Matkailu- ja ravintola-alan yritysten myynnin kasvu jatkui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa kohtalaisena. Koko toimialan myynti kasvoi vajaat kolme prosenttia. Kevään suhdannetiedustelussa alan yritykset kuvaavat suhdannetilanteensa olevan keskimääräisellä tasolla. MaRan suppean tiedustelun mukaan ravintoloiden myynti kasvoi touko-kesäkuussa 5–10 prosenttia.
Matkailu- ja ravintola-alan suhdannekatsaus 2/2018wwwMaRafi
Suhdannekatsaus 2/2018: Majoitus- ja ravintola-alan liikevaihdon odotetaan kasvavan tänä vuonna lähes 5 prosenttia, ravintoloiden liikevaihdon hieman majoitusliikkeitä rivakammin. Kuumat kesäkelit hyödyttivät terassiravintoloita, mutta majoitusliikkeissä yövyttiin vähemmän kuin keskimäärin kevään ja syksyn aikana. Yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä lisääntyivät tammi-lokakuussa 1,2 prosenttia. Kotimaan matkailun kasvu on ollut kuluvana vuonna ulkomailta Suomeen suuntautuvaa matkailua vahvempaa. Ongelmia toimialalle aiheuttavat ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja raaka-aineiden hintojen nopea nousu.
Matkailu- ja ravintola-ala hyvässä kasvuvireessä – yritysten kannattavuus on ...wwwMaRafi
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten myynnin kasvu jatkui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vahvana. Koko mara-alan liikevaihto kasvoi 8,5 prosenttia. Kasvu oli majoitusliikkeissä ravintoloita ripeämpää. Matkailu ulkomailta Suomeen ja hyvä kotimaan talousvire tukevat toimialan näkymiä: matkailu- ja ravintola-alan liikevaihdon odotetaan kasvavan vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 8 prosenttia. Alan yritysten ongelmana on kuitenkin heikko kannattavuus. Mara-alan palvelujen kysyntä on vasta saavuttamassa finanssikriisiä edeltävän tason.
Matkailu- ja ravintola alan yritysten liikevaihto kasvoi 4,9 prosenttia vuonna 2016. Kasvu jatkuu 6-8 prosenttia vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Matkailu- ja ravintola-alan suhdannekatsaus 2/2018wwwMaRafi
Suhdannekatsaus 2/2018: Majoitus- ja ravintola-alan liikevaihdon odotetaan kasvavan tänä vuonna lähes 5 prosenttia, ravintoloiden liikevaihdon hieman majoitusliikkeitä rivakammin. Kuumat kesäkelit hyödyttivät terassiravintoloita, mutta majoitusliikkeissä yövyttiin vähemmän kuin keskimäärin kevään ja syksyn aikana. Yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä lisääntyivät tammi-lokakuussa 1,2 prosenttia. Kotimaan matkailun kasvu on ollut kuluvana vuonna ulkomailta Suomeen suuntautuvaa matkailua vahvempaa. Ongelmia toimialalle aiheuttavat ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja raaka-aineiden hintojen nopea nousu.
Matkailu- ja ravintola-ala hyvässä kasvuvireessä – yritysten kannattavuus on ...wwwMaRafi
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten myynnin kasvu jatkui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vahvana. Koko mara-alan liikevaihto kasvoi 8,5 prosenttia. Kasvu oli majoitusliikkeissä ravintoloita ripeämpää. Matkailu ulkomailta Suomeen ja hyvä kotimaan talousvire tukevat toimialan näkymiä: matkailu- ja ravintola-alan liikevaihdon odotetaan kasvavan vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 8 prosenttia. Alan yritysten ongelmana on kuitenkin heikko kannattavuus. Mara-alan palvelujen kysyntä on vasta saavuttamassa finanssikriisiä edeltävän tason.
