Event-driven Architecture eli tapahtumapohjainen arkkitehtuuriGofore Ltd.
Event-driven Architecture eli tapahtumapohjainen arkkitehtuuri (EDA) on konsepti, jonka kantavana ajatuksena on käyttää asynkronista tapahtumien välitystä organisaation tietojärjestelmien viestintämekanismina. Samalla EDA ohjaa arkkitehtuuria yleisesti kohti erittäin löyhiä kytkentöjä järjestelmien välillä ja mahdollistaa siten entistä skaalautuvamman ja tehokkaamman toiminnan.
Tapahtuma on käsitteenä sinänsä abstrakti, mutta sen rakenteen määrittelyyn voidaan esittää selkeät käytännöt, joita käyttämällä tapahtumat ovat aidosti liiketoimintalähtöisiä ja hyödynnettävissä kaikissa järjestelmissä, jotka ovat niistä kiinnostuneita.
Tapahtumapohjaisuus voidaan myös liittää toiseen tärkeään trendiin; palvelupohjaisuuteen eli SOA:aan. EDA ja SOA täydentävät toisiaan kahdella tavalla. SOA-palvelu voi toimia tapahtumien lähteenä, ja toisaalta SOA-palveluita tai -liiketoimintaprosesseja voidaan käynnistää tapahtumien perusteella. EDA tuo palvelupohjaisiin järjestelmiin entistä löyhempää kytkentää, suorituskykyä ja mahdollisuuden tapahtumien reaaliaikaiseen, joustavaan käsittelyyn.
Capgemini Digital Transformation - Beyond the Hypedefault default
This document discusses digital transformation and digital mastery. It defines digital mastery as having strong capabilities in both technology-enabled customer and internal experiences as well as leadership capabilities like vision and governance. Companies are classified into four levels of digital mastery: digital masters, conservatives, fashionistas, and beginners. Digital masters achieve higher financial performance and market valuation through strategically focusing investments on key digital capabilities and leadership practices like having a chief digital officer. The document provides recommendations for companies to assess their digital maturity, develop a vision, build a digital roadmap, and engage their organization to drive successful digital transformation.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Jani Heikkinen, JulkICT-osasto, VM
22.5.2017 Varaslähtö ATK-päiville: Yhdessä kohti kestävää datataloutta
Sitra, Tiedolla johtamisen valtakunnallinen yhteistyöverkosto, Kuntaliitto
Tiedonhallintalaki kunnan silmin by Pasi Halme Mindtrek
DIGITALIZATION OF MUNICIPALITIES - Wednesday 29th
PASI HALME, Pääsuunnittelija, Lahden kaupunki
Smart City Mindtrek 2020 - conference
28th- 30th – January
Tampere, Finland
www.mindtrek.org/2020/
Similar to Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yleistilanne tietohallinnon näkökulmasta / maakuntadigi (20)
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
2. MAAKUNTAUUDISTUS
Asettamispäätös
Maakuntien tiedonhallintaa ja yhteisiä tietojärjestelmiä ja digitalisaatiota
valmisteleva ryhmä Maakuntadigi -valmisteluryhmä VM037:04/2016
Ryhmän tehtävänä on valmistella hallituksen 5.4.2016 linjauspäätöksen mukaan
maakunnille siirtyviä tehtäviä koskien ehdotukset maakuntien
• tietohallinnon kansallisesta ohjauksesta
• yhteisistä tietojärjestelmistä sekä näiden omistajuus- ja kehittämismallista
• ICT-palveluiden integraatiosta maakuntien välillä
• ICT-palveluiden integraatiosta maakunta-valtio –suhteessa
• määritellä ehdotustensa mukaisten ratkaisujen rajapinnat ja riippuvuussuhteet
suhteessa soten digitalisaatio, ICT-palvelut ja tietohallinto –ryhmään
Ryhmän tulee toimia tiiviissä yhteistyössä sote-uudistuksen
digitalisaatio -valmisteluryhmän kanssa.
3.6.2016 Maakuntadigi -valmisteluryhmä 2
3. MAAKUNTAUUDISTUS
Maakuntadigi -ryhmän jäsenet
• Puheenjohtaja
• Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, valtioneuvoston kanslia
• Varapuheenjohtaja:
• Ylijohtaja Anna-Maija Karjalainen, valtiovarainministeriö
• Sihteerit:
• Erityisasiantuntija Päivi Virtanen, maa- ja metsätalousministeriö
• Projektipäällikkö Vesa Lipponen, työ- ja elinkeinoministeriö
• Asiakkuuspäällikkö Mika Vahala, ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskus
(KEHA-keskus)
4.10.2016 Maakuntadigi -valmisteluryhmä 3
4. MAAKUNTAUUDISTUS
• Lähtökohtana hallinnon eri tasoista riippumaton asiakkaan tarve, eivät yksittäiset
palvelut. Asiakas on mukana palveluiden kehittämisessä.
