuitenkin olleet tyytyväisiä hyväksilukuprosesseihinsa. Aikuisopiskelijoista 70 prosenttia on tyytyväisiä opintojensa etenemiseen. Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevat suorittavat lukuvuodessa keskimäärin 50 opintopistettä, aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevat 52 opintopistettä, YAMK-opiskelijat 23 opintopistettä ja opettajankoulutuksessa opiskelevat 25 opintopistettä. Koulutuksesta saadaan eniten teoreettista ammatillista osaamista, kun taas neuvottelu- ja johtamistaitoja sekä valmiuksia kansainvälistymiseen saadaan heikommin. Runsas puolet aikuisopiskelijoista on tyytyväisiä koulutuksensa sisältöön ja opettajien ammattitaitoon. Aikuisopiskelijoista yhdeksän kymmenestä kokee opiskelemansa alan itselleen oikeaksi, ja aikoo valmistua nykyisestä koulutuksestaan. Tulevaan työuraan suhtaudutaan positiivisesti: neljä viidestä aikuisopiskelijasta kokee olevansa pitkään työelämässä ja uskoo löytävänsä
koulutustaan vastaavaa työtä. Suurin osa aikuisopiskelijoista kokee, että työelämässä pärjätäkseen omaa osaamistaan on jatkossakin kehitettävä ja että jatkamalla kouluttautumista aikuisiällä välttää todennäköisemmin työttömyyden. Ulkomaille työskentelemään tähdätään vain harvoin. Vain neljännes aikuisista tutkinto-opiskelijoista kuuluu opiskelijakuntaan. Tyypillisimmin opiskelijakuntaan kuuluvat nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavat aikuisopiskelijat. Opiskelijakunnilta toivotaan enemmän aikuisopiskelijoille räätälöityä tiedotusta ja toimintaa.
Abstrakt Denna enkätundersökning granskade hurdana åsikter yrkeshögskolornas vuxenstuderande har om ansökningen till utbildningen och de faktorer som styrde valet av utbildning, utbildningens uppläggning och innehåll, förenandet av studier med jobb och vardag samt studentkårernas verksamhet. Studien riktades mot vuxenstuderanden som håller på att avlägga en yrkeshögskoleexamen, en högre yrkeshögskoleexamen, specialiseringsstudier eller en yrkespedagogisk lärarutbildning. Inom utbildning för unga fokuserade enkätstudien på studeranden som vid inledandet av sina studier fyllt minst 25 år. Studien genomfördes i form av en nationell elektronisk enkät, som fylldes i av sammanlagt 3841 vuxenstuderanden (svarsprocent 22). I rapporten betonas åsikterna bland examensoch lärarstuderanden eftersom en relativt liten andel av respondenterna som deltog i studien håller på att avlägga specialiseringsstudier. Studierna förenas ofta med förvärvsarbete på hel- eller deltid, även om de som avlägger en YH-examen inom utbildning för unga studerar oftare på heltid än andra vuxenstuderanden. En tredjedel av de förvärvsarbetande examensstuderandena inom utbildning för unga jobbar mer än 30 timmar i veckan. Den motsvarande andelen är 83 procent för studeranden som avlägger en YH-examen inom utbildning för vuxna, 95 procent för studeranden som avlägger en högre YH-examen och 89 procent för studeranden i lärarutbildning. Ifall arbetsgivaren understöder studierna består stödet väsentligen av att möjliggöra studerandet på arbetstid samt av att bevilja studieledighet. Studierna finansieras huvudsakligen med löneinkomster. Studeranden som avlägger en YH-examen inom utbildning för unga finansierar sina studier oftare med olika former av stöd. Som motiv för studierna uppger vuxenstuderandena oftast behovet att utveckla de egna färdigheterna och förbättra utsikterna till arbete. Bland examensstuderandena inom utbildning för unga har avläggandet av en examen i sig utgjort ett viktigt skäl för många att söka till utbildningen, medan uppnåendet av behörighet i sin tur betonas inom lärarutbildningen. Vuxenstuderandena förhåller sig mycket förbehållsamt till avgiftsbelagd utbildning. Vuxenstuderandena ansöker ofta om att få erkänt tidigare förvärvad kompetens. I det typiska fallet ansöker studeranden om att få tillgodoräknat arbetserfarenhet och redovisar för sin förvärvade kompetens med betyg. Tillgodoräkningsprocesserna verkar dock fortfarande vara mycket ostrukturerade och flera respondenter upplever att systemet behandlar studerandena ojämlikt. Studerandena har dock huvudsakligen varit nöjda med sina tillgodoräkningsprocesser. 70 procent av vuxenstuderandena är nöjda med framskridandet av sina studier. Studerandena som avlägger en YH-examen inom utbildning för unga avlägger i medeltal 50 studiepoäng under läsåret, studerandena inom utbildningen för vuxna 52 studiepoäng, studerandena som avlägger en högre YH-examen 23 studiepoäng och studerandena i lärarutbildningen 25 studiepoäng. Utbildningen ger mest teoretiska yrkesfärdigheter, medan studerandena upplever sig få mindre ut av sina studier vad beträffar förhandlings- och ledarskapsfärdigheter samt förutsättningar för internationalisering. Drygt hälften av vuxenstuderandena är nöjda med innehållet av sin utbildning och lärarnas yrkesskicklighet.
Nio av tio vuxenstuderande upplever att de studerar rätt bransch och ämnar bli utexaminerade från sin pågående utbildning. Studerandena förhåller sig positivt till sina framtida karriärer: fyra av fem vuxenstuderanden tror sig förbli länge i arbetslivet och hitta arbete som motsvarar deras utbildning. Majoriteten av vuxenstuderandena upplever att de måste fortsätta att utveckla sina färdigheter för att klara sig i arbetslivet samt att vuxenfortbildning motverkar risken av arbetslöshet. Få studeranden siktar på att jobba utomlands. Endast en fjärdedel av de vuxna examensstuderandena hör till studentkåren. De typiska medlemmarna är vuxenstuderanden som avlägger en YH-examen inom utbildning för unga. Av studentkårerna önskas mer information och aktiviteter som är skräddarsydda för vuxenstuderandena.
Abstract This study examined the views that adults studying at universities of applied sciences have about the application process and the factors that influence educational choices; the realisation and content of the studies; the compatibility of studies with work and everyday-life as well as the activities of students unions. The study targeted adult students who are pursuing a Bachelor’s degree, a Master’s degree, or are enrolled in specialisation studies or vocational teacher education at a university of applied sciences. With regard to those enrolled in youth education, the study was directed at students who were at least 25 years of age when beginning their studies. The study was carried out as a national electronic survey, and was completed by a total of 3841 adult students (response rate 22 per cent). The views of students enrolled in degree programmes and teacher education are emphasised in the report, because a relatively small number of the participating respondents were enrolled in specialisation studies. The studies are often combined with a full- or part-time job, although undergraduates in youth education are more likely to be full-time students than other adult students. A third of working undergraduates in youth education work more than 30 hours a week. The corresponding figure is 83 per cent for undergraduates in adult education, 95 per cent for graduate students and 89 per cent for students in teacher education. If the employer supports the studies, the assistance typically entails allowing the student to use working time for study purposes and offering study leave. The studies are principally financed with wage-earnings. Undergraduates in youth education are comparatively more likely to rely on different kinds of welfare benefits for financing their education. Professional development and improving the prospects of employment are underscored as motives for studying. Among undergraduates in youth education many list the attainment of a degree as an important reason in itself for applying to a programme, whereas obtaining qualification is cited as a prime impetus by those enrolled in teacher education. Adult students maintain a highly reserved attitude toward tuition fees. Adult students frequently seek to obtain recognition for previously acquired competences. Typically, accreditation is carried out on the basis of work experience and the acquired competence is demonstrated with the help of a certificate. Yet, the processes of recognition still appear to be highly unstructured and several respondents feel that the system subjects students to unequal treatment. Students have nevertheless been mainly satisfied with their accreditation processes. 70 per cent of adult students are contented with their academic progress. Undergraduates in youth education earn on average 50 credits per academic year, undergraduates in adult education 52 credits, graduate students 23 credits and students in teacher education 25 credits. The education mainly provides theoretical vocational skills, but offers less in terms of negotiation and leadership skills as well as qualifications for internationalisation. A good half of adult students are satisfied with the contents of their education programme and the professional skills of the teachers. Nine out of ten adult students are contented with their choice of educational field, and intend to graduate from their current program-
me. The students have a positive outlook on their future careers: four out of five adult students feel that they will remain long in working life and believe they will find work to match their education. A majority of adult students find that one must continue one’s professional development in order to keep up with the demands of working life and that continuing one’s education in adulthood reduces the risk of unemployment. Only rarely do adult students aim at working abroad. Merely a quarter of adult students enrolled in a degree programme belong to a student union, with adult undergraduates in youth education being the most likely to have a membership. The respondents wish the student unions would provide more information and activities that are tailored to adult students.
Esipuhe Aikuiskoulutuksen merkityksen ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa entisestään. Tämä näkyy niin Eurooppa 2020 -strategiassa, nykyisessä hallitusohjelmassa kuin myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011–2016. Taustalla on muun muassa odotus työn vaatimusten kasvamisesta ja väestön vanheneminen, joiden johdosta työvoiman koulutustason nostaminen on tärkeää. Euroopan komission mukaan yhteiskunnan muutosten myötä korkeakoulutusta tai toisen asteen koulutusta vaativien työpaikkojen määrä kasvaa 85 prosenttiin kaikista tarjolla olevista työpaikoista ja perusasteen koulutusta vaativien vastaavasti vähenee 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2011 korkeakoulutettujen osuus EU:n työvoimasta oli 26,8 prosenttia ja toisen asteen koulutuksen saaneiden 46,6 %. Erityisesti korkeakoulutusta vaativien työpaikkojen osuuden nähdään kasvavan, melkein kymmenen prosenttia nykyisestä. Suomessakin työn vaatimuskasvun nousu näkyy hyvin selvästi: peruskoulupohjaisten työpaikkojen määrä on vähentynyt 80-luvulta lähtien romahdusmaisesti. Vielä 80-luvun lopulla niitä oli 900 000, mutta nyt niitä on enää 300 000 ja laskun ennustetaan jatkuvan. Suomessa peruskoulupohjaisten tilannetta heikentää vielä lisäksi opiskelijoiden runsas työssäolo. EU:n väestönkehitysennuste povaa nuorisoikäluokan osuuden pienenevän vuoteen 2040 asti ja sen jälkeen pysyttelevän hieman alle 20 prosentissa. 20–64-vuotiaiden osuuden ennustetaan pienenevän nykyisestä noin 60 prosentista hieman yli 50 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Tämä tulee asettamaan suuria haasteita koulutusjärjestelmälle, sillä pienenevä nuorisoikäluokka ei pysty korvaamaan kaikkia työmarkkinoilta poistuvia henkilöitä ja samaan aikaan pienenevän työikäisten ryhmän työssä jaksamista tulee tukea ja osaamista uudentaa vielä aikaisempaakin paremmin. On tärkeää, että aikuisille tarjotaan väyliä osaamisensa päivittämiseen ja nostamiseen. Suomessa aikuisten osallistuminen koulutukseen on eurooppalaisittain korkealla tasolla: vuoden 2012 tilastojen mukaan 22 prosenttia aikuisista on osallistunut koulutukseen (LFS, 2012). EU:n tavoite vuodelle 2020 on 15 prosenttia, kun EU-maiden vuoden 2011 keskiarvo oli vain 8,9 prosenttia. Meneillään oleva talouden taantuma ja rakennemuutos lisäävät aikuiskoulutuksen tarvetta entisestään. Ammattikorkeakouluille aikuiskoulutus on ollut merkittävä koulutusmuoto jo varsin pitkään. Ammattikorkeakouluopiskelijoista noin neljäsosa opiskelee erilaisissa aikuiskoulutusmuodoissa. Perustutkintoon johtavassa koulutuksessa olevien opiskelijoiden määrä on ollut jo vuosia yli 20 000 ja sen rinnalle syntyneessä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessakin opiskelee jo hieman alle 8 000 opiskelijaa. Muita aikuiskoulutuksen muotoja ovat erikoistumisopinnot, joiden opiskelijamäärä on ollut vuonna 2012 noin 3 400 ja opettajankoulutus, jonka opiskelijamäärä on ollut jo pitkään noin 3 800. Aikuiskoulutus on siis hyvin ajankohtainen aihe sekä Suomessa että EU-tasolla. SAMOK kiittää tutkimuksen päärahoittajaa opetus- ja kulttuuriministeriötä sekä tutkimuksen rahoitukseen osallistuneita Akavaa ja Arenea tutkimuksen toteutumisen mahdollistamisesta. Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
12
Sisällysluettelo 1 Johdanto 15 2 Taustatietoja aikuisopiskelijoista 17 3 Opiskelun lähtökohdat Työtilanne ennen opiskelun aloittamista Nykyinen opiskelu- ja työtilanne Työnantajan tarjoama tuki opiskeluun Työnteon vaikutukset opiskeluun arki ja toimeentulo Perhe, 20 20 20 23 24 27 4 takaisin koulunpenkille Polku Aiemmin suoritetut tutkinnot Tiedon hakeminen koulutuksesta hakeutua opiskelemaan Syyt Opintojen aloittamisen ajankohta Koulutustyypin valinta AMK-koulutuksessa Suhtautuminen koulutuksen maksullisuuteen 34 34 36 36 39 41 41 5 Aiemmin hankittu osaaminen Hyväksilukujen hakeminen ja saaminen Hyväksilukuprosessin sujuvuus 43 43 45 6 Opiskelu ammattikorkeakoulussa Opintojen eteneminen Opintoja hidastavat tekijät Opetus- ja opiskelumenetelmien merkitys Tyytyväisyys opetukseen, ohjaukseen ja opetusjärjestelyihin Koulutuksen tuottamat valmiudet Koulutuksen kehittäminen 47 47 48 51 55 58 62 7 opiskelu tulevaisuudessa Työ ja Valmistumisnäkymät Kokemus opiskelusta oikealla alalla Nykyisessä työssä jatkaminen Käsitykset omasta työurasta Opiskelu tulevaisuudessa ja osaamisen kehittäminen Suhtautuminen aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen 63 63 63 65 65 69 70
8 Opiskelijakunta Kuuluminen opiskelijakuntaan Näkemykset opiskelijakunnan toiminnasta Mitä aikuisopiskelijat toivovat opiskelijakunnalta? 74 74 76 78 9 Erikoistumisopintoja opiskelevat 81 10 Yhteenveto: aikuisopiskelijana ammattikorkeakoulussa 90 Kirjallisuus 93 LIITE 1. Tutkimuksen toteutus Tutkittavat opiskelijat Tiedonkeruu Vastausaktiivisuus Aineiston painottaminen ja edustavuus Tutkimuksessa käytetyt analyysimenetelmät 94 94 97 98 98 102 LIITE 2: Kyselylomake 104
1. Johdanto Suomalaiset aikuiset kouluttautuvat varsin ahkerasti. Aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain noin puolet suomalaisista 18–64-vuotiaista aikuisista. Vuonna 2012 osallistujia oli yli 1,7 miljoonaa, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin koulutukseen osallistujien määrä koko 2000-luvun alun ajan. Useimmiten aikuiskoulutukseen on osallistuttu työhön tai ammattiin liittyvistä syistä. (Tilastokeskus 2013, 1–2.) Suomalaisia aikuisia kannustetaan kouluttautumaan edelleen. Tavoitteena on lisätä aikuisten osallistumista koulutukseen entisestään sekä kehittää koulutustarjontaa vastaamaan paremmin erilaisia aikuisopiskelijoiden tarpeita (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2001, 53–54). Suomessa toteutettava koulutuspolitiikka perustuu vahvasti elinikäisen oppimisen ideaan, jossa oppiminen jatkuu läpi koko aikuisiän (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011, 7). Aikuiskoulutuksen avulla halutaan vastata muun muassa tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin ja pyritään varmistamaan, että osaavaa työvoimaa on saatavilla. Kouluttautumista pidetään keskeisenä tekijänä työurien pidentämisessä. Koulutus nähdään myös tasa-arvoa lisäävänä ja yhteiskuntaa eheyttävänä toimintana. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013a.) Kiinnostus opiskelua ja itsensä jatkuvaa kehittämistä kohtaan ei kuitenkaan itsestään selvästi jakaudu tasaisesti. Koulutus kasautuu tyypillisesti naisille ja korkeakoulutetuille (esim. Tilastokeskus 2008). Myöskään mahdollisuudet kouluttautumiseen eivät välttämättä tavoita kaikkia: esimerkiksi vuoden 2006 aikuiskoulutustutkimuksen aineiston perusteella aikuiskoulutukseen päätyvät tavallisemmin jo ennestään korkean koulutustason ja pysyvän työsuhteen omaavat henkilöt (Pohjanpää 2008). Aikuiskoulutuspolitiikassa pyritään kiinnittämään tähänkin huomiota, ja tavoitteena on, ettei mikään aikuisväestön osa jäisi koulutuksen ulkopuolelle (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011, 53). Aikuisille on tarjolla erilaisia mahdollisuuksia kouluttautumiseen. Aikuiskoulutuksella tarkoitetaan erikseen aikuisia varten suunniteltua ja järjestettyä koulutusta, joka voi olla omaehtoista koulutusta, työnantajan tarjoamaa henkilöstökoulutusta tai työvoimapoliittista koulutusta. Tutkintotavoitteisessa aikuiskoulutuksessa voi suorittaa samoja tutkintoja kuin nuorille suunnatun koulutuksen puolella, mutta opinnot ovat toteutustavoiltaan joustavampia, jotta niiden suorittaminen olisi mahdollista työssäkäynnin ohessa. Toisaalta aikuisopiskelijat voivat hakeutua myös nuorille suunnattuihin koulutuksiin. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013a.) Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita ammattikorkeakouluissa kouluttautuvien aikuisten opiskelukokemuksista. Ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot ovat ammatillisesti suuntautuneita korkeakoulututkintoja, ja koulutuksessa korostetaan vahvasti yhteyksiä työelämän toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoululaissa (351/2003) ammattikorkeakoulujen tehtävänä on ”antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa.” 15
16 Ammattikorkeakoulujen perustutkinnon (AMK-tutkinto) voi suorittaa joko nuorten koulutuksessa tai aikuiskoulutuksessa, ja sen laajuus on 210–270 opintopistettä. Ylempää korkeakoulututkintoa (YAMK-tutkinto), joka on laajuudeltaan 60–90 opintopistettä, voi hakeutua opiskelemaan suoritettuaan soveltuvan korkeakoulututkinnon ja hankittuaan kokemusta työelämästä vähintään kolmen vuoden ajan. Ammattikorkeakouluissa järjestetään myös ammatillisia erikoistumisopintoja täydentävinä opintoina (laajuus on 30 - 60 opintopistettä) sekä ammatillista opettajankoulutusta (laajuus 60 op). (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013c.) Tässä tutkimuksessa nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavista opiskelijoista aikuisopiskelijoiksi on katsottu 25-vuotiaana tai tätä vanhempana opintonsa aloittaneet henkilöt. Rajaus 25-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin on perusteltua, sillä tämän ikäisillä voidaan olettaa olevan jo jonkin verran työkokemusta tai opintoja muissa koulutuksissa takanaan, eikä heitä nähdä perinteisellä tavalla nuorina hakijoina. Vastaavaa rajausta on käytetty myös aikaisemmassa aikuisopiskelijoita koskevassa tutkimuksessa (vrt. Kumpulainen 2009, 18). Lisäksi tässä tutkimuksessa ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijoiksi määritellään kaikki aikuiskoulutuksen puolella AMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat, YAMK-opiskelijat sekä ammatillisia erikoistumisopintoja tai opettajankoulutusta suorittavat opiskelijat. Suomessa toimii 25 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alaista ammattikorkeakoulua, joissa yhteensä 146 000 opiskelijaa suoritti ammattikorkeakouluopintoja vuonna 2012 (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013b, Vipunen-tietokanta). Tutkimuksessa käytettävän määritelmän perusteella heistä aikuisopiskelijoiksi lukeutuu noin kolmannes.1 Tutkimuksessa tarkastellaan ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijoiden näkemyksiä opiskelun sovittamisesta muuhun elämään, koulutukseen hakeutumisesta ja koulutusvalintaan vaikuttaneista tekijöistä, koulutuksen toteutustavoista ja sisällöistä sekä opiskelijoiden edunvalvonnasta ja opiskelijakuntien toiminnasta. Raportti etenee siten, että ensin kuvataan lyhyesti ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijoiden taustatiedot. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa opiskelevien, YAMK-tutkintoa opiskelevien sekä opettajankoulutusta suorittavien kokemuksia käsiteltävistä teemoista. Erikoistumisopintoja suorittavista opiskelijoista on tiivis oma lukunsa raportin loppupuolella. Tutkimuksen toteutus on puolestaan kuvattu yksityiskohtaisesti raportin lopusta löytyvässä liitteessä. 1. Nuorten koulutuksissa olevien aikuisopiskelijoiden osuus (25-vuotiaana tai tätä vanhempana opintonsa aloittaneet) on laskettu korkeakoulujen opiskelijarekistereistä saatujen tietojen perusteella. Tiedot opiskelijamääristä AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksena suorittavien, YAMK-tutkintoa suorittavien sekä erikoistumisopintoja ja opettajankoulutusta suorittavien osalta on saatu Vipunen-tietokannasta.
2. Taustatietoja aikuisopiskelijoista Aikuisopiskelijoita koskevat taustatiedot on poimittu suoraan ammattikorkeakoulujen opiskelijarekistereistä yli 17 000 opiskelijan osalta.2 Taulukossa 1 on esitetty aikuisopiskelijoiden ikää koskevia tunnuslukuja kyselyyn vastaushetkellä. Lisäksi taulukossa on laskettu tieto opiskelijoiden keski-iästä opintojen aloitusvuonna. Nuorten koulutusohjelmassa AMK-tutkintoa opiskelevista aikuisopiskelijoista miehet ovat aloittaneet opintonsa keskimää- rin 1,5 vuotta naisia nuorempana. Opintojen alkamisvuonna miesten iän mediaani on 27 ja naisilla 28 vuotta. Kaikissa tarkasteluissa ikää kuvaava keskiarvoestimaatti on aina mediaania suurempi, koska opinnot voi määritelmällisesti aloittaa 25 ikävuoden jälkeen minkä ikäisenä tahansa. Miehet aloittavat opintonsa keskimäärin naisia nuorempina myös aikuiskoulutusohjelmissa, joissa miesten iän mediaani opintojen aloitusvuonna on 33 ja naisilla 36 vuotta. Taulukko 1. Aikuisopiskelijoiden keski-ikä ja mediaani-ikä vastaushetkellä sekä opintojen aloitusvuonna sukupuolen ja koulutustyypin mukaan. 17 Naiset Opiskeli­ jan ikä Miehet Ikä aloitus­ vuonna Opiskeli­ jan ikä Kaikki Ikä aloitus­ vuonna Opiskeli­ jan ikä Ikä aloitus­ vuonna AMK (nuorten Keskiarvo 32,1 30,6 30,6 28,8 31,4 29,7 koulutus) Mediaani 30 28 29 27 29 27 AMK Keskiarvo 37,5 36,2 36,3 34,9 37,1 35,7 (aikuiskoulutus) Mediaani 37 36 35 33 36 34 Keskiarvo 38,9 37,9 37,6 36,6 38,4 37,4 Mediaani 37 36 36 34 36 35 Keskiarvo 39,6 39,6 37,6 37,5 39 39 opinnot Mediaani 39 39 35 35 38 38 Opettajan­ Keskiarvo 43,3 42,8 43,8 43,2 43,5 43 Mediaani 43 43 44 44 44 43 YAMK Erikoistumis­ koulutus 2. Koska tiedot on poimittu suoraan opiskelijarekistereistä, niihin ei liity samaa tilastollista epävarmuutta kuin varsinaisen opiskelijakyselyn aineistoon. Ainoa tiedoissa esiintyvä epävarmuustekijä liittyy otoksen poimintaan opiskelijarekistereistä, joihin liittyy aina inhimillisen erehdyksen mahdollisuus. Korkeakoulujen rekistereistä saadut tiedot vastasivat kuitenkin erittäin hyvin Otuksen tutkijoiden laskelmia ja tuloksia voidaan siten pitää erittäin luotettavina. Taustatiedot perustuvat siten poimintaan, joka käsittää noin joka seitsemännen ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijan.
Erot ovat samansuuruisia myös YAMK-tutkintoa suorittavilla sekä vielä suurempia erikoistumisopintoja suorittavilla opiskelijoilla. Opettajankoulutuksessa opiskelevilla puolestaan näyttäisi olevan niin, että miehet aloittavat nämä opinnot keskimäärin naisia hieman vanhempina. Tarkasteltaessa aikuisopiskelijoiden sukupuolijakaumaa kuviossa 1 havaitaan jonkin verran vaihtelua siinä, miten miehet ja naiset ovat edustettuina eri koulutusaloilla koulutustyypeittäin. Huomio kannattaa keskittää perustutkinto-opiskelijoihin, sillä mielenkiintoisimmat erot löytyvät sieltä. Kaiken kaikkiaan naisten osuus AMK-tutkintoa nuorten koulutusohjelmissa opiskelevista aikuisopiskelijoista on noin 10 prosenttiyksikköä pienempi AMK-tutkintoa aikuisten koulutusohjelmissa opiskeleviin verrattuna. Erityisen suuria erot ovat kulttuurialan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan, luonnontieteiden alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan osalta niin, että näillä aloilla naisten osuus on nuorten koulutusohjelmissa opiskelevien osalta huomattavasti pienempi. Viimeisenä taustatietona käsitellään kansainvälisten opiskelijoiden osuutta eri koulutustyypeissä. Kuviossa 2 on esitetty kansainvälisten opiskelijoiden osuus kaikista aikuisopiskelijoista niin, että ETA-maista kotoisin olevat on erotettu muualta opiskelemaan muuttaneista. Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijoissa eniten kansainvälisiä opiskelijoita on nuorten koulutusohjelmissa. Määrä on noin kolminkertainen aikuisten koulutusohjelmiin verrattuna. Pienin kansainvälisten opiskelijoiden osuus on opettajankoulutuksessa, jossa heidän osuutensa on alle 2 prosenttia. Kuvio 1. Naisten osuus eri koulutusalojen (Tilastokeskuksen luokitus) opiskelijoista koulutustyypeittäin, %. Kuviossa on esitetty yhden desimaalin tarkkuudella niiden koulutusohjelmien naisopiskelijoiden osuus, joissa otoskoko on riittävän suuri. 18
Kuvio 2. Kansainvälisten opiskelijoiden osuus aikuisopiskelijoista koulutustyypeittäin, %. 19
3. Opiskelun lähtökohdat Tässä luvussa tarkastellaan aikuisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelunaikaista elämäntilannetta: työtä, toimeentuloa, perhettä ja vapaa-aikaa. Aluksi paneudutaan aikuisopiskelijoiden opiskelu- ja työtilanteeseen ja siihen, miten opiskeluun suhtaudutaan työpaikalla, sekä millä tavalla työnteon koetaan vaikuttavan opintojen etenemiseen. Tämän jälkeen tarkastellaan perhetilannetta, toimeentuloa sekä opiskelun, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Työtilanne ennen opiskelun aloittamista 20 saolevassa kokopäivätyössä ja noin kolmannes määräaikaisessa kokopäivätyössä. Tutkinto-opiskelijoista kolme neljästä on ollut kokopäiväisessä, toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa ennen opiskelun aloittamista. Tyypillisimmin tällaisessa työsuhteessa on oltu luonnontieteiden alalla (87 %), tekniikan ja liikenteen alalla (85 %) sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (83 %). Vastaava osuus kulttuurialalla (48 %) sekä humanistisella ja kasvatusalalla (49 %) on selvästi pienempi.3 Nykyinen opiskelu- ja työtilanne Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevien työtausta eroaa muissa koulutustyypeissä tutkintoa opiskelevista varsin selkeästi. Kuviosta 3 voidaan huomata, että nuorten koulutuksessa opiskelevat ovat olleet toistaiseksi voimassaolevassa kokopäiväisessä työsuhteessa selvästi harvemmin kuin aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavat tai YAMK-tutkintoa suorittavat. Nuorten koulutuksessa opiskelevista neljä kymmenestä on ollut toistaiseksi voimassaolevassa kokopäivätyössä ennen opiskelun aloittamista, kun vastaava osuus aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevista on seitsemän ja YAMK-tutkintoa suorittavista yhdeksän kymmenestä. Nuorten koulutuksessa opiskelevat ovat puolestaan olleet muiden koulutustyyppien tutkinto-opiskelijoita useammin määräaikaisissa tai osa-aikaisissa työsuhteissa, tai eivät ole olleet työsuhteessa lainkaan ennen nykyisten opintojen aloittamista. Opettajankoulutuksessa opiskelevista kuusi opiskelijaa kymmenestä on ollut ennen opiskelun aloittamista toistaiseksi voimas- Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavat ovat jatkaneet opiskeluaikanaan entisessä työpaikassaan harvemmin kuin muissa koulutustyypeissä opiskelevat aikuiset4. Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavista työssäkäyvistä joka kolmas jatkoi siinä työsuhteessa, jossa oli ollut ennen nykyisten opintojensa aloittamista. Aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevista 68 prosenttia, YAMK-tutkintoa opiskelevista 82 prosenttia ja opettajankoulutuksessa opiskelevista 85 prosenttia jatkoi opiskelua edeltävässä työsuhteessaan. Koulutusaloista tyypillisimmin saman työnantajan palveluksessa ovat jatkaneet yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan (72 %), tekniikan ja liikenteen alan (71 %) sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan työssäkäyvät tutkinto-opiskelijat (71 %). Pienin osuus samassa työpaikassa jatkaneista on luonnonvara- ja ympäristöalalla (51 %), kulttuurialalla (55 %) sekä luonnontieteiden alalla (56 %)5. 3. Ero ääripäät muodostavien ryhmien (luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala vs. kulttuuriala, humanistinen ja kasvatusala) on tilastollisesti merkitsevä (p<0,001). 5. Ero ääripäät muodostavien ryhmien (yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, tekniikan ja liikenteen ala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala vs. luonnonvara- ja ympäristöala, kulttuuriala, luonnontieteiden ala) on tilastollisesti merkitsevä (p<0,001). 4. Ero on tilastollisesti merkitsevä muiden paitsi YAMK-opiskelijoiden ja opettajankoulutuksessa opiskelevien välillä (p<0,001).
Kuvio 3. Nykyistä koulutusta edeltävä työsuhde koulutustyypeittäin, %.6 Kuvio 4. Opiskelu- ja työtilanne koulutustyypeittäin, %.7 6. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 5,1 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 3,0 %, YAMK-tutkinto 3,0 %, opettajankoulutus 5,7 %, kaikki 1,9 %. 7. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,5 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,6 %, YAMK-tutkinto 2,8 %, opettajankoulutus 5,6 %, kaikki 1,6 %. 21
