Aarresaari-verkoston 2015 keräämän tohtoriuraseurannan tuloksia. Kyselyssä oli mukana oli 12 yliopistoa. Kohderyhmä 2012-2013 valmistuneet.

1. Tavoitteidensa
mukaisella työuralla
Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015,
vuosina 2012–2013 valmistuneet
Juha Sainio & Eric Carver

2. Aarresaari.net/uraseuranta
Sivuilta tietoa aineistoista ja
linkit yliopistojen ura- ja
rekrytointipalvelujen sivuille.
Jaa, keskustele
#uraseurannat
#aarresaariverkosto
Laajempi raportti
tohtoriuraseurannan
tuloksista julkaistaan
1.6.2016 osoitteessa
aarresaari.net/uraseurannat.

3. Kaikki yliopistot mukana*
Aarresaari on yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden verkosto.
* Tohtoriuraseurannassa oli syksyllä 2015 mukana 12 yliopistoa.
Aarresaari-verkostoon kuuluvat kaikki yliopistot
Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta. Taideyliopisto
liittyi Aarresaari-verkostoon vuoden 2016 alussa.

4. Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta
• Toteutetaan joka toinen vuosi.
• Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon suorittaneet.
• Tilastoaineistoa vuosina 2004-2013 tohtoroituneista.
• Lähes kaikki yliopistot ovat olleet mukana koko ajan.
• Kyselyjen vastausprosentit ovat vaihdelleet yliopistoittain 30 ja 86 välillä.
Vastausprosentteja
5704-05
tohtoroituneet
5206-07
tohtoroituneet
4908-09
tohtoroituneet
4710-11
tohtoroituneet
4912-13
tohtoroituneet

5. Syksyllä 2015 kyselyyn vastasi
1604
2012-2013
väitellyttä tohtoria
48%
kaikista Suomen
yliopistoista ko. vuosina
valmistuneista.

6. Koulutus kannattaa, mutta
tohtorien työllistyminen on
muuttunut haasteellisemmaksi.

7. Työvoima (työlliset + työttömät) 15-64-vuotiaat 2002 – 2014
13690
24617
0
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
60 000
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Diplomi-insinööri
Ekonomi, ylempi kk
Filosofian maist.(hum.)
Kasvatustieteiden maist.
Filosofian maist. (luonnont.ala)
Valtiot./yhteiskuntatiet. maist.
Tohtori
Lääkäri
Oikeustieteen kand.
Lastentarhanopettaja
Agronomi, maa- ja metsät. maist.
Teologian koulutus (yl.
korkeakoul.tutk.)
Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto. Akava.

8. Työttömien osuudet työvoimasta 2003 – 2015 (15-64-vuotiaat)
2,3%
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Filosofian maist.(hum.)
Filosofian maist. (luonnont.ala)
Valtiot./yhteiskuntatiet. maist.
Ekonomi, ylempi kk
Teologian koulutus (yl. korkeakoul.tutk.)
Agronomi, maa- ja metsät. maist.
Diplomi-insinööri
Tohtori
Kasvatustieteiden maist.
Oikeustieteen kand.
Lastentarhanopettaja
Lääkäri
4,2%
0,7%
3%
3,8%
5,3%
5,4%
6,3%
6,5%
7,9%
9,0%
1,7%
3,6%
Tilanne v. 2015
(12 kk keskiarvo)
Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto.
12kk keskiarvo työttömien työhakijoiden määrästä. Akava.

9. Työttömyyden kesto 1/2013–1/2016
Tilanne
tammikuun
lopussa
vuosittain
Lähde: Työ- ja
elinkeino-
ministeriö.
Akava
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste
Tutkijakoulutusaste
Muut kuin korkeakoulutetut
42
37
34
32
37
33
29
26
36
34
27
24
38
33
30
27
22
22
22
21
22
20
19
17
19
18
17
15
22
21
21
20
17
18
20
19
19
21
22
21
17
20
20
20
15
16
18
18
19
23
25
29
21
27
30
35
27
29
37
41
25
29
30
35
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
2013
2014
2015
2016
2013
2014
2015
2016
2013
2014
2015
2016
2013
2014
2015
2016
%
0–12 vkoa 13–26 vkoa 27–52 vkoa Yli vuoden