Matkailu- ja ravintola alan yritysten liikevaihto kasvoi 4,9 prosenttia vuonna 2016. Kasvu jatkuu 6-8 prosenttia vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvullaTimoAro
Esityksessä kuvataan Satakunnan positiota ja position muutosta suhteessa muiden maakuntien (18) kehitykseen 2000-luvulla. Kehitystä verrataan absoluuttisin ja suhteellisin luvuin. Vertailussa keskitytään kolmeen teema-alueeseen: alue- ja kuntatalouteen, työpaika- ja työllisyyskehitykseen sekä osaamis- ja TKI-toimintaan liittyviin liittyviin indikaattoreihin.
Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.
Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25–34-vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvullaTimoAro
Esityksessä kuvataan Satakunnan positiota ja position muutosta suhteessa muiden maakuntien (18) kehitykseen 2000-luvulla. Kehitystä verrataan absoluuttisin ja suhteellisin luvuin. Vertailussa keskitytään kolmeen teema-alueeseen: alue- ja kuntatalouteen, työpaika- ja työllisyyskehitykseen sekä osaamis- ja TKI-toimintaan liittyviin liittyviin indikaattoreihin.
Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.
Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25–34-vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Palkansaajien tutkimuslaitos on nostanut Suomen tämän vuoden kasvuennustettaan 0,6 prosenttiyksiköllä viime syksystä 1,9 prosenttiin, josta se hidastuu ensi vuonna 1,7 prosenttiin. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Julkinen sektori pysyy alijäämäisenä nopeutuvasta kasvusta huolimatta.
On todennäköistä, että uhkaava kauppasota saadaan rajoitettua koskemaan vain yksittäisiä tavaraluokkia. Jos näin käy, kasvu jatkuu Suomessa tänä ja ensi vuonna vahvana. Nousukausi näyttää, ettei Suomella ollutkaan väitettyjä, poikkeuksellisen vakavia rakenteellisia ongelmia. Mm. tehdyistä leikkauspäätöksistä johtuen talouden vahva kehitys ei kuitenkaan paranna tasapuolisesti kaikkien väestöryhmien tilannetta. Tuloerojen kasvua pitäisi hidastaa perusturvan päivityksellä, johon kuuluisi indeksikorotusten tekeminen viimeistään ensi vuonna.
Pääjohtaja Erkki Liikanen: Katsaus rahapolitiikkaan ja rahoitusjärjestelmän v...Suomen Pankki
Pääjohtaja Erkki Liikanen
Suomen Pankki
Katsaus rahapolitiikkaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen
Helsinki, 8.9.2017
Kemianteollisuuden vienti on ollut vuoden 2018 hyvässä 8 prosentin kasvuvauhdissa. Myös kotimaan liikevaihto on noussut. Alan yritysten arviot suhdannetilanteesta ovat yhä tavanomaista parempia, mutta syksyn aikana odotukset ovat kääntyneet laskuun.
Johtokunnan varapuheenjohtaja Seppo Honkapohja: Suomen talous – Kohti laaja-a...Suomen Pankki
Suomen talous – Kohti laaja-alaisempaa kasvua, vienti kirittää investointeja, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Seppo Honkapohjan esitys Suomen Tukkukauppiaiden Liiton Suhdanteet 2018 -tilaisuudessa 20.9.2017
Suomalaisten alkoholituonti toukokuu 2016 - huhtikuu 2019wwwMaRafi
Tutkimus- ja Analysointikekkuksen toukokuussa 2019 julkaisema tutkimus alkoholin matkustajatuonnista erityisesti viimeisen 12 kuukauden aikana.
Tutkimuksen ovat tilanneet Palvelualojen ammattiliitto PAM, Panimo- ja virvoitusjuoma- teollisuusliitto, Päivittäistavarakauppa ry PTY, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ja Suomen alkoholijuomakauppayhdistys SAJK.
Suomalaiset Virossa tammikuu 2016 – joulukuu 2018wwwMaRafi
Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy on selvittänyt alkoholin matkustajatuonnin kehitystä 2016–2018. TAKin haastattelututkimuksessa haastateltiin Viron ja Suomen välisillä laivoilla tammi-joulukuussa 2018 yhteensä 1988 suomalaista matkustajaa.