Taulukko 2. Opiskelemallaan alalla työskentelevät koulutusaloittain (% vastaajista, jotka käyvät työssä koko- tai osa-aikaisesti). Koulutusalat, joiden opiskelijat ovat vastanneet väittämään samansuuntaisesti, on luokiteltu ryhmiksi. Ryhmien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä (p<0,001). Opiskelu ja N (100%) työskentely samalla allalla Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 89 % 776 Luonnontieteiden ala 87 % 54 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja 81 % 599 Tekniikan ja liikenteen ala 78 % 558 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 71 % 175 Humanistinen ja kasvatusala 71 % 51 Kulttuuriala 67 % 146 Luonnonvara- ja ympäristöala 64 % 100 hallinnon ala Suurin osuus opiskelijoita, jotka työskentelevät opiskelemallaan alalla Toiseksi suurin osuus opiskelijoita, jotka työskentelevät opiskelemallaan alalla Pienin osuus opiskelijoita, jotka työskentelevät opiskelemallaan alalla 22 Eri koulutustyypeissä opiskelevien vastaajien tämänhetkinen opiskelu- ja työtilanne esitetään kuviossa 4. Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat erottuvat selvästi muiden koulutustyyppien opiskelijoista opiskelun päätoimisuuden suhteen. Noin puolet nuorten koulutuksessa opiskelevista suorittaa opintoja päätoimisesti, ja runsas kolmannes käy päätoimisen opiskelun ohella sivutoimisesti töissä. Muiden koulutustyyppien opintoja taas tehdään tyypillisemmin työn ohessa. Aikuiskoulutuksena AMK-tutkintoa suorittavista kuusi kymmenestä opiskelee päätoimisen työn ohella, ja YAMK-tutkintoa sekä opettajankoulutusta suorittavista päätoimisesti työssäkäyviä on neljä viidestä. Kaikista tutkinto-opiskelijoista käy työssä kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti kolme neljäsosaa. Työssäkäynnin yleisyydessä on jonkin verran vaihtelua alakohtaisesti tarkasteltuna. Eniten työssäkäyviä on tekniikan ja liikenteen alan (81 %) sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan (79 %) opiskelijoiden keskuudessa. Pienin osuus työssäkäyviä on puolestaan humanistisella ja kasvatusalalla (51 %) sekä luonnontieteiden alalla (58 %).8 Työskentely ja opiskelu samalla alalla on tavallisinta YAMK-tutkintoa suorittaville opiskelijoille. Työssäkäyvistä YAMK-opiskelijoista 89 prosenttia myös opiskelee samaa alaa. Vastaava osuus AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa opiskelevista on 61 prosenttia, AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksena opiskelevista 78 prosenttia ja opettajankoulutuksessa opiskelevista 71 prosenttia.9 Eniten samalla alalla opiskelevia ja työskenteleviä on sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla ja luonnontieteiden alalla (taulukko 2). 8. Ero ääripäät muodostavien ryhmien (tekniikan ja liikenteen ala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala vs. humanistinen ja kasvatusala, luonnontieteiden ala) on tilastollisesti merkitsevä (p<0,001). 9. Ero tilastollisesti merkitsevä (p<0,001).
Taulukko 3. Työnantajan suhtautuminen opiskeluun koulutustyypeittäin (% vastaajista, jotka käyvät työssä koko- tai osa-aikaisesti). AMK AMK (nuorten (aikuiskou- koulutus) lutus) 12 % 17 % 34 % 33 % 21 % Sain opintovapaata (p<0,001) 12 % 21 % 21 % 9% 18 % Sovimme tekeväni lyhennettyä 20 % 9% 5% 3% 10 % 2% 6% 8% 9% 6% 371 1076 1054 270 2600 Koulutustyypit, joiden opiskelijat ovat vastanneet väittämään samansuuntaisesti, on luokiteltu ryhmiksi. Ryhmien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä. Saan käyttää työaikaa opintoi­ YAMK Opettajan- Kaikki koulututs hin (p<0,001) työviikkoa (p<0,001) Työnantajani maksaa koulu­ tukseni kustannukset koko­ naan tai osittain (p=0,002) N (100%) Suurin osuus opiskelijoita, jotka ovat saaneet tukea Toiseksi suurin osuus opiskelijoita, jotka ovat saaneet tukea Pienin osuus opiskelijoita, jotka ovat saaneet tukea 23 Työnantajan tarjoama tuki opiskeluun Kolmannes kaikista työssäkäyvistä aikuisopiskelijoista kokee, ettei työnantaja tue heidän opiskeluaan. Niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka tukea saavat, yleisimmät tuen muodot ovat opiskelun mahdollistaminen työajalla sekä opintovapaan käyttäminen. Noin viidennes opiskelijoista on hyödyntänyt näitä mahdollisuuksia (taulukko 3). Työajalla opintoja voi tehdä tavallisimmin YAMK-tutkinnossa ja opettajankoulutuksessa. Opintovapaalla taas opintoja suoritetaan useimmin aikuiskoulutuksena suoritettavassa AMK-tutkinnossa sekä YAMK-tutkinnossa. Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavien kohdalla tyypillisin tukimuoto on lyhennetty työviikko, jota käytetään taas vähemmän muissa koulutustyypeissä. Työnantajan osallistuminen koulutuksen kustannuksiin on kaiken kaikkiaan varsin vähäistä, erityisesti nuorten koulutuksessa opiskelevien keskuudessa. Vastaajista neljännes valitsi myös ”Muu, mikä” -vastausvaihtoehdon. Vastauksissa mainitaan palkalliset vapaapäivät, joita voi käyttää kouluttautumiseen. Myös joustavuus työvuorojen järjestelyissä sekä mahdollisuus määrittää itse, milloin työskentelee, koetaan opiskelua helpottaviksi seikoiksi. Osa vastaajista on saanut tukea ja kannustusta työyhteisöstään, ja jotkut ovat saaneet ohjaajan harjoitteluun tai opinnäytteeseen työpaikaltaan. Jotkut vastaajat ovat saaneet tukea materiaali- ja välinehankintoihin työpaikaltaan. Toisaalta avovastauksissa tuodaan esille myös sitä, ettei minkäänlaista tukea työnantajalta saada. Osa vastaajista puolestaan kokee, ettei työnantajan tukea tarvita, sillä opiskelu mielletään omalla ajalla tapahtuvaksi toiminnaksi. Taulukossa 4 tarkastellaan eri koulutusalojen tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia työnantajan suhtautumisesta opiskeluun. Työaikaa opiskeluun voi yleisimmin käyttää
Taulukko 4. Työnantajan suhtautuminen opiskeluun koulutusaloittain (% vastaajista, jotka käyvät Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (p<0,001)* Tekniikan ja liikenteen ala Sain opintovapaata Luonnontieteiden ala opintoihin (p<0,001)* Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Saan käyttää työaikaa Kulttuuriala Koulutusalat, joiden opiskelijat ovat vastanneet väittämään samansuuntaisesti, on luokiteltu ryhmiksi. Ryhmien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä. Humanistinen ja kasvatusala työssä koko- tai osa-aikaisesti). 22 % 20 % 30 % 28 % 27 % 18 % 19 % 19 % 12 % 15 % 14 % 32 % 13 % 17 % 29 % 22 % 6% 11 % 9% 9% 9% 6% 9% 9% 8% 1% 3% 9% 12 % 3% 5% 5% 50 140 596 54 563 101 782 177 Sovimme tekeväni lyhennettyä työviikkoa (p<0,001) Työnantajani maksaa koulutukseni kustannukset kokonaan tai osittain (p=0,001)* N (100%) 24 Suurin osuus opiskelijoita, jotka ovat saaneet tukea Toiseksi suurin osuus opiskelijoita, jotka ovat saaneet tukea Pienin osuus opiskelijoita, jotka ovat saaneet tukea yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, luonnontieteiden alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Opintovapaata puolestaan käytetään eniten luonnontieteiden alalla ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Koulutuksen maksuihin osallistuminen on tyypillisintä tekniikan ja liikenteen alalla, luonnontieteiden alalla sekä humanistisella ja kasvatusalalla. Työnteon vaikutukset opiskeluun Aikuisopiskelijoiden keskimääräistä viikoittaista työaikaa tarkastellaan kuviossa 5. Nuorten AMK-koulutusta suorittavat, työssäkäyvät ai- kuisopiskelijat tekevät enimmäkseen erilaisia osa-aikaisia tuntimääriä. Noin kolmannes tekee kuitenkin viikossa töitä 30 tuntia tai enemmän. Muihin koulutustyyppeihin verrattuna nuorten koulutuksessa opiskelevien keskuudessa viikoittaisessa työajassa painottuvat kuitenkin pienemmät tuntimäärät. AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksena suorittavat, YAMK-tutkintoa suorittavat ja opettajankoulutusta suorittavat työssäkäyvät aikuisopiskelijat tekevät tyypillisimmin 30–39 työtuntia viikossa. Aikuiskoulutuksena AMK-tutkintoa suorittavista hieman alle puolet ja YAMK-tutkintoa tai opettajankoulutusta suorittavista runsas puolet tekee töitä
Kuvio 5. Keskimääräinen viikoittainen työaika koulutustyypeittäin (% vastaajista, jotka käyvät työssä koko- tai osa-aikaisesti).10 Kuvio 6. Työssäkäynnin vaikutus opintojen etenemiseen koulutustyypeittäin (% vastaajista, jotka käyvät työssä koko- tai osa-aikaisesti).11 10. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 5,1 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,9 %, YAMK-tutkinto 3,0 %, opettajankoulutus 5,7 %, kaikki 1,9%. 11. Tarkastelusta on jätetty pois ne opiskelijat, jotka vastasivat ”en osaa sanoa”. 25
Kuvio 7. Tehtyjen työtuntien vaikutus opintojen etenemiseen. Vastausten keskiarvot sekä osuudet vastaajista, jotka kokevat työnteon hidastavan opiskelua huomattavasti tai jonkin verran (mukana vastaajat, jotka käyvät työssä koko- tai osa-aikaisesti).13 26 tämän verran. Noin kolmannes näiden koulutustyyppien opiskelijoista työskentelee viikossa 40 tuntia tai enemmän. Kuviossa 6 on esitetty aikuisopiskelijoiden käsitys työssäkäynnin vaikutuksesta opintojen etenemiselle. Kaiken kaikkiaan kuusi kymmenestä työssäkäyvästä aikuisopiskelijasta ajattelee työssäkäynnin hidastavan opintojen kulkua. Nuorten koulutuksessa opiskelevat kokevat työnteon vaikuttavan opintojen etenemiseen vähiten, YAMK-opiskelijat eniten.12 Sillä, työskenteleekö omalla opiskelualalla, ei ole juuri vaikutusta kokemukseen opiskelun etenemisestä. Kuviossa 7 on esitetty tarkemmin, millä tavalla viikossa tehdyt työtunnit ovat yhteydessä kokemukseen opintojen etenemisestä. Työssäkäyvät opiskelijat on jaettu ryhmiin sen perusteella, kuinka monta tuntia he työskentelevät viikossa. Punaisella kuvataan ryhmän keskimääristä kokemusta työnteon vaikutuksesta opintojen etenemiseen ja sinisellä sitä osuutta ryhmästä, joka kokee työnteon hidastavan opiskelua. Kuviosta huomataan, että 20 viikkotyötunnin jälkeen enemmistö alkaa kokea, että työnteko hidastaa opintojen etenemistä. Samansuuntainen tulos opintojen ja työn yhdistämisestä on todettu yliopisto-opiskelijoiden työssäkäyntiä koskevassa tutkimuksessa: yli 20 tunnin työskentely viikossa vähentää opintopistekertymää (Kemppainen 2011, 65). 12. Keskiarvot: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,2, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 3,6, YAMK-tutkinto 3,8, opettajankoulutus 3,5. Ero on tilastollisesti merkitsevä (p<0,001) kaikkien muiden ryhmien paitsi AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksena opiskelevien ja opettajankoulutuksessa opiskelevien välillä. Asteikko 1=edistää huomattavasti – 5=hidastaa huomattavasti. 13. Erot keskiarvoissa ovat tilastollisesti merkitseviä (p<0,001) eri tuntimääriä työskentelevien ryhmien välillä, paitsi alle 10 tuntia ja 11–19 tuntia työskentelevien välillä sekä 30–39 tuntia ja 40–49 tuntia työskentelevien välillä.
Kuvio 8. Erilaiset perhemuodot koulutustyypeittäin, %.15 27 Perhe, arki ja toimeentulo Aikuisopiskelijoiden perhetilanteet ovat hyvin monenlaisia – heistä 17 prosenttia asuu yhden hengen taloudessa, 30 prosenttia useamman aikuisen taloudessa ilman lapsia tai huollettavia, 6 prosenttia yhden aikuisen ja vähintään yhden lapsen tai huollettavan taloudessa ja 47 prosenttia useamman aikuisen ja vähintään yhden lapsen tai huollettavan taloudessa (kuvio 8). Aikuisella iällä opiskelevien perhetilanne luonnollisesti eroaa korkeakouluopiskelijoiden perhetilanteesta yleensä: siinä missä korkeakouluopiskelijoista 13 prosentilla on lapsia (Saarenmaa, Saari & Virtanen 2010, 29), on aikuisopiskelijoista hieman yli puolella kotitaloudessaan vähintään yksi lapsi tai huollettava. Perhetilanteet vaihtelevat jonkin verran koulutustyypeittäin.14 Nuorten koulutukses- 14. Kotitalouden henkilöiden lukumäärässä sekä lasten tai huollettavien lukumäärässä ero on tilastollisesti merkitsevä (p<0,001) kaikkien muiden koulutustyyppien paitsi aikuiskoulutuksena AMK-tutkintoa suorittavien ja YAMK-opiskelijoiden välillä. sa AMK-tutkintoa opiskelevien kotitalouteen kuuluu keskimäärin 2,5 henkilöä ja heillä on 0,8 lasta tai huollettavaa. Neljällä kymmenestä nuorten koulutuksessa opiskelevasta on yksi tai useampi lapsi tai huollettavana. AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksena opiskelevien sekä YAMK-tutkintoa suorittavien perhetilanne on keskenään samankaltainen: AMK-tutkintoa suorittavilla kotitaloudessa on keskimäärin 2,8 ja YAMK-opiskelijoilla 2,9 henkilöä, ja lapsia tai huollettavia molemmilla on 1,1. Runsaalla puolella on kotitaloudessaan vähintään yksi lapsi tai huollettava. Opettajankoulutuksessa opiskelevien keskimääräinen kotitalouden henkilömäärä on 3,3 ja lasten tai huollettavien keskimääräinen lukumäärä 1,4. Vähintään yksi lapsi tai huollettava on kuudella opettajaopiskelijalla kymmenestä. Aikuisopiskelijoiden ajankäyttöä kartoitettiin kysymällä, kuinka hyvin opiskelijat kokevat 15. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,6 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,8 %, YAMK-tutkinto 3,0 %, opettajankoulutus 5,7 %, kaikki 1,7 %.
Taulukko 5. Ajan riittävyys eri elämän osa-alueille koulutustyypeittäin (osuus vastaajista, jotka kokevat ajan riittävän melko hyvin tai erittäin hyvin, %).16 AMK (nuorten koulutus) N (100%) AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) N (100%) YAMK-tutkinto N (100%) Opettajankoulutus N (100%) Kaikki N (100%) Koulutustyypit, joiden opiskelijat ovat vastanneet väittämään samansuuntaisesti, on luokiteltu ryhmiksi. Ryhmien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä. Työ (p<0,001) 30 % 634 65 % 1254 79 % 1107 78 % 284 59 % 3223 Opiskelu (p<0,001) 62 % 785 42 % 1353 35 % 1186 41 % 309 47 % 3615 Perhe (p<0,001) 37 % 741 39 % 1319 51 % 1171 51 % 307 41 % 3501 Lepo (p=0,002) 28 % 786 26 % 1352 28 % 1187 37 % 308 28 % 3613 24 % 784 20 % 1359 23 % 1189 30 % 308 22 % 3621 Harrastukset ja va­ paa-aika (p=0,010) Suurin osuus opiskelijoita, jotka kokevat ajan riittävän hyvin Toiseksi suurin osuus opiskelijoita, jotka kokevat ajan riittävän hyvin Pienin osuus opiskelijoita, jotka kokevat ajan riittävän hyvin 28 aikansa riittävän elämän eri osa-alueille (taulukko 5). Opiskelun sovittaminen muuhun elämään vaikuttaa haasteelliselta erityisesti YAMK-opiskelijoiden, AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksena suorittavien ja opettajankoulutuksessa opiskelevien kohdalla: noin neljä opiskelijaa kymmenestä kokee, että aikaa riittää hyvin opiskelulle. Nuorten koulutuksessa opiskelevista kuudella kymmenestä aika riittää hyvin opiskeluun – toisaalta heidän keskuudessaan koetaan muita useammin, ettei aikaa jää työnteolle. Ajan riittävyys työn ja opiskelun ulkopuolella on monilla aikuisopiskelijoilla varsin tiukilla: perheelle aikaa riittää hyvin neljällä kymmenestä aikuisopiskelijasta, YAMK-tutkintoa ja opettajankoulutusta opiskelevilla jonkin verran useammin kuin muilla. Levolle, harrastuksille ja vapaa-ajalle aikaa jää vähiten. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kotitaloutensa keskimääräiset kuukausitulot.17 Kuviossa 9 on kuvattu aikuisopiskelijoiden mediaanitulot koulutustyypeittäin siten, että on erotettu, asuuko kotitaloudessa yksi vai useampi aikuinen. Nuorten koulutuksessa opiskelevat eroavat muista koulutustyypeistä tulojen suuruudessa18, mikä on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon erot koulutustyyppien välillä siinä, millaisista tulonlähteistä kokonaistulot muodostuvat (kuvio 10). Toisaalta verrattuna korkea- 16. Tarkastelusta on jätetty pois ne opiskelijat, jotka vastasivat ”en osaa sanoa”. 17. Lukuihin sisältyy jonkin verran epätarkkuutta, sillä kysymyksessä kotitalouden tuloista ei ollut täsmennetty, onko kyse brutto- vai nettotuloista. Vastaajat tulkitsivat kysymystä kyselyn loppuun jätettyjen kommenttien perusteella molemmilla tavoilla. 18. Ero on tilastollisesti merkitsevä tulojen keskiarvojen perusteella nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevien ja muissa koulutustyypeissä opiskelevien välillä (p<0,001).
Kuvio 9. Kotitalouden keskimääräiset tulot kuukaudessa koulutustyypeittäin ja kotitalouden aikuisten määrän mukaan, mediaani (euroa / kk).19 29 kouluopiskelijoiden tuloihin yleensä, ovat erityisesti yhden hengen taloudessa elävien, nuorten koulutuksessa opiskelevien mediaanitulot samaa suuruusluokkaa. Vuoden 2010 Opiskelijatutkimuksessa (Saarenmaa, Saari & Virtanen 2010, 44) korkeakouluopiskelijan mediaanitulot olivat 821 euroa kuukaudessa. Tässä aineistossa yksin asuvan nuorten koulutuksessa opiskelevan mediaanitulot ovat hieman korkeammat, 1000 euroa kuukaudessa. Kuviosta 10 huomataan, että useimmiten aikuisopiskelijan tulot muodostuvat ensisijaisesti palkkatuloista. AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa opiskelevien keskuudessa kuukausittaiset tulot muodostuvat kuitenkin vaihtelevammin eri tulonlähteistä: heille palkkatulojen lisäksi opintoraha, opintolaina, opiskelijan asumislisä tai asumistuki 19. Tarkastelusta on jätetty pois ne opiskelijat, jotka vastasivat ”en osaa sanoa” tai ”en halua vastata”. ovat tulonlähde useammin kuin muissa koulutustyypeissä. Aikuisopiskelijat saavat aikuiskoulutukea varsin harvoin: joka kymmenes aikuisopiskelija rahoittaa opintojaan aikuiskoulutustuella. Opiskelijoilta tiedusteltiin myös kuukausittaisten asumismenojen ja muiden menojen suuruutta. Asumismenoilla tarkoitettiin vuokraa tai vastiketta ja asuntolainaan liittyviä kuluja sekä sähkö- ja vesimaksuja, kotivakuutusta ja muita asumiseen liittyviä välttämättömiä kustannuksia. Muihin menoihin lukeutuivat taas säännölliset ruokaan, vaatteisiin ja jalkineisiin, terveydenhuoltoon ja hygieniaan sekä liikenteeseen liittyvät kulut. Menojen suuruus vaihtelee koulutustyypeittäin jonkin verran. Asumismenojen ja muiden menojen mediaanit on esitetty koulutustyypeittäin yhden hengen
Kuvio 10. Aikuisopiskelijoiden tulonlähteet meneillään olevan lukuvuoden aikana koulutustyypeittäin, %.20 30 20. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,4 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,6 %, YAMK-tutkinto 2,8 %, opettajankoulutus 5,5 %, kaikki 1,6 %.
Kuvio 11. Kotitalouden keskimääräiset asumismenot ja muut menot kuukaudessa koulutustyypeittäin ja kotitalouden aikuisten määrän mukaan, mediaani (euroa / kk).21 31 taloudessa sekä useamman aikuisen taloudessa kuviossa 11.22 Kuviossa 12 on esitetty vielä mediaanitulot, -asumismenot sekä muut menot aineistossa perhetyypeittäin. Yhden hengen talouksissa mediaanitulot ovat 1 200 euroa ja yhden aikuisen ja vähintään yhden lapsen tai huollettavan talouksissa 2 300 euroa kuukaudessa. Useamman aikuisen talouksissa mediaanitulot ovat 4 000 euroa niissä talouksissa, joissa ei ole huollettavia, ja 4 500 euroa yhden tai useamman lapsen tai huollettavan talouksissa. Asumiskulujen osuus tuloista ja siten muuhun käytettäväksi jäävä osuus vaihtelee perhetyypeittäin. Kun tarkastellaan asumiskulujen osuuden mediaaneja aineistossa, huomataan, että yhden aikuisen kotitalouksissa asumiseen kuluu 45 prosenttia. Suuruusluokka on samankaltainen kuin vuoden 2010 opiskelijatutkimuksessa, jossa korkeakouluopiskelijoiden keskimääräisistä menoista kului 47 prosenttia asumiseen (Saarenmaa, Saari & Virtanen 2010, 39). Tässä aineistossa yksinhuoltajien talouksissa asumiseen kuluu tuloista 43 prosenttia, useamman aikuisen talouksissa 24 prosenttia, ja useamman aikuisen ja vähintään yhden lapsen tai huollettavan talouksissa 28 prosenttia (mediaani aineistossa). Opiskelijat arvioivat, kuinka hyvin heidän kotitaloudessaan käytettävissä olevat varat olivat riittäneet viimeisen vuoden aikana (kuvio 13). Tyytyväisimpiä toimeentuloonsa olivat YAMK-opiskelijat ja opettajankoulutuksessa opiskelevat, kun taas nuorten koulutuksessa 21. Tarkastelusta on jätetty pois ne opiskelijat, jotka vastasivat ”en osaa sanoa” tai ”en halua vastata”. 22. Keskiarvojen perusteella asumismenoissa koulutustyyppien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä kaikkien muiden koulutustyyppien välillä, paitsi YAMK-opiskelijoiden ja opettajankoulutuksessa olevien välillä (AMK aikuiskoulutus vs. opettajankoulutus p=0,002; muut p<0,001). Muiden menojen suhteen kaikkien koulutustyyppien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä (AMK nuorten koulutus vs. AMK aikuiskoulutus p=0,001; muut p<0,001).
Kuvio 12. Kotitalouden keskimääräiset tulot, asumismenot ja muut menot perhetyypeittäin, mediaani (euroa/kk).23 32 Kuvio 13. Kotitaloudessa käytettävissä olevien rahojen riittävyys koulutustyypeittäin, %.24 23. ja 24. Tarkastelusta on jätetty pois ne opiskelijat, jotka vastasivat ”en osaa sanoa” tai ”en halua vastata”.
Kuvio 14. Kotitaloudessa käytettävissä olevien rahojen riittävyys perhetyypeittäin, %.25 AMK-tutkintoa suorittavat kokivat toimeentulonsa heikoimmaksi.26 Nuorten koulutuksessa opiskelevista vain kolmannes kokee tulleensa hyvin toimeen viimeisen vuoden aikana, kun YAMK-opiskelijoista näin ajattelee kuusi kymmenestä. Perhetyyppien välillä on eroja kokemuksissa rahojen riittävyydestä.27 Kotitaloudessa käytettävien varojen koetaan riittävän parhaiten niissä talouksissa, joissa on useampi aikuinen muttei lapsia tai huollettavia – 52 prosenttia heistä kokee tulleensa hyvin toimeen edellisen vuoden aikana (kuvio 14). Useamman aikuisen ja ainakin yhden lapsen tai huollettavan perheissä elävistä neljä kymmenestä on tyytyväisiä rahojen riittävyyteen. Toimeentulo koetaan heikommaksi yhden aikuisen talouksissa: kolmannes yksinasuvista ja viidennes yksinhuoltajista kokee, että rahat ovat riittäneet hyvin edellisen vuoden aikana. 25. Tarkastelusta on jätetty pois ne opiskelijat, jotka vastasivat ”en osaa sanoa” tai ”en halua vastata”. Virhemarginaalit: kotitaloudessa yksi aikuinen – ei huollettavia 4,3%, yksi aikuinen – huollettavia 6,7 %, useampi aikuinen – ei huollettavia 3,2 %, useampi aikuinen – huollettavia 2,6 %. 26. Keskiarvot: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 2,9, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 3,2, YAMK-tutkinto 3,7, opettajankoulutus 3,5. Ero on tilastollisesti merkitsevä (p<0,001) kaikkien muiden ryhmien paitsi YAMK-opiskelijoiden ja opettajankoulutuksessa opiskelevien välillä. 27. Keskiarvot: Kotitaloudessa yksi aikuinen, ei huollettavia 3,0; kotitaloudessa yksi aikuinen, huollettavia 2,8; kotitaloudessa useampi aikuinen, ei huollettavia 3,6; kotitaloudessa useampi aikuinen, huollettavia 3,3. Erot ovat tilastollisesti merkitseviä (p<0,001) kaikkien muiden ryhmien paitsi yhden aikuisen talouksien välillä. 33
4. Polku takaisin koulun penkille Aikuisopiskelijat ovat päätyneet hyvin eri polkuja pitkin nykyisten opintojensa pariin. Tämä kertoo toisaalta koulutustarjonnan monipuolisuudesta, toisaalta tutkittavan joukon heterogeenisuudesta. Aikuisiällä päädytään tekemään opintoja niin sairastumisen tai työttömyyden takia, kuin oppimisen ilosta elämän ruuhkavuosista selviämisen jälkeen. Tässä luvussa paneudutaan ensin siihen, millaisia aikuisopiskelijoiden koulutustaustat ovat. Tämän jälkeen tarkastellaan tarkemmin, mistä tietoa koulutuksesta on haettu ja millaisista syistä koulutukseen on hakeuduttu. Aiemmin suoritetut tutkinnot Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevat sekä aikuiskoulutuksen puolella AMK-tutkintoa opiskelevat eroavat jonkin verran koulutustaustoiltaan toisistaan (kuvio 15). Ylioppilastutkinnon suorittaneiden keskuudessa ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa sen suhteen, kumpaan koulutustyyppiin on hakeuduttu. Ammatillisesta koulutuksesta sen sijaan päädytään opiskelemaan useammin AMK-tutkintoa aikuiskoulutukseen kuin nuorten koulutukseen. Aikuiskoulutuksessa Kuvio 15. AMK-tutkintoa suorittavien perustutkinto-opiskelijoiden toisen asteen ja opistoasteen tutkinnot koulutustyypeittäin, %. 34 *ero tilastollisesti merkitsevä (p<0,001).
Taulukko 6. Suoritetut korkeakoulututkinnot koulutustyypeittäin, %.28 AMK (nuorten AMK YAMK Opettajan­ koulutus) (aikuiskoulutus) (N=1196) koulutus (N=797) (N=1376) YO (ylempi) 6% 4% 3% 40% YO (alempi) 8% 2% 5% 6% YAMK 1% 0% 1% 10% AMK 17% 12% 92% 42% on myös enemmän opistotason suorittaneita opiskelijoita kuin nuorten koulutuksen puolella. Aikuiskoulutuksessa opiskelu aloitetaankin useammin juuri työelämässä olon jälkeen, jonne on siirrytty ammattitutkinto- tai opistotutkintopohjalta. Nuorten koulutukseen päätyvien polut ovat hajanaisempia ja heillä on useammin takanaan muita korkeakouluopintoja. Aiemmat korkeakoulutason tutkinnot ovat hieman yleisempiä nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevilla aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa opiskeleviin verrattuna, vaikkakin molemmissa suhteellisen harvinaisia (taulukko 6). Suurin osa AMK-tutkintoa suorittavista aikuisopiskelijoista on siis opiskelemassa ensimmäistä korkeakoulututkintoaan. Nuorten koulutuksessa kuitenkin kuudennes on suorittanut jo toisen samantasoisen tutkinnon ammattikorkeakoulussa ennen nykyisiä opintojaan. Kun otetaan tarkasteluun myös YAMK- ja opettajankoulutus, näkyy eroja luonnollisesti vielä enemmän. YAMK-tutkintoa suoritetaan hyvin harvoin muulta kuin AMK-tutkintopohjalta. Tämä viestinee osaltaan siitä, etteivät siirtymäväylät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä ole kovin leveät tai ainakaan tunnettuja. Ammatilliseen opettajankoulutukseen päätyvillä taas monellakin on ylempi korkeakoulututkinto yli- (N=312) opistopuolelta suoritettuna. Ammatilliseen opettajankoulutukseen hakukriteerinä onkin ”sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakoulun tai ammatillisen oppilaitoksen opettajan virkaan tai toimeen” (Valtioneuvoston asetus ammatillisesta opettajankoulutuksesta 356/2003). Joka kymmenes AMK-opiskelijoista on tehnyt ennen opintojensa aloittamista opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suorittamatta tutkintoa (myös avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa)29. Vaikuttaakin siltä, että avointa korkeakoulua käytetään suhteellisen harvoin väylänä AMK-opintoihin tai tutkintoon johtavan koulutuksen korvaajana. Vastaajille annettiin mahdollisuus nimetä myös muita opintoja tai tutkintoja, joita he ovat suorittaneet. Osa vastaajista oli suorittanut useampia tutkintoja ammatillisessa koulutuksessa tai suorittanut lukiosta ainoastaan päättötodistuksen. Aikuiskoulutuksessa moni oli suorittanut myös erikoistumisopintoja. 28. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,4 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,6 %, YAMK-tutkinto 2,8 %, opettajankoulutus 5,5 %. 29. Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavista 8 prosenttia ja aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavista 10 prosenttia on suorittanut opintoja ammattikorkeakoulussa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa (ei tutkintoa). Nuorten koulutuksessa 12 prosentilla ja aikuiskoulutuksessa 13 prosentilla on opintoja yliopistossa tai avoimessa yliopistossa (ei tutkintoa). Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,4 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,6 %. 35
Kuvio 16. Käytetyt tietolähteet opiskelupaikan valinnassa koulutustyypeittäin, %.30 36 Tiedon hakeminen koulutuksesta Syyt hakeutua opiskelemaan Hakeuduttaessa opiskelemaan ammattikorkeakouluun käytetään monipuolisesti eri tietolähteitä (kuvio 16). Huomattavaa kuitenkin on, että henkilökohtaisen opinto- ja uraohjauksen rooli on ollut tietolähteenä melko mitätön kaikissa koulutustyypeissä. TE-toimistojen ja uraohjauksen merkitys on hieman suurempi niiden kohdalla, jotka ovat hakeutuneet nuorten koulutukseen. Opettajankoulutukseen hakeudutaan muita koulutuksia useammin kuultujen kokemusten perusteella. YAMK-koulutukseen hakeutuville mainokset ja oppilaitoksen internetsivut ovat hieman merkityksellisempiä kuin muihin koulutuksiin päätyneille. Aikuisopiskelijoiden tavoittamisen kannalta siis toimivin kanava on oppilaitoksen omat internetsivut. Tämä on melko luonnollista, sillä kaikki tärkeä hakuinformaatio löytyy useimmiten niiden kautta. Suora opinto- ja uraohjaus ei näytä olevan enää aikuisiällä opintojaan aloittaville merkityksellistä, tai ainakaan se ei tavoita heitä. Vastaajia pyydettiin nimeämään kaksi keskeisintä syytä opiskelemaan hakeutumiselleen (kuvio 17). Syyt hakeutua opiskelemaan vaihtelevat melko paljon koulutustyypeittäin. AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa opiskeleville tärkeintä oli mahdollisuus kiinnostavampiin työtehtäviin ja tutkinnon saaminen. Nuorten koulutukseen hakeutuneille saattaakin olla hyvin syvälle iskostunut ajatus korkeakoulututkinnon välttämättömyydestä suomalaisilla työmarkkinoilla menestymiseen. Nuorten koulutuksessa myös kuudennes vastaajista on kertonut syyksi hakea opiskelemaan sen, että töitä ei ole ollut tarjolla. Muissa koulutustyypeissä vain muutama prosentti vastaajista on pitänyt tätä itselleen keskeisenä syynä. Nuorten koulutuksessa myös vaihtoehto ”Muu, mikä” valittiin muita koulutustyyppejä useammin. Kymmenen prosenttia heistä käytti tätä vaihtoehtoa. Tyypillisimpiä syitä olivat terveydelliset syyt ja esteet toimia vanhassa 30. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,4 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,6 %, YAMK-tutkinto 2,8 %, opettajankoulutus 5,5 %, kaikki 1,6 %.
Kuvio 17. Keskeisimmät syyt hakeutua opiskelemaan koulutustyypeittäin, %.31 ammatissa. Lisäksi kiinnostus uudelle alalle, vanhan työn haittapuolet ja työllisyystilanne mainittiin syinä. AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksena opiskeleville selvästi keskeisimmät syyt lähteä opiskelemaan ovat olleet itsensä kehittäminen ja mahdollisuudet kiinnostavampiin työtehtäviin. Tämä ryhmä onkin ollut jo jonkin aikaa työelämässä ja uralla eteneminen voi tuntua houkuttelevalta. Muissa syissä mainittiin myös kokemusta itsensä kehittämisen pakosta tai alanvaihdosta työllisyyden tai sairauden vuoksi. Osalle uusi koulutus oli myös ”toinen mahdollisuus” päästä nuoruuden unelma-ammattiin. YAMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat ovat pääsääntöisesti tulleet koulutukseen kehittämään itseään ja omaa osaamistaan. Myös kiinnostavampiin työtehtäviin on paljon halukkaita. Vaikka ylempää korkeakoulututkintoa arvostetaankin usein suomalaisilla työmarkkinoilla korkealle, tutkinnon saaminen ei kuitenkaan ole YAMK-opiskelijoille kovin keskeinen syy koulutukseen hakeutumiselle. Sen 31. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,4 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,6 %, YAMK-tutkinto 2,8 %, opettajankoulutus 5,5 %, kaikki 1,6 %. sijaan palkkaukseen liittyvät asiat ilmenivät YAMK-opiskelijoilla hieman useammin ”Muu, mikä” -vastauksissa verrattuna toisiin koulutustyyppeihin. Opettajankoulutukseen hakeutuneista puolet on tullut hakemaan itselleen opettajankelpoisuutta. Lisäksi tyypillistä on ollut tulla kehittämään omaa osaamistaan ja itseään koulutuksen avulla. Opettajankoulutuksessa saattaakin olla sekä opettajan töitä tekeviä että niihin tehtäviin pyrkiviä. Vastaajilta kysyttiin myös syitä opiskella ammattikorkeakoulussa nykyisessä koulutuksessaan (kuvio 18). Tärkein syy opiskella juuri kyseisessä koulutuksessa on AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa opiskeleville työllisyysmahdollisuuksien parantaminen. Myös opettajankoulutukseen hakeudutaan usein tästä syystä mutta myös työtehtävissä suoriutumisen vuoksi. YAMK-tutkintoa suorittavat opiskelevat suoriutuakseen työtehtävissään nykyistä paremmin sekä sisältöjen kiinnostavuuden vuoksi. AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksena opiskeleville 37
Kuvio 18. Syyt koulutusohjelman ja korkeakoulun valinnalle koulutustyypeittäin, %.32 38 32. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,4 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,6 %, YAMK-tutkinto 2,8 %, opettajankoulutus 5,5 %, kaikki 1,6 %.