• Vastuut/työnjako/toimintatapa Valtio – Maakunta - Kunta on selkeä.
• Valtakunnallisesti yhdenmukaiset sähköiset prosessit ja palvelut, jotka mahdollistavat
myös maakuntien alueellisten erityispiirteiden huomioon ottamisen.
• Palvelujen perustasot on määritelty ja ne ovat alueriippumattomia.
• Keskitetyt sähköiset palvelut ovat ensisijainen palvelumuoto.
• Asiointitarve on minimissään (automaattinen uusinta, proaktiiviset ilmoitukset).
• Automatisointi on laajaa ja byrokratia vähäistä (ei lupia jos ilmoitusmenettely riittää).
• Tieto seuraa asiakasta.
• Asiakas pystyy hallitsemaan omia tietojaan.
Vision peruskivet
4.10.2016 Maakuntadigi -valmisteluryhmä 4
5. MAAKUNTAUUDISTUS MaakuntadigiVisio 2025
4.10.2016 5
Asiakasvisio
Kattavat ja sopivat palvelut
Palvelut tarjotaan tilanteeni mukaan ja monet asiani hoituvat
automaattisesti ja asioimatta.
Digitaaliset palvelut ovat aina saatavilla kaikille, kaikkialla ja kaikilla laitteilla
Ajantasaiset ja käytettävissä olevat tiedot
Pystyn hallitsemaan omia tietojani ja niiden käyttöä
Vain puuttuva tieto kysytään
Virkamiesvisio
Hyvät ja joustavat välineet
Työvälineet toimivat ja ovat helppokäyttöisiä
Tieto on avointa ja yhteistä myös yrityksille ja kansalaisille
Osaamiseni on ajan tasalla ja kehittymistäni tuetaan
Vapaus toimia
Työkulttuuri mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn
Voin keskittyä olennaiseen ja sisäinen byrokratia on minimoitu
6. MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntadigi -linjaukset
4.10.2016 6
Keskeiset linjausehdotukset:
1. Maakuntien toiminnalle asetettuja tavoitteita
toteutetaan/tuetaan maakuntien yhteisillä kansallisilla ICT-
palveluilla
2. Ensimmäisessä vaiheessa järjestetään maakuntien uusia
asiakaslähtöisiä ja digitaalisia prosesseja tukevat palvelut sekä
käynnistetään niiden toteutuksen vaatima valmistelu
• Maakuntien asiakkuudenhallinta
• Maakunnan (järjestämisvastuullinen) johtamista, toimintaa
ja valtion maakuntien ohjausta tukevat tiedot sekä tiedon
hyödyntämistä tukevat välineet
3. Valtakunnallinen ICT-palvelukeskus perustetaan tuottamaan
kansalliset palvelut
4. Maakuntien tietohallinnon kansallinen ohjaus on yhdellä
ohjaustoiminnolla
5. Maakuntauudistuksen valmistelua johdetaan ja rahoitetaan
ohjelmana
Ohjausmalli
ICT PAKE
Arkkitehtuuri
CRM
7. MAAKUNTAUUDISTUS
1. Maakuntien toiminnalle asetettuja
tavoitteita toteutetaan/tuetaan
maakuntien yhteisillä kansallisilla ICT-
palveluilla
Maakuntien yhteisiä ICT-palveluja käyttävät kaikki
maakunnat, ja niiden järjestämistä ja käyttöä ohjataan
lainsäädännöllä
Muutoksen aikana varmistetaan palvelutuotannon
jatkuvuus (uuden kehittämisen ja olemassa olevan
hyödyntämisen arvioinnin lähtökohta on toiminnan
jatkuvuuden turvaaminen)
Maakunnan tarvitsemien ICT-palvelujen järjestämisessä
hyödynnetään mahdollisimman hyvin olemassa olevia
ratkaisuja / palveluja
Maakuntien (järjestämisvastuullinen) toiminnalle
asetettujen tavoitteiden ja maakuntien tarvitsemien ICT-
palvelujen suunnittelu edellyttää perustaksi, yhteistä
arkkitehtuuria.
