Esiintyjä: Matti Pohjola, professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Esitetty TERVE-SOS 2018 -tapahtumassa 8.5.2018

1. TalouskasvujahyvinvointiSuomessa
Matti Pohjola
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

2. 2
Maailman onnellisin kansa!
Tyytyväisyys elämään asteikolla 0-10:
1. Suomi 7,63
2. Norja 7,59
3. Tanska 7,56
4. Islanti 7,50
9. Ruotsi 7,31
15. Saksa 7,00
18. USA 6,89
59. Venäjä 5,81
86. Kiina 5,25
156. Burundi 2,91
Lähde: World Happiness Report 2018

3. 3
Tulotaso (bkt/asukas) ja tyytyväisyys elämään vuonna 2017
Pohjoismaat menestyvät
vertailussa paremmin kuin mitä
tulotasojen perusteella odottaisi
… hyvinvointiyhteiskunnan
ansiosta
Lähde: World Happiness Report 2018
Afganistan
Botswana
Keski-Afrikan
tasavalta
Costa Rica
Tanska
Suomi
Hong Kong
Norja
Qatar
Ruotsi Islan>
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
500 1 000 2 000 4 000 8 000 16 000 32 000 64 000 128 000
Tyytyväisyys
elämään
Bkt asukasta kohden ($ ostovoimakorja9u)

4. 4
100-vuotiaan Suomen saavutuksia
• Tulotasossa (bkt/asukas) 15:s OECD-maiden vertailussa
• Hyvinvoinnissa muiden Pohjoismaiden tavoin 10–15 parhaan joukossa maailmassa
– Mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu Pohjoismaissa paremmin kuin muualla
– Hyvinvointi on Suomessa kasvanut tulotasoa nopeammin, koska
• terveys on kohentunut,
• vapaa-aika lisääntynyt ja
• eriarvoisuus vähentynyt
• Onnellisuusvertailuissa maailman parhaimpien joukossa
• Ympäristön tila on nyt parempi kuin 20-30 vuotta sitten
– Suurimpana ongelmana on ilmastonmuutos
• Saavutukset ovat perustuneet nopeaan talouskasvuun ja tasaiseen tulonjakoon

5. 5
Menestyksen perusta: nopea talouskasvu, tasainen tulonjako …
1 000
2 000
4 000
8 000
16 000
32 000
64 000
1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020
Yhdysvallat
Ruotsi
Saksa
Suomi
0
5
10
15
20
25
30
1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020
Yhdysvallat
Saksa
Ruotsi
Suomi
Tulotaso eli bkt/asukas
Rikkaimman prosen3n osuus ko3talouksien
tuloista, %
Lähde: Kansalliset tilastokeskukset, OECD ja World Wealth and Income Database

6. 6
… sekä julkinen sektori kasvun ja hyvinvoinnin edistäjänä
Lähde: World Economic Outlook Database (IMF) ja World Happiness Report
Julkisen sektorin suuruuden ja kansantalouden tulotason
välinen korrelaatio on positiivinen:
Tanska
Suomi
Islan)
Norja
Ruotsi
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
500 1 000 2 000 4 000 8 000 16 000 32 000 64 000 128 000
Julkisyhteisöjen
tulojen suhde
bru5okansan-
tuo5eeseen, %
Bkt asukasta kohden ($ ostovoimakorja5u)
Tanska
Suomi
Islan)
Norja
Ruotsi
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60
Tyytyväisyys
elämään
Julkisen sektorin koko (tulot/bkt, %)
Julkisen sektorin suuruuden ja onnellisuuden välinen
korrelaatio on positiivinen

7. 7
Suomen ongelmia: Julkinen talous on velkaantunut, työikäinen väestö
supistuu ...
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
velka/bkt, %
Julkinen velka
Val;onhallinto
Paikallishallinto
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
5,5
6,0
6,5
1865 1880 1895 1910 1925 1940 1955 1970 1985 2000 2015 2030 2045 2060
Väestö (miljoonaa)
Työikäiset (15-64-vuoBaat)
Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja väestötilastot

8. 8
… ja talouskasvu on hidastunut tavalla, jota ei ole aiemmin koettu rauhan oloissa
1 000
2 000
4 000
8 000
16 000
32 000
64 000
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020
Bkt asukasta kohden (€ viitevuoden 2010 hinnoin) Talouskasvu syntyy uusista ideoista:
- uudet tuotteet
- uudet tavat valmistaa jo tunnettuja
tuotteita
Ovatko ideat loppumassa?
Mistä löytäisimme uusia?