Taulukko 7. Syyt opintojen aloittamisen ajankohtaan (AMK-tutkintoa suorittavat ikäryhmittäin, %).33 25-29 30-34 35-39 40-49 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 50 vuotiaat ja vanhem- (N=465) (N=596) (N=424) (N=485) mat (N=165) Olin työelämässä 55 % 58 % 54 % 50 % 50 % En tiennyt aikaisemmin mitä 28 % 22 % 18 % 9% 5% 28 % 23 % 9% 7% 10 % 16 % 10 % 13 % 9% 8% Olin kotona perhesyistä 9% 13 % 16 % 10 % 1% En saanut aiemmin 15 % 8% 9% 6% 5% Olin sairaana 3% 4% 5% 6% 8% Armeija tai siviilipalvelus 1% 1% 0% 0% 0% haluan opiskella Opiskelin aikaisemmin muualla En halunnut muuttaa elintasoani haluamaani opiskelupaikkaa suosituin syy kyseisen koulutuksen valinnalle on ollut alan työkokemus ja sille sopivien taitojen omaaminen. Opettajankoulutukseen on muita koulutuksia useammin päädytty jonkun tahon suosittelemana. Kokonaisuudessaan taloudelliset syyt, kuten hyvä palkkataso, näyttävät olleen hyvin harvoin syynä koulutuksen valintaan. Opintojen aloittamisen ajankohta Koulutuspolitiikassa on käyty jo pitkään keskustelua aikuisiällä opiskelun luonteesta. Toisaalta keskustelussa ilmenee huoli välivuosista toisen asteen ja korkea-asteen opintojen välillä ja siitä, että Suomessa korkeakoulutuksesta valmistuvien keski-ikä on kovin korkea. Toisaalta taas on tunnustettu jatkuva osaamisen kehittämisen tarve ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia on pyritty monin tavoin lisäämään, jotta myös aikuisiällä oppiminen ja kehittyminen olisi mahdollista (esim. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011). Aikuisopiskelua on kuvailtu myös ”toisena mahdollisuutena” ihmiselle, jolla 33. Virhemarginaali: 4-4,7 %, 50 vuotta täyttäneiden ikäryhmällä 7,2 %. veri on alkanut vetää koulunpenkille vasta vanhemmalla iällä. Nuorten ja aikuisten AMK-koulutuksessa tyypillisin syy opintojen aloittamisen ajankohtaan on ollut työelämässä olo. 25–34-vuotiaista monet ovat opiskelleet myös muualla tai eivät ole aikaisemmin tienneet, mitä haluavat opiskella. 25–29-vuotiaissa on nähtävissä myös melko suuri osuus, joka olisi halunnut opiskella aiemmin mutta ei ole menestynyt opiskelijavalinnoissa (15 %). 28 prosenttia tuosta joukosta olisi myös saattanut aloittaa opintonsa aikaisemmassa vaiheessa, jos olisivat tienneet, mitä haluavat opiskella. 40-vuotiaat ja tätä vanhemmat aikuisopiskelijat käyttivät vastausvaihtoehtoa ”Muu syy” erittäin usein. Syiksi mainittiin usein työttömyys ja alan rasittavuus. Moni kertoi myös, että koulutusta ei ollut ennen tarjolla, tai he eivät tienneet kyseisestä koulutuksesta ja sen suorittamismahdollisuuksista työn ohella ennen. Monelle vanhemmalle henkilölle aikuisopiskelu ja ammattikorkeakoulut voivat edelleen olla hieman vieraita, minkä vuoksi osa 39
AMK (nuorten koulutus) (N=797) AMK (aikuiskoulutus) (N=1376) YAMK (N=1196) Opettajankoulutus (N=312) Kaikki (N=3668) Taulukko 8. Syyt opintojen aloittamisen ajankohtaan koulutustyypeittäin, %.34 Olin työelämässä 51 % 57 % 51 % 42 % 53 % En tiennyt aikaisemmin mitä haluan opiskella 23 % 16 % 6% 3% 16 % Opiskelin aikaisemmin muualla 26 % 11 % 7% 13 % 15 % En halunnut muuttaa elintasoani 10 % 13 % 6% 3% 10 % Olin kotona perhesyistä 15 % 8% 6% 3% 10 % En saanut aiemmin haluamaani opiskelupaikkaa 11 % 8% 5% 14 % 9% Olin sairaana 7% 3% 1% 0% 4% Armeija tai siviilipalvelus 1% 0% 0% 0% 0% Kuvio 19. Koulutustyypin valintaan vaikuttaneet tekijät AMK-opiskelijoilla, %. 40 Ero tilastollisesti merkitsevä *p<0,001, **p=0,001. 34. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,4 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,6 %, YAMK-tutkinto 2,8 %, opettajankoulutus 5,5 %, kaikki 1,6 %.
Kuvio 20. Koulutusohjelman maksuttomuuden tärkeys vastaajille ikäryhmittäin vertailtuna, %).35 kiinnostuneista ja mahdollisesti koulutusta tarvitsevista saattaa jättää vanhemmalla iällä hakeutumatta opiskelemaan. Koulutustyyppikohtaisessa vertailussa työssäkäynti näyttäytyy myös merkittävimpänä syynä opintojen alun ajankohtaan (taulukko 8). Nuorten koulutuksessa opiskelevista neljännes mainitsi syyksi, että oli opiskellut aiemmin muualla. Myös niiden osuus, jotka eivät ole tienneet, mitä haluavat opiskella, on tässä ryhmässä suurin (23 %). YAMK-tutkintoa opiskelevista monelle syy opintojen aloittamisajankohtaan oli ennen kaikkea työkokemus hakukriteereissä. Tätä ei ollut omana vastausvaihtoehtonaan, mutta se ilmeni avovastauksissa vaihtoehdossa ”Muu syy”. Opettajankoulutuksessa muissa syissä mainittiin pääasiassa se, että hetki tuntui vain juuri nyt sopivalta. Koulutustyypin valinta AMK-koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavilta aikuisopiskelijoilta kysyttiin syitä siihen, miksi he valitsivat juuri sen koulutustyypin, jossa opiskelevat (kuvio 19). Syyt koulutustyypin valinnassa eroavat selvästi nuorten koulutuksessa opiskelevien ja aikuiskoulutusta suorittavien välillä. Neljä vii- destä aikuiskoulutuksen opiskelijoista valitsi koulutustyyppinsä sillä perusteella, että se mahdollistaa hyvin työn ja opiskelun yhteensovittamisen. Nuorten koulutuksen valinneet taas ovat useammin päätyneet koulutustyyppiinsä siksi, että heille ei ole ollut tarjolla toisenlaista koulutustyyppiä (23 % vs. 6 %). Runsas kolmannes nuorten koulutusta suorittavista mainitsi syyksi koulutustyypin valintaan itselle sopivat hakukriteerit, aikuiskoulutuksessa opiskelevista näin vastasi puolestaan kuudennes. Nuorten koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa olevien vastaukset eroavat myös siinä, että nuorten koulutuksessa on enemmän opiskelijoita, jotka ovat valinneet koulutustyyppinsä kiinnostavien opiskelumuotojen perusteella. Samanhenkiset opiskelukaverit näyttävät merkitsevän nuorten koulutuksessa opiskeleville myös hieman enemmän kuin aikuiskoulutuksen opiskelijoille. Suhtautuminen koulutuksen maksullisuuteen Suomessa on perinteisesti arvotettu korkealle mahdollisuutta kouluttautua maksutta niin pitkälle kuin omat rahkeet riittävät. Aika ajoin käydään kuitenkin julkista keskustelua siitä, 35. Kun verrataan eri ikäluokkien vastausten keskiarvoja (tarkastelusta poistettu ”en osaa sanoa” -vastaukset), eroavat 25–29-vuotiaiden, 30–34-vuotiaiden sekä 50-vuotiaiden ja tätä vanhempien ikäluokat toisistaan, sekä 35–39-vuotiaiden ja 40–49-vuotiaiden vastanneiden ryhmästä (35–39-vuotiaat ja 40–49-vuotiaat vastanneet kysymykseen samankaltaisesti). Erot ovat tilastollisesti merkitseviä (p<0,001). 41
käytetäänkö tutkintoon johtavaa maksutonta koulutusta ”ilmaisena täydennyskoulutusväylänä”, kun koulutustarjontaa pyritään kohdentamaan nuoremmille tai ensimmäistä koulutuspaikkaansa hakeville. Vastaajilta kysyttiin, kuinka tärkeä tekijä koulutuksen maksuttomuus oli koulutusohjelmaan hakeutumisen kannalta (kuvio 20). Vastaajat arvioivat maksuttomuuden olleen heille hyvin tärkeä syy. Ikäryhmittäin vastauksia vertailtaessa huomataan, että mitä nuorempi vastaaja on kyseessä, sitä tärkeämpi tekijä maksuttomuus on ollut. 25–29-vuotiaista vastaajista 42 ainoastaan 4 prosenttia kertoo, ettei maksuttomuus ollut heille lainkaan tai kovin tärkeää. Sitä vastoin 50-vuotiaille ja sitä vanhemmille vastaajille jo viidennekselle maksuttomuus ei ole ollut tärkeää. Iän myötä saavutettu korkeampi elintaso voi olla yksi syy tälle tulokselle. Toisaalta voidaan huomauttaa, että vastaajat suhteuttavat maksuttomuuden merkitystä siihen koulutusvalikoimaan, mitä tyypillisesti on tarjolla. Monet täydennyskoulutusvaihtoehdot ovat Suomessa maksullisuudesta huolimatta subventoituja, eikä aidosti korkeista koulutusmaksuista voida puhua kuin harvoin.
5. Aiemmin hankittu osaaminen Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ideana on tukea elinikäistä oppimista, vähentää päällekkäistä koulutusta ja nopeuttaa opintoja (esim. Opetusministeriö 2007). Aikuisopiskelijoista monelle on kertynyt vuosien varrella alan työkokemusta tai opintosuorituksia muualta. Tässä luvussa tarkastellaan aluksi, missä määrin hyväksilukuja haetaan ja saadaan sekä millaista aikaisempaa osaamista on luettu osaksi opintoja. Tämän jälkeen käsitellään vielä aikuisopiskelijoiden kokemuksia hyväksilukuprosessin sujuvuudesta. pyrkii tarjoamaan. Suomalaisessa järjestelmässä tällaisen osaamisen tunnustaminen tapahtuu usein ainoastaan formaalin koulutuksen kautta, mikä saattaa olla yksi syy koulutukseen hakeutumiseen. Niistä opiskelijoista, jotka hakevat hyväksilukuja, lähes kaikki ovat niitä myös saaneet (taulukko 9). Räikeitä eroja hyväksilukujen hakemisen määrän ja saamisen välillä ei näytä olevan, ja opintopisteitä myönnetään lähes yhtä paljon kuin niitä haetaan. Neljä prosenttia hyväksilukuja hakeneista ilmoittaa, ettei ole saanut aikaisempaa osaamistaan hyväksiluetuksi. Tyypillisimmin aikuisopiskelijat hakevat hyväksilukuja 1–30 opintopisteen edestä eli alle puolen vuoden opintojen verran. Tätä suurempaa opintopistemäärää on hakenut vain neljäsosa kaikista hyväksilukuja hakeneista. Alla olevassa kuviossa 21 näkyy, millaisista asioista opiskelijat ovat saaneet hyväksilukuja. Tarkasteluun on otettu ne opiskelijat, jotka ovat hakeneet hyväksilukuja ainakin jostakin aiemmin hankkimastaan osaamisesta. Tyypillisimmin hyväksilukuja on saatu työkokemuksesta (41 % hakeneista). Myös aikaisempia opintoja on saatu hyödynnettyä osana nykyisiä opintoja melko usein. Hyväksilukujen hakeminen ja saaminen Hyväksilukuja opintoihinsa hakee kaikista aikuisopiskelijoista 65 prosenttia. Hyväksilukujen hakeminen on yleisintä AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksena suorittavien keskuudessa, jossa 76 prosenttia on hakenut hyväksilukuja. Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavista 65 prosenttia, ja opettajankoulutuksessa opiskelevista 61 prosenttia on hakenut hyväksilukuja. Vähiten hyväksilukuja ovat hakeneet YAMK-opiskelijat (33 %).36 AMK-tutkintoa opiskelevilla näyttää siis olevan jo entuudestaan paljon sellaisia valmiuksia, mitä koulutus Taulukko 9. Kuinka monta opintopistettä hyväksilukuja on haettu ja saatu (% vastaajista, jotka ovat hakeneet hyväksilukuja (N=2324).37 Opintopisteet Hyväksilukuja hakeneet Hyväksilukuja saaneet - 4% 1–10 op 34 % 33 % 11–30 op 40 % 39 % 31–60 op 15 % 14 % 61– op 11 % 11 % 0p 36. Erot tilastollisesti merkitseviä kaikkien muiden koulutustyyppien, paitsi AMK-tutkintoa nuorten koulutuksena suorittavien ja opettajankoulutusta suorittavien välillä (p<0,001). 37. Virhemarginaali 2,0 %. 43
Kuvio 21. Hyväksilukuja eri kokonaisuuksista saaneet (% vastaajista, jotka ovat hakeneet hyväksilukuja (N=2367).38 44 Kuvio 22. Hyväksilukuja työkokemuksesta saaneiden osuudet koulutustyypeittäin, %.39 38. Virhemarginaali 2,0 %. 39. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,4 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,6 %, YAMK-tutkinto 2,8 %, opettajankoulutus 5,5 %, kaikki 1,6 %.
Kuvio 23. Tyytyväisyys hyväksilukuprosessin sujuvuuteen (% vastaajista, jotka ovat hakeneet hyväksilukuja (N=2307).40 Suurimmat erot eri koulutustyyppien välillä näkyvät hyväksiluvuissa työkokemuksen perusteella. Kuviosta 22 nähdään, että AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksessa suorittavilla työkokemuksen perusteella hyväksilukujen saaminen on selvästi yleisintä: 41 prosenttia heistä on saanut hyväksilukuja työkokemuksesta. Määrä on kaksinkertainen nuorten koulutuksen puolella työkokemuksesta hyväksilukuja saaneiden määrään nähden. YAMK- ja opettajankoulutuksessa hyväksilukuja on saatu työn perusteella verrattain vähän. Hyväksilukuprosessin sujuvuus Kaiken kaikkiaan aikuisopiskelijat ovat hyväksilukuprosesseihin hyvin tyytyväisiä. Kaikista hyväksilukuja hakeneista kaksi kolmasosaa on tyytyväisiä hyväksilukuprosessien sujuvuuteen ja vain 15 prosenttia on ollut tyytymättömiä. Vastaajilta kysyttiin myös, kohtasivatko he hyväksilukuprosessissa ongelmia. Ongelmia oli kohdannut 26 prosenttia hyväksilukuja hakeneista41, mitä voidaan pitää verrattain suurena määränä opiskelijoita. Nämä vastaajat olivat 40. Tarkastelusta on jätetty pois ne opiskelijat, jotka vastasivat ”en osaa sanoa”. Virhemarginaali 2,1 %. luonnollisesti myös tyytymättömimpiä hyväksilukuprosessin sujuvuuteen. Kun neljäsosa hyväksilukuja hakeneista kohtaa prosessissa ongelmia, voi arvella, että hyväksilukujärjestelmä on vielä hieman jäsentymätön. Vastaajat kertoivat avoimissa vastauksissaan monista erilaisista tilanteista, joissa ongelmia ilmeni. Tyypillisintä ovat opettajille epäselvät ja vaihtelevat käytännöt, kuinka hyväksilukuja myönnetään. Toiset opettajat myöntävät hyväksilukuja eri tavoin kuin toiset ja myös korvaavien tehtävien laajuuksissa on eroja. Osa epäili hyväksilukuja myönnettävän myös ”pärstäkertoimella”. Kokonaisuudessaan siis yhteisten pelisääntöjen puute tuntuu olevan hyvin suuri ongelma hyväksilukukäytänteissä. Hyväksilukuprosessi koettiin myös jähmeänä ja hitaana. Vastaajat kuvailivat, että paperit tulee kierrättää monen eri henkilön kautta, eikä selvyyttä välttämättä edes ole siitä, kenen hyväksiluvut kuuluisi myöntää. Hakemukset koettiin hankaliksi täyttää ja niiden käsittely hitaana. Joidenkin vastaajien mukaan hitaus käsittelyssä haittasi opintojen suunnitelmallista etenemistä. Useampi vastaaja kertoi myös hyväksilukuhakemusten katoamisista 41. Virhemarginaali 2,0 %. 45
Taulukko 10. Aiemmin opitun osoittaminen ja ongelmat hyväksilukuprosessissa, %.42 Millä osoitit aiemmin oppimasi?  Todistus Kuulustelu Muu tai koe kirjallinen työ Muu Ei vaikeuksia hyväksilukuprosessissa 75 % 67 % 65 % 60 % Vaikeuksia hyväksilukuprosessissa 25 % 33 % 35 % 40 % N(100 %) 2153 336 551 164 hallinnon pyörteissä ja arvioi, että vähemmän vaivaa olisi maksanut suorittaa kurssit normaaliin tapaan. Tyypillisin tapa osoittaa aiemmin hankittu osaaminen on todistus tehdyistä opinnoista tai työstä. Tätä tapaa on käyttänyt 91 prosenttia hyväksilukuja hakeneista. Todistusten lisäksi jonkin verran käytetään kirjallisia töitä (23 %) ja kokeita (14 %) osaamisen tunnistamiseen. Muun syyn ilmoitti seitsemän prosenttia hyväksilukuja hakeneista. Mainittuja aikaisemmin hankitun osaamisen osoittamisen muotoja olivat pääsääntöisesti työnäytteet, luennot ja esitelmät sekä keskustelut. Hyväksilukuprosessiin liittyvät ongelmat ovat hieman tyypillisempiä silloin, kun aiemmin hankittu osaaminen todistetaan muilla tavoin kuin todistuksella (taulukko 10). 46 42. Erot tilastollisesti merkitseviä niiden välillä, jotka ovat kokeneet tai eivät ole kokeneet hankaluuksia hyväksilukuprosessissa. Todistus p=0,003, kuulustelu tai koe p=0,001, muu kirjallinen työ ja muu p<0,001.
6. Opiskelu ammattikorkeakoulussa Aikuisten opiskelua koskevassa luvussa käsitellään ensiksi opintojen etenemistä ja opintojen hidastumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tämän jälkeen paneudutaan siihen, millaiset opiskelumenetelmät koetaan tärkeiksi omassa oppimisessa sekä kuinka tyytyväisiä oman ammattikorkeakoulun opetukseen, ohjaukseen ja opetusjärjestelyihin ollaan. Luvun lopuksi tarkastellaan, millaisia valmiuksia koulutuksesta koetaan saatavan ja millaisia ajatuksia aikuisopiskelijoilla on koulutuksen kehittämisen suhteen. Opintojen eteneminen AMK-tutkintoon kuuluvat opinnot ovat laajuudeltaan 210–270 opintopistettä, ja niiden ohjeellinen suoritusaika on kolmesta neljään vuotta (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013c). Opinnot on mitoitettu siten, että niiden suorittaminen kokopäiväisesti tuottaisi noin 60 opintopistettä vuodessa. Kun tarkastellaan AMK-tutkintoa suorittavien aikuisten opintojen keskimääräistä etenemistä, voidaan todeta opintojen etenevän keskimäärin lähes suositellussa tahdissa. AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa tai aikuiskoulutuksessa opiskelevien välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa opintojen etenemisen suhteen: AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa opiskelevat ovat suorittaneet keskimäärin 50 opintopistettä (mediaani 47 op) ja aikuiskouluksessa opiskelevat 52 opintopistettä (mediaani 49 op) lukuvuodessa. YAMK-opintojen laajuus on 60–90 opintopistettä, ja opintojen suorittaminen kokopäi- Kuvio 24. Tyytyväisyys opintojen etenemiseen suhteessa omiin tavoitteisiin koulutustyypeittäin, %.43 43. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,5 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,7 %, YAMK-tutkinto 2,8 %, opettajankoulutus 5,7 %, kaikki 1,6 %. Tarkastelusta on jätetty pois ne opiskelijat, jotka vastasivat ”en osaa sanoa”. 47
48 väisesti opiskellen kestää vuodesta puoleentoista (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013c). Tässä aineistossa YAMK-opiskelijoilla keskimääräinen opintopistekertymä on vuodessa selvästi pienempi kuin AMK-opiskelijoilla, 23 opintopistettä (mediaani 20 op), mikä selittyy pitkälti opintojen suorittamisella työn ohessa. Ammatillinen opettajankoulutus on laajuudeltaan 60 op (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013c), ja ohjeellinen suoritusaika opinnoille on yhdestä kahteen vuotta (ks. esim. Tampereen ammattikorkeakoulu 2013). Opettajankoulutuksessa opiskeleville vastaajille on kertynyt keskimäärin 25 opintopistettä lukuvuodessa (mediaani 24 op). Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka tyytyväisiä he ovat opintojensa etenemiseen suhteessa omiin tavoitteisiinsa (kuvio 24). Aikuisopiskelijat ovat varsin tyytyväisiä opintojensa etenemiseen: 70 prosenttia koki olevansa tyytyväisiä. Tulos on samaa suuruusluokkaa kuin Lavikaisen (2010, 48) tutkimuksessa (64 % tyytyväisiä opintojensa etenemiseen). Koulutustyyppien välillä ei ole suuria eroja tyytyväisyydessä omien opintojen etenemiseen. Voidaan kuitenkin todeta, että nuorten koulutuksissa opiskelevat vaikuttavat olevan tarkastelluista ryhmistä tyytyväisimpiä: ero on tilastollisesti merkitsevä verrattaessa tyytyväisyyden keskiarvoja aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa suorittaviin sekä YAMK-tutkintoa suorittaviin opiskelijoihin.44 Myöskään koulutusalojen välillä ei ole havaittavissa kovin suuria eroja tyytyväisyydessä opintojen kulkuun. AMK- ja YAMK-tutkinto-opiskelijoiden kohdalla tyytyväisimpiä ovat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijat ja vähiten tyytyväisiä matkailu-, ravitsemisja talousalan sekä luonnontieteiden alan opiskelijat.45 Opintoja hidastavat tekijät Vastaajia, jotka olivat kokeneet opintojensa edenneen omia tavoitteitaan hitaammin, pyydettiin valitsemaan neljä tärkeintä opintoja hi- dastanutta tekijää (taulukko 11). Selvästi keskeisin aikuisopiskelijoiden opintoja hidastava tekijä on työssäkäynti – runsas neljännes aikuisopiskelijoista on kokenut opintojen edenneen tavoitettaan hitaammin työssäkäynnin takia. Eri koulutustyyppien välillä on kuitenkin selkeitä eroja työssäkäynnin suhteen: nuorten koulutuksessa opiskelevista 14 prosenttia on edennyt opinnoissaan hitaammin työssäkäynnin vuoksi, kun vastaava osuus aikuiskoulutuksessa opiskelevista ja opettajankoulutusta suorittavista on noin kolmannes opiskelijoista. YAMK-opiskelijoista neljä kymmenestä on edennyt hitaammin opinnoissa töidensä takia. Toiseksi eniten aikuisopiskelijoiden opintoja ovat hidastaneet perhesyyt – erityisesti YAMK-tutkintoa suorittavilla, joista noin neljännes kokee perhesyiden vaikuttaneen opintojen etenemiseen. Mielenkiintoista on, että aikaisemmissa ammattikorkeakouluopiskelijoita koskevissa tutkimuksissa havaittu ensisijainen opintojen etenemistä hidastava syy, heikko opiskelumotivaatio, on aikuisopiskelijoiden keskuudessa vähäisempää. Sekä Lavikaisen (2010, 51) että Markkulan (2006, 61) tutkimuksissa noin neljännes ammattikorkeakouluopiskelijoista koki heikon opiskelumotivaation haitanneen opintojensa etenemistä, kun tämän tutkimuksen perusteella kaikista aikuisopiskelijoista näin kokee harvempi kuin joka kymmenes. Opintojen hidastumista kartoittavassa kysymyksessä vastaajilla oli mahdollisuus myös valita ”Muu, mikä” -vastausvaihtoehto, ja seitsemän prosenttia vastaajista jätti avovastauksen kysymykseen. Avovastauksissa tulevat esille monet strukturoiduissakin vastausvaihtoehdoissa olevat opintojen hidastumisen syyt, erityisesti työhön, perheeseen ja koulutuksen järjestelyihin liittyvät syyt. Omaan työhön liittyvissä kommenteissa painottuvat työn vaativuus ja määrä: ”Työ vie mehut. Virta ei riitä opiskeluun.” 44. Keskiarvot: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 4,0, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 3,8, YAMK-tutkinto 3,8, opettajankoulutus 3,9. Ero on tilastollisesti merkitsevä AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa suorittavien ja AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksessa suorittavien välillä (p<0,001) sekä AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa suorittavien ja YAMK-tutkintoa suorittavien välillä (p<0,001). 45. Keskiarvot: Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 3,9, matkailu-, ravitsemis- ja talousala 3,7, luonnontieteiden ala 3,5. Ero on tilastollisesti merkitsevä sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalan välillä (p=0,029) sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ja luonnontieteiden alan välillä (p=0,017).
Taulukko 11. Opintoja hidastavat tekijät koulutustyypeittäin (osuus vastaajista, jotka kokevat eri te- AMK (nuorten koulutus) AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) YAMKtutkinto Opettajankoulutus Kaikki kijöiden hidastaneen opintojen etenemistä, %). Työssäkäynti (p<0,001)* 14 % 30 % 41 % 31 % 27 % Perhesyyt (p<0,001)* 11 % 16 % 23 % 13 % 16 % Opintojen vaativuus/työläys (p<0,001)* 8% 11 % 16 % 11 % 11 % Opetussuunnitelman joustamattomuus (p<0,001)* 13 % 10 % 6% 1% 9% Kurssien yhteensovittamisen hankaluus (p<0,001)* 10 % 12 % 4% 3% 9% Heikko opiskelumotivaatio (p<0,001)* 10 % 5% 6% 9% 7% Sairaus (p=0,005)* 8% 8% 6% 3% 7% Toimeentulovaikeudet (p<0,001)* 10 % 6% 1% 1% 6% Puutteellinen opintojen ohjaus (p<0,001)* 4% 7% 7% 2% 6% Puutteet opiskelutaidoissa (p<0,001)* 6% 6% 3% 3% 5% Heikko opetuksen taso 5% 6% 4% 3% 5% Epäselvyydet opintojen korvaavuuksissa (p<0,001)* 5% 6% 1% 4% 5% Epäselvyydet kurssien ja/tai tutkinnon tavoitteissa 4% 3% 5% 6% 4% Vapaa-ajan toiminta (esim. harrastukset) (p<0,001)* 3% 3% 7% 6% 4% Sopivien harjoittelupaikkojen puuttuminen (p<0,001)* 6% 3% 1% 3% 4% Puutteelliset pohjatiedot (p<0,001)* 3% 2% 0% 0% 2% Työskentelyvälineiden ja/tai opiskelumateriaalien heik­ 2% 2% 1% 1% 2% Aktiivisuus opiskelijajärjestöissä 1% 0% 0% 0% 0% N(100%) 797 1376 1196 312 3668 *Koulutustyypit, joiden opiskelijat ovat vastanneet väittämään samansuuntaisesti, on luokiteltu ryhmiksi. Ryhmien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä. ko saatavuus Suurin osuus opiskelijoita, joiden opinnot ovat hidastuneet Toiseksi suurin osuus opiskelijoita, joiden opinnot ovat hidastuneet Kolmanneksi suurin osuus opiskelijoita, joiden opinnot ovat hidastuneet Pienin osuus opiskelijoita, joiden opinnot ovat hidastuneet 49
Taulukko 12. Opintoja hidastavat tekijät koulutusaloittain (osuus tutkinto-opiskelijoista, jotka ko- Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala kevat eri tekijöiden hidastaneen opintojen etenemistä, %). Työssäkäynti (p<0,001)* 17 % 24 % 34 % 37 % 34 % 29 % 26 % 38 % Perhesyyt 14 % 17 % 17 % 12 % 19 % 11 % 18 % 22 % Opintojen vaativuus/työläys 16 % 11 % 12 % 18 % 12 % 16 % 12 % 16 % Opetussuunnitelman joustamattomuus (p=0,015)* 4% 11 % 7% 9% 8% 4% 11 % 9% Kurssien yhteensovittamisen hankaluus (p=0,037)* 4% 11 % 10 % 17 % 9% 5% 6% 9% Heikko opiskelumotivaatio (p<0,001)* 8% 7% 7% 16 % 8% 15 % 3% 10 % Sairaus 8% 12 % 8% 2% 6% 9% 6% 6% Puutteellinen opintojen ohjaus 2% 9% 6% 6% 6% 7% 7% 5% Heikko opetuksen taso (p<0,001)* 2% 9% 5% 7% 8% 6% 3% 3% Toimeentulovaikeudet 3% 8% 4% 6% 5% 5% 5% 5% Puutteet opiskelutaidoissa (p<0,001)* 11 % 10 % 4% 12 % 6% 11 % 3% 3% Vapaa-ajan toiminta (esim. harrastukset) (p=0,009)* 7% 3% 5% 2% 6% 8% 3% 5% Epäselvyydet opintojen korvaavuuksissa (p<0,001)* 4% 10 % 2% 1% 5% 3% 3% 8% Epäselvyydet kurssien ja/tai tutkinnon tavoitteissa 5% 10 % 3% 8% 4% 2% 4% 9% Sopivien harjoittelupaikkojen puuttuminen 5% 2% 2% 6% 4% 1% 3% 4% Puutteelliset pohjatiedot (p=0,004)* 5% 3% 2% 4% 3% 3% 1% 0% Työskentelyvälineiden ja/tai opiskelumateriaalien heik­ 2% 3% 2% 1% 2% 1% 2% 1% Aktiivisuus opiskelijajärjestöissä 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% N (100 %) 98 229 762 93 698 158 1060 249 *Koulutusalat, joiden opiskelijat ovat vastanneet väittämään samansuuntaisesti, on luokiteltu ryhmiksi. Ryhmien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä. 50 (p<0,001)* ko saatavuus
Suurin osuus opiskelijoita, joiden opinnot ovat hidastuneet Toiseksi suurin osuus opiskelijoita, joiden opinnot ovat hidastuneet Kolmanneksi suurin osuus opiskelijoita, joiden opinnot ovat hidastuneet Myös työttömyys tai toisaalta aloittaminen uudessa työssä on osalla hidastanut opintojen kulkua. Perheen takia opinnot ovat hidastuneet muun muassa vanhempainvapaiden, eroprosessien tai läheisten sairauksien takia. Myös asumisen ja opiskelun eri paikkakunnilla on koettu hankaloittavan opiskelua. Koulutuksen järjestelyihin liittyvät syyt koskevat avovas­ tauksissa useimmiten puutteita opetustarjonnassa: esimerkiksi opintojaksoja ei koeta olleen tarjolla riittävästi: ”Kursseja ei ole tarjolla tarpeeksi. Vaikka haalin ”ylimääräisiä” kursseja niin lukujärjestys ei täyty ainakaan oman yksikön tarjonnalla. Täydet 8-16 päivät harvinaisia enää kolmannella vuodella.” Osalla opiskelijoista opintoja koskevat pulmat ovat liittyneet erityisesti opinnäytetöiden tekemiseen. Kielivaikeudet, jotka tulevat esille kansainvälisten opiskelijoiden vastauksissa, ovat vaikeuttaneet esimerkiksi harjoittelupaikkojen löytämistä. Myös ylipäätään sopeutuminen opiskeluun uudessa ympäristössä on tuottanut hankaluuksia: ”I had studied in different teaching environment in home country and i am not provided extra coaching to get familiar with Finnish teaching methods and how to study independently by using and searching online study material and sovling assignments to a report form, which I should have trained to adjust.” Muita mainittuja opintoja hidastaneita syitä ovat samanaikaisesti suoritettavat opinnot muualla, luottamustehtävät sekä kiusaaminen. Taulukossa 12 on esitetty vielä opintojen hidastumisen syyt tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa koulutusaloittain. Tilastollisesti merkitseviä eroja koulutusalojen välillä löytyy useammankin opintoja hidastavan tekijän suhteen, joskin osittain erot ovat varsin pieniä. Työssäkäynnin suhteen erot ääripäiden välillä ovat varsin selkeät: matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, luonnontieteiden alalla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla runsas kolmannes kokee työssäkäynnin vaikuttaneen opintojen kulkuun, kun taas humanistisella ja kasvatusalalla näin kokee vajaa viidennes. Opiskelijoilta kysyttiin myös, ovatko he harkinneet opintojensa keskeyttämistä. Kolme neljästä aikuisopiskelijasta ei ole harkinnut koskaan tai juuri lainkaan opintojen keskeyttämistä (kuvio 25). Opettajankoulutuksessa opiskelevat ovat muita useammin aikeissa jatkaa opintojaan, kun taas AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksessa opiskelevat ovat hieman useammin harkinneet opintojen keskeyttämistä.46 Koulutusalojen välillä ei ilmene tilastollisesti merkitseviä eroja opintojen keskeyttämisaikomusten suhteen. Opetus- ja opiskelumenetelmien merkitys Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka tärkeinä he pitävät erilaisia opetus- ja opiskelumenetelmiä oman oppimisensa kannalta. Merkittävimpinä pidetään oppitunteja ja luentoja, 46. Ero on tilastollisesti merkitsevä muiden paitsi AMK-tutkintoa nuorten koultuksessa suorittavien ja YAMK-tutkintoa suorittavien välillä (p<0,001). 51
Kuvio 25. Opintojen keskeyttämisen harkitseminen koulutustyypeittäin, %. 52 itsenäistä opiskelua, käytännön harjoituksia ja harjoittelua (taulukko 13). Markkulan (2006, 55) tutkimuksessa AMK-tutkintoa suorittavien opiskelijoiden kokemus itselle tärkeistä opiskelumenetelmistä on hyvin samankaltainen: tärkeimmiksi nostetaan niin ikään perinteiset menetelmät, oppitunnit ja luennot sekä itsenäinen opiskelu, ja harjoittelu koetaan kolmanneksi tärkeimmäksi menetelmäksi. Koulutustyypeittäin arvostetaan erilaisia opetus- ja opiskelumenetelmiä hieman eri tavalla. Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavien keskuudessa käytännön harjoitusten ja harjoittelun merkitys korostuu enemmän kuin muissa koulutustyypeissä, mikä selittynee vähäisemmällä oman alan työkokemuksella: esimerkiksi YAMK-tutkintoa suorittavilla on jo pääsyvaatimuksena koulutukseen vähintään kolmen vuoden työkokemus (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013c). Muissa koulutuksissa puolestaan painottuvat enemmän itsenäinen työskentely, monimuoto-opetus sekä verkko-opiskelu. Kysymyksessä opetus- ja opiskelumenetelmien tärkeydestä oli valittavana myös ”Muu, mikä” -vastausvaihtoehto, johon vastasi kolme prosenttia vastaajista. Maininnat muista tärkeistä menetelmistä koskivat pääsääntöisesti opiskelua ja reflektointia yhdessä kurssikavereiden kanssa, henkilökohtaista opetusta, asiantuntijaluentoja sekä vaihto-opiskelua. Taulukosta 14 huomataan, että opetus- ja opiskelumenetelmien tärkeys painottuu hieman eri tavoin eri koulutusalojen tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa. Oppitunnit ja luennot ovat tärkeimpiä humanistisella ja kasvatusalalla, luonnonvara- ja ympäristöalalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Itsenäisen opiskelun merkitys painottuu taas eniten yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Käytännön harjoitusten merkitys on keskeisin kulttuurialalla ja luonnontieteiden alalla, harjoittelu puolestaan sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, humanistisella ja kasvatusalalla sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla.
Taulukko 13. Eri opetus- ja opiskelumenetelmien tärkeys opiskelijalle koulutustyypeittäin (osuus vas- AMK (nuorten koulutus) N (100%) AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) N (100%) YAMK-tutkinto N (100%) Opettajankoulutus N (100%) Kaikki N (100%) taajista, jotka pitävät menetelmää erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä, %.)47 76 % 793 73 % 1353 75 % 1183 65 % 291 73 % 3609 65 % 792 75 % 1363 80 % 1188 74 % 306 72 % 3635 82 % 724 63 % 1084 59 % 626 65 % 234 69 % 2861 Harjoittelu (p<0,001) 79 % 698 58 % 1025 26 % 291 64 % 281 64 % 2631 Monimuoto-opetus (osin 33 % 620 66 % 1229 69 % 968 67 % 267 58 % 3090 Koulutustyypit, joiden opiskelijat ovat vastanneet väittämään samansuuntaisesti, on luokiteltu ryhmiksi. Ryhmien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä. Oppitunnit ja luennot (p=0,001) Itsenäinen opiskelu (p<0,001) Käytännön harjoitukset (esim. laboratoriotyöt) (p<0,001) verkossa, osin lähiopis­ 53 keluna) (p<0,001) Opinnäytetyön teko 54 % 485 49 % 863 69 % 1049 31 % 168 53 % 2399 27 % 663 60 % 1246 58 % 951 60 % 275 50 % 3171 50 % 789 40 % 1320 56 % 1162 66 % 305 48 % 3564 47 % 669 35 % 989 58 % 751 44 % 196 43 % 2691 50 % 640 29 % 886 43 % 570 46 % 165 39 % 2261 (p<0,001) Verkko-opiskelu (p<0,001) Pienryhmätyöskentely (p<0,001) Opiskelu projekteissa tai kehittämishankkeissa (p<0,001) Yritysvierailut, ekskursiot (p<0,001) Suurin osuus opiskelijoita, jotka kokevat menetelmän tärkeäksi Toiseksi suurin osuus opiskelijoita, jotka kokevat menetelmän tärkeäksi Kolmanneksi suurin osuus opiskelijoita, jotka kokevat menetelmän tärkeäksi Pienin osuus opiskelijoita, jotka kokevat menetelmän tärkeäksi 47. Tarkastelusta on jätetty pois ne opiskelijat, jotka vastasivat ”en osaa sanoa” tai ”ei ole tarjolla koulutuksessani”.
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat

Recommended

2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin
2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin
2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silminResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu
2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu
2010 opiskelijan ammattikorkeakouluResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2011 ahot korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta
2011 ahot korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta2011 ahot korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta
2011 ahot korkeakouluopiskelijoiden näkökulmastaResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
Veso-paja coaching harjoitukset
Veso-paja coaching harjoituksetVeso-paja coaching harjoitukset
Veso-paja coaching harjoitukset
Ossi Pasanen
 
Veso paja tuusula 1.10.2016
Veso paja tuusula 1.10.2016Veso paja tuusula 1.10.2016
Veso paja tuusula 1.10.2016
Ossi Pasanen
 
Opetuskokeilu yksilöllisen oppimisen mallilla
Opetuskokeilu yksilöllisen oppimisen mallillaOpetuskokeilu yksilöllisen oppimisen mallilla
Opetuskokeilu yksilöllisen oppimisen mallilla
Ossi Pasanen
 
Fysiikan työselostuksen ohjaus coachaamalla
Fysiikan työselostuksen ohjaus coachaamallaFysiikan työselostuksen ohjaus coachaamalla
Fysiikan työselostuksen ohjaus coachaamalla
Ossi Pasanen
 
2009 pitää vain yrittää pärjätä
2009 pitää vain yrittää pärjätä2009 pitää vain yrittää pärjätä
2009 pitää vain yrittää pärjätäResearch Foundation for Studies and Education Otus
 

Recommended

2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin
2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin
2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silminResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu
2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu
2010 opiskelijan ammattikorkeakouluResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2011 ahot korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta
2011 ahot korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta2011 ahot korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta
2011 ahot korkeakouluopiskelijoiden näkökulmastaResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
Veso-paja coaching harjoitukset
Veso-paja coaching harjoituksetVeso-paja coaching harjoitukset
Veso-paja coaching harjoitukset
Ossi Pasanen
 
Veso paja tuusula 1.10.2016
Veso paja tuusula 1.10.2016Veso paja tuusula 1.10.2016
Veso paja tuusula 1.10.2016
Ossi Pasanen
 
Opetuskokeilu yksilöllisen oppimisen mallilla
Opetuskokeilu yksilöllisen oppimisen mallillaOpetuskokeilu yksilöllisen oppimisen mallilla
Opetuskokeilu yksilöllisen oppimisen mallilla
Ossi Pasanen
 
Fysiikan työselostuksen ohjaus coachaamalla
Fysiikan työselostuksen ohjaus coachaamallaFysiikan työselostuksen ohjaus coachaamalla
Fysiikan työselostuksen ohjaus coachaamalla
Ossi Pasanen
 
2009 pitää vain yrittää pärjätä
2009 pitää vain yrittää pärjätä2009 pitää vain yrittää pärjätä
2009 pitää vain yrittää pärjätäResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2009 pysytäänkö pinnalla
2009 pysytäänkö pinnalla2009 pysytäänkö pinnalla
2009 pysytäänkö pinnallaResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2006 opiskelijatutkimus 2006
2006 opiskelijatutkimus 20062006 opiskelijatutkimus 2006
2006 opiskelijatutkimus 2006Research Foundation for Studies and Education Otus
 
SAK:n nuorisopoliittinen ohjelma
SAK:n nuorisopoliittinen ohjelmaSAK:n nuorisopoliittinen ohjelma
SAK:n nuorisopoliittinen ohjelma
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
2014 Moninkertaiset kouluttautujat
2014 Moninkertaiset kouluttautujat2014 Moninkertaiset kouluttautujat
2014 Moninkertaiset kouluttautujatResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen
2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen
2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminenResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2012 aallokosta nousujohteiseksi
2012 aallokosta nousujohteiseksi2012 aallokosta nousujohteiseksi
2012 aallokosta nousujohteiseksiResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissaResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
2003 opiskelijoiden äänitorvena
2003 opiskelijoiden äänitorvena2003 opiskelijoiden äänitorvena
2003 opiskelijoiden äänitorvenaResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2005 terve fiilinki parempi meininki
2005 terve fiilinki parempi meininki2005 terve fiilinki parempi meininki
2005 terve fiilinki parempi meininkiResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
Täydennyskoulutuskyselyn kooste medialle.pptx
Täydennyskoulutuskyselyn kooste medialle.pptxTäydennyskoulutuskyselyn kooste medialle.pptx
Täydennyskoulutuskyselyn kooste medialle.pptx
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
 
2013 Monituloiset
2013 Monituloiset2013 Monituloiset
2013 MonituloisetResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2004 varusmiehestä opiskelijaksi
2004 varusmiehestä opiskelijaksi2004 varusmiehestä opiskelijaksi
2004 varusmiehestä opiskelijaksiResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...
Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...
Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...
PTimonen, Humak, Humanistinen ammattikorkeakoulu
 
Opiskelijajärjestöjen takuu varmasti -teesit 2012
Opiskelijajärjestöjen takuu varmasti -teesit 2012Opiskelijajärjestöjen takuu varmasti -teesit 2012
Opiskelijajärjestöjen takuu varmasti -teesit 2012
SYL
 
Nuorten yhteiskuntatakuu
Nuorten yhteiskuntatakuuNuorten yhteiskuntatakuu
Nuorten yhteiskuntatakuuSDP
 
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmatResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
Kansanopiston merkitys opiskelijalle - Suvi Erkko
Kansanopiston merkitys opiskelijalle - Suvi ErkkoKansanopiston merkitys opiskelijalle - Suvi Erkko
Kansanopiston merkitys opiskelijalle - Suvi Erkko
Otavan Opisto
 
Operaatio Metsonpesä
Operaatio MetsonpesäOperaatio Metsonpesä
Operaatio Metsonpesä
Business Arena Oy
 
Taloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikana
Taloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikanaTaloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikana
Taloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikana
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
 
HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
Kukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaanKukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaan
Research Foundation for Studies and Education Otus
 

More Related Content

Similar to 2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat

SAK:n nuorisopoliittinen ohjelma
SAK:n nuorisopoliittinen ohjelmaSAK:n nuorisopoliittinen ohjelma
SAK:n nuorisopoliittinen ohjelma
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
Täydennyskoulutuskyselyn kooste medialle.pptx
Täydennyskoulutuskyselyn kooste medialle.pptxTäydennyskoulutuskyselyn kooste medialle.pptx
Täydennyskoulutuskyselyn kooste medialle.pptx
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
 
Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...
Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...
Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...
PTimonen, Humak, Humanistinen ammattikorkeakoulu
 
Opiskelijajärjestöjen takuu varmasti -teesit 2012
Opiskelijajärjestöjen takuu varmasti -teesit 2012Opiskelijajärjestöjen takuu varmasti -teesit 2012
Opiskelijajärjestöjen takuu varmasti -teesit 2012
SYL
 
Nuorten yhteiskuntatakuu
Nuorten yhteiskuntatakuuNuorten yhteiskuntatakuu
Nuorten yhteiskuntatakuuSDP
 
Kansanopiston merkitys opiskelijalle - Suvi Erkko
Kansanopiston merkitys opiskelijalle - Suvi ErkkoKansanopiston merkitys opiskelijalle - Suvi Erkko
Kansanopiston merkitys opiskelijalle - Suvi Erkko
Otavan Opisto
 
Operaatio Metsonpesä
Operaatio MetsonpesäOperaatio Metsonpesä
Operaatio Metsonpesä
Business Arena Oy
 
Taloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikana
Taloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikanaTaloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikana
Taloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikana
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
 

Similar to 2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat (20)

2009 pysytäänkö pinnalla
2009 pysytäänkö pinnalla2009 pysytäänkö pinnalla
2009 pysytäänkö pinnalla
 
2006 opiskelijatutkimus 2006
2006 opiskelijatutkimus 20062006 opiskelijatutkimus 2006
2006 opiskelijatutkimus 2006
 
SAK:n nuorisopoliittinen ohjelma
SAK:n nuorisopoliittinen ohjelmaSAK:n nuorisopoliittinen ohjelma
SAK:n nuorisopoliittinen ohjelma
 
2014 Moninkertaiset kouluttautujat
2014 Moninkertaiset kouluttautujat2014 Moninkertaiset kouluttautujat
2014 Moninkertaiset kouluttautujat
 
2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen
2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen
2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen
 
2012 aallokosta nousujohteiseksi
2012 aallokosta nousujohteiseksi2012 aallokosta nousujohteiseksi
2012 aallokosta nousujohteiseksi
 
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
 
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
 
2003 opiskelijoiden äänitorvena
2003 opiskelijoiden äänitorvena2003 opiskelijoiden äänitorvena
2003 opiskelijoiden äänitorvena
 
2005 terve fiilinki parempi meininki
2005 terve fiilinki parempi meininki2005 terve fiilinki parempi meininki
2005 terve fiilinki parempi meininki
 
Täydennyskoulutuskyselyn kooste medialle.pptx
Täydennyskoulutuskyselyn kooste medialle.pptxTäydennyskoulutuskyselyn kooste medialle.pptx
Täydennyskoulutuskyselyn kooste medialle.pptx
 
2013 Monituloiset
2013 Monituloiset2013 Monituloiset
2013 Monituloiset
 
2004 varusmiehestä opiskelijaksi
2004 varusmiehestä opiskelijaksi2004 varusmiehestä opiskelijaksi
2004 varusmiehestä opiskelijaksi
 
Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...
Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...
Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...
 