Tutkimuksen tilasivat Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Suomen alkoholijuomakauppayhdistys SAJK ry.
Matkailu- ja ravintola-alan hallitusohjelmatavoitteet 2019wwwMaRafi
Kilpailukyky kuntoon: Valtion kannattaa panostaa matkailu- ja ravintola-alaan. Ala on työvoimavaltainen, kotimainen ja verointensiivinen kasvuala. Matkailu- ja ravintola-alan työpaikat pysyvät Suomessa. Esityksessä on tiivistetysti alan hallitusohjelmatavoitteet.
Pikkujoulumyynti menestys – myös venäläisten määrä kasvussa wwwMaRafi
MaRan jäsenkyselyn mukaan alan yritysten pikkujoulumyynti sujui jopa ennakko-odotuksia paremmin. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 83 prosenttia kasvatti myyntiään edellisestä vuodesta. Venäläisten asiakkaiden määrä kasvoi vuodenvaihteen sesongin aikana noin 70 prosentissa MaRan jäsenyrityksistä. Myynnin kasvu ei kuitenkaan näy kannattavuuden parantumisena raaka-aineiden hintakehityksen ja verotuksen vuoksi.
Anniskelun määrä alkoholin kokonaiskulutuksesta on laskenut 10 prosenttiin. Pääasiallisena syynä tähän on alkoholin korkea hinta verrattuna kaupasta hankittuun alkoholiin, puhumattakaan Baltian maista tuodusta alkoholista. Arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin lisäisi paitsi alkoholijuomien myös ruoan kysyntää ravintoloissa.
Suomalaisten ravintoloiden ja hotellien henkilökunnan asiakasystävällisyys Eu...wwwMaRafi
TCI Research -tutkimuslaitos teki tutkimuksen*, jossa arvioitiin kansainvälisten asiakkaiden hotelli- ja ravintolapalveluihin liittyviä elämyksiä Euroopan maissa. Tutkimus selvitti myös heidän tulevaisuuden odotuksiaan hotelli- ja ravintolapalveluista. Tutkimus toteutettiin hotelli- ja ravintola-alan eurooppalaisen kattojärjestön Hotrecin toimeksiannosta. Kansainväliset asiakkaat arvioivat suomalaiset hotellit ja ravintolat kolmen parhaan Euroopan maan joukkoon neljällä osa-alueella seitsemästä.
Matkailu- ja ravintola-alan loppuvuoden näkymät myönteisiä
1. Matkailu- ja
ravintola-alan
suhdannekatsaus
26.6.2018 Ari Peltoniemi
Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen ● Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
KUVA
(korkeus voi
vaihdella)
KUVA
(korkeus voi
vaihdella)
KUVA
(korkeus voi
vaihdella)
KUVA
(korkeus voi
vaihdella)
6. Kongressi- ja tapahtumatoimialan kysely
Tavoitteena saada yksityiskohtaisempaa tietoa kongressi- ja tapahtumatoimialan kokous- ja
tapahtumamyynnistä
6
Yrityksissä järjestettyjen tapahtumien ja
kokousten lukumäärä
147 500
142 600
138 000
140 000
142 000
144 000
146 000
148 000
150 000
2017 2016
2017 2016
1 751
1 622
1 550
1 600
1 650
1 700
1 750
1 800
2017 2016
2017 2016
Liikevaihto (euroa) per tapahtuma/kokous
Suomi sijoittui Union of International Associations -järjestön
(UIA) vuosittain julkaisemassa tilastossa (yhteensä 166 maata)
jaetulle 19. sijalle Ruotsin kanssa. Vuonna 2017 Suomessa
järjestettiin 791 kansainvälistä järjestökongressia, joihin
osallistui 111 188 kongressivierasta (FCB 6/2018).