10. Työttömien osuudet työvoimasta 2003 – 2015, %
8,9
12,5
4,5
7,0
4,3
6,8
2,7
4,7
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Kaikki työttömät Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkija-aste
*Laskelmassa työttömien
työnhakijoiden määrää
tarkasteluvuonna
verrataan kyseisen
koulutusasteen tutkinnon
suorittaneen työvoiman
kokonaismäärään
edellisvuoden lopussa.
Työttömien määränä
käytetään
vuosikeskiarvoa, joka on
laskettu työministeriön
työnvälitystilaston
kuukausitiedoista.
Mukana ei lomautettuja.
Työvoiman määrä
perustuu
Tilastokeskuksen
koulutusrekisterin
tietoihin.
Tutkija-aste:
tohtori ja lisensiaatti
Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto. 12kk keskiarvo työttömien työhakijoiden määrästä. Akava.

11. Tohtorit työllistyvät yhä
vähän yrityksiin.

12. Mille sektorille tohtorit työllistyvät?
Tilanne 2-3 vuotta
valmistumisesta
Yliopisto Yksityinen
yritys
Valtio Kunta 3 .sektori* Yhteensä
2012-2013
tohtoroituneet 39,0 24,9 7,7 18,7 7,7 98
2010-2011 tohtoroituneet 42,1 22,3 10,1 17,4 5,9 97,8
2008-2009 tohtoroituneet 36,0 21,8 12,4 19,4 6,7 96,3
2006-2007 tohtoroituneet 36,7 22,7 12,7 19,8 6,2 98,1
*järjestö, säätiö tai vastaava, itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai yhteisö

13. Yrityksiin työllistyneiden osuuksia
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
50%
s. 2015s. 2013s. 2011s. 2009
Teknillistieteellinen
Luonnontieteellinen
Lääketieteellinen
Humanistinen
Kauppatieteellinen
Yhteiskuntatieteellinen
Kasvatustieteellinen
Terveystieteiden
Maatalous-metsätieteellinen

14. Tohtorit ovat sijoittuneet aiempaa
useammin tehtäviin, jotka liittyvät
heidän väitöskirjansa teemaan tai
aiheeseen.
Samalla myös yhä useampi tohtori
kokee olevansa täysin tavoitteidensa
mukaisella työuralla.

15. Pääasiallinen työtehtävä
Tilanne 2-3 vuotta
valmistumisesta
1 2 3 4 5 6 7
Total
2012-2013
tohtoroituneet
41,5 12,3 2,4 7,2 4,2 12,6 11,9 92,1
2010-2011 tohtoroituneet 43,6 13,9 3,6 6,6 3,3 10,1 11,4 92,5
2008-2009 tohtoroituneet 42,5 13,4 3,3 7,4 3,5 12,3 11,0 93,4
2006-2007 tohtoroituneet 39,7 14,7 3,2 8,9 3,8 10,5 11,2 92,0
1 = Tutkimus 4 = Johto- ja esimiestehtävät 6 = Asiakastyö/potilastyö
2 = Opetus tai kasvatus 5 = Konsultointi tai koulutus 7 = Suunnittelu- ja kehitystehtävät
3 = Hallintotehtävät

16. Liittyykö nykyinen työ väitöskirjan
teemaan tai aiheeseen?
12-13
tohtoroituneet
10-11
tohtoroituneet
08-09
tohtoroituneet
06-07
tohtoroituneet
Kyllä,
kokonaan
29 % 22 % 19 % 18 %
Kyllä, osittain
49 % 54 % 55 % 55 %
Ei
22 % 25 % 27 % 27 %

17. Tavoitteidensa mukaisella työuralla / arvio
työn vaativuustasosta suhteessa
koulutukseen
12-13
tohtoroituneet
Työ vastaa
hyvin
koulutustasoa
Työn
vaativuustaso on
koulutustasoa
hieman
alhaisempi
Työn
vaativuustaso on
koulutustasoa
selvästi
alhaisempi
Ei osaa
sanoa
Kyllä, kokonaan 85 % 11 % 2 % 2 %
Kyllä, osittain 65 % 23 % 9 % 3 %
Ei 40 % 26 % 33 % 2 %
Ei osaa sanoa 55 % 23 % 10 % 13 %