Opiskelijajärjestöjen takuu varmasti -teesit 2012
Opiskelijajärjestöjen takuu varmasti -teesit 2012Opiskelijajärjestöjen takuu varmasti -teesit 2012
Opiskelijajärjestöjen takuu varmasti -teesit 2012
 
Nuorten yhteiskuntatakuu
Nuorten yhteiskuntatakuuNuorten yhteiskuntatakuu
Nuorten yhteiskuntatakuu
 
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
 
Kansanopiston merkitys opiskelijalle - Suvi Erkko
Kansanopiston merkitys opiskelijalle - Suvi ErkkoKansanopiston merkitys opiskelijalle - Suvi Erkko
Kansanopiston merkitys opiskelijalle - Suvi Erkko
 
Operaatio Metsonpesä
Operaatio MetsonpesäOperaatio Metsonpesä
Operaatio Metsonpesä
 
Taloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikana
Taloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikanaTaloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikana
Taloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikana
 

More from Research Foundation for Studies and Education Otus

HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
Kukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaanKukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaan
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
Toimitusehdot
ToimitusehdotToimitusehdot
Toimitusehdot
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13
Research Foundation for Studies and Education Otus
 

More from Research Foundation for Studies and Education Otus (20)

HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011
 
Kukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaanKukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaan
 
Toimitusehdot
ToimitusehdotToimitusehdot
Toimitusehdot
 
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 20132014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
 
2014 Monenlaisia nuoria, yhdenlaisia toiveita, Lavikainen Elina
2014 Monenlaisia nuoria, yhdenlaisia toiveita, Lavikainen Elina 2014 Monenlaisia nuoria, yhdenlaisia toiveita, Lavikainen Elina
2014 Monenlaisia nuoria, yhdenlaisia toiveita, Lavikainen Elina
 
2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe
2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe
2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Yliopiston järjestelmät suomi ja ranska 2.2013
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Yliopiston järjestelmät suomi ja ranska 2.2013Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Yliopiston järjestelmät suomi ja ranska 2.2013
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Yliopiston järjestelmät suomi ja ranska 2.2013
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Vieno otus070313
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Vieno otus070313Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Vieno otus070313
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Vieno otus070313
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus vuorovaikutus 2013 (1)
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus vuorovaikutus 2013 (1)Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus vuorovaikutus 2013 (1)
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus vuorovaikutus 2013 (1)
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Opiskelijatutkimuksen paiva-baro-final
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Opiskelijatutkimuksen paiva-baro-finalOpiskelijatutkimuksen päivä 2013: Opiskelijatutkimuksen paiva-baro-final
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Opiskelijatutkimuksen paiva-baro-final
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Lavikainen mikkonen otus070313
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Lavikainen mikkonen otus070313Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Lavikainen mikkonen otus070313
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Lavikainen mikkonen otus070313
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Kati Vasalampi_Nuorten koulutustavoitteiden...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Kati Vasalampi_Nuorten koulutustavoitteiden...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Kati Vasalampi_Nuorten koulutustavoitteiden...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Kati Vasalampi_Nuorten koulutustavoitteiden...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Nina Haltia_Neljä diskurssia kouluttautumis...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Nina Haltia_Neljä diskurssia kouluttautumis...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Nina Haltia_Neljä diskurssia kouluttautumis...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Nina Haltia_Neljä diskurssia kouluttautumis...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Hanna Ahola, Tapio Anttonen & Ilona Laakkon...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Hanna Ahola, Tapio Anttonen & Ilona Laakkon...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Hanna Ahola, Tapio Anttonen & Ilona Laakkon...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Hanna Ahola, Tapio Anttonen & Ilona Laakkon...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Anne Virtanen_Työssäoppiminen - harjoittelu...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Anne Virtanen_Työssäoppiminen - harjoittelu...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Anne Virtanen_Työssäoppiminen - harjoittelu...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Anne Virtanen_Työssäoppiminen - harjoittelu...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Leo Aarnio_Miten koulutuksen laatua mitataan?
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Leo Aarnio_Miten koulutuksen laatua mitataan?Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Leo Aarnio_Miten koulutuksen laatua mitataan?
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Leo Aarnio_Miten koulutuksen laatua mitataan?
 
Otuksen oppimäärä. Säätiön 25-vuotishistoriikki
Otuksen oppimäärä. Säätiön 25-vuotishistoriikkiOtuksen oppimäärä. Säätiön 25-vuotishistoriikki
Otuksen oppimäärä. Säätiön 25-vuotishistoriikki
 