9. 9
Suomen talouskasvun strategia = hyödyntää maailmantalouden muutosvoimat
• Industrialismi ja nationalismi ennen
– Teollinen valmistus on atomien järjestämistä uuteen, arvokkaampaan järjestykseen
– Sähkövoima ja polttomoottori käyttövoimana
– Teolliset yritykset kulkivat kehityksen kärjessä
• Meillä metsä- ja metalliteollisuus
– Kansalliset ja toimialojen intressit tärkeitä
– Julkista sektoria pidettiin kustannuksia kasvattavana tekijänä ja kasvun hidastajana
• Digitalisaatio ja globalisaatio nyt
– Digitaalinen palvelutuotanto on bittien yhdistämistä arvokkaalla tavalla uudelleen,
informaation muokkaamista tiedoksi
– ICT, digitalisaatio ja tekoäly uusien ideoiden lähteenä
– Korkean teknologian palveluyritykset kulkevat kärjessä
• Informaatio ja viestintä, liike-elämän palvelut, koulutus, terveydenhuolto …
– Markkinat ovat aidosti globaalit: toiminnot keskittyvät digitaalisille alustoille
• esim. Facebook
– Julkinen sektori voi olla kasvun vauhdittaja!

10. 10
Teollisuuden merkitys vähenee kaikkialla, palvelujen kasvaa, esimerkkinä terveyspalvelut
Tehdasteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta, % Terveysmenojen osuus bruttokansantuotteesta, %
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Kiina
Saksa
Suomi
Ruotsi
Maailma
Tanska
Yhdysvallat
Norja
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Yhdysvallat
Japani
Saksa
Ruotsi
Suomi
Lähteet: World Development Indicators (World Bank); OECD Health Data

11. 11
Työn ja talouden uusi murros: Tietotekniikka, digitalisaatio ja tekoäly
https://humanswlord.wordpress.com/2014/01/14/brainfood-moores-law-explained/
=> Teknologian singularitee9 eli
supertekoäly?
Mooren laki:
• Tietokoneiden
laskentakapasiteetti
kaksinkertaistuu kahden vuoden
välein
• … jolloin hinta puolittuu samassa
ajassa
Digitalisaatio
• on informaation muuttamista
digitaaliseen muotoon
• Dataa syntyy 2,5x1018 tavua
päivässä
=> Laskentateho + data => tekoäly

12. 12
Tekoälytutkijoiden näkemyksiä: yli 50 prosentin todennäköisyydellä
• koneet ovat ihmisiä parempia kaikissa tehtävissä 2062
• kääntävät paremmin vieraita kieliä 2024
• kirjoittavat parempia lukioesseitä 2062
• ajavat paremmin kuorma-autoa 2027
• toimivat kaupan myyjinä 2031
• ovat ihmisiä parempia kirurgeja 2053
• Laaja automaatio toteutuu 120 vuodessa
Tekoälyn merkityksestä ja mahdollisuuksista:
”Risto Siilasmaa on Machine Learning”
https://www.youtube.com/watch?v=KNMy7NCQDgk

13. 13
Toimintatapojen muutos: Digitaaliteknologia muuttaa toimintatapoja
automatisoimalla tietotyötä
Tietointensiivinen työ
Täysautomaattinen
päätelaitteiden
suorittama työ
Asiakkaiden
päätelaitteiden
avulla suorittama
itsepalvelutyö
Mahdollisimman
edullisissa
olosuhteissa
suoritettava
taustatyö
Lähellä
asiakasta
tuotettava
kohtaamispalvelu
§ poistuu kokonaan § siirtyy asiakkaalle § siirtyy halpamaihin § säilyy ja lisääntyy
Lähde: Matti Lehti Automaatio, innovaatiot ja yrittäjyys

14. 14
Digitalisaatio ja työn muutos

15. 15
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Korkea-aste Keskiaste Perusaste Palkkaosuus yhteensä
Palkkojen osuus
kansantulosta on supistunut
eli pääoman osuus on
kasvanut
…mutta myös korkeasti
koulutettujen palkkaosuus
kasvanut
Teknologian kehityksestä ja työn murroksesta eniten hyötyvät pääomatuloa saavat ja
korkeasti koulutetut työntekijät
Lähde: Tilastokeskus, Tuottavuustutkimukset

16. 16
Työn polarisoituminen: työn siirtyessä teollisuudesta palveluihin syntyy sekä korkeaa
koulutusta että vähemmän koulutusta vaativia työpaikkoja
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
P Koulutus
K Rahoitus- ja vakuutustoim
inta
M
Am
m
a5llinen, 5eteellinen ja tekninen
O Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus
J Inform
aa5o ja vies5ntä
D Energiahuolto
Q Terveys- ja sosiaalipalvelut
Koko kansantalous
L Kiinteistöalan toim
inta
R_T M
uut palvelut
C Tehdasteollisuus
G Kauppa
B Kaivostoim
inta ja louhinta
N Hallinto- ja tukipalvelutoim
inta
E Vesi- ja jätehuolto
A M
aa-, m
etsä- ja kalatalous
H Kuljetus ja varastoin5
F Rakentam
inen
I M
ajoitus- ja ravitsem
istoim
inta
Korkea-aste Keskiaste Perusaste
Työvoiman koulutusrakenne toimialoittain vuonna 2010
Lähde: Tilastokeskus, Tuottavuustutkimukset, ja Helsingin Sanomat

