Tulevaisuuden osaaminen

Tulevaisuuden osaaminen
Suomi voi tarttua digitalisaation mahdollisuuksiin
tai jäädä tekniikan kehityksen jalkoihin
Jyrki J.J. Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

Talouskriisit tulevat ja menevät.
Todelliset muutostrendit muuttavat tulevaisuutta.

Todellisia muutostrendejä
Haasteet Mahdollisuus
Digitalisaatio räjäyttää
tuottavuuden
- Mooren laki alkaa purra
- Useita disruptiivisia
teknologioita yhtä aikaa
- Robotit automatisoivat käsityön
ja maatalouden
- Tekoälyt automatisoivat
henkisen työn
- Esineiden Internet yhdistää
kaiken kokonaisuudeksi
- Maailmantalouden kortit jaetaan
uudelleen
- Yhteiskuntien rakenteet uusiksi
Ympäristö alkaa käydä kalliiksi
- Luonnonvarojen hinta nousee
- Päästöjen vähentäminen maksaa
- Ilmastonmuutokseen sopeutumien
Ikärakenne kääntää maailman
- Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA)
- Kehittyvien maiden suuret ikäluokat
nuoria aikuisia
Globalisaatio verkostoi maailman
- Nousevat taloudet suurvalloiksi
- Kiina palaa maailman keskukseksi
- Työtä teetetään kehittyvissä maissa
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3

Muutostrendien osaamistarpeita
Haasteet Mahdollisuus
Teknologia- ja tuotanto-talousosaaminen
- Tekoäly- ja robottiosaaminen
- Algoritminen ajattelu
- Tietojohtaminen
- Tietomassojen hallinta ja
analyysi
- Eri osaamisalueiden yhdistely ja
kokonaisuuksien hallinta
(esim. arkkitehtuuri, rakennus-tekniikka
ja älykäs talotekniikka)
- Toiminnansuunnittelu ja
muutosjohtaminen
- Luovuus ja ennakkoluulottomuus
Ympäristöosaaminen
- Raaka-aine- ja energiatehokkuus
- Bio- ja geenitekniikka
- Yhdyskuntasuunnittelu, liikennetekniikka
Hoivaosaaminen, gerontologia
- Hoivarobotiikka ja -tekniikka
- Käytettävyys ja esteettömyys
- Geriatria, vanhuspsykiatria
Verkostoituminen, kansainvälisyys
- Kielitaito, kulttuurilukutaito
- Kuluttajalähtöinen palvelumuotoilu
- Logistiikka

Tukiranka korvaa rollaattorin ja lisää liikkuvuutta
Image: Cyberdyne

Digitalisaatio mullistaa kaiken
Mediateollisuus kohtasimurroksen ensimmäisten joukossa...
…yhdessä pankkien, arvopaperikaupan, maanviljelyksen ja metsätalouden kanssa

Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa.
Image: Lely

Pian syöt robotin tuottamaa ruokaa.
Image: Energid Technologies
Image: Energid Technologies
Pelto on robotille paljon helpompi ympäristö kuin esim. maantie.

Jotta ikääntyvän väestön hoitoon ja eläkkeisiin
riittää rahaa, Suomen talouden on kasvettava…
… vaikka työvoima supistuu jatkuvasti.
Työn tuottavuuden on siis noustava nopeasti!

Teknologian haasteet nähdään ja niistä keskustellaan,
mutta elämää helpottavia älykkäitä laitteita ei huomata.
Addoz Oy
Addoz älydosetti (lääkekello) soittaa
sairaanhoitajalle, jos unohdat ottaa lääkkeesi.
Miksei käytössä jo joka kunnassa?

Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnan
käytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu.
We ain’t seen nothing, yet.

Digitalisaatio on vasta alkamassa
 1600-luvun lopulla keksitty höyrykone
mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet
1800-luvun alussa
 Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …
 Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan
 1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän
yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet
 Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …
 Mikä on 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?
 Kolmasosa nykyisistä ammateista korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla,
loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle.
 Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2070-luvulla!
 Ja aktiivinen yhteiskunnan jäsen vielä 2090-luvulla

Image: Cimcorp
Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on?

Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä.
Image: Kuehne + Nagel International AG

CC BY SA 3.0 Shritwod
Suomi on digitalisaation alisuoriutuja!
 22 vertailumaasta Suomen yrityksillä
parhaat edellytykset hyödyntää
digitaalitekniikkaa toiminnassaan
 Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17.
 Suomalaisten yritysten sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides
 Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali-tekniikkaa
ovat toiseksi parhaat
 Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on 22:a kahdeksas.
 Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva ICT-varustus
 Mutta Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten Euroopassa…
Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi

… kyllä, vähiten Euroopassa
Survey of Schools: ICT in Education

”Diginatiivit” lapset ja nuoret
 Suomalaisten koululaisten luottamus
omiin tietoteknisiin taitoihin on laskenut
vuosisadan alusta alkaen
 Suuri osa nuorista ei osaa käyttää
tietokonetta työvälineenä
 Esim. sovellusohjelmien käyttö, tiedon haku, sähköposti jne.
 Suomalaisten nuorten osaaminen Euroopan keskitasoa
 30% työikäisistä selvisi huonosti tai ei lainkaan tietotekniikkaa
soveltavia ongelmanratkaisutaitoja arvioineessa testissä
 Erityisesti alle 20- ja yli 40-vuotiailla oli ongelmia
 Missä taidot olisi opittu, jos niitä ei ole opetettu?
 Suomella on huippuluokan musiikkiopistot ja urheiluseurat, mutta missä ovat yhtä
hyvin resursoidut koodikoulut?
CC 2.0 Share alike Attribution Deryck Hodge

Mihin motivaatio katosi?
 9-luokkalaisten osaamistaso
romahtanut vuosikymmenessä
 Syitä etsitään koulun ulkopuolelta, maailman muutoksesta
 Entä jos koulu ja ympäröivä todellisuus irtautumassa toisistaan
 Koulu on jäänyt online-maailman irralliseksi offline-saarekkeeksi
 Entä jos koulu ja oppilaiden tulevaisuus jo kaukana toisistaan
 Oppilaat eivät koe opittavien sisältöjen ja oppimismenetelmien olevan relevantteja
omalle tulevaisuudelleen
 Uusi koulu, uudet kympin oppilaat
 Yhden tietolähteen asemesta monta vuorovaikutteista kanavaa samanaikaisesti
 Hiljaiset puurtajat eivät välttämättä enää menesty koulussa tai työelämässä yhtä
hyvin kuin kyseenalaistavat moniajajat.

Osaamisen pitkiä kaaria
 Vuonna 1982 julkaistulla
CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram
Commodore 64 -kotimikrolla
lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat
perustaneet valtaosan Suomen ohjelmistoyrityksistä.
 Suomessa oli 1980-luvulla poikkeuksellisen vilkas kotimikrokulttuuri.
 Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta onneksi revitty irti tietokoneesta ;)
 Erityisesti Demoscene-yhteisö Suomen ICT-sektorin nousun taustalla!
 Mistä löytyisi 2010-luvun lapsille yhtä hyvät eväät menestyä
2030-luvulla?
 Esim. Pyhtäällä opitaan peruskoulussa 3D-tulostinten käyttöä
 Virossa opetetaan ohjelmointia peruskoulun alusta loppuun
 Jätämmekö myös tällä kertaa tulevaisuuden menestyksen edellytysten löytämisen
lasten ja nuorten omien harrastusten varaan?
 Miksei Suomessa on vain muutama koodauskoulu, mutta joka kylästä löytyy
verovaroin tuettuja urheiluseuroja, musiikkiopistoja ja golfauslukioita?

Suomen digitalisaation jarruja
 ”Päätöksentekolama”
 Omistajuuden, sitoutumisen ja johtajuuden puute
 Strategioita ja ohjelmia riittää, mutta tekemistä vähemmän
 Rohkeuden puute
 Työn tuottavuutta nostetaan investoimalla, ei leikkaamalla
 Teknologiaa on helpompi ostaa kuin muuttaa rakenteita ja
toimintaprosesseja radikaalisti (kuten Verohallinto teki kauan sitten)
 Keskittyminen teknologiaan
 Palvelut, prosessit, toiminnallisuus ja vaikuttavuus ovat jääneet sivuosaan
 Vanhojen järjestelmien taakka
 Suljetut rajapinnat ja toimittajaloukut hidastavat toimintatapojen muutosta
 Siiloutuminen ja omalle reviirille keskittyminen
 Hallintorajat ylittävät palvelut jäävät muiden tehtäväksi (esim suoratyo.fi)

Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa
 Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä
1. Lasku tulee tilaajalle
2. Sisäpostina keskushallintoon
3. Skannataan
4. Sähköpostina takaisin
5. Tilaajan asiatarkastus
6. Sähköpostina esimiehelle
7. Esimiehen hyväksyntä
8. Sähköpostina keskushallintoon
9. Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)
 Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää
 Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä oikeita töitään
 Käytännössä laskut käsitellään öisin ja viikonloppuisin
 Kun tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa:
tuottavuusparadoksi

Esimerkki hallintorajojen ylittämisestä: Duunitori.fi
(vrt. virallisesti tuotettuihin sähköisiin palveluihin)
Esittää työvoimaviranomaisten sivuilta ”raavitut” työpaikkatiedot Google Mapsin
päällä yhdessä reittioppaan tietojen kanssa.