2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat

  • 1. AMMATTIKORKEA– KOULUJEN AIKUISOPISKELIJAT Heidi Kettunen Suvi Pulkkinen Juhani Saari Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS 38/2013
  • 2. Copyright: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus Heidi Kettunen, Suvi Pulkkinen ja Juhani Saari Taitto: Nórr Design Oikoluku: Suvi Hurme Käännökset: Saara Inkinen Julkaisija: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus Lapinrinne 2 00180 HELSINKI www.otus.fi ISBN: 978-952-5282-33-7 ISSN: 2341-7307 Paino: Kirjapaino Hermes, Tampere, 2013
  • 3. Ammattikorkea– koulujen Aikuisopiskelijat Heidi Kettunen Suvi Pulkkinen Juhani Saari Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS 38/2013
  • 4. Yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriö Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry Akava r.y.
  • 5. Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkasteltiin ammattikorkeakouluissa opiskelevien aikuisten näkemyksiä koulutukseen hakeutumisesta ja koulutusvalintaan vaikuttaneista tekijöistä, koulutuksen toteutustavoista ja sisällöistä, opiskelun sovittamisesta työn ja muun elämän kanssa sekä opiskelijakuntien toiminnasta. Tutkimus suunnattiin aikuisopiskelijoille, jotka suorittavat ammattikorkeakoulututkintoa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintoja tai ammatillista opettajankoulutusta. Nuorten koulutuksessa opiskelevien osalta kysely kohdistettiin niille, jotka olivat aloittaneet opiskelun 25-vuotiaina tai tätä vanhempina. Tutkimus toteutettiin valtakunnallisesti sähköisenä kyselynä, ja siihen vastasi yhteensä 3841 aikuisopiskelijaa (vastausprosentti 22). Raportissa painottuu tutkinto-opiskelijoiden ja opettajankoulutuksessa opiskelevien näkemykset, sillä erikoistumisopintoja suorittavia vastaajia osallistui tutkimukseen verrattain pieni määrä. Opiskelu yhdistetään usein koko- tai osa-aikaiseen työssäkäyntiin, tosin nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevat ovat muita useammin päätoimisia opiskelijoita. Kolmannes työssäkäyvistä AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa suorittavista työskentelee yli 30 tuntia viikossa. Vastaava osuus aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavista on 83 prosenttia, YAMK-opiskelijoista 95 prosenttia ja opettajaksi opiskelevista 89 prosenttia. Jos työnantaja tukee opiskelua, on tuki tyypillisimmän opiskelun mahdollistaminen työajalla sekä opintovapaan myöntäminen. Opiskelu rahoitetaan ensisijaisesti palkkatuloilla. Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevat rahoittavat opiskelun muita useammin erilaisilla tukimuodoilla. Opiskelumotiiveissa painottuvat eniten oman osaamisen kehittäminen ja työllistymisnäkymien parantaminen. Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevien keskuudessa tutkinnon suorittaminen itsessään on ollut monille tärkeä syy hakeutua opiskelemaan, opettajankoulutuksessa taas kelpoisuuden hankkiminen. Koulutuksen maksullisuuteen aikuisopiskelijat suhtautuvat hyvin varauksella. Aikuisopiskelijat hakevat usein tunnistusta aiemmin hankkimaansa osaamiseen. Tyypillisintä on hakea hyväksilukuja työkokemuksen perusteella ja osoittaa saavutettu osaaminen todistuksella. Hyväksilukuprosessit vaikuttavat kuitenkin edelleen hyvin jäsentymättömiltä, ja moni opiskelija kokee järjestelmän kohtelevan epätasa-arvoisesti opiskelijoita. Pääosin opiskelijat ovat kuitenkin olleet tyytyväisiä hyväksilukuprosesseihinsa. Aikuisopiskelijoista 70 prosenttia on tyytyväisiä opintojensa etenemiseen. Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevat suorittavat lukuvuodessa keskimäärin 50 opintopistettä, aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevat 52 opintopistettä, YAMK-opiskelijat 23 opintopistettä ja opettajankoulutuksessa opiskelevat 25 opintopistettä. Koulutuksesta saadaan eniten teoreettista ammatillista osaamista, kun taas neuvottelu- ja johtamistaitoja sekä valmiuksia kansainvälistymiseen saadaan heikommin. Runsas puolet aikuisopiskelijoista on tyytyväisiä koulutuksensa sisältöön ja opettajien ammattitaitoon. Aikuisopiskelijoista yhdeksän kymmenestä kokee opiskelemansa alan itselleen oikeaksi, ja aikoo valmistua nykyisestä koulutuksestaan. Tulevaan työuraan suhtaudutaan positiivisesti: neljä viidestä aikuisopiskelijasta kokee olevansa pitkään työelämässä ja uskoo löytävänsä
  • 6. koulutustaan vastaavaa työtä. Suurin osa aikuisopiskelijoista kokee, että työelämässä pärjätäkseen omaa osaamistaan on jatkossakin kehitettävä ja että jatkamalla kouluttautumista aikuisiällä välttää todennäköisemmin työttömyyden. Ulkomaille työskentelemään tähdätään vain harvoin. Vain neljännes aikuisista tutkinto-opiskelijoista kuuluu opiskelijakuntaan. Tyypillisimmin opiskelijakuntaan kuuluvat nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavat aikuisopiskelijat. Opiskelijakunnilta toivotaan enemmän aikuisopiskelijoille räätälöityä tiedotusta ja toimintaa.
  • 7. Abstrakt Denna enkätundersökning granskade hurdana åsikter yrkeshögskolornas vuxenstuderande har om ansökningen till utbildningen och de faktorer som styrde valet av utbildning, utbildningens uppläggning och innehåll, förenandet av studier med jobb och vardag samt studentkårernas verksamhet. Studien riktades mot vuxenstuderanden som håller på att avlägga en yrkeshögskoleexamen, en högre yrkeshögskoleexamen, specialiseringsstudier eller en yrkespedagogisk lärarutbildning. Inom utbildning för unga fokuserade enkätstudien på studeranden som vid inledandet av sina studier fyllt minst 25 år. Studien genomfördes i form av en nationell elektronisk enkät, som fylldes i av sammanlagt 3841 vuxenstuderanden (svarsprocent 22). I rapporten betonas åsikterna bland examensoch lärarstuderanden eftersom en relativt liten andel av respondenterna som deltog i studien håller på att avlägga specialiseringsstudier. Studierna förenas ofta med förvärvsarbete på hel- eller deltid, även om de som avlägger en YH-examen inom utbildning för unga studerar oftare på heltid än andra vuxenstuderanden. En tredjedel av de förvärvsarbetande examensstuderandena inom utbildning för unga jobbar mer än 30 timmar i veckan. Den motsvarande andelen är 83 procent för studeranden som avlägger en YH-examen inom utbildning för vuxna, 95 procent för studeranden som avlägger en högre YH-examen och 89 procent för studeranden i lärarutbildning. Ifall arbetsgivaren understöder studierna består stödet väsentligen av att möjliggöra studerandet på arbetstid samt av att bevilja studieledighet. Studierna finansieras huvudsakligen med löneinkomster. Studeranden som avlägger en YH-examen inom utbildning för unga finansierar sina studier oftare med olika former av stöd. Som motiv för studierna uppger vuxenstuderandena oftast behovet att utveckla de egna färdigheterna och förbättra utsikterna till arbete. Bland examensstuderandena inom utbildning för unga har avläggandet av en examen i sig utgjort ett viktigt skäl för många att söka till utbildningen, medan uppnåendet av behörighet i sin tur betonas inom lärarutbildningen. Vuxenstuderandena förhåller sig mycket förbehållsamt till avgiftsbelagd utbildning. Vuxenstuderandena ansöker ofta om att få erkänt tidigare förvärvad kompetens. I det typiska fallet ansöker studeranden om att få tillgodoräknat arbetserfarenhet och redovisar för sin förvärvade kompetens med betyg. Tillgodoräkningsprocesserna verkar dock fortfarande vara mycket ostrukturerade och flera respondenter upplever att systemet behandlar studerandena ojämlikt. Studerandena har dock huvudsakligen varit nöjda med sina tillgodoräkningsprocesser. 70 procent av vuxenstuderandena är nöjda med framskridandet av sina studier. Studerandena som avlägger en YH-examen inom utbildning för unga avlägger i medeltal 50 studiepoäng under läsåret, studerandena inom utbildningen för vuxna 52 studiepoäng, studerandena som avlägger en högre YH-examen 23 studiepoäng och studerandena i lärarutbildningen 25 studiepoäng. Utbildningen ger mest teoretiska yrkesfärdigheter, medan studerandena upplever sig få mindre ut av sina studier vad beträffar förhandlings- och ledarskapsfärdigheter samt förutsättningar för internationalisering. Drygt hälften av vuxenstuderandena är nöjda med innehållet av sin utbildning och lärarnas yrkesskicklighet.
  • 8. Nio av tio vuxenstuderande upplever att de studerar rätt bransch och ämnar bli utexaminerade från sin pågående utbildning. Studerandena förhåller sig positivt till sina framtida karriärer: fyra av fem vuxenstuderanden tror sig förbli länge i arbetslivet och hitta arbete som motsvarar deras utbildning. Majoriteten av vuxenstuderandena upplever att de måste fortsätta att utveckla sina färdigheter för att klara sig i arbetslivet samt att vuxenfortbildning motverkar risken av arbetslöshet. Få studeranden siktar på att jobba utomlands. Endast en fjärdedel av de vuxna examensstuderandena hör till studentkåren. De typiska medlemmarna är vuxenstuderanden som avlägger en YH-examen inom utbildning för unga. Av studentkårerna önskas mer information och aktiviteter som är skräddarsydda för vuxenstuderandena.
  • 9. Abstract This study examined the views that adults studying at universities of applied sciences have about the application process and the factors that influence educational choices; the realisation and content of the studies; the compatibility of studies with work and everyday-life as well as the activities of students unions. The study targeted adult students who are pursuing a Bachelor’s degree, a Master’s degree, or are enrolled in specialisation studies or vocational teacher education at a university of applied sciences. With regard to those enrolled in youth education, the study was directed at students who were at least 25 years of age when beginning their studies. The study was carried out as a national electronic survey, and was completed by a total of 3841 adult students (response rate 22 per cent). The views of students enrolled in degree programmes and teacher education are emphasised in the report, because a relatively small number of the participating respondents were enrolled in specialisation studies. The studies are often combined with a full- or part-time job, although undergraduates in youth education are more likely to be full-time students than other adult students. A third of working undergraduates in youth education work more than 30 hours a week. The corresponding figure is 83 per cent for undergraduates in adult education, 95 per cent for graduate students and 89 per cent for students in teacher education. If the employer supports the studies, the assistance typically entails allowing the student to use working time for study purposes and offering study leave. The studies are principally financed with wage-earnings. Undergraduates in youth education are comparatively more likely to rely on different kinds of welfare benefits for financing their education. Professional development and improving the prospects of employment are underscored as motives for studying. Among undergraduates in youth education many list the attainment of a degree as an important reason in itself for applying to a programme, whereas obtaining qualification is cited as a prime impetus by those enrolled in teacher education. Adult students maintain a highly reserved attitude toward tuition fees. Adult students frequently seek to obtain recognition for previously acquired competences. Typically, accreditation is carried out on the basis of work experience and the acquired competence is demonstrated with the help of a certificate. Yet, the processes of recognition still appear to be highly unstructured and several respondents feel that the system subjects students to unequal treatment. Students have nevertheless been mainly satisfied with their accreditation processes. 70 per cent of adult students are contented with their academic progress. Undergraduates in youth education earn on average 50 credits per academic year, undergraduates in adult education 52 credits, graduate students 23 credits and students in teacher education 25 credits. The education mainly provides theoretical vocational skills, but offers less in terms of negotiation and leadership skills as well as qualifications for internationalisation. A good half of adult students are satisfied with the contents of their education programme and the professional skills of the teachers. Nine out of ten adult students are contented with their choice of educational field, and intend to graduate from their current program-
  • 10. me. The students have a positive outlook on their future careers: four out of five adult students feel that they will remain long in working life and believe they will find work to match their education. A majority of adult students find that one must continue one’s professional development in order to keep up with the demands of working life and that continuing one’s education in adulthood reduces the risk of unemployment. Only rarely do adult students aim at working abroad. Merely a quarter of adult students enrolled in a degree programme belong to a student union, with adult undergraduates in youth education being the most likely to have a membership. The respondents wish the student unions would provide more information and activities that are tailored to adult students.
  • 11. Esipuhe Aikuiskoulutuksen merkityksen ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa entisestään. Tämä näkyy niin Eurooppa 2020 -strategiassa, nykyisessä hallitusohjelmassa kuin myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011–2016. Taustalla on muun muassa odotus työn vaatimusten kasvamisesta ja väestön vanheneminen, joiden johdosta työvoiman koulutustason nostaminen on tärkeää. Euroopan komission mukaan yhteiskunnan muutosten myötä korkeakoulutusta tai toisen asteen koulutusta vaativien työpaikkojen määrä kasvaa 85 prosenttiin kaikista tarjolla olevista työpaikoista ja perusasteen koulutusta vaativien vastaavasti vähenee 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2011 korkeakoulutettujen osuus EU:n työvoimasta oli 26,8 prosenttia ja toisen asteen koulutuksen saaneiden 46,6 %. Erityisesti korkeakoulutusta vaativien työpaikkojen osuuden nähdään kasvavan, melkein kymmenen prosenttia nykyisestä. Suomessakin työn vaatimuskasvun nousu näkyy hyvin selvästi: peruskoulupohjaisten työpaikkojen määrä on vähentynyt 80-luvulta lähtien romahdusmaisesti. Vielä 80-luvun lopulla niitä oli 900 000, mutta nyt niitä on enää 300 000 ja laskun ennustetaan jatkuvan. Suomessa peruskoulupohjaisten tilannetta heikentää vielä lisäksi opiskelijoiden runsas työssäolo. EU:n väestönkehitysennuste povaa nuorisoikäluokan osuuden pienenevän vuoteen 2040 asti ja sen jälkeen pysyttelevän hieman alle 20 prosentissa. 20–64-vuotiaiden osuuden ennustetaan pienenevän nykyisestä noin 60 prosentista hieman yli 50 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Tämä tulee asettamaan suuria haasteita koulutusjärjestelmälle, sillä pienenevä nuorisoikäluokka ei pysty korvaamaan kaikkia työmarkkinoilta poistuvia henkilöitä ja samaan aikaan pienenevän työikäisten ryhmän työssä jaksamista tulee tukea ja osaamista uudentaa vielä aikaisempaakin paremmin. On tärkeää, että aikuisille tarjotaan väyliä osaamisensa päivittämiseen ja nostamiseen. Suomessa aikuisten osallistuminen koulutukseen on eurooppalaisittain korkealla tasolla: vuoden 2012 tilastojen mukaan 22 prosenttia aikuisista on osallistunut koulutukseen (LFS, 2012). EU:n tavoite vuodelle 2020 on 15 prosenttia, kun EU-maiden vuoden 2011 keskiarvo oli vain 8,9 prosenttia. Meneillään oleva talouden taantuma ja rakennemuutos lisäävät aikuiskoulutuksen tarvetta entisestään. Ammattikorkeakouluille aikuiskoulutus on ollut merkittävä koulutusmuoto jo varsin pitkään. Ammattikorkeakouluopiskelijoista noin neljäsosa opiskelee erilaisissa aikuiskoulutusmuodoissa. Perustutkintoon johtavassa koulutuksessa olevien opiskelijoiden määrä on ollut jo vuosia yli 20 000 ja sen rinnalle syntyneessä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessakin opiskelee jo hieman alle 8 000 opiskelijaa. Muita aikuiskoulutuksen muotoja ovat erikoistumisopinnot, joiden opiskelijamäärä on ollut vuonna 2012 noin 3 400 ja opettajankoulutus, jonka opiskelijamäärä on ollut jo pitkään noin 3 800. Aikuiskoulutus on siis hyvin ajankohtainen aihe sekä Suomessa että EU-tasolla. SAMOK kiittää tutkimuksen päärahoittajaa opetus- ja kulttuuriministeriötä sekä tutkimuksen rahoitukseen osallistuneita Akavaa ja Arenea tutkimuksen toteutumisen mahdollistamisesta. Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
  • 12. 12
  • 13. Sisällysluettelo 1 Johdanto 15 2 Taustatietoja aikuisopiskelijoista 17 3 Opiskelun lähtökohdat Työtilanne ennen opiskelun aloittamista Nykyinen opiskelu- ja työtilanne Työnantajan tarjoama tuki opiskeluun Työnteon vaikutukset opiskeluun arki ja toimeentulo Perhe, 20 20 20 23 24 27 4 takaisin koulunpenkille Polku Aiemmin suoritetut tutkinnot Tiedon hakeminen koulutuksesta hakeutua opiskelemaan Syyt Opintojen aloittamisen ajankohta Koulutustyypin valinta AMK-koulutuksessa Suhtautuminen koulutuksen maksullisuuteen 34 34 36 36 39 41 41 5 Aiemmin hankittu osaaminen Hyväksilukujen hakeminen ja saaminen Hyväksilukuprosessin sujuvuus 43 43 45 6 Opiskelu ammattikorkeakoulussa Opintojen eteneminen Opintoja hidastavat tekijät Opetus- ja opiskelumenetelmien merkitys Tyytyväisyys opetukseen, ohjaukseen ja opetusjärjestelyihin Koulutuksen tuottamat valmiudet Koulutuksen kehittäminen 47 47 48 51 55 58 62 7 opiskelu tulevaisuudessa Työ ja Valmistumisnäkymät Kokemus opiskelusta oikealla alalla Nykyisessä työssä jatkaminen Käsitykset omasta työurasta Opiskelu tulevaisuudessa ja osaamisen kehittäminen Suhtautuminen aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen 63 63 63 65 65 69 70
  • 14. 8 Opiskelijakunta Kuuluminen opiskelijakuntaan Näkemykset opiskelijakunnan toiminnasta Mitä aikuisopiskelijat toivovat opiskelijakunnalta? 74 74 76 78 9 Erikoistumisopintoja opiskelevat 81 10 Yhteenveto: aikuisopiskelijana ammattikorkeakoulussa 90 Kirjallisuus 93 LIITE 1. Tutkimuksen toteutus Tutkittavat opiskelijat Tiedonkeruu Vastausaktiivisuus Aineiston painottaminen ja edustavuus Tutkimuksessa käytetyt analyysimenetelmät 94 94 97 98 98 102 LIITE 2: Kyselylomake 104
  • 15. 1. Johdanto Suomalaiset aikuiset kouluttautuvat varsin ahkerasti. Aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain noin puolet suomalaisista 18–64-vuotiaista aikuisista. Vuonna 2012 osallistujia oli yli 1,7 miljoonaa, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin koulutukseen osallistujien määrä koko 2000-luvun alun ajan. Useimmiten aikuiskoulutukseen on osallistuttu työhön tai ammattiin liittyvistä syistä. (Tilastokeskus 2013, 1–2.) Suomalaisia aikuisia kannustetaan kouluttautumaan edelleen. Tavoitteena on lisätä aikuisten osallistumista koulutukseen entisestään sekä kehittää koulutustarjontaa vastaamaan paremmin erilaisia aikuisopiskelijoiden tarpeita (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2001, 53–54). Suomessa toteutettava koulutuspolitiikka perustuu vahvasti elinikäisen oppimisen ideaan, jossa oppiminen jatkuu läpi koko aikuisiän (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011, 7). Aikuiskoulutuksen avulla halutaan vastata muun muassa tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin ja pyritään varmistamaan, että osaavaa työvoimaa on saatavilla. Kouluttautumista pidetään keskeisenä tekijänä työurien pidentämisessä. Koulutus nähdään myös tasa-arvoa lisäävänä ja yhteiskuntaa eheyttävänä toimintana. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013a.) Kiinnostus opiskelua ja itsensä jatkuvaa kehittämistä kohtaan ei kuitenkaan itsestään selvästi jakaudu tasaisesti. Koulutus kasautuu tyypillisesti naisille ja korkeakoulutetuille (esim. Tilastokeskus 2008). Myöskään mahdollisuudet kouluttautumiseen eivät välttämättä tavoita kaikkia: esimerkiksi vuoden 2006 aikuiskoulutustutkimuksen aineiston perusteella aikuiskoulutukseen päätyvät tavallisemmin jo ennestään korkean koulutustason ja pysyvän työsuhteen omaavat henkilöt (Pohjanpää 2008). Aikuiskoulutuspolitiikassa pyritään kiinnittämään tähänkin huomiota, ja tavoitteena on, ettei mikään aikuisväestön osa jäisi koulutuksen ulkopuolelle (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011, 53). Aikuisille on tarjolla erilaisia mahdollisuuksia kouluttautumiseen. Aikuiskoulutuksella tarkoitetaan erikseen aikuisia varten suunniteltua ja järjestettyä koulutusta, joka voi olla omaehtoista koulutusta, työnantajan tarjoamaa henkilöstökoulutusta tai työvoimapoliittista koulutusta. Tutkintotavoitteisessa aikuiskoulutuksessa voi suorittaa samoja tutkintoja kuin nuorille suunnatun koulutuksen puolella, mutta opinnot ovat toteutustavoiltaan joustavampia, jotta niiden suorittaminen olisi mahdollista työssäkäynnin ohessa. Toisaalta aikuisopiskelijat voivat hakeutua myös nuorille suunnattuihin koulutuksiin. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013a.) Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita ammattikorkeakouluissa kouluttautuvien aikuisten opiskelukokemuksista. Ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot ovat ammatillisesti suuntautuneita korkeakoulututkintoja, ja koulutuksessa korostetaan vahvasti yhteyksiä työelämän toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoululaissa (351/2003) ammattikorkeakoulujen tehtävänä on ”antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa.” 15
  • 16. 16 Ammattikorkeakoulujen perustutkinnon (AMK-tutkinto) voi suorittaa joko nuorten koulutuksessa tai aikuiskoulutuksessa, ja sen laajuus on 210–270 opintopistettä. Ylempää korkeakoulututkintoa (YAMK-tutkinto), joka on laajuudeltaan 60–90 opintopistettä, voi hakeutua opiskelemaan suoritettuaan soveltuvan korkeakoulututkinnon ja hankittuaan kokemusta työelämästä vähintään kolmen vuoden ajan. Ammattikorkeakouluissa järjestetään myös ammatillisia erikoistumisopintoja täydentävinä opintoina (laajuus on 30 - 60 opintopistettä) sekä ammatillista opettajankoulutusta (laajuus 60 op). (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013c.) Tässä tutkimuksessa nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavista opiskelijoista aikuisopiskelijoiksi on katsottu 25-vuotiaana tai tätä vanhempana opintonsa aloittaneet henkilöt. Rajaus 25-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin on perusteltua, sillä tämän ikäisillä voidaan olettaa olevan jo jonkin verran työkokemusta tai opintoja muissa koulutuksissa takanaan, eikä heitä nähdä perinteisellä tavalla nuorina hakijoina. Vastaavaa rajausta on käytetty myös aikaisemmassa aikuisopiskelijoita koskevassa tutkimuksessa (vrt. Kumpulainen 2009, 18). Lisäksi tässä tutkimuksessa ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijoiksi määritellään kaikki aikuiskoulutuksen puolella AMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat, YAMK-opiskelijat sekä ammatillisia erikoistumisopintoja tai opettajankoulutusta suorittavat opiskelijat. Suomessa toimii 25 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alaista ammattikorkeakoulua, joissa yhteensä 146 000 opiskelijaa suoritti ammattikorkeakouluopintoja vuonna 2012 (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013b, Vipunen-tietokanta). Tutkimuksessa käytettävän määritelmän perusteella heistä aikuisopiskelijoiksi lukeutuu noin kolmannes.1 Tutkimuksessa tarkastellaan ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijoiden näkemyksiä opiskelun sovittamisesta muuhun elämään, koulutukseen hakeutumisesta ja koulutusvalintaan vaikuttaneista tekijöistä, koulutuksen toteutustavoista ja sisällöistä sekä opiskelijoiden edunvalvonnasta ja opiskelijakuntien toiminnasta. Raportti etenee siten, että ensin kuvataan lyhyesti ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijoiden taustatiedot. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa opiskelevien, YAMK-tutkintoa opiskelevien sekä opettajankoulutusta suorittavien kokemuksia käsiteltävistä teemoista. Erikoistumisopintoja suorittavista opiskelijoista on tiivis oma lukunsa raportin loppupuolella. Tutkimuksen toteutus on puolestaan kuvattu yksityiskohtaisesti raportin lopusta löytyvässä liitteessä. 1. Nuorten koulutuksissa olevien aikuisopiskelijoiden osuus (25-vuotiaana tai tätä vanhempana opintonsa aloittaneet) on laskettu korkeakoulujen opiskelijarekistereistä saatujen tietojen perusteella. Tiedot opiskelijamääristä AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksena suorittavien, YAMK-tutkintoa suorittavien sekä erikoistumisopintoja ja opettajankoulutusta suorittavien osalta on saatu Vipunen-tietokannasta.
  • 17. 2. Taustatietoja aikuisopiskelijoista Aikuisopiskelijoita koskevat taustatiedot on poimittu suoraan ammattikorkeakoulujen opiskelijarekistereistä yli 17 000 opiskelijan osalta.2 Taulukossa 1 on esitetty aikuisopiskelijoiden ikää koskevia tunnuslukuja kyselyyn vastaushetkellä. Lisäksi taulukossa on laskettu tieto opiskelijoiden keski-iästä opintojen aloitusvuonna. Nuorten koulutusohjelmassa AMK-tutkintoa opiskelevista aikuisopiskelijoista miehet ovat aloittaneet opintonsa keskimää- rin 1,5 vuotta naisia nuorempana. Opintojen alkamisvuonna miesten iän mediaani on 27 ja naisilla 28 vuotta. Kaikissa tarkasteluissa ikää kuvaava keskiarvoestimaatti on aina mediaania suurempi, koska opinnot voi määritelmällisesti aloittaa 25 ikävuoden jälkeen minkä ikäisenä tahansa. Miehet aloittavat opintonsa keskimäärin naisia nuorempina myös aikuiskoulutusohjelmissa, joissa miesten iän mediaani opintojen aloitusvuonna on 33 ja naisilla 36 vuotta. Taulukko 1. Aikuisopiskelijoiden keski-ikä ja mediaani-ikä vastaushetkellä sekä opintojen aloitusvuonna sukupuolen ja koulutustyypin mukaan. 17 Naiset Opiskeli­ jan ikä Miehet Ikä aloitus­ vuonna Opiskeli­ jan ikä Kaikki Ikä aloitus­ vuonna Opiskeli­ jan ikä Ikä aloitus­ vuonna AMK (nuorten Keskiarvo 32,1 30,6 30,6 28,8 31,4 29,7 koulutus) Mediaani 30 28 29 27 29 27 AMK Keskiarvo 37,5 36,2 36,3 34,9 37,1 35,7 (aikuiskoulutus) Mediaani 37 36 35 33 36 34 Keskiarvo 38,9 37,9 37,6 36,6 38,4 37,4 Mediaani 37 36 36 34 36 35 Keskiarvo 39,6 39,6 37,6 37,5 39 39 opinnot Mediaani 39 39 35 35 38 38 Opettajan­ Keskiarvo 43,3 42,8 43,8 43,2 43,5 43 Mediaani 43 43 44 44 44 43 YAMK Erikoistumis­ koulutus 2. Koska tiedot on poimittu suoraan opiskelijarekistereistä, niihin ei liity samaa tilastollista epävarmuutta kuin varsinaisen opiskelijakyselyn aineistoon. Ainoa tiedoissa esiintyvä epävarmuustekijä liittyy otoksen poimintaan opiskelijarekistereistä, joihin liittyy aina inhimillisen erehdyksen mahdollisuus. Korkeakoulujen rekistereistä saadut tiedot vastasivat kuitenkin erittäin hyvin Otuksen tutkijoiden laskelmia ja tuloksia voidaan siten pitää erittäin luotettavina. Taustatiedot perustuvat siten poimintaan, joka käsittää noin joka seitsemännen ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijan.
  • 18. Erot ovat samansuuruisia myös YAMK-tutkintoa suorittavilla sekä vielä suurempia erikoistumisopintoja suorittavilla opiskelijoilla. Opettajankoulutuksessa opiskelevilla puolestaan näyttäisi olevan niin, että miehet aloittavat nämä opinnot keskimäärin naisia hieman vanhempina. Tarkasteltaessa aikuisopiskelijoiden sukupuolijakaumaa kuviossa 1 havaitaan jonkin verran vaihtelua siinä, miten miehet ja naiset ovat edustettuina eri koulutusaloilla koulutustyypeittäin. Huomio kannattaa keskittää perustutkinto-opiskelijoihin, sillä mielenkiintoisimmat erot löytyvät sieltä. Kaiken kaikkiaan naisten osuus AMK-tutkintoa nuorten koulutusohjelmissa opiskelevista aikuisopiskelijoista on noin 10 prosenttiyksikköä pienempi AMK-tutkintoa aikuisten koulutusohjelmissa opiskeleviin verrattuna. Erityisen suuria erot ovat kulttuurialan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan, luonnontieteiden alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan osalta niin, että näillä aloilla naisten osuus on nuorten koulutusohjelmissa opiskelevien osalta huomattavasti pienempi. Viimeisenä taustatietona käsitellään kansainvälisten opiskelijoiden osuutta eri koulutustyypeissä. Kuviossa 2 on esitetty kansainvälisten opiskelijoiden osuus kaikista aikuisopiskelijoista niin, että ETA-maista kotoisin olevat on erotettu muualta opiskelemaan muuttaneista. Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijoissa eniten kansainvälisiä opiskelijoita on nuorten koulutusohjelmissa. Määrä on noin kolminkertainen aikuisten koulutusohjelmiin verrattuna. Pienin kansainvälisten opiskelijoiden osuus on opettajankoulutuksessa, jossa heidän osuutensa on alle 2 prosenttia. Kuvio 1. Naisten osuus eri koulutusalojen (Tilastokeskuksen luokitus) opiskelijoista koulutustyypeittäin, %. Kuviossa on esitetty yhden desimaalin tarkkuudella niiden koulutusohjelmien naisopiskelijoiden osuus, joissa otoskoko on riittävän suuri. 18
  • 19. Kuvio 2. Kansainvälisten opiskelijoiden osuus aikuisopiskelijoista koulutustyypeittäin, %. 19
  • 20. 3. Opiskelun lähtökohdat Tässä luvussa tarkastellaan aikuisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelunaikaista elämäntilannetta: työtä, toimeentuloa, perhettä ja vapaa-aikaa. Aluksi paneudutaan aikuisopiskelijoiden opiskelu- ja työtilanteeseen ja siihen, miten opiskeluun suhtaudutaan työpaikalla, sekä millä tavalla työnteon koetaan vaikuttavan opintojen etenemiseen. Tämän jälkeen tarkastellaan perhetilannetta, toimeentuloa sekä opiskelun, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Työtilanne ennen opiskelun aloittamista 20 saolevassa kokopäivätyössä ja noin kolmannes määräaikaisessa kokopäivätyössä. Tutkinto-opiskelijoista kolme neljästä on ollut kokopäiväisessä, toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa ennen opiskelun aloittamista. Tyypillisimmin tällaisessa työsuhteessa on oltu luonnontieteiden alalla (87 %), tekniikan ja liikenteen alalla (85 %) sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (83 %). Vastaava osuus kulttuurialalla (48 %) sekä humanistisella ja kasvatusalalla (49 %) on selvästi pienempi.3 Nykyinen opiskelu- ja työtilanne Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevien työtausta eroaa muissa koulutustyypeissä tutkintoa opiskelevista varsin selkeästi. Kuviosta 3 voidaan huomata, että nuorten koulutuksessa opiskelevat ovat olleet toistaiseksi voimassaolevassa kokopäiväisessä työsuhteessa selvästi harvemmin kuin aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavat tai YAMK-tutkintoa suorittavat. Nuorten koulutuksessa opiskelevista neljä kymmenestä on ollut toistaiseksi voimassaolevassa kokopäivätyössä ennen opiskelun aloittamista, kun vastaava osuus aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevista on seitsemän ja YAMK-tutkintoa suorittavista yhdeksän kymmenestä. Nuorten koulutuksessa opiskelevat ovat puolestaan olleet muiden koulutustyyppien tutkinto-opiskelijoita useammin määräaikaisissa tai osa-aikaisissa työsuhteissa, tai eivät ole olleet työsuhteessa lainkaan ennen nykyisten opintojen aloittamista. Opettajankoulutuksessa opiskelevista kuusi opiskelijaa kymmenestä on ollut ennen opiskelun aloittamista toistaiseksi voimas- Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavat ovat jatkaneet opiskeluaikanaan entisessä työpaikassaan harvemmin kuin muissa koulutustyypeissä opiskelevat aikuiset4. Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavista työssäkäyvistä joka kolmas jatkoi siinä työsuhteessa, jossa oli ollut ennen nykyisten opintojensa aloittamista. Aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevista 68 prosenttia, YAMK-tutkintoa opiskelevista 82 prosenttia ja opettajankoulutuksessa opiskelevista 85 prosenttia jatkoi opiskelua edeltävässä työsuhteessaan. Koulutusaloista tyypillisimmin saman työnantajan palveluksessa ovat jatkaneet yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan (72 %), tekniikan ja liikenteen alan (71 %) sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan työssäkäyvät tutkinto-opiskelijat (71 %). Pienin osuus samassa työpaikassa jatkaneista on luonnonvara- ja ympäristöalalla (51 %), kulttuurialalla (55 %) sekä luonnontieteiden alalla (56 %)5. 3. Ero ääripäät muodostavien ryhmien (luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala vs. kulttuuriala, humanistinen ja kasvatusala) on tilastollisesti merkitsevä (p<0,001). 5. Ero ääripäät muodostavien ryhmien (yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, tekniikan ja liikenteen ala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala vs. luonnonvara- ja ympäristöala, kulttuuriala, luonnontieteiden ala) on tilastollisesti merkitsevä (p<0,001). 4. Ero on tilastollisesti merkitsevä muiden paitsi YAMK-opiskelijoiden ja opettajankoulutuksessa opiskelevien välillä (p<0,001).