18. Tavoitteidensa mukaisella työuralla / onko
tohtorin tutkinto ollut vaatimuksena nyk.
työhön
12-13 tohtoroituneet
Kyllä, pätevyys-
vaatimuksena
Kyllä, mutta ei
pätevyys-
vaatimuksena Ei Ei osaa sanoa
Kyllä, kokonaan
45 % 12 % 34 % 10 %
Kyllä, osittain
38 % 13 % 41 % 8 %
Ei 25 % 13 % 57 % 5 %
Ei osaa sanoa
39 % 7 % 46 % 8 %

19. Osaamisnäkökulma
tohtorikoulutuksessa
Tyytyväisyys tohtorin tutkintoon, kaikki vastaajat (keskiarvo)
N 1565 1564 1550 1559 1559
keskihajonta 1,203 1,204 1,218 1,339 1,296
4,53 4,32 4,25 4 3,89
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
4,5
5
5,5
6
Tutkimusalaan liittyvä
sisällöllinen osaaminen
Metodologiaan ja
tutkimusmenetelmiin
liittyvä osaaminen
Asiantuntijuus Tutkimusetiikka Tieteellisen viestinnän
taidot
Opinnoissa
keskityttiin riittävästi
seuraaviin osa-
alueisiin
Vastausasteikko:
1 täysin eri mieltä –
6 täysin samaa
mieltä

20. 5,3 5,3 4,91 4,8
3,88 3,61
0
1
2
3
4
5
6
Substanssiosaamisen
tarve nykyisessä
työssä
Vuorovaikutustaitojen
tarve nykyisessä
työssä
Tutkimusosaamisen
tarve nykyisessä
työssä
Organisointiosaamisen
tarve nykyisessä
työssä
Opetusosaamisen
tarve nykyisessä
työssä
Johtamisen ja hallinto-
osaamisen tarve
nykyisessä työssä
Mitä osaamista tohtorit tarvitsevat
työssään?
kaikki vastaajat, keskiarvo
N 1468 1475 1477 1470 1473 1471
keskihajonta 1,063 0,934 1,369 1,27 1,558 1,486
Vastausasteikko:
1 ei lainkaan –
6 erittäin paljon

21. 0
32
6
16
65
41
78
60
6
4
16
20
6
86
4
19
146
91
175
66
7
4
44
18
19
97
31
27
149
89
208
76
40
9
88
35
77
157
78
59
228
117
264
109
140
33
183
77
166
94
243
131
176
65
162
92
314
122
288
157
702
38
601
250
201
102
78
100
460
333
347
194
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
T: Tutkimusosaamisen tarve nykyisessä työssä
E: Tutkimusosaamisen tarve nykyisessä työssä
T: Substanssiosaamisen tarve nykyisessä työssä
E: Substanssiosaamisen tarve nykyisessä työssä
T: Opetusosaamisen tarve nykyisessä työssä
E: Opetusosaamisen tarve nykyisessä työssä
T: Johtamisen ja hallinto-osaamisen tarve nykyisessä työssä
E. Johtamisen ja hallinto-osaamisen tarve nykyisessä työssä
T: Vuorovaikutustaitojen tarve nykyisessä työssä
E. Vuorovaikutustaitojen tarve nykyisessä työssä
T: Organisointiosaamisen tarve nykyisessä työssä
E. Organisointiosaamisen tarve nykyisessä työssä
Arvioi kuinka paljon tarvitset työssäsi seuraavia
osaamisalueita?
(T, työhön kuulu tutkimusta, E, työhön ei kuulu
tutkimusta),
kaikki vastaajat, vastausten jakauma
Ei lainkaan 2 3 4 5 Erittäin paljon
Tutkimustyötä tekevillä
korostuu
tutkimusosaamisen
tarpeen lisäksi
substanssi-osaamisen
ja opetusosaamisen
merkitys.
Vastaajilla, joiden
työhön ei kuulu
tutkimusta, korostuu
vuorovaikutustaitojen ja
johtamisosaamis- ja
hallinto-osaamisen
merkitys.
Se kuuluuko tohtorin
työtehtäviin tutkimus
vai ei, on tärkeämpi
osaamistarpeisiin
vaikuttava tekijä kuin
se, millä
työnantajasektorilla
vastaaja työskentelee.