Lähde: MaRa 5/2018
8. Matkailu- ja ravintola-ala:
Kesäsesongista vahvat
odotukset
Lähde: EK, mara-alan jäsenkysely 5/2018
0
5
10
15
20
25
30
Kaksi kolmesta arvioi
vuoden 2018 kesämyynnin
kasvavan edellisvuodesta!
9. Elintarvikkeiden ja juomien kulutusmenot: ruokailu kotona
ja ravintolaruokailu (ruokailu ulkona)
Ravintolaruokailun osuus kaikista elintarvikkeiden ja juomien kulutusmenoista on kasvanut vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2016
ravintolaruokailulla oli 28,4 prosentin osuus elintarvikkeiden ja juomien kulutusmenoista. Vuonna 2016 ravintolaruokailuun kulutettiin
6,5 mrd. euroa, mikä oli lähes 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito
*Ruokailu kotona, milj. euroa
9
Ravintolaruokailu (ruokailu ulkona), milj. euroa
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
20000
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Ruokailu kotona*
* Ruokailu kotona = kotiin hankitut elintarvikkeet, alkoholittomat juomat ja alkoholijuomat
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Ravintolaruokailu (ruokailu ulkona)
10. Anniskelun kysyntä on lähes puolittunut
vuoden 1989 tasosta
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRaLähde: THL, Valvira, MaRa
10
Indeksi 1989=100 ravintoloiden ja majoituksen kysyntä (myynnin määrä) ja BKT
50
60
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
Ruoka Alkoholi Majoitus BKT
11. Majoitusmyynnin kehitys 2010-2018*
Rekisteröityjen majoitusliikkeiden myynti oli vuonna 2017 noin 1,2 mrd. euroa (+10,6 %). Vuoden 2018
tammi-huhtikuun majoitusmyynti oli 389,4 milj. euroa (+8,8 %).
Lähde: TAK, Tilastokeskus
11
Majoitusmyynti, 1 000 euroa
* 2018 tammi-huhtikuu
2018 tammi-huhtikuu =
389,4 milj. euroa
1 194 653
0
200 000
400 000
600 000
800 000
1 000 000
1 200 000
1 400 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018*
2017 tammi-huhtikuu =
358,0 milj. euroa
12. Hintatasot Euroopassa:
Ravintolat & hotellit
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
12
Lähde: Eurostat 6/2018
Hintatasoindeksi vuonna 2017, EU28 = 100: ravintolat & hotellit
146
129
110
100
85
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
Islanti
Sveitsi
Norja
Tanska
Ruotsi
Suomi
Irlanti
Belgia
Ranska
Luxemburg
Alankomaat
Saksa
Iso-Britannia
Italia
Itävalta
EU28
Kypros
Espanja
Viro
Latvia
Kreikka
Slovenia
Portugali
Slovakia
Puola
Kroatia
Liettua
Unkari
Tsekki
Romania
Bulgaria
Makedonia
13. Matkailu pohjoismaihin 2008-2017:
Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten vuosimuutos
2017/2016 Suomessa muita pohjoismaita
vauhdikkaampaa, mutta kehitys vuodesta 2008 ollut hidas
13
Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset, Visit Finland
Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kaikissa
majoitusliikkeissä vuosina 2008-2017 (vrk)
Data for 2013 is not fully comparable to previous years due to changes in the production of statistics in Norway. Exceptions: overnights in hotels or all numbers of
other countries except Norway can be compared over time.
The target group of the accommodation statistics has been reviewed and a few accommodation establishments operating in the industries of hotels and hostels were
added to it starting from data concerning January 2017, so the data from 2017 onwards is not fully comparable to previous years.
14,6 milj.
12,0 milj.
8,7 milj.
6,7 milj.
5,3 milj.