  • 21. Kuvio 3. Nykyistä koulutusta edeltävä työsuhde koulutustyypeittäin, %.6 Kuvio 4. Opiskelu- ja työtilanne koulutustyypeittäin, %.7 6. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 5,1 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 3,0 %, YAMK-tutkinto 3,0 %, opettajankoulutus 5,7 %, kaikki 1,9 %. 7. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,5 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,6 %, YAMK-tutkinto 2,8 %, opettajankoulutus 5,6 %, kaikki 1,6 %. 21
  • 22. Taulukko 2. Opiskelemallaan alalla työskentelevät koulutusaloittain (% vastaajista, jotka käyvät työssä koko- tai osa-aikaisesti). Koulutusalat, joiden opiskelijat ovat vastanneet väittämään samansuuntaisesti, on luokiteltu ryhmiksi. Ryhmien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä (p<0,001). Opiskelu ja N (100%) työskentely samalla allalla Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 89 % 776 Luonnontieteiden ala 87 % 54 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja 81 % 599 Tekniikan ja liikenteen ala 78 % 558 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 71 % 175 Humanistinen ja kasvatusala 71 % 51 Kulttuuriala 67 % 146 Luonnonvara- ja ympäristöala 64 % 100 hallinnon ala Suurin osuus opiskelijoita, jotka työskentelevät opiskelemallaan alalla Toiseksi suurin osuus opiskelijoita, jotka työskentelevät opiskelemallaan alalla Pienin osuus opiskelijoita, jotka työskentelevät opiskelemallaan alalla 22 Eri koulutustyypeissä opiskelevien vastaajien tämänhetkinen opiskelu- ja työtilanne esitetään kuviossa 4. Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat erottuvat selvästi muiden koulutustyyppien opiskelijoista opiskelun päätoimisuuden suhteen. Noin puolet nuorten koulutuksessa opiskelevista suorittaa opintoja päätoimisesti, ja runsas kolmannes käy päätoimisen opiskelun ohella sivutoimisesti töissä. Muiden koulutustyyppien opintoja taas tehdään tyypillisemmin työn ohessa. Aikuiskoulutuksena AMK-tutkintoa suorittavista kuusi kymmenestä opiskelee päätoimisen työn ohella, ja YAMK-tutkintoa sekä opettajankoulutusta suorittavista päätoimisesti työssäkäyviä on neljä viidestä. Kaikista tutkinto-opiskelijoista käy työssä kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti kolme neljäsosaa. Työssäkäynnin yleisyydessä on jonkin verran vaihtelua alakohtaisesti tarkasteltuna. Eniten työssäkäyviä on tekniikan ja liikenteen alan (81 %) sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan (79 %) opiskelijoiden keskuudessa. Pienin osuus työssäkäyviä on puolestaan humanistisella ja kasvatusalalla (51 %) sekä luonnontieteiden alalla (58 %).8 Työskentely ja opiskelu samalla alalla on tavallisinta YAMK-tutkintoa suorittaville opiskelijoille. Työssäkäyvistä YAMK-opiskelijoista 89 prosenttia myös opiskelee samaa alaa. Vastaava osuus AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa opiskelevista on 61 prosenttia, AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksena opiskelevista 78 prosenttia ja opettajankoulutuksessa opiskelevista 71 prosenttia.9 Eniten samalla alalla opiskelevia ja työskenteleviä on sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla ja luonnontieteiden alalla (taulukko 2). 8. Ero ääripäät muodostavien ryhmien (tekniikan ja liikenteen ala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala vs. humanistinen ja kasvatusala, luonnontieteiden ala) on tilastollisesti merkitsevä (p<0,001). 9. Ero tilastollisesti merkitsevä (p<0,001).
  • 23. Taulukko 3. Työnantajan suhtautuminen opiskeluun koulutustyypeittäin (% vastaajista, jotka käyvät työssä koko- tai osa-aikaisesti). AMK AMK (nuorten (aikuiskou- koulutus) lutus) 12 % 17 % 34 % 33 % 21 % Sain opintovapaata (p<0,001) 12 % 21 % 21 % 9% 18 % Sovimme tekeväni lyhennettyä 20 % 9% 5% 3% 10 % 2% 6% 8% 9% 6% 371 1076 1054 270 2600 Koulutustyypit, joiden opiskelijat ovat vastanneet väittämään samansuuntaisesti, on luokiteltu ryhmiksi. Ryhmien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä. Saan käyttää työaikaa opintoi­ YAMK Opettajan- Kaikki koulututs hin (p<0,001) työviikkoa (p<0,001) Työnantajani maksaa koulu­ tukseni kustannukset koko­ naan tai osittain (p=0,002) N (100%) Suurin osuus opiskelijoita, jotka ovat saaneet tukea Toiseksi suurin osuus opiskelijoita, jotka ovat saaneet tukea Pienin osuus opiskelijoita, jotka ovat saaneet tukea 23 Työnantajan tarjoama tuki opiskeluun Kolmannes kaikista työssäkäyvistä aikuisopiskelijoista kokee, ettei työnantaja tue heidän opiskeluaan. Niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka tukea saavat, yleisimmät tuen muodot ovat opiskelun mahdollistaminen työajalla sekä opintovapaan käyttäminen. Noin viidennes opiskelijoista on hyödyntänyt näitä mahdollisuuksia (taulukko 3). Työajalla opintoja voi tehdä tavallisimmin YAMK-tutkinnossa ja opettajankoulutuksessa. Opintovapaalla taas opintoja suoritetaan useimmin aikuiskoulutuksena suoritettavassa AMK-tutkinnossa sekä YAMK-tutkinnossa. Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavien kohdalla tyypillisin tukimuoto on lyhennetty työviikko, jota käytetään taas vähemmän muissa koulutustyypeissä. Työnantajan osallistuminen koulutuksen kustannuksiin on kaiken kaikkiaan varsin vähäistä, erityisesti nuorten koulutuksessa opiskelevien keskuudessa. Vastaajista neljännes valitsi myös ”Muu, mikä” -vastausvaihtoehdon. Vastauksissa mainitaan palkalliset vapaapäivät, joita voi käyttää kouluttautumiseen. Myös joustavuus työvuorojen järjestelyissä sekä mahdollisuus määrittää itse, milloin työskentelee, koetaan opiskelua helpottaviksi seikoiksi. Osa vastaajista on saanut tukea ja kannustusta työyhteisöstään, ja jotkut ovat saaneet ohjaajan harjoitteluun tai opinnäytteeseen työpaikaltaan. Jotkut vastaajat ovat saaneet tukea materiaali- ja välinehankintoihin työpaikaltaan. Toisaalta avovastauksissa tuodaan esille myös sitä, ettei minkäänlaista tukea työnantajalta saada. Osa vastaajista puolestaan kokee, ettei työnantajan tukea tarvita, sillä opiskelu mielletään omalla ajalla tapahtuvaksi toiminnaksi. Taulukossa 4 tarkastellaan eri koulutusalojen tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia työnantajan suhtautumisesta opiskeluun. Työaikaa opiskeluun voi yleisimmin käyttää
  • 24. Taulukko 4. Työnantajan suhtautuminen opiskeluun koulutusaloittain (% vastaajista, jotka käyvät Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (p<0,001)* Tekniikan ja liikenteen ala Sain opintovapaata Luonnontieteiden ala opintoihin (p<0,001)* Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Saan käyttää työaikaa Kulttuuriala Koulutusalat, joiden opiskelijat ovat vastanneet väittämään samansuuntaisesti, on luokiteltu ryhmiksi. Ryhmien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä. Humanistinen ja kasvatusala työssä koko- tai osa-aikaisesti). 22 % 20 % 30 % 28 % 27 % 18 % 19 % 19 % 12 % 15 % 14 % 32 % 13 % 17 % 29 % 22 % 6% 11 % 9% 9% 9% 6% 9% 9% 8% 1% 3% 9% 12 % 3% 5% 5% 50 140 596 54 563 101 782 177 Sovimme tekeväni lyhennettyä työviikkoa (p<0,001) Työnantajani maksaa koulutukseni kustannukset kokonaan tai osittain (p=0,001)* N (100%) 24 Suurin osuus opiskelijoita, jotka ovat saaneet tukea Toiseksi suurin osuus opiskelijoita, jotka ovat saaneet tukea Pienin osuus opiskelijoita, jotka ovat saaneet tukea yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, luonnontieteiden alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Opintovapaata puolestaan käytetään eniten luonnontieteiden alalla ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Koulutuksen maksuihin osallistuminen on tyypillisintä tekniikan ja liikenteen alalla, luonnontieteiden alalla sekä humanistisella ja kasvatusalalla. Työnteon vaikutukset opiskeluun Aikuisopiskelijoiden keskimääräistä viikoittaista työaikaa tarkastellaan kuviossa 5. Nuorten AMK-koulutusta suorittavat, työssäkäyvät ai- kuisopiskelijat tekevät enimmäkseen erilaisia osa-aikaisia tuntimääriä. Noin kolmannes tekee kuitenkin viikossa töitä 30 tuntia tai enemmän. Muihin koulutustyyppeihin verrattuna nuorten koulutuksessa opiskelevien keskuudessa viikoittaisessa työajassa painottuvat kuitenkin pienemmät tuntimäärät. AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksena suorittavat, YAMK-tutkintoa suorittavat ja opettajankoulutusta suorittavat työssäkäyvät aikuisopiskelijat tekevät tyypillisimmin 30–39 työtuntia viikossa. Aikuiskoulutuksena AMK-tutkintoa suorittavista hieman alle puolet ja YAMK-tutkintoa tai opettajankoulutusta suorittavista runsas puolet tekee töitä
  • 25. Kuvio 5. Keskimääräinen viikoittainen työaika koulutustyypeittäin (% vastaajista, jotka käyvät työssä koko- tai osa-aikaisesti).10 Kuvio 6. Työssäkäynnin vaikutus opintojen etenemiseen koulutustyypeittäin (% vastaajista, jotka käyvät työssä koko- tai osa-aikaisesti).11 10. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 5,1 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,9 %, YAMK-tutkinto 3,0 %, opettajankoulutus 5,7 %, kaikki 1,9%. 11. Tarkastelusta on jätetty pois ne opiskelijat, jotka vastasivat ”en osaa sanoa”. 25
  • 26. Kuvio 7. Tehtyjen työtuntien vaikutus opintojen etenemiseen. Vastausten keskiarvot sekä osuudet vastaajista, jotka kokevat työnteon hidastavan opiskelua huomattavasti tai jonkin verran (mukana vastaajat, jotka käyvät työssä koko- tai osa-aikaisesti).13 26 tämän verran. Noin kolmannes näiden koulutustyyppien opiskelijoista työskentelee viikossa 40 tuntia tai enemmän. Kuviossa 6 on esitetty aikuisopiskelijoiden käsitys työssäkäynnin vaikutuksesta opintojen etenemiselle. Kaiken kaikkiaan kuusi kymmenestä työssäkäyvästä aikuisopiskelijasta ajattelee työssäkäynnin hidastavan opintojen kulkua. Nuorten koulutuksessa opiskelevat kokevat työnteon vaikuttavan opintojen etenemiseen vähiten, YAMK-opiskelijat eniten.12 Sillä, työskenteleekö omalla opiskelualalla, ei ole juuri vaikutusta kokemukseen opiskelun etenemisestä. Kuviossa 7 on esitetty tarkemmin, millä tavalla viikossa tehdyt työtunnit ovat yhteydessä kokemukseen opintojen etenemisestä. Työssäkäyvät opiskelijat on jaettu ryhmiin sen perusteella, kuinka monta tuntia he työskentelevät viikossa. Punaisella kuvataan ryhmän keskimääristä kokemusta työnteon vaikutuksesta opintojen etenemiseen ja sinisellä sitä osuutta ryhmästä, joka kokee työnteon hidastavan opiskelua. Kuviosta huomataan, että 20 viikkotyötunnin jälkeen enemmistö alkaa kokea, että työnteko hidastaa opintojen etenemistä. Samansuuntainen tulos opintojen ja työn yhdistämisestä on todettu yliopisto-opiskelijoiden työssäkäyntiä koskevassa tutkimuksessa: yli 20 tunnin työskentely viikossa vähentää opintopistekertymää (Kemppainen 2011, 65). 12. Keskiarvot: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,2, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 3,6, YAMK-tutkinto 3,8, opettajankoulutus 3,5. Ero on tilastollisesti merkitsevä (p<0,001) kaikkien muiden ryhmien paitsi AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksena opiskelevien ja opettajankoulutuksessa opiskelevien välillä. Asteikko 1=edistää huomattavasti – 5=hidastaa huomattavasti. 13. Erot keskiarvoissa ovat tilastollisesti merkitseviä (p<0,001) eri tuntimääriä työskentelevien ryhmien välillä, paitsi alle 10 tuntia ja 11–19 tuntia työskentelevien välillä sekä 30–39 tuntia ja 40–49 tuntia työskentelevien välillä.
  • 27. Kuvio 8. Erilaiset perhemuodot koulutustyypeittäin, %.15 27 Perhe, arki ja toimeentulo Aikuisopiskelijoiden perhetilanteet ovat hyvin monenlaisia – heistä 17 prosenttia asuu yhden hengen taloudessa, 30 prosenttia useamman aikuisen taloudessa ilman lapsia tai huollettavia, 6 prosenttia yhden aikuisen ja vähintään yhden lapsen tai huollettavan taloudessa ja 47 prosenttia useamman aikuisen ja vähintään yhden lapsen tai huollettavan taloudessa (kuvio 8). Aikuisella iällä opiskelevien perhetilanne luonnollisesti eroaa korkeakouluopiskelijoiden perhetilanteesta yleensä: siinä missä korkeakouluopiskelijoista 13 prosentilla on lapsia (Saarenmaa, Saari & Virtanen 2010, 29), on aikuisopiskelijoista hieman yli puolella kotitaloudessaan vähintään yksi lapsi tai huollettava. Perhetilanteet vaihtelevat jonkin verran koulutustyypeittäin.14 Nuorten koulutukses- 14. Kotitalouden henkilöiden lukumäärässä sekä lasten tai huollettavien lukumäärässä ero on tilastollisesti merkitsevä (p<0,001) kaikkien muiden koulutustyyppien paitsi aikuiskoulutuksena AMK-tutkintoa suorittavien ja YAMK-opiskelijoiden välillä. sa AMK-tutkintoa opiskelevien kotitalouteen kuuluu keskimäärin 2,5 henkilöä ja heillä on 0,8 lasta tai huollettavaa. Neljällä kymmenestä nuorten koulutuksessa opiskelevasta on yksi tai useampi lapsi tai huollettavana. AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksena opiskelevien sekä YAMK-tutkintoa suorittavien perhetilanne on keskenään samankaltainen: AMK-tutkintoa suorittavilla kotitaloudessa on keskimäärin 2,8 ja YAMK-opiskelijoilla 2,9 henkilöä, ja lapsia tai huollettavia molemmilla on 1,1. Runsaalla puolella on kotitaloudessaan vähintään yksi lapsi tai huollettava. Opettajankoulutuksessa opiskelevien keskimääräinen kotitalouden henkilömäärä on 3,3 ja lasten tai huollettavien keskimääräinen lukumäärä 1,4. Vähintään yksi lapsi tai huollettava on kuudella opettajaopiskelijalla kymmenestä. Aikuisopiskelijoiden ajankäyttöä kartoitettiin kysymällä, kuinka hyvin opiskelijat kokevat 15. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,6 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,8 %, YAMK-tutkinto 3,0 %, opettajankoulutus 5,7 %, kaikki 1,7 %.
  • 28. Taulukko 5. Ajan riittävyys eri elämän osa-alueille koulutustyypeittäin (osuus vastaajista, jotka kokevat ajan riittävän melko hyvin tai erittäin hyvin, %).16 AMK (nuorten koulutus) N (100%) AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) N (100%) YAMK-tutkinto N (100%) Opettajankoulutus N (100%) Kaikki N (100%) Koulutustyypit, joiden opiskelijat ovat vastanneet väittämään samansuuntaisesti, on luokiteltu ryhmiksi. Ryhmien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä. Työ (p<0,001) 30 % 634 65 % 1254 79 % 1107 78 % 284 59 % 3223 Opiskelu (p<0,001) 62 % 785 42 % 1353 35 % 1186 41 % 309 47 % 3615 Perhe (p<0,001) 37 % 741 39 % 1319 51 % 1171 51 % 307 41 % 3501 Lepo (p=0,002) 28 % 786 26 % 1352 28 % 1187 37 % 308 28 % 3613 24 % 784 20 % 1359 23 % 1189 30 % 308 22 % 3621 Harrastukset ja va­ paa-aika (p=0,010) Suurin osuus opiskelijoita, jotka kokevat ajan riittävän hyvin Toiseksi suurin osuus opiskelijoita, jotka kokevat ajan riittävän hyvin Pienin osuus opiskelijoita, jotka kokevat ajan riittävän hyvin 28 aikansa riittävän elämän eri osa-alueille (taulukko 5). Opiskelun sovittaminen muuhun elämään vaikuttaa haasteelliselta erityisesti YAMK-opiskelijoiden, AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksena suorittavien ja opettajankoulutuksessa opiskelevien kohdalla: noin neljä opiskelijaa kymmenestä kokee, että aikaa riittää hyvin opiskelulle. Nuorten koulutuksessa opiskelevista kuudella kymmenestä aika riittää hyvin opiskeluun – toisaalta heidän keskuudessaan koetaan muita useammin, ettei aikaa jää työnteolle. Ajan riittävyys työn ja opiskelun ulkopuolella on monilla aikuisopiskelijoilla varsin tiukilla: perheelle aikaa riittää hyvin neljällä kymmenestä aikuisopiskelijasta, YAMK-tutkintoa ja opettajankoulutusta opiskelevilla jonkin verran useammin kuin muilla. Levolle, harrastuksille ja vapaa-ajalle aikaa jää vähiten. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kotitaloutensa keskimääräiset kuukausitulot.17 Kuviossa 9 on kuvattu aikuisopiskelijoiden mediaanitulot koulutustyypeittäin siten, että on erotettu, asuuko kotitaloudessa yksi vai useampi aikuinen. Nuorten koulutuksessa opiskelevat eroavat muista koulutustyypeistä tulojen suuruudessa18, mikä on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon erot koulutustyyppien välillä siinä, millaisista tulonlähteistä kokonaistulot muodostuvat (kuvio 10). Toisaalta verrattuna korkea- 16. Tarkastelusta on jätetty pois ne opiskelijat, jotka vastasivat ”en osaa sanoa”. 17. Lukuihin sisältyy jonkin verran epätarkkuutta, sillä kysymyksessä kotitalouden tuloista ei ollut täsmennetty, onko kyse brutto- vai nettotuloista. Vastaajat tulkitsivat kysymystä kyselyn loppuun jätettyjen kommenttien perusteella molemmilla tavoilla. 18. Ero on tilastollisesti merkitsevä tulojen keskiarvojen perusteella nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevien ja muissa koulutustyypeissä opiskelevien välillä (p<0,001).
  • 29. Kuvio 9. Kotitalouden keskimääräiset tulot kuukaudessa koulutustyypeittäin ja kotitalouden aikuisten määrän mukaan, mediaani (euroa / kk).19 29 kouluopiskelijoiden tuloihin yleensä, ovat erityisesti yhden hengen taloudessa elävien, nuorten koulutuksessa opiskelevien mediaanitulot samaa suuruusluokkaa. Vuoden 2010 Opiskelijatutkimuksessa (Saarenmaa, Saari & Virtanen 2010, 44) korkeakouluopiskelijan mediaanitulot olivat 821 euroa kuukaudessa. Tässä aineistossa yksin asuvan nuorten koulutuksessa opiskelevan mediaanitulot ovat hieman korkeammat, 1000 euroa kuukaudessa. Kuviosta 10 huomataan, että useimmiten aikuisopiskelijan tulot muodostuvat ensisijaisesti palkkatuloista. AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa opiskelevien keskuudessa kuukausittaiset tulot muodostuvat kuitenkin vaihtelevammin eri tulonlähteistä: heille palkkatulojen lisäksi opintoraha, opintolaina, opiskelijan asumislisä tai asumistuki 19. Tarkastelusta on jätetty pois ne opiskelijat, jotka vastasivat ”en osaa sanoa” tai ”en halua vastata”. ovat tulonlähde useammin kuin muissa koulutustyypeissä. Aikuisopiskelijat saavat aikuiskoulutukea varsin harvoin: joka kymmenes aikuisopiskelija rahoittaa opintojaan aikuiskoulutustuella. Opiskelijoilta tiedusteltiin myös kuukausittaisten asumismenojen ja muiden menojen suuruutta. Asumismenoilla tarkoitettiin vuokraa tai vastiketta ja asuntolainaan liittyviä kuluja sekä sähkö- ja vesimaksuja, kotivakuutusta ja muita asumiseen liittyviä välttämättömiä kustannuksia. Muihin menoihin lukeutuivat taas säännölliset ruokaan, vaatteisiin ja jalkineisiin, terveydenhuoltoon ja hygieniaan sekä liikenteeseen liittyvät kulut. Menojen suuruus vaihtelee koulutustyypeittäin jonkin verran. Asumismenojen ja muiden menojen mediaanit on esitetty koulutustyypeittäin yhden hengen
  • 30. Kuvio 10. Aikuisopiskelijoiden tulonlähteet meneillään olevan lukuvuoden aikana koulutustyypeittäin, %.20 30 20. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,4 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,6 %, YAMK-tutkinto 2,8 %, opettajankoulutus 5,5 %, kaikki 1,6 %.
  • 31. Kuvio 11. Kotitalouden keskimääräiset asumismenot ja muut menot kuukaudessa koulutustyypeittäin ja kotitalouden aikuisten määrän mukaan, mediaani (euroa / kk).21 31 taloudessa sekä useamman aikuisen taloudessa kuviossa 11.22 Kuviossa 12 on esitetty vielä mediaanitulot, -asumismenot sekä muut menot aineistossa perhetyypeittäin. Yhden hengen talouksissa mediaanitulot ovat 1 200 euroa ja yhden aikuisen ja vähintään yhden lapsen tai huollettavan talouksissa 2 300 euroa kuukaudessa. Useamman aikuisen talouksissa mediaanitulot ovat 4 000 euroa niissä talouksissa, joissa ei ole huollettavia, ja 4 500 euroa yhden tai useamman lapsen tai huollettavan talouksissa. Asumiskulujen osuus tuloista ja siten muuhun käytettäväksi jäävä osuus vaihtelee perhetyypeittäin. Kun tarkastellaan asumiskulujen osuuden mediaaneja aineistossa, huomataan, että yhden aikuisen kotitalouksissa asumiseen kuluu 45 prosenttia. Suuruusluokka on samankaltainen kuin vuoden 2010 opiskelijatutkimuksessa, jossa korkeakouluopiskelijoiden keskimääräisistä menoista kului 47 prosenttia asumiseen (Saarenmaa, Saari & Virtanen 2010, 39). Tässä aineistossa yksinhuoltajien talouksissa asumiseen kuluu tuloista 43 prosenttia, useamman aikuisen talouksissa 24 prosenttia, ja useamman aikuisen ja vähintään yhden lapsen tai huollettavan talouksissa 28 prosenttia (mediaani aineistossa). Opiskelijat arvioivat, kuinka hyvin heidän kotitaloudessaan käytettävissä olevat varat olivat riittäneet viimeisen vuoden aikana (kuvio 13). Tyytyväisimpiä toimeentuloonsa olivat YAMK-opiskelijat ja opettajankoulutuksessa opiskelevat, kun taas nuorten koulutuksessa 21. Tarkastelusta on jätetty pois ne opiskelijat, jotka vastasivat ”en osaa sanoa” tai ”en halua vastata”. 22. Keskiarvojen perusteella asumismenoissa koulutustyyppien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä kaikkien muiden koulutustyyppien välillä, paitsi YAMK-opiskelijoiden ja opettajankoulutuksessa olevien välillä (AMK aikuiskoulutus vs. opettajankoulutus p=0,002; muut p<0,001). Muiden menojen suhteen kaikkien koulutustyyppien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä (AMK nuorten koulutus vs. AMK aikuiskoulutus p=0,001; muut p<0,001).
  • 32. Kuvio 12. Kotitalouden keskimääräiset tulot, asumismenot ja muut menot perhetyypeittäin, mediaani (euroa/kk).23 32 Kuvio 13. Kotitaloudessa käytettävissä olevien rahojen riittävyys koulutustyypeittäin, %.24 23. ja 24. Tarkastelusta on jätetty pois ne opiskelijat, jotka vastasivat ”en osaa sanoa” tai ”en halua vastata”.
  • 33. Kuvio 14. Kotitaloudessa käytettävissä olevien rahojen riittävyys perhetyypeittäin, %.25 AMK-tutkintoa suorittavat kokivat toimeentulonsa heikoimmaksi.26 Nuorten koulutuksessa opiskelevista vain kolmannes kokee tulleensa hyvin toimeen viimeisen vuoden aikana, kun YAMK-opiskelijoista näin ajattelee kuusi kymmenestä. Perhetyyppien välillä on eroja kokemuksissa rahojen riittävyydestä.27 Kotitaloudessa käytettävien varojen koetaan riittävän parhaiten niissä talouksissa, joissa on useampi aikuinen muttei lapsia tai huollettavia – 52 prosenttia heistä kokee tulleensa hyvin toimeen edellisen vuoden aikana (kuvio 14). Useamman aikuisen ja ainakin yhden lapsen tai huollettavan perheissä elävistä neljä kymmenestä on tyytyväisiä rahojen riittävyyteen. Toimeentulo koetaan heikommaksi yhden aikuisen talouksissa: kolmannes yksinasuvista ja viidennes yksinhuoltajista kokee, että rahat ovat riittäneet hyvin edellisen vuoden aikana. 25. Tarkastelusta on jätetty pois ne opiskelijat, jotka vastasivat ”en osaa sanoa” tai ”en halua vastata”. Virhemarginaalit: kotitaloudessa yksi aikuinen – ei huollettavia 4,3%, yksi aikuinen – huollettavia 6,7 %, useampi aikuinen – ei huollettavia 3,2 %, useampi aikuinen – huollettavia 2,6 %. 26. Keskiarvot: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 2,9, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 3,2, YAMK-tutkinto 3,7, opettajankoulutus 3,5. Ero on tilastollisesti merkitsevä (p<0,001) kaikkien muiden ryhmien paitsi YAMK-opiskelijoiden ja opettajankoulutuksessa opiskelevien välillä. 27. Keskiarvot: Kotitaloudessa yksi aikuinen, ei huollettavia 3,0; kotitaloudessa yksi aikuinen, huollettavia 2,8; kotitaloudessa useampi aikuinen, ei huollettavia 3,6; kotitaloudessa useampi aikuinen, huollettavia 3,3. Erot ovat tilastollisesti merkitseviä (p<0,001) kaikkien muiden ryhmien paitsi yhden aikuisen talouksien välillä. 33
  • 34. 4. Polku takaisin koulun penkille Aikuisopiskelijat ovat päätyneet hyvin eri polkuja pitkin nykyisten opintojensa pariin. Tämä kertoo toisaalta koulutustarjonnan monipuolisuudesta, toisaalta tutkittavan joukon heterogeenisuudesta. Aikuisiällä päädytään tekemään opintoja niin sairastumisen tai työttömyyden takia, kuin oppimisen ilosta elämän ruuhkavuosista selviämisen jälkeen. Tässä luvussa paneudutaan ensin siihen, millaisia aikuisopiskelijoiden koulutustaustat ovat. Tämän jälkeen tarkastellaan tarkemmin, mistä tietoa koulutuksesta on haettu ja millaisista syistä koulutukseen on hakeuduttu. Aiemmin suoritetut tutkinnot Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevat sekä aikuiskoulutuksen puolella AMK-tutkintoa opiskelevat eroavat jonkin verran koulutustaustoiltaan toisistaan (kuvio 15). Ylioppilastutkinnon suorittaneiden keskuudessa ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa sen suhteen, kumpaan koulutustyyppiin on hakeuduttu. Ammatillisesta koulutuksesta sen sijaan päädytään opiskelemaan useammin AMK-tutkintoa aikuiskoulutukseen kuin nuorten koulutukseen. Aikuiskoulutuksessa Kuvio 15. AMK-tutkintoa suorittavien perustutkinto-opiskelijoiden toisen asteen ja opistoasteen tutkinnot koulutustyypeittäin, %. 34 *ero tilastollisesti merkitsevä (p<0,001).
  • 35. Taulukko 6. Suoritetut korkeakoulututkinnot koulutustyypeittäin, %.28 AMK (nuorten AMK YAMK Opettajan­ koulutus) (aikuiskoulutus) (N=1196) koulutus (N=797) (N=1376) YO (ylempi) 6% 4% 3% 40% YO (alempi) 8% 2% 5% 6% YAMK 1% 0% 1% 10% AMK 17% 12% 92% 42% on myös enemmän opistotason suorittaneita opiskelijoita kuin nuorten koulutuksen puolella. Aikuiskoulutuksessa opiskelu aloitetaankin useammin juuri työelämässä olon jälkeen, jonne on siirrytty ammattitutkinto- tai opistotutkintopohjalta. Nuorten koulutukseen päätyvien polut ovat hajanaisempia ja heillä on useammin takanaan muita korkeakouluopintoja. Aiemmat korkeakoulutason tutkinnot ovat hieman yleisempiä nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa opiskelevilla aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa opiskeleviin verrattuna, vaikkakin molemmissa suhteellisen harvinaisia (taulukko 6). Suurin osa AMK-tutkintoa suorittavista aikuisopiskelijoista on siis opiskelemassa ensimmäistä korkeakoulututkintoaan. Nuorten koulutuksessa kuitenkin kuudennes on suorittanut jo toisen samantasoisen tutkinnon ammattikorkeakoulussa ennen nykyisiä opintojaan. Kun otetaan tarkasteluun myös YAMK- ja opettajankoulutus, näkyy eroja luonnollisesti vielä enemmän. YAMK-tutkintoa suoritetaan hyvin harvoin muulta kuin AMK-tutkintopohjalta. Tämä viestinee osaltaan siitä, etteivät siirtymäväylät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä ole kovin leveät tai ainakaan tunnettuja. Ammatilliseen opettajankoulutukseen päätyvillä taas monellakin on ylempi korkeakoulututkinto yli- (N=312) opistopuolelta suoritettuna. Ammatilliseen opettajankoulutukseen hakukriteerinä onkin ”sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakoulun tai ammatillisen oppilaitoksen opettajan virkaan tai toimeen” (Valtioneuvoston asetus ammatillisesta opettajankoulutuksesta 356/2003). Joka kymmenes AMK-opiskelijoista on tehnyt ennen opintojensa aloittamista opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suorittamatta tutkintoa (myös avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa)29. Vaikuttaakin siltä, että avointa korkeakoulua käytetään suhteellisen harvoin väylänä AMK-opintoihin tai tutkintoon johtavan koulutuksen korvaajana. Vastaajille annettiin mahdollisuus nimetä myös muita opintoja tai tutkintoja, joita he ovat suorittaneet. Osa vastaajista oli suorittanut useampia tutkintoja ammatillisessa koulutuksessa tai suorittanut lukiosta ainoastaan päättötodistuksen. Aikuiskoulutuksessa moni oli suorittanut myös erikoistumisopintoja. 28. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,4 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,6 %, YAMK-tutkinto 2,8 %, opettajankoulutus 5,5 %. 29. Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavista 8 prosenttia ja aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavista 10 prosenttia on suorittanut opintoja ammattikorkeakoulussa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa (ei tutkintoa). Nuorten koulutuksessa 12 prosentilla ja aikuiskoulutuksessa 13 prosentilla on opintoja yliopistossa tai avoimessa yliopistossa (ei tutkintoa). Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,4 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,6 %. 35
  • 36. Kuvio 16. Käytetyt tietolähteet opiskelupaikan valinnassa koulutustyypeittäin, %.30 36 Tiedon hakeminen koulutuksesta Syyt hakeutua opiskelemaan Hakeuduttaessa opiskelemaan ammattikorkeakouluun käytetään monipuolisesti eri tietolähteitä (kuvio 16). Huomattavaa kuitenkin on, että henkilökohtaisen opinto- ja uraohjauksen rooli on ollut tietolähteenä melko mitätön kaikissa koulutustyypeissä. TE-toimistojen ja uraohjauksen merkitys on hieman suurempi niiden kohdalla, jotka ovat hakeutuneet nuorten koulutukseen. Opettajankoulutukseen hakeudutaan muita koulutuksia useammin kuultujen kokemusten perusteella. YAMK-koulutukseen hakeutuville mainokset ja oppilaitoksen internetsivut ovat hieman merkityksellisempiä kuin muihin koulutuksiin päätyneille. Aikuisopiskelijoiden tavoittamisen kannalta siis toimivin kanava on oppilaitoksen omat internetsivut. Tämä on melko luonnollista, sillä kaikki tärkeä hakuinformaatio löytyy useimmiten niiden kautta. Suora opinto- ja uraohjaus ei näytä olevan enää aikuisiällä opintojaan aloittaville merkityksellistä, tai ainakaan se ei tavoita heitä. Vastaajia pyydettiin nimeämään kaksi keskeisintä syytä opiskelemaan hakeutumiselleen (kuvio 17). Syyt hakeutua opiskelemaan vaihtelevat melko paljon koulutustyypeittäin. AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa opiskeleville tärkeintä oli mahdollisuus kiinnostavampiin työtehtäviin ja tutkinnon saaminen. Nuorten koulutukseen hakeutuneille saattaakin olla hyvin syvälle iskostunut ajatus korkeakoulututkinnon välttämättömyydestä suomalaisilla työmarkkinoilla menestymiseen. Nuorten koulutuksessa myös kuudennes vastaajista on kertonut syyksi hakea opiskelemaan sen, että töitä ei ole ollut tarjolla. Muissa koulutustyypeissä vain muutama prosentti vastaajista on pitänyt tätä itselleen keskeisenä syynä. Nuorten koulutuksessa myös vaihtoehto ”Muu, mikä” valittiin muita koulutustyyppejä useammin. Kymmenen prosenttia heistä käytti tätä vaihtoehtoa. Tyypillisimpiä syitä olivat terveydelliset syyt ja esteet toimia vanhassa 30. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,4 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,6 %, YAMK-tutkinto 2,8 %, opettajankoulutus 5,5 %, kaikki 1,6 %.
  • 37. Kuvio 17. Keskeisimmät syyt hakeutua opiskelemaan koulutustyypeittäin, %.31 ammatissa. Lisäksi kiinnostus uudelle alalle, vanhan työn haittapuolet ja työllisyystilanne mainittiin syinä. AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksena opiskeleville selvästi keskeisimmät syyt lähteä opiskelemaan ovat olleet itsensä kehittäminen ja mahdollisuudet kiinnostavampiin työtehtäviin. Tämä ryhmä onkin ollut jo jonkin aikaa työelämässä ja uralla eteneminen voi tuntua houkuttelevalta. Muissa syissä mainittiin myös kokemusta itsensä kehittämisen pakosta tai alanvaihdosta työllisyyden tai sairauden vuoksi. Osalle uusi koulutus oli myös ”toinen mahdollisuus” päästä nuoruuden unelma-ammattiin. YAMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat ovat pääsääntöisesti tulleet koulutukseen kehittämään itseään ja omaa osaamistaan. Myös kiinnostavampiin työtehtäviin on paljon halukkaita. Vaikka ylempää korkeakoulututkintoa arvostetaankin usein suomalaisilla työmarkkinoilla korkealle, tutkinnon saaminen ei kuitenkaan ole YAMK-opiskelijoille kovin keskeinen syy koulutukseen hakeutumiselle. Sen 31. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,4 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,6 %, YAMK-tutkinto 2,8 %, opettajankoulutus 5,5 %, kaikki 1,6 %. sijaan palkkaukseen liittyvät asiat ilmenivät YAMK-opiskelijoilla hieman useammin ”Muu, mikä” -vastauksissa verrattuna toisiin koulutustyyppeihin. Opettajankoulutukseen hakeutuneista puolet on tullut hakemaan itselleen opettajankelpoisuutta. Lisäksi tyypillistä on ollut tulla kehittämään omaa osaamistaan ja itseään koulutuksen avulla. Opettajankoulutuksessa saattaakin olla sekä opettajan töitä tekeviä että niihin tehtäviin pyrkiviä. Vastaajilta kysyttiin myös syitä opiskella ammattikorkeakoulussa nykyisessä koulutuksessaan (kuvio 18). Tärkein syy opiskella juuri kyseisessä koulutuksessa on AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa opiskeleville työllisyysmahdollisuuksien parantaminen. Myös opettajankoulutukseen hakeudutaan usein tästä syystä mutta myös työtehtävissä suoriutumisen vuoksi. YAMK-tutkintoa suorittavat opiskelevat suoriutuakseen työtehtävissään nykyistä paremmin sekä sisältöjen kiinnostavuuden vuoksi. AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksena opiskeleville 37