22. 5,43
4,99
4,92
4,92
4,86
4,68
4,49
4,19
4,16
4,13
3,99
3,84
3,54
3,52
3,50
3,25
0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00
Akateeminen kirjoittaminen
Esiintymistaidot
Kansainväliset kontaktit
Rahoituksen hakeminen
Vuorovaikutustaidot
Projektiosaaminen
Tieteellisten tulosten popularisointi
Tieto- ja viestintäteknologiset taidot
Opetustaidot
Urasuunnittelu
Johtamistaitodot
Tutkimustulosten kaupallistaminen
Työnhakuvalmennus
IPR-osaaminen (immateriaalioikeudet)
Liiketoimintaosaaminen
Yrittäjyys
Mitä osa-alueita tohtorikoulutuksessa tulisi
huomioida? Kaikki vastaajat, keskiarvo
Vastausasteikko:
1 ei lainkaan –
6 erittäin paljon

23. Tohtorinkoulutuksen kehittäminen
osaamisnäkökulmasta
• Tohtorien työn kannalta keskeisiä osaamisalueita ovat kaikilla työnantajasektoreilla
substanssiosaaminen, vuorovaikutusosaaminen ja organisointitaidot.
• Tutkimusosaaminen on erittäin tärkeää kaikille niille, joihin työhön kuuluu tutkimus,
mikä on selkeä enemmistö tohtoreista.
• Opetusosaamisen kehittämiseen tulisi olla mahdollisuuksia tohtorikoulutuksen
aikana, sillä sen merkitys yliopistossa ja kuntasektorilla (ml. Ammattikorkeakoulut)
työskenteleville tohtoreille on keskeinen.
• Tohtorikoulutuksessa tulee yleisesti panostaa akateemiseen kirjoittamiseen,
esiintymistaitoihin, kansainvälisten kontaktien kehittymiseen, rahoituksen
hakemisen osaamiseen, projektiosaamiseen, tieteellisten taitojen popularisointiin,
tieto- ja viestintäteknologisten taitojen ja urasuunnittelutaitojen kehittymiseen.
• Mikäli tohtorien työllistymistä yksityiselle sektorille ja yrittäjiksi halutaan lisätä, on
liiketoimintaosaamisen, IPR-osaamisen, tutkimustulosten kaupallistamisosaamisen
ja yrittäjyyden kehittämiseen oltava mahdollisuus tohtorikoulutuksen aikana.

24. Kehittämisideoita ja
olemassa olevia hyviä
käytänteitä
Perustuvat tohtoriuraseurannan
avovastauksiin.

25. Tohtorikoulutukselle selkeät
osaamistavoitteet
• Tohtorikoulutuksen tuottama osaamisen hahmottaminen ja sanoittaminen
ovat keskeisiä sekä tohtorin urasuunnittelun että työnhaun kannalta.
• Silloin kun tohtorikoulutuksella on selkeät osaamistavoitteet, kaikkien
osapuolten (tohtorikoulutettava, väitöskirjan ohjaaja(t) ja potentiaaliset
tulevat työnantajat) on helpompi hahmottaa tohtorin osaamista.
• Tohtorikoulutukseen liittyvät kurssit ja ohjaus sekä opetus-, hallinto-,
kehitys- ja tutkimustehtävät tulee nähdä kokonaisuutena, jotka kehittävät
tohtorikoulutettavan osaamista.
• Väitöskirjan ohjaajan tai ohjaajien tuki tohtorikoulutettavan laaja-alaisen
osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymiselle on tärkeää.
1