Suomen on uskallettava astua rynnätä
epämukavuusalueelle
Mallia muilta ottamalla heidät saa vain kiinni…

Suomen luova tuho
 Kiihtyvä digitaalinen vallankumous
jakaa maailmantalouden kortit
uudelleen.
 Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut
vanhat teollisuusmaat ovat tulevia digitaalisia maita
 Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään
yhtä kipeä rakennemuutos kuin mediateollisuus on kokenut
runsaassa vuosikymmenessä.
 Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet
(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.
 Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua
 Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla
 Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista
 Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammateihin

Mihin tarvitaan ammatti-taitoista
pankkivirkailijaa,
kun rahat nostetaan
automaatista ja laskut
maksetaan verkossa?
CC 3.0 Share Alike Attribution J-P Kärnä

CC 3.0 SA BY Heikki Valve
1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.

Image: Lockheed
Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!

Image: IBM
Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?

Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?
CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr

Suomi ei pelastu romuttamalla
pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …
… ja jakamalla ihmisille pankkikirjat ja lypsyjakkarat

Ammatinvalinta mahdotonta
 Kolmannes nykyammateista katoaa,
vanhat muuttuvat ja uusia syntyy
 Rekkamanageri
 Lennokkiohjaaja
 Bioinformaatikko
 Geenikorjaaja
 Energiasuunnittelija
 Putkimies
 Koulutus vanhenee nopeasti
 Jatkuva oppiminen
 Kyky toimia tehtävissä, joita ei osaa
 Työn, yrittämisen, opiskelun, vapaan, eläkkeen ym. yhdisteleminen

yhteensä.
Uusia haastajia
V. 2012 Afrikan mobiiliraha-markkinat
olivat 61,5 mrd
euroa, suuremmat kuin
Euroopan ja Pohjois-
Amerikan yhteensä.
Keniassa avataan rahti-lennokkireitti
vuonna 2016.

Digitalisaatio ei ole Suomen menestystekijä.
Sen sijaan se on Suomen selviytymistekijä!

Image: Zenrobotics
Rakennusjätteen lajittelu kannattaa vain robotilla.

U Cat
Menestyksen eväät
 Suomen tietoturvaosaamisen kohdentaminen
automaation tietoturvan kehittämiseen
 Esineiden Internetin tietoturvan heikkous on Suomen mahdollisuus!
 Avointen innovaatioprosessien edistäminen
 Edullisten robottilennokkien nopean kehityksen mahdollisti tiedon avoin jakaminen
 Lainsäädännön esteiden purkaminen
 Esim. robottiautojen ja -lennokkien kehitys keskittyy maihin, joiden lainsäädäntö ei
ole este käytännön kokeiluille.
 Työelämän murroksen vaikutusten pehmentäminen
 Osa tuottavuuden kasvusta ohjattava uudelleenkoulutukseen, eläkkeisiin ym.
 Osaamisen kasvattaminen lapsesta alkaen
 Monet Suomen nykyisistä IT-yrityksistä Commodore 64 –harrastajien perustamia
 Miksi meillä on musiikkiopistoja ja urheiluseuroja mutta ei koodikouluja?

Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot
 Tietotekniikan peruskäyttötaidot
 Osaamisvaje kaikissa(!) ikäluokissa
 Medialuku- ja kirjoitustaidot
 Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt
 Tietoturvataidot
 Vastuu tietoturvasta on viime kädessä äyttäjillä itsellään
 Digitaalinen sosiaalinen pääoma
 Sosiaalinen pääoma pudonnut sosiaalisen median kehityksen tahdista
 Tiedonhallintataidot
 Infoähky on tietoyhteiskunnan keskeinen työterveysriski
 Missä ja miten nämä opitaan? Ei ainakaan koulussa!
 Suomi Euroopan ainoita maita, jossa edes tietotekniikka ei ole pakollinen oppiaine
 Lapset eriarvoisessa asemassa kunnan, koulun ja opettajanmukaan.
 Meillä ei ole ollut edes välineitä, joilla arvioida omaa osaamistaan
 … tai joilla esim kunta voisi arvioida opettajiensa koulutustarvetta
CC SA Attribution Sugree

Muutosten tahti vain kiihtyy
”Tulevaisuus on toisenlainen!” –Mika Mannermaa

Hupi on vasta alkamassa
 Sähköinen paperi
 Pian lähes ilmaista
 Täydennetty todellisuus
 Korvaa älypuhelimet ja tabletit
 Ihmisen ja koneen liitäntä
 Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi
 Ajatusten välittäminen aivoista toiseen
 3d-tulostimet
 Muotoilupiratismi
 Tekoälyt
 Käyvät jo pörssikauppaa ja hoitavat sairaita
 Robotiikka
 Ensimmäiset robottiautot markkinoille v. 2020
 Lähettilennokkeja kehitetään jatkuvasti
Google

Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo
30.9.2010 www.kasvi.org 39

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
 Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
 TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 40

Tulevaisuuden osaaminen

More Related Content

What's hot

Similar to Tulevaisuuden osaaminen

More from TIEKE Finnish Information Society Development Centre

Tulevaisuuden osaaminen