  • 38. Kuvio 18. Syyt koulutusohjelman ja korkeakoulun valinnalle koulutustyypeittäin, %.32 38 32. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,4 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,6 %, YAMK-tutkinto 2,8 %, opettajankoulutus 5,5 %, kaikki 1,6 %.
  • 39. Taulukko 7. Syyt opintojen aloittamisen ajankohtaan (AMK-tutkintoa suorittavat ikäryhmittäin, %).33 25-29 30-34 35-39 40-49 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 50 vuotiaat ja vanhem- (N=465) (N=596) (N=424) (N=485) mat (N=165) Olin työelämässä 55 % 58 % 54 % 50 % 50 % En tiennyt aikaisemmin mitä 28 % 22 % 18 % 9% 5% 28 % 23 % 9% 7% 10 % 16 % 10 % 13 % 9% 8% Olin kotona perhesyistä 9% 13 % 16 % 10 % 1% En saanut aiemmin 15 % 8% 9% 6% 5% Olin sairaana 3% 4% 5% 6% 8% Armeija tai siviilipalvelus 1% 1% 0% 0% 0% haluan opiskella Opiskelin aikaisemmin muualla En halunnut muuttaa elintasoani haluamaani opiskelupaikkaa suosituin syy kyseisen koulutuksen valinnalle on ollut alan työkokemus ja sille sopivien taitojen omaaminen. Opettajankoulutukseen on muita koulutuksia useammin päädytty jonkun tahon suosittelemana. Kokonaisuudessaan taloudelliset syyt, kuten hyvä palkkataso, näyttävät olleen hyvin harvoin syynä koulutuksen valintaan. Opintojen aloittamisen ajankohta Koulutuspolitiikassa on käyty jo pitkään keskustelua aikuisiällä opiskelun luonteesta. Toisaalta keskustelussa ilmenee huoli välivuosista toisen asteen ja korkea-asteen opintojen välillä ja siitä, että Suomessa korkeakoulutuksesta valmistuvien keski-ikä on kovin korkea. Toisaalta taas on tunnustettu jatkuva osaamisen kehittämisen tarve ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia on pyritty monin tavoin lisäämään, jotta myös aikuisiällä oppiminen ja kehittyminen olisi mahdollista (esim. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011). Aikuisopiskelua on kuvailtu myös ”toisena mahdollisuutena” ihmiselle, jolla 33. Virhemarginaali: 4-4,7 %, 50 vuotta täyttäneiden ikäryhmällä 7,2 %. veri on alkanut vetää koulunpenkille vasta vanhemmalla iällä. Nuorten ja aikuisten AMK-koulutuksessa tyypillisin syy opintojen aloittamisen ajankohtaan on ollut työelämässä olo. 25–34-vuotiaista monet ovat opiskelleet myös muualla tai eivät ole aikaisemmin tienneet, mitä haluavat opiskella. 25–29-vuotiaissa on nähtävissä myös melko suuri osuus, joka olisi halunnut opiskella aiemmin mutta ei ole menestynyt opiskelijavalinnoissa (15 %). 28 prosenttia tuosta joukosta olisi myös saattanut aloittaa opintonsa aikaisemmassa vaiheessa, jos olisivat tienneet, mitä haluavat opiskella. 40-vuotiaat ja tätä vanhemmat aikuisopiskelijat käyttivät vastausvaihtoehtoa ”Muu syy” erittäin usein. Syiksi mainittiin usein työttömyys ja alan rasittavuus. Moni kertoi myös, että koulutusta ei ollut ennen tarjolla, tai he eivät tienneet kyseisestä koulutuksesta ja sen suorittamismahdollisuuksista työn ohella ennen. Monelle vanhemmalle henkilölle aikuisopiskelu ja ammattikorkeakoulut voivat edelleen olla hieman vieraita, minkä vuoksi osa 39
  • 40. AMK (nuorten koulutus) (N=797) AMK (aikuiskoulutus) (N=1376) YAMK (N=1196) Opettajankoulutus (N=312) Kaikki (N=3668) Taulukko 8. Syyt opintojen aloittamisen ajankohtaan koulutustyypeittäin, %.34 Olin työelämässä 51 % 57 % 51 % 42 % 53 % En tiennyt aikaisemmin mitä haluan opiskella 23 % 16 % 6% 3% 16 % Opiskelin aikaisemmin muualla 26 % 11 % 7% 13 % 15 % En halunnut muuttaa elintasoani 10 % 13 % 6% 3% 10 % Olin kotona perhesyistä 15 % 8% 6% 3% 10 % En saanut aiemmin haluamaani opiskelupaikkaa 11 % 8% 5% 14 % 9% Olin sairaana 7% 3% 1% 0% 4% Armeija tai siviilipalvelus 1% 0% 0% 0% 0% Kuvio 19. Koulutustyypin valintaan vaikuttaneet tekijät AMK-opiskelijoilla, %. 40 Ero tilastollisesti merkitsevä *p<0,001, **p=0,001. 34. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,4 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,6 %, YAMK-tutkinto 2,8 %, opettajankoulutus 5,5 %, kaikki 1,6 %.
  • 41. Kuvio 20. Koulutusohjelman maksuttomuuden tärkeys vastaajille ikäryhmittäin vertailtuna, %).35 kiinnostuneista ja mahdollisesti koulutusta tarvitsevista saattaa jättää vanhemmalla iällä hakeutumatta opiskelemaan. Koulutustyyppikohtaisessa vertailussa työssäkäynti näyttäytyy myös merkittävimpänä syynä opintojen alun ajankohtaan (taulukko 8). Nuorten koulutuksessa opiskelevista neljännes mainitsi syyksi, että oli opiskellut aiemmin muualla. Myös niiden osuus, jotka eivät ole tienneet, mitä haluavat opiskella, on tässä ryhmässä suurin (23 %). YAMK-tutkintoa opiskelevista monelle syy opintojen aloittamisajankohtaan oli ennen kaikkea työkokemus hakukriteereissä. Tätä ei ollut omana vastausvaihtoehtonaan, mutta se ilmeni avovastauksissa vaihtoehdossa ”Muu syy”. Opettajankoulutuksessa muissa syissä mainittiin pääasiassa se, että hetki tuntui vain juuri nyt sopivalta. Koulutustyypin valinta AMK-koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavilta aikuisopiskelijoilta kysyttiin syitä siihen, miksi he valitsivat juuri sen koulutustyypin, jossa opiskelevat (kuvio 19). Syyt koulutustyypin valinnassa eroavat selvästi nuorten koulutuksessa opiskelevien ja aikuiskoulutusta suorittavien välillä. Neljä vii- destä aikuiskoulutuksen opiskelijoista valitsi koulutustyyppinsä sillä perusteella, että se mahdollistaa hyvin työn ja opiskelun yhteensovittamisen. Nuorten koulutuksen valinneet taas ovat useammin päätyneet koulutustyyppiinsä siksi, että heille ei ole ollut tarjolla toisenlaista koulutustyyppiä (23 % vs. 6 %). Runsas kolmannes nuorten koulutusta suorittavista mainitsi syyksi koulutustyypin valintaan itselle sopivat hakukriteerit, aikuiskoulutuksessa opiskelevista näin vastasi puolestaan kuudennes. Nuorten koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa olevien vastaukset eroavat myös siinä, että nuorten koulutuksessa on enemmän opiskelijoita, jotka ovat valinneet koulutustyyppinsä kiinnostavien opiskelumuotojen perusteella. Samanhenkiset opiskelukaverit näyttävät merkitsevän nuorten koulutuksessa opiskeleville myös hieman enemmän kuin aikuiskoulutuksen opiskelijoille. Suhtautuminen koulutuksen maksullisuuteen Suomessa on perinteisesti arvotettu korkealle mahdollisuutta kouluttautua maksutta niin pitkälle kuin omat rahkeet riittävät. Aika ajoin käydään kuitenkin julkista keskustelua siitä, 35. Kun verrataan eri ikäluokkien vastausten keskiarvoja (tarkastelusta poistettu ”en osaa sanoa” -vastaukset), eroavat 25–29-vuotiaiden, 30–34-vuotiaiden sekä 50-vuotiaiden ja tätä vanhempien ikäluokat toisistaan, sekä 35–39-vuotiaiden ja 40–49-vuotiaiden vastanneiden ryhmästä (35–39-vuotiaat ja 40–49-vuotiaat vastanneet kysymykseen samankaltaisesti). Erot ovat tilastollisesti merkitseviä (p<0,001). 41
  • 42. käytetäänkö tutkintoon johtavaa maksutonta koulutusta ”ilmaisena täydennyskoulutusväylänä”, kun koulutustarjontaa pyritään kohdentamaan nuoremmille tai ensimmäistä koulutuspaikkaansa hakeville. Vastaajilta kysyttiin, kuinka tärkeä tekijä koulutuksen maksuttomuus oli koulutusohjelmaan hakeutumisen kannalta (kuvio 20). Vastaajat arvioivat maksuttomuuden olleen heille hyvin tärkeä syy. Ikäryhmittäin vastauksia vertailtaessa huomataan, että mitä nuorempi vastaaja on kyseessä, sitä tärkeämpi tekijä maksuttomuus on ollut. 25–29-vuotiaista vastaajista 42 ainoastaan 4 prosenttia kertoo, ettei maksuttomuus ollut heille lainkaan tai kovin tärkeää. Sitä vastoin 50-vuotiaille ja sitä vanhemmille vastaajille jo viidennekselle maksuttomuus ei ole ollut tärkeää. Iän myötä saavutettu korkeampi elintaso voi olla yksi syy tälle tulokselle. Toisaalta voidaan huomauttaa, että vastaajat suhteuttavat maksuttomuuden merkitystä siihen koulutusvalikoimaan, mitä tyypillisesti on tarjolla. Monet täydennyskoulutusvaihtoehdot ovat Suomessa maksullisuudesta huolimatta subventoituja, eikä aidosti korkeista koulutusmaksuista voida puhua kuin harvoin.
  • 43. 5. Aiemmin hankittu osaaminen Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ideana on tukea elinikäistä oppimista, vähentää päällekkäistä koulutusta ja nopeuttaa opintoja (esim. Opetusministeriö 2007). Aikuisopiskelijoista monelle on kertynyt vuosien varrella alan työkokemusta tai opintosuorituksia muualta. Tässä luvussa tarkastellaan aluksi, missä määrin hyväksilukuja haetaan ja saadaan sekä millaista aikaisempaa osaamista on luettu osaksi opintoja. Tämän jälkeen käsitellään vielä aikuisopiskelijoiden kokemuksia hyväksilukuprosessin sujuvuudesta. pyrkii tarjoamaan. Suomalaisessa järjestelmässä tällaisen osaamisen tunnustaminen tapahtuu usein ainoastaan formaalin koulutuksen kautta, mikä saattaa olla yksi syy koulutukseen hakeutumiseen. Niistä opiskelijoista, jotka hakevat hyväksilukuja, lähes kaikki ovat niitä myös saaneet (taulukko 9). Räikeitä eroja hyväksilukujen hakemisen määrän ja saamisen välillä ei näytä olevan, ja opintopisteitä myönnetään lähes yhtä paljon kuin niitä haetaan. Neljä prosenttia hyväksilukuja hakeneista ilmoittaa, ettei ole saanut aikaisempaa osaamistaan hyväksiluetuksi. Tyypillisimmin aikuisopiskelijat hakevat hyväksilukuja 1–30 opintopisteen edestä eli alle puolen vuoden opintojen verran. Tätä suurempaa opintopistemäärää on hakenut vain neljäsosa kaikista hyväksilukuja hakeneista. Alla olevassa kuviossa 21 näkyy, millaisista asioista opiskelijat ovat saaneet hyväksilukuja. Tarkasteluun on otettu ne opiskelijat, jotka ovat hakeneet hyväksilukuja ainakin jostakin aiemmin hankkimastaan osaamisesta. Tyypillisimmin hyväksilukuja on saatu työkokemuksesta (41 % hakeneista). Myös aikaisempia opintoja on saatu hyödynnettyä osana nykyisiä opintoja melko usein. Hyväksilukujen hakeminen ja saaminen Hyväksilukuja opintoihinsa hakee kaikista aikuisopiskelijoista 65 prosenttia. Hyväksilukujen hakeminen on yleisintä AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksena suorittavien keskuudessa, jossa 76 prosenttia on hakenut hyväksilukuja. Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavista 65 prosenttia, ja opettajankoulutuksessa opiskelevista 61 prosenttia on hakenut hyväksilukuja. Vähiten hyväksilukuja ovat hakeneet YAMK-opiskelijat (33 %).36 AMK-tutkintoa opiskelevilla näyttää siis olevan jo entuudestaan paljon sellaisia valmiuksia, mitä koulutus Taulukko 9. Kuinka monta opintopistettä hyväksilukuja on haettu ja saatu (% vastaajista, jotka ovat hakeneet hyväksilukuja (N=2324).37 Opintopisteet Hyväksilukuja hakeneet Hyväksilukuja saaneet - 4% 1–10 op 34 % 33 % 11–30 op 40 % 39 % 31–60 op 15 % 14 % 61– op 11 % 11 % 0p 36. Erot tilastollisesti merkitseviä kaikkien muiden koulutustyyppien, paitsi AMK-tutkintoa nuorten koulutuksena suorittavien ja opettajankoulutusta suorittavien välillä (p<0,001). 37. Virhemarginaali 2,0 %. 43
  • 44. Kuvio 21. Hyväksilukuja eri kokonaisuuksista saaneet (% vastaajista, jotka ovat hakeneet hyväksilukuja (N=2367).38 44 Kuvio 22. Hyväksilukuja työkokemuksesta saaneiden osuudet koulutustyypeittäin, %.39 38. Virhemarginaali 2,0 %. 39. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,4 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,6 %, YAMK-tutkinto 2,8 %, opettajankoulutus 5,5 %, kaikki 1,6 %.
  • 45. Kuvio 23. Tyytyväisyys hyväksilukuprosessin sujuvuuteen (% vastaajista, jotka ovat hakeneet hyväksilukuja (N=2307).40 Suurimmat erot eri koulutustyyppien välillä näkyvät hyväksiluvuissa työkokemuksen perusteella. Kuviosta 22 nähdään, että AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksessa suorittavilla työkokemuksen perusteella hyväksilukujen saaminen on selvästi yleisintä: 41 prosenttia heistä on saanut hyväksilukuja työkokemuksesta. Määrä on kaksinkertainen nuorten koulutuksen puolella työkokemuksesta hyväksilukuja saaneiden määrään nähden. YAMK- ja opettajankoulutuksessa hyväksilukuja on saatu työn perusteella verrattain vähän. Hyväksilukuprosessin sujuvuus Kaiken kaikkiaan aikuisopiskelijat ovat hyväksilukuprosesseihin hyvin tyytyväisiä. Kaikista hyväksilukuja hakeneista kaksi kolmasosaa on tyytyväisiä hyväksilukuprosessien sujuvuuteen ja vain 15 prosenttia on ollut tyytymättömiä. Vastaajilta kysyttiin myös, kohtasivatko he hyväksilukuprosessissa ongelmia. Ongelmia oli kohdannut 26 prosenttia hyväksilukuja hakeneista41, mitä voidaan pitää verrattain suurena määränä opiskelijoita. Nämä vastaajat olivat 40. Tarkastelusta on jätetty pois ne opiskelijat, jotka vastasivat ”en osaa sanoa”. Virhemarginaali 2,1 %. luonnollisesti myös tyytymättömimpiä hyväksilukuprosessin sujuvuuteen. Kun neljäsosa hyväksilukuja hakeneista kohtaa prosessissa ongelmia, voi arvella, että hyväksilukujärjestelmä on vielä hieman jäsentymätön. Vastaajat kertoivat avoimissa vastauksissaan monista erilaisista tilanteista, joissa ongelmia ilmeni. Tyypillisintä ovat opettajille epäselvät ja vaihtelevat käytännöt, kuinka hyväksilukuja myönnetään. Toiset opettajat myöntävät hyväksilukuja eri tavoin kuin toiset ja myös korvaavien tehtävien laajuuksissa on eroja. Osa epäili hyväksilukuja myönnettävän myös ”pärstäkertoimella”. Kokonaisuudessaan siis yhteisten pelisääntöjen puute tuntuu olevan hyvin suuri ongelma hyväksilukukäytänteissä. Hyväksilukuprosessi koettiin myös jähmeänä ja hitaana. Vastaajat kuvailivat, että paperit tulee kierrättää monen eri henkilön kautta, eikä selvyyttä välttämättä edes ole siitä, kenen hyväksiluvut kuuluisi myöntää. Hakemukset koettiin hankaliksi täyttää ja niiden käsittely hitaana. Joidenkin vastaajien mukaan hitaus käsittelyssä haittasi opintojen suunnitelmallista etenemistä. Useampi vastaaja kertoi myös hyväksilukuhakemusten katoamisista 41. Virhemarginaali 2,0 %. 45
  • 46. Taulukko 10. Aiemmin opitun osoittaminen ja ongelmat hyväksilukuprosessissa, %.42 Millä osoitit aiemmin oppimasi?  Todistus Kuulustelu Muu tai koe kirjallinen työ Muu Ei vaikeuksia hyväksilukuprosessissa 75 % 67 % 65 % 60 % Vaikeuksia hyväksilukuprosessissa 25 % 33 % 35 % 40 % N(100 %) 2153 336 551 164 hallinnon pyörteissä ja arvioi, että vähemmän vaivaa olisi maksanut suorittaa kurssit normaaliin tapaan. Tyypillisin tapa osoittaa aiemmin hankittu osaaminen on todistus tehdyistä opinnoista tai työstä. Tätä tapaa on käyttänyt 91 prosenttia hyväksilukuja hakeneista. Todistusten lisäksi jonkin verran käytetään kirjallisia töitä (23 %) ja kokeita (14 %) osaamisen tunnistamiseen. Muun syyn ilmoitti seitsemän prosenttia hyväksilukuja hakeneista. Mainittuja aikaisemmin hankitun osaamisen osoittamisen muotoja olivat pääsääntöisesti työnäytteet, luennot ja esitelmät sekä keskustelut. Hyväksilukuprosessiin liittyvät ongelmat ovat hieman tyypillisempiä silloin, kun aiemmin hankittu osaaminen todistetaan muilla tavoin kuin todistuksella (taulukko 10). 46 42. Erot tilastollisesti merkitseviä niiden välillä, jotka ovat kokeneet tai eivät ole kokeneet hankaluuksia hyväksilukuprosessissa. Todistus p=0,003, kuulustelu tai koe p=0,001, muu kirjallinen työ ja muu p<0,001.
  • 47. 6. Opiskelu ammattikorkeakoulussa Aikuisten opiskelua koskevassa luvussa käsitellään ensiksi opintojen etenemistä ja opintojen hidastumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tämän jälkeen paneudutaan siihen, millaiset opiskelumenetelmät koetaan tärkeiksi omassa oppimisessa sekä kuinka tyytyväisiä oman ammattikorkeakoulun opetukseen, ohjaukseen ja opetusjärjestelyihin ollaan. Luvun lopuksi tarkastellaan, millaisia valmiuksia koulutuksesta koetaan saatavan ja millaisia ajatuksia aikuisopiskelijoilla on koulutuksen kehittämisen suhteen. Opintojen eteneminen AMK-tutkintoon kuuluvat opinnot ovat laajuudeltaan 210–270 opintopistettä, ja niiden ohjeellinen suoritusaika on kolmesta neljään vuotta (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013c). Opinnot on mitoitettu siten, että niiden suorittaminen kokopäiväisesti tuottaisi noin 60 opintopistettä vuodessa. Kun tarkastellaan AMK-tutkintoa suorittavien aikuisten opintojen keskimääräistä etenemistä, voidaan todeta opintojen etenevän keskimäärin lähes suositellussa tahdissa. AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa tai aikuiskoulutuksessa opiskelevien välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa opintojen etenemisen suhteen: AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa opiskelevat ovat suorittaneet keskimäärin 50 opintopistettä (mediaani 47 op) ja aikuiskouluksessa opiskelevat 52 opintopistettä (mediaani 49 op) lukuvuodessa. YAMK-opintojen laajuus on 60–90 opintopistettä, ja opintojen suorittaminen kokopäi- Kuvio 24. Tyytyväisyys opintojen etenemiseen suhteessa omiin tavoitteisiin koulutustyypeittäin, %.43 43. Virhemarginaalit: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 3,5 %, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 2,7 %, YAMK-tutkinto 2,8 %, opettajankoulutus 5,7 %, kaikki 1,6 %. Tarkastelusta on jätetty pois ne opiskelijat, jotka vastasivat ”en osaa sanoa”. 47
  • 48. 48 väisesti opiskellen kestää vuodesta puoleentoista (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013c). Tässä aineistossa YAMK-opiskelijoilla keskimääräinen opintopistekertymä on vuodessa selvästi pienempi kuin AMK-opiskelijoilla, 23 opintopistettä (mediaani 20 op), mikä selittyy pitkälti opintojen suorittamisella työn ohessa. Ammatillinen opettajankoulutus on laajuudeltaan 60 op (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013c), ja ohjeellinen suoritusaika opinnoille on yhdestä kahteen vuotta (ks. esim. Tampereen ammattikorkeakoulu 2013). Opettajankoulutuksessa opiskeleville vastaajille on kertynyt keskimäärin 25 opintopistettä lukuvuodessa (mediaani 24 op). Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka tyytyväisiä he ovat opintojensa etenemiseen suhteessa omiin tavoitteisiinsa (kuvio 24). Aikuisopiskelijat ovat varsin tyytyväisiä opintojensa etenemiseen: 70 prosenttia koki olevansa tyytyväisiä. Tulos on samaa suuruusluokkaa kuin Lavikaisen (2010, 48) tutkimuksessa (64 % tyytyväisiä opintojensa etenemiseen). Koulutustyyppien välillä ei ole suuria eroja tyytyväisyydessä omien opintojen etenemiseen. Voidaan kuitenkin todeta, että nuorten koulutuksissa opiskelevat vaikuttavat olevan tarkastelluista ryhmistä tyytyväisimpiä: ero on tilastollisesti merkitsevä verrattaessa tyytyväisyyden keskiarvoja aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa suorittaviin sekä YAMK-tutkintoa suorittaviin opiskelijoihin.44 Myöskään koulutusalojen välillä ei ole havaittavissa kovin suuria eroja tyytyväisyydessä opintojen kulkuun. AMK- ja YAMK-tutkinto-opiskelijoiden kohdalla tyytyväisimpiä ovat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijat ja vähiten tyytyväisiä matkailu-, ravitsemisja talousalan sekä luonnontieteiden alan opiskelijat.45 Opintoja hidastavat tekijät Vastaajia, jotka olivat kokeneet opintojensa edenneen omia tavoitteitaan hitaammin, pyydettiin valitsemaan neljä tärkeintä opintoja hi- dastanutta tekijää (taulukko 11). Selvästi keskeisin aikuisopiskelijoiden opintoja hidastava tekijä on työssäkäynti – runsas neljännes aikuisopiskelijoista on kokenut opintojen edenneen tavoitettaan hitaammin työssäkäynnin takia. Eri koulutustyyppien välillä on kuitenkin selkeitä eroja työssäkäynnin suhteen: nuorten koulutuksessa opiskelevista 14 prosenttia on edennyt opinnoissaan hitaammin työssäkäynnin vuoksi, kun vastaava osuus aikuiskoulutuksessa opiskelevista ja opettajankoulutusta suorittavista on noin kolmannes opiskelijoista. YAMK-opiskelijoista neljä kymmenestä on edennyt hitaammin opinnoissa töidensä takia. Toiseksi eniten aikuisopiskelijoiden opintoja ovat hidastaneet perhesyyt – erityisesti YAMK-tutkintoa suorittavilla, joista noin neljännes kokee perhesyiden vaikuttaneen opintojen etenemiseen. Mielenkiintoista on, että aikaisemmissa ammattikorkeakouluopiskelijoita koskevissa tutkimuksissa havaittu ensisijainen opintojen etenemistä hidastava syy, heikko opiskelumotivaatio, on aikuisopiskelijoiden keskuudessa vähäisempää. Sekä Lavikaisen (2010, 51) että Markkulan (2006, 61) tutkimuksissa noin neljännes ammattikorkeakouluopiskelijoista koki heikon opiskelumotivaation haitanneen opintojensa etenemistä, kun tämän tutkimuksen perusteella kaikista aikuisopiskelijoista näin kokee harvempi kuin joka kymmenes. Opintojen hidastumista kartoittavassa kysymyksessä vastaajilla oli mahdollisuus myös valita ”Muu, mikä” -vastausvaihtoehto, ja seitsemän prosenttia vastaajista jätti avovastauksen kysymykseen. Avovastauksissa tulevat esille monet strukturoiduissakin vastausvaihtoehdoissa olevat opintojen hidastumisen syyt, erityisesti työhön, perheeseen ja koulutuksen järjestelyihin liittyvät syyt. Omaan työhön liittyvissä kommenteissa painottuvat työn vaativuus ja määrä: ”Työ vie mehut. Virta ei riitä opiskeluun.” 44. Keskiarvot: AMK-tutkinto (nuorten koulutus) 4,0, AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) 3,8, YAMK-tutkinto 3,8, opettajankoulutus 3,9. Ero on tilastollisesti merkitsevä AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa suorittavien ja AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksessa suorittavien välillä (p<0,001) sekä AMK-tutkintoa nuorten koulutuksessa suorittavien ja YAMK-tutkintoa suorittavien välillä (p<0,001). 45. Keskiarvot: Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 3,9, matkailu-, ravitsemis- ja talousala 3,7, luonnontieteiden ala 3,5. Ero on tilastollisesti merkitsevä sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalan välillä (p=0,029) sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ja luonnontieteiden alan välillä (p=0,017).
  • 49. Taulukko 11. Opintoja hidastavat tekijät koulutustyypeittäin (osuus vastaajista, jotka kokevat eri te- AMK (nuorten koulutus) AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) YAMKtutkinto Opettajankoulutus Kaikki kijöiden hidastaneen opintojen etenemistä, %). Työssäkäynti (p<0,001)* 14 % 30 % 41 % 31 % 27 % Perhesyyt (p<0,001)* 11 % 16 % 23 % 13 % 16 % Opintojen vaativuus/työläys (p<0,001)* 8% 11 % 16 % 11 % 11 % Opetussuunnitelman joustamattomuus (p<0,001)* 13 % 10 % 6% 1% 9% Kurssien yhteensovittamisen hankaluus (p<0,001)* 10 % 12 % 4% 3% 9% Heikko opiskelumotivaatio (p<0,001)* 10 % 5% 6% 9% 7% Sairaus (p=0,005)* 8% 8% 6% 3% 7% Toimeentulovaikeudet (p<0,001)* 10 % 6% 1% 1% 6% Puutteellinen opintojen ohjaus (p<0,001)* 4% 7% 7% 2% 6% Puutteet opiskelutaidoissa (p<0,001)* 6% 6% 3% 3% 5% Heikko opetuksen taso 5% 6% 4% 3% 5% Epäselvyydet opintojen korvaavuuksissa (p<0,001)* 5% 6% 1% 4% 5% Epäselvyydet kurssien ja/tai tutkinnon tavoitteissa 4% 3% 5% 6% 4% Vapaa-ajan toiminta (esim. harrastukset) (p<0,001)* 3% 3% 7% 6% 4% Sopivien harjoittelupaikkojen puuttuminen (p<0,001)* 6% 3% 1% 3% 4% Puutteelliset pohjatiedot (p<0,001)* 3% 2% 0% 0% 2% Työskentelyvälineiden ja/tai opiskelumateriaalien heik­ 2% 2% 1% 1% 2% Aktiivisuus opiskelijajärjestöissä 1% 0% 0% 0% 0% N(100%) 797 1376 1196 312 3668 *Koulutustyypit, joiden opiskelijat ovat vastanneet väittämään samansuuntaisesti, on luokiteltu ryhmiksi. Ryhmien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä. ko saatavuus Suurin osuus opiskelijoita, joiden opinnot ovat hidastuneet Toiseksi suurin osuus opiskelijoita, joiden opinnot ovat hidastuneet Kolmanneksi suurin osuus opiskelijoita, joiden opinnot ovat hidastuneet Pienin osuus opiskelijoita, joiden opinnot ovat hidastuneet 49
  • 50. Taulukko 12. Opintoja hidastavat tekijät koulutusaloittain (osuus tutkinto-opiskelijoista, jotka ko- Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala kevat eri tekijöiden hidastaneen opintojen etenemistä, %). Työssäkäynti (p<0,001)* 17 % 24 % 34 % 37 % 34 % 29 % 26 % 38 % Perhesyyt 14 % 17 % 17 % 12 % 19 % 11 % 18 % 22 % Opintojen vaativuus/työläys 16 % 11 % 12 % 18 % 12 % 16 % 12 % 16 % Opetussuunnitelman joustamattomuus (p=0,015)* 4% 11 % 7% 9% 8% 4% 11 % 9% Kurssien yhteensovittamisen hankaluus (p=0,037)* 4% 11 % 10 % 17 % 9% 5% 6% 9% Heikko opiskelumotivaatio (p<0,001)* 8% 7% 7% 16 % 8% 15 % 3% 10 % Sairaus 8% 12 % 8% 2% 6% 9% 6% 6% Puutteellinen opintojen ohjaus 2% 9% 6% 6% 6% 7% 7% 5% Heikko opetuksen taso (p<0,001)* 2% 9% 5% 7% 8% 6% 3% 3% Toimeentulovaikeudet 3% 8% 4% 6% 5% 5% 5% 5% Puutteet opiskelutaidoissa (p<0,001)* 11 % 10 % 4% 12 % 6% 11 % 3% 3% Vapaa-ajan toiminta (esim. harrastukset) (p=0,009)* 7% 3% 5% 2% 6% 8% 3% 5% Epäselvyydet opintojen korvaavuuksissa (p<0,001)* 4% 10 % 2% 1% 5% 3% 3% 8% Epäselvyydet kurssien ja/tai tutkinnon tavoitteissa 5% 10 % 3% 8% 4% 2% 4% 9% Sopivien harjoittelupaikkojen puuttuminen 5% 2% 2% 6% 4% 1% 3% 4% Puutteelliset pohjatiedot (p=0,004)* 5% 3% 2% 4% 3% 3% 1% 0% Työskentelyvälineiden ja/tai opiskelumateriaalien heik­ 2% 3% 2% 1% 2% 1% 2% 1% Aktiivisuus opiskelijajärjestöissä 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% N (100 %) 98 229 762 93 698 158 1060 249 *Koulutusalat, joiden opiskelijat ovat vastanneet väittämään samansuuntaisesti, on luokiteltu ryhmiksi. Ryhmien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä. 50 (p<0,001)* ko saatavuus
  • 51. Suurin osuus opiskelijoita, joiden opinnot ovat hidastuneet Toiseksi suurin osuus opiskelijoita, joiden opinnot ovat hidastuneet Kolmanneksi suurin osuus opiskelijoita, joiden opinnot ovat hidastuneet Myös työttömyys tai toisaalta aloittaminen uudessa työssä on osalla hidastanut opintojen kulkua. Perheen takia opinnot ovat hidastuneet muun muassa vanhempainvapaiden, eroprosessien tai läheisten sairauksien takia. Myös asumisen ja opiskelun eri paikkakunnilla on koettu hankaloittavan opiskelua. Koulutuksen järjestelyihin liittyvät syyt koskevat avovas­ tauksissa useimmiten puutteita opetustarjonnassa: esimerkiksi opintojaksoja ei koeta olleen tarjolla riittävästi: ”Kursseja ei ole tarjolla tarpeeksi. Vaikka haalin ”ylimääräisiä” kursseja niin lukujärjestys ei täyty ainakaan oman yksikön tarjonnalla. Täydet 8-16 päivät harvinaisia enää kolmannella vuodella.” Osalla opiskelijoista opintoja koskevat pulmat ovat liittyneet erityisesti opinnäytetöiden tekemiseen. Kielivaikeudet, jotka tulevat esille kansainvälisten opiskelijoiden vastauksissa, ovat vaikeuttaneet esimerkiksi harjoittelupaikkojen löytämistä. Myös ylipäätään sopeutuminen opiskeluun uudessa ympäristössä on tuottanut hankaluuksia: ”I had studied in different teaching environment in home country and i am not provided extra coaching to get familiar with Finnish teaching methods and how to study independently by using and searching online study material and sovling assignments to a report form, which I should have trained to adjust.” Muita mainittuja opintoja hidastaneita syitä ovat samanaikaisesti suoritettavat opinnot muualla, luottamustehtävät sekä kiusaaminen. Taulukossa 12 on esitetty vielä opintojen hidastumisen syyt tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa koulutusaloittain. Tilastollisesti merkitseviä eroja koulutusalojen välillä löytyy useammankin opintoja hidastavan tekijän suhteen, joskin osittain erot ovat varsin pieniä. Työssäkäynnin suhteen erot ääripäiden välillä ovat varsin selkeät: matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, luonnontieteiden alalla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla runsas kolmannes kokee työssäkäynnin vaikuttaneen opintojen kulkuun, kun taas humanistisella ja kasvatusalalla näin kokee vajaa viidennes. Opiskelijoilta kysyttiin myös, ovatko he harkinneet opintojensa keskeyttämistä. Kolme neljästä aikuisopiskelijasta ei ole harkinnut koskaan tai juuri lainkaan opintojen keskeyttämistä (kuvio 25). Opettajankoulutuksessa opiskelevat ovat muita useammin aikeissa jatkaa opintojaan, kun taas AMK-tutkintoa aikuiskoulutuksessa opiskelevat ovat hieman useammin harkinneet opintojen keskeyttämistä.46 Koulutusalojen välillä ei ilmene tilastollisesti merkitseviä eroja opintojen keskeyttämisaikomusten suhteen. Opetus- ja opiskelumenetelmien merkitys Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka tärkeinä he pitävät erilaisia opetus- ja opiskelumenetelmiä oman oppimisensa kannalta. Merkittävimpinä pidetään oppitunteja ja luentoja, 46. Ero on tilastollisesti merkitsevä muiden paitsi AMK-tutkintoa nuorten koultuksessa suorittavien ja YAMK-tutkintoa suorittavien välillä (p<0,001). 51
  • 52. Kuvio 25. Opintojen keskeyttämisen harkitseminen koulutustyypeittäin, %. 52 itsenäistä opiskelua, käytännön harjoituksia ja harjoittelua (taulukko 13). Markkulan (2006, 55) tutkimuksessa AMK-tutkintoa suorittavien opiskelijoiden kokemus itselle tärkeistä opiskelumenetelmistä on hyvin samankaltainen: tärkeimmiksi nostetaan niin ikään perinteiset menetelmät, oppitunnit ja luennot sekä itsenäinen opiskelu, ja harjoittelu koetaan kolmanneksi tärkeimmäksi menetelmäksi. Koulutustyypeittäin arvostetaan erilaisia opetus- ja opiskelumenetelmiä hieman eri tavalla. Nuorten koulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavien keskuudessa käytännön harjoitusten ja harjoittelun merkitys korostuu enemmän kuin muissa koulutustyypeissä, mikä selittynee vähäisemmällä oman alan työkokemuksella: esimerkiksi YAMK-tutkintoa suorittavilla on jo pääsyvaatimuksena koulutukseen vähintään kolmen vuoden työkokemus (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013c). Muissa koulutuksissa puolestaan painottuvat enemmän itsenäinen työskentely, monimuoto-opetus sekä verkko-opiskelu. Kysymyksessä opetus- ja opiskelumenetelmien tärkeydestä oli valittavana myös ”Muu, mikä” -vastausvaihtoehto, johon vastasi kolme prosenttia vastaajista. Maininnat muista tärkeistä menetelmistä koskivat pääsääntöisesti opiskelua ja reflektointia yhdessä kurssikavereiden kanssa, henkilökohtaista opetusta, asiantuntijaluentoja sekä vaihto-opiskelua. Taulukosta 14 huomataan, että opetus- ja opiskelumenetelmien tärkeys painottuu hieman eri tavoin eri koulutusalojen tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa. Oppitunnit ja luennot ovat tärkeimpiä humanistisella ja kasvatusalalla, luonnonvara- ja ympäristöalalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Itsenäisen opiskelun merkitys painottuu taas eniten yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Käytännön harjoitusten merkitys on keskeisin kulttuurialalla ja luonnontieteiden alalla, harjoittelu puolestaan sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, humanistisella ja kasvatusalalla sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla.
  • 53. Taulukko 13. Eri opetus- ja opiskelumenetelmien tärkeys opiskelijalle koulutustyypeittäin (osuus vas- AMK (nuorten koulutus) N (100%) AMK-tutkinto (aikuiskoulutus) N (100%) YAMK-tutkinto N (100%) Opettajankoulutus N (100%) Kaikki N (100%) taajista, jotka pitävät menetelmää erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä, %.)47 76 % 793 73 % 1353 75 % 1183 65 % 291 73 % 3609 65 % 792 75 % 1363 80 % 1188 74 % 306 72 % 3635 82 % 724 63 % 1084 59 % 626 65 % 234 69 % 2861 Harjoittelu (p<0,001) 79 % 698 58 % 1025 26 % 291 64 % 281 64 % 2631 Monimuoto-opetus (osin 33 % 620 66 % 1229 69 % 968 67 % 267 58 % 3090 Koulutustyypit, joiden opiskelijat ovat vastanneet väittämään samansuuntaisesti, on luokiteltu ryhmiksi. Ryhmien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä. Oppitunnit ja luennot (p=0,001) Itsenäinen opiskelu (p<0,001) Käytännön harjoitukset (esim. laboratoriotyöt) (p<0,001) verkossa, osin lähiopis­ 53 keluna) (p<0,001) Opinnäytetyön teko 54 % 485 49 % 863 69 % 1049 31 % 168 53 % 2399 27 % 663 60 % 1246 58 % 951 60 % 275 50 % 3171 50 % 789 40 % 1320 56 % 1162 66 % 305 48 % 3564 47 % 669 35 % 989 58 % 751 44 % 196 43 % 2691 50 % 640 29 % 886 43 % 570 46 % 165 39 % 2261 (p<0,001) Verkko-opiskelu (p<0,001) Pienryhmätyöskentely (p<0,001) Opiskelu projekteissa tai kehittämishankkeissa (p<0,001) Yritysvierailut, ekskursiot (p<0,001) Suurin osuus opiskelijoita, jotka kokevat menetelmän tärkeäksi Toiseksi suurin osuus opiskelijoita, jotka kokevat menetelmän tärkeäksi Kolmanneksi suurin osuus opiskelijoita, jotka kokevat menetelmän tärkeäksi Pienin osuus opiskelijoita, jotka kokevat menetelmän tärkeäksi 47. Tarkastelusta on jätetty pois ne opiskelijat, jotka vastasivat ”en osaa sanoa” tai ”ei ole tarjolla koulutuksessani”.