Suomen ruoka&matkailustrategiaa työstetään vuonna 2014 HAAGA-HELIAssa ja oheinen esitys kertoo strategiatyön etenemisestä. Sisältönä ruokamatkailun kehityskaari, ruokamatkailun merkitys, ruokamatkailun strategiatyön vaiheet. Esityksen ovat tehneet Kristiina Havas & Kristiina Jaakonaho HAAGA-HELIAsta

1. 1
RUOKA&MATKAILU-hankeEnsimmäinen vaihe 1.3.2012-31.12.2013
Toinen vaihe kevät 2014-
Kristiina Havas
Kristiina Jaakonaho

2. Ruoka elämykselliseksi osaksi
Suomen matkailua!

3. RUOKA&MATKAILU kehittämiskaari
3
Naurislakka-cupcakes
RUOKA&MATKAILU
1. VAIHE 1.3.2012- 31.12.2013 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIVAIHE, HYVÄT KÄYTÄNTEET JA TYÖKALUT
2. VAIHE
Suomen RUOKA&MATKAILU
strategian koordinointi
-valmis vuodenvaihteessa 2014- 2015
Tapahtumien ja teemamuseoiden ruokatuotteen
uudistaminen, 2014-2015
RUOKA&MATKAILU
3. VAIHE Strategian jalkauttaminen mm. tuotteistaminen, 2015-2017
Elämyksellisiä ruoka- ja ruokamatkailu- tuotteita
-Hungry for Finland

4. TAUSTALLA BACK TO BASICS -ajattelu
yksinkertainenelämäntyyli
käsityöläisyys
lähiruoka, puhdasruoka
autenttisuus
live like locals
ainutkertaisia elämyksiä
osallistuminen ja oppiminen

5. Miksi ruokamatkailua?
Ruokamatkailun suosion kasvu on yksi näkyvimpiä kansainvälisiä trendejä. Ruoan myötä matkailija pääsee helposti kokemaan kohdemaan kulttuuria ja paikallisuutta.
Suomessa syötävä ruoka on tutkitusti Euroopan puhtainta.
Kiinnostus terveellisyyteen sekä luomu-ja lähiruokaan on suurta kaikissa kohdemaissamme (TEM, MEK. Tuotekehityksen painopisteet vuosille 2014- 2020).
Hallituksen lähiruokaohjelmaan on vuoden 2020 tavoitetilaksi kirjattu: "lähiruoka on osa laadukasta matkailutuotetta, tuo lisäarvoa ja kannattavuutta maakuntien ruoka-ja matkailualan toimijoille ja lisää Suomen houkuttelevuutta matkakohteena".
Lähiruokaohjelmassa on kirjattu myös lukuisia teemaan liittyviä kehittämistoimia, joiden yhteen suuntaan saattamiseen nyt aloitettava strategiatyö on rakennettu.
5

6. Matkailun tuotekehityksen painopisteet vuosille 2014-2020: Kaikille neljälle teemalle yhteinen painopiste on suomalainen ja paikallinen ruoka. Muita painopisteitä ovat hiljaisuussekä kulttuurin ja luonnon yhdistäminen
Talvijajoulu
Kesäaktiviteetit
Hyvinvointi
Kulttuuri
&
tapahtumat
Silence, please
Mökkeily, sauna
luonto, yms.
Cultural beat
Joulupukki, design, suomalainen ruoka, yms.
Wild & free
Safarit, hiihtokeskukset, kalastus, yms.

7. Mitä ruokamatkailu on?
Ruokamatkailuun liittyvät tarinat, paikallisuus ja puhtaus. Ruokamatkailutarjonta voi olla matkailijoille järjestetty kotiruokailu, paikallisuuteen ja tarinoihin perustuva ravintolaruokailu, suomalaisen ruoan tekeminen ohjatusti, luonnonantimiin ja keräilyyn liittyvät ruokamatkailutuotteet, luonnossa tapahtuva ruokailu, erilaiset ruokamatkailuun liittyvät reitit ja tapahtumat, erikoismyymälät kuten juustolat, viinitilat sekä pienpanimot ja niiden ympärille rakennettu ohjelma. Parhaimmillaan ruokamatkailutuote on osallistamista ja tekemistä, josta matkailija oppii jotain uutta ja tekee matkailutuotteen elämykselliseksi.
7
Kuva: www.visatupa.fi

8. -
8
HANKKEEN 2. VAIHE Suomen ruokamatkailustrategian laatiminen, valmistuu 2014

9. Miten ruokamatkailustrategiatyötä tehdään?
9
Työpaja 19.5.2014
TEMinkärkihankekysely
Kärkituotekysely alueille
Meneillään olevien ruokamatkailuhankkeiden kartoitus
Kysely työpajaan osallistujille
Haastattelut
Aktiivinen viestiminen
Strategiafoorumi 5.11.2014
Strategialuonnoksen laaja Webropol- kysely

10. Ruokamatkailustrategian tarkoitus
10
Toimialojen ja toimijoiden menestys ja win-win yhteistyö
Viestiä laajasti toimijoille ja asiakkaille Suomen kärkituotteista ja prosesseista
Määrittää RUOKA&MATKAILUn kehittämisen yhteinen roolitus tulevaisuudessa
ja päämäärä
RUOKA&MATKAILU – toimijoiden aktiivinen kansallinen verkosto
?
Kärkituotevetoisesti kehittää RUOKA&MATKAILUA Suomessa

11. Kehitystavoitteita ovat
Suomi on puhtaan ruoan ja luonnon maa
Suomen matkailun vetovoimaisuus kasvaa
Suomalainen identiteetti ja kulttuuri kehittyy ja kytkeytyy vahvasti monien elinkeinojen kehittämiseen
Suomen matkailun kilpailukyvyn parantaminen
Suomalalaisten arvostus omaan ruokaan ja ruokakulttuuriin vahvistuu, ruoka-alan yrittäjyys
11

12. Hankkeen 2. vaiheen hyödynsaajat ovat
Matkailuyritykset
Asiakkaat eli loppukäyttäjät hyötyjinä sekä kotimaan ihmiset
Muut toimialat, mm. elintarviketeollisuus, maatalous
12

13. 13
ONKO SINULLA EVÄITÄ SUOMEN RUOKA&MATKAILU- STRATEGIAAN JA KEHITTÄMISTYÖHÖN?
Ota yhteyttä: kristiina.havas@haaga-helia.fiKristiina.jaakonaho@haaga-helia.fi
Lisätietoa: www.ruokajamatkailu.fi