17. 17
Palvelun-
tuottajat
Alusta
Kuluttajat
Kuluttajien
määrän kasvu
lisää alustan
houkuttele-
vuutta
tuottajille
Tuottajien
määrän kasvu
lisää alustan
houkuttele-
vuutta
kuluttajille
Digitaalista työtä tehdään ja jaetaan alustoilla, joista suosituimmat pääsevät
myönteiseen kasvukierteeseen
Esimerkkejä alustoista:
- älypuhelimien käyttöjärjestelmät: Apple, Android, Windows
- verkkokaupat: Amazon, Alibaba, eBay, Tori.fi
- yhteisöpalvelut: Facebook, Google+, Instagram
Internet-yritykset

18. Markkinat keskittyvät muutamille alustoille: Voittaja voi viedä kaiken!
18
Lähde: www.statistica.com
Sosiaalisen median käyttäjämääriä syyskuussa 2017, miljoonaa
106
300
328
368
700
850
1 300
1 300
1 500
2 061
0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 2 000 2 200
LinkedIn
Skype
Twi7er
Tumblr
Instagram
QQ
Facebook Messenger
WhatsApp
YouTube
Facebook

19. 19
Tietotekniikan suurena käyttäjänä julkisen sektorin on mahdollista edistää
kasvua ja hyvinvointia paremmin kuin koskaan ennen
Toimialojen osuudet koko kansantalouden ICT-pääomakannasta (= tietokoneet + tietoliikennelaitteet + ohjelmistot), %
Lähde: EU KLEMS Database
27,1
21,0
10,6
9,9
8,9
6,5
4,1 4,0
2,5 2,0
1,0 0,9 0,9 0,7
0
5
10
15
20
25
30
Tehdasteollisuus
Inform
aa=o ja vies=ntä
Kauppa
Julkiset palvelut
Liike-eläm
än palvelut
Rahoitustoim
inta
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto
Kuljetus ja varastoin=
M
uut palvelut
Rakentam
inen
Alkutuotanto
M
ajoitus- ja ravitsem
istoim
inta
Kiinteistötoim
inta
Kaivostoim
inta

20. Julkisten palvelujen alustoja
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
16-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75-89
Ikä
%-osuus väestöstä
Ei kieltäydy Suomi-fi
-palvelusta
Aikoo oCaa Suomi.fi
-viesEpalvelun käyCöön
Tiesi, eCä Suomi.fi tulee
Suomi.fi –alustan tunneEuus 2016
Lähde: Tilastokeskus

21. 21
Tietotekniikan hyödyntämisen ongelmia terveydenhuollossa
• Monta toimijaa
– asiakkaat, palvelujen tarjoajat, palvelujen rahoittajat
• Asiakkaat hyötyvät uudesta teknologiasta eniten, mutta heillä on vähiten
vaikutusvaltaa toimintoihin
– palvelun tarjoajien toimintatavat riippuvat palvelujen rahoitusjärjestelmästä
• Asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia mutta tietotekniikan ratkaisut standardeja
– terveydenhuolto on erilaista kuin esimerkiksi pankkitoiminta
– tietojärjestelmien yhteentoimivuus tärkeää
• Tietotekniikan välittömiä kustannushyötyjä on vaikea näyttää toteen
– oppimis- ja sopeutumiskustannukset ovat suuret
• Sähköinen potilastietojärjestelmä on keskeisessä asemassa
– Tietotekniikka ei yksin ratkaise mitään, vaan hyödyt tulevat toimintojen muutoksen myötä
• Digitaaliset palvelualustat tuottavat asiakkaistaan informaatiota, joka voi uhata
sairausvakuutusjärjestelmän perusteita
- => Erikoissairaanhoitoa ei voi järjestää markkinoiden kautta

22. 22
Lopuksi
• Suomi on menestynyt hyvin sekä talouden että hyvinvoinnin kasvulla mitaten
• Talouskasvu on perustunut teollisuuteen, palvelujen merkitys on ollut vähäisempi
• Hyvinvointiyhteiskunta on – paitsi suojannut talouden epäsuotuisilta suhdanteilta – myös
edistänyt talouskasvua
• Suomalaisen hyvinvoinnin mallin perusta horjuu, koska
– julkisten palvelujen ylläpitäminen käy kalliiksi väestön ikääntyessä
– talouskasvu on hidastunut, miltei pysähtynyt
• Talous kasvaa nyt uusista ideoista, jotka syntyvät digitalisaatiosta ja tekoälystä
• … ja jotka vaikuttavat talouteen palvelujen kulutuksen kautta
• Tarvitaan toimia, jotka edistävät uusien teknologioiden käyttöönottoa
– koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen lisäämistä – ei niistä leikkaamista
• ... sekä markkinoiden ja julkistalouden keskinäisen työnjaon uutta arviointia
• Digitalisaatio ja tekoäly ovat myös julkiselle sektorille suuri mahdollisuus
– mutta toimintojen luonteen vuoksi vaikeammin hyödynnettävissä kuin markkinasektorissa