26. • Uraseurantakyselyn vastaajat pitivät urasuunnittelun kehittymistä keskimäärin
yhtä tärkeänä kuin opetustaitojen tai tieto- ja viestintäteknologian taitojen
kehittymistä. Tukea urasuunnitteluun ja työnhakuun toivottiin myös kyselyn
avovastauksissa.
• Urasuunnittelun tuen muotoja mainittiin useita. Väitöskirjan ohjaajan tuen lisäksi
mainittiin erilaiset urasuunnittelua tai työelämävalmiuksia kehittävät kurssit ja
mentorointi, alumnitoiminta sekä messut, seminaarit ja vapaamuotoiset
kohtaamiset potentiaalisten tulevien työnantajien kanssa.
• Tutkijakouluilla ja tohtoriohjelmilla tulisi olla selkeät tohtorien urasuunnittelua
tukevat toimintatavat, jossa yhdistyvät väitöskirjan ohjaus, yhteistyö yliopistojen
urapalveluiden/työelämäpalveluiden kanssa, mentorointi, alumniyhteistyö ja
sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö..
2Urasuunnittelun systemaattinen
tukeminen tohtorikoulutuksen aikana

27. • Tohtorikoulutusta järjestävän yksikön ja väitöskirjan ohjaajan tai ohjaajien
verkostot ja yhteistyösuhteet ovat keskeisiä tohtorikoulutettavan
verkostojen kehittymisen ja erilaisten yhteistyöprojektien syntymisen
kannalta.
• Jokaisella tohtorikoulutusta järjestävällä yksiköllä tulisi olla selkeä ja
tohtorikoulutettavien tiedossa oleva strategia siitä, miten
tohtorikoulutettavat pääsevät osaksi yksikön verkostoja ja käynnissä
olevia yhteistyöprojekteja.
• Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella näyttäisi olevan keskeinen rooli
yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyön kehittymiselle.
Uraseurantakyselyssä mainintoja sai etenkin Tekes-rahoitus
Tohtorikoulutuksen järjestäjän ja
väitöskirjaohjaajan verkostot osaksi
tohtorikoulutusta
3

28. • Väitöskirjatutkimuksella olisi hyvä olla kaksi ohjaajaa tai ohjausryhmä, joka
osaltaan tukisi tohtorikoulutuksen ja väitöskirjatutkimuksen linkittymistä
tohtorikoulutettavan tulevan uran kannalta keskeisiin organisaatiohiin,
verkostoihin ja potentiaalisiin tuleviin työnantajiin.
• Uraseurantakyselyn vastausten perusteella kokemukset kahden ohjaajan
mallista ja väitöskirjatutkimuksen ohjausryhmästä ovat olleet hyviä.
• Tohtorikoulutettavat ovat hyötyneet siitä, kun he ovat aktiivisesti
hakeutuneet tutkimusaiheensa ja tohtorikoulutuksensa osaamistavoitteiden
kannalta keskeisiin yhteistyöverkostoihin, seminaareihin ja konferensseihin,
Suomessa ja ulkomailla.
Tohtorikoulutettavan väitöskirjatutkimuksen
verkostojen vahvistaminen4

29. • Tohtoriuraseurannan vastaajista moni nosti esiin toiveen siitä, että
tohtorikoulutukseen kuuluisi jakso, joka tehtäisiin oman yliopiston
ulkopuolella. Jakson aikana voitaisiin tehdä väitöskirjatutkimusta tai
muita tutkimus- ja kehittämistehtäviä.
• Uraseurantaan vastanneilla oli positiivisia kokemuksia esimerkiksi
osin tai kokonaan yrityksissä tehdyistä väitöskirjatutkimuksista.
• Jakso tuo tohtorikoulutukseen mahdollisuuden kehittää osaamista
erityyppisessä työympäristössä ja mahdollisesti myös erilaisissa
tehtävissä kuin yliopistossa tapahtuvassa tohtorikoulutuksessa.
• Jakson kohde tulisi valita tarkkaan väitöskirjatutkimuksen ja
tohtorikoulutettavien uratavoitteiden perusteella. Se voisi olla toisessa
yliopistossa, tutkimuslaitoksessa, yrityksessä, julkisella tai
kolmannella sektorilla – Suomessa tai ulkomailla.
5 Oman yliopiston ulkopuolella tehtävä
jakso osaksi tohtorikoulutusta

30. Kiitos!
Aarresaari.net/uraseuranta
Sivuilta kaikki materiaalit ja linkit yliopistojen
ura- ja rekrytointipalvelujen sivuille
#uraseurannat #aarresaariverkosto
Uraseurantoja kehitetään
yhteistyössä ESR-rahoitteisen
LATUA-hankkeen kanssa.