-
2 000 000
4 000 000
6 000 000
8 000 000
10 000 000
12 000 000
14 000 000
16 000 000
Ruotsi Tanska Norja Suomi Islanti
Yöpymisten
määrä 2017,
milj. vrk
Muutos
2017/2016, %
Muutos
2017/2008, %
Pohjoismaat 47,4 6,0 41,0
Ruotsi 14,6 4,6 40,9
Tanska 12 3,1 34,3
Norja 8,7 2,8 17,9
Suomi 6,7 16,8 22,5
Islanti 5,3 9,8 277,9
14. Matkailu pohjoismaihin:
Ulkomaiset hotelliyöpymiset
reippaassa kasvussa
14
Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset
Ulkomaiset hotelliyöpymiset (miljoonaa)
vuosi 2017
+6,1 %+14,9 % -0,6 % +2,3 %
5,65
6,59
8,10
9,38
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Suomi Norja Tanska Ruotsi
Ulkomaiset hotelliyöpymiset (miljoonaa)
vuosi 2018 tammi-maaliskuu
1,16
1,23
1,56
1,75
0
0
0
1
1
1
1
1
2
2
2
Norja Tanska Suomi Ruotsi
+ 8,8 % +5,0 % +5,6 % +11,1 %
15. Eväitä menestymiselle!
15
Suomessa asuvilla on
maailman parhaan edellytykset
onnelliseen elämään, kun
huomioidaan talous, terveys, kansalaisen
anteliaisuus ja kokemus vapaudesta,
sosiaaliset turvaverkot sekä korruption
vähäisyys (United Nations: World
Happiness Report 3/2018)
Helsinki-Vantaan lentokenttä on maailman
paras (Travellink)
Maailman vieraanvaraisimmat
kaupungit, N=100 (TravelBird 10/2017)
1. Singapore
2. Tukholma
3. Helsinki
Suomi on maailman turvallisin maa.
Maailman talousfoorumi (WEF), The
Travel & Tourism Competitiveness Report
2017, Travel Risk Map 11/2017
Suomi on maailman vakain valtio (The Fund for
Peace, Fragile States Index 2017)
Suomessa on maailman vähiten järjestäytynyttä
rikollisuutta. (Maailman talousfoorumi (WEF),
The Global Competitiveness Report 2017–2018:
Organized crime)
Suomessa kuluttajien luottamus talouteen on
Euroopan vahvinta. (Euroopan komissio,
Business and consumer surveys)
Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin
maa (Maailman talousfoorumi (WEF), Global
Gender Gap Index 2017 )
Suomen peruskoulutus on maailman parasta.
Maailman talousfoorumi (WEF) (The Global
Competitiveness Report 2017-2018: Primary
Education)
Suomi on maailman toiseksi oikeudenmukaisin
maa lapsille (Unicef, UNICEFin tutkimus: Tanska
oikeudenmukaisin maa lapsille)
Helsingissä on Euroopan suurista kaupungeista
helpointa ja miellyttävintä liikkua. (Vertailussa
20 kaupunkia) (Politico 2017, Urban Mobility
Index)
Tilastokeskus: Suomi maailman kärjessä
Suomen ilmanlaatu on
maailman paras (Maailman
terveysjärjestö WHO 5/2018).
Suomalaiset elintarvikkeet ovat
Euroopan puhtaimpia (Euroopan
elintarviketurvallisuusvirasto
EFSA 4/2017).
16. Kiitos!
MaRan seuraava
suhdannetilaisuus
pidetään joulukuussa.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry edustaa hotelleja, kylpylöitä ja kuntoutumiskeskuksia, viikko-osakeyrityksiä, leirintäalueita, kongressi- ja
tapahtumatoimialan yrityksiä, ravintoloita, cateringyrityksiä, eines- ja valmistuskeittiöitä, kahviloita, pubeja, yökerhoja, liikenneasemia, huvi-, teema- ja
elämyspuistoja, keilahalleja, festivaaleja ja konserttitapahtumia, ohjelmapalveluyrityksiä, luontomatkailuyrityksiä, hiihtokeskuksia sekä matkailun markkinointi-
ja välityspalveluja tarjoavia yrityksiä. MaRassa on 2 700 jäsentä, joilla on 7 400 toimipaikkaa. MaRan jäsenyritykset työllistävät noin 70 000 henkilöä.
MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi: p. 044 750 4511