2. Ensimmäisessä vaiheessa järjestetään
maakuntien uusia asiakaslähtöisiä ja
digitaalisia prosesseja tukevat palvelut
sekä käynnistetään niiden toteutuksen
vaatima valmistelu
Maakunnat järjestävät toimintansa siten, että asiakkaalle
mahdollistetaan sähköisten palveluiden käyttö
maakuntien palvelujen osalta mahdollisimman kattavasti
Asiakkaiden palvelut kehitetään kansalliseen
palveluarkkitehtuurin tukeutuvaksi yhden luukun
palvelumalliksi, joka toteuttaa digitalisoinnin periaatteet
Maakuntien päätöksenteko sekä viestintä perustuvat
ensisijaisesti sähköisiin käytänteisiin (esim.
toimielintyöskentely, asianhallinta, sähköinen
päätöksenteko, viestintä, demokratia ja äänestäminen)
Käynnistetään maakuntien toimintaa tukevien
asiakkuudenhallinnan ja tiedolla johtamisen ratkaisujen
toteutus ja nimetään niiden suunnittelusta vastaava taho
Maakuntadigilinjaukset
4.10.2016 Maakuntadigi -valmisteluryhmä 7
Arkkitehtuuri
CRM
8. MAAKUNTAUUDISTUS
Maakuntadigilinjaukset
4.10.2016 Maakuntadigi -valmisteluryhmä 8
3. Valtakunnallinen ICT-palvelukeskus
perustetaan tuottamaan kansalliset
palvelut
Valtio perustaa vuonna 2017 toimintansa
aloittavan maakuntien ICT-
palvelukeskuksen (osakeyhtiö)
ICT-palvelukeskuksen tehtävänä on järjestää
väliaikaishallinnolle ja maakunnan perustamisessa ja
toiminnan käynnistämisessä tarvittavat ICT-palvelut, jotka
perustuvat maakuntien yhteiseen arkkitehtuuriin
Ensin järjestetään se, mitä tällä hetkellä ei ole olemassa
(puuttuvat ja maakuntien uudet yhteiset palvelut) tai
mikä on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua
antaa palvelukeskuksen järjestettäväksi
ICT-palvelukeskus ei rakenna omaa tuotantoa, vaan
järjestää/hankkii ICT-palvelut markkinoilta tai
kuntien/kuntayhtymien omistamilta yhtiöiltä
ICT-palvelukeskuksen toiminta rahoitetaan budjettivaroin
esivalmistelu- ja väliaikaishallinnon aikana
ICT PAKE
4. Maakuntien tietohallinnon kansallinen
ohjaus on yhdellä ohjaustoiminnolla
Toimialojen ohjauksesta vastaavien
ministeriöiden maakuntien tietohallintoon
kohdistuva ohjaus yhdenmukaistetaan
kansallisen ohjaustoiminnon kautta
Ohjaustoiminnon toimivaltaan kuuluu valtion maakuntien
tietohallinnon ohjaukseen liittyvät tehtävät
5. Maakuntauudistuksen valmistelua johdetaan ja
rahoitetaan ohjelmana
Maakuntauudistuksen kansallisen tason muutoksesta
muodostetaan ohjelma, jota myös johdetaan ohjelmana.
Ohjelmaorganisaatio koostuu päätoimisesti ohjelmaa
toteuttavista henkilöistä.
Uudistuksen esivalmistelun aikaista organisointia,
väliaikaista toimielintä ja maakuntaa tuetaan
toteuttamaan maakuntauudistuksella asetettujen
tavoitteiden vaatimat toimenpiteet muutoksen eri
vaiheissa
Ohjausmalli
9. MAAKUNTAUUDISTUS
Keskeisimpinä tehtävinä 2016 ovat:
• Selvitys kuntien, maakuntien ja valtion palvelusopimusten siirtomahdollisuuksista ja
niihin liittyvistä lainsäädännöllisistä reunaehdoista
• Lainsäädäntötarpeet maakuntadigin näkökulmasta
• Vaikutusten arviointi maakuntadigin näkökulmasta, talous, kustannukset,
tietojärjestelmät, asiakkaat, henkilöstö
• Kartoitus siirtyvistä/käytettävistä järjestelmistä ja palveluista maakunnille siirtyvien
tehtävien ja palveluiden näkökulmasta
• Ehdotus tietohallinnon kansallisesta ohjauksesta, ohjausmalli?
• Jatkuvuuden varmistaminen, Visio 2017 ja 2019
• Työskentelyssä toimeksiannot jakautuvat Palvelukeskus-valmisteluun, Palvelut ja
Prosessit – ryhmälle ja perustettaville erillistyöryhmille.
4.10.2016 Maakuntadigi -valmisteluryhmä 9
10. MAAKUNTAUUDISTUS
Hallinnolla on kolme ulottuvuutta, mutta…
asiakkaalla pitäisi olla vain yksi !
3.6.2016 Maakuntadigi -valmisteluryhmä 10
Asiakas
Tieto
seuraa
asiakasta!
Hallinto
ulkoa
Kunta
Maakunta
Valtio VALTION YHTENÄISYYS
Toiminta-arkkitehtuuri
Yhteiset tiedot
KaPa
Hallinto
sisältä
ITSE-
HALLINNON
”VAPAUDET”
Palvelut
Järjestelmät
Prosessit
Toimintatavat