järjestökoordinaattori Katja Sunin esitys MontEri-hankkeen päätösseminaarissa Lappeenrannan Kasinolla 13.11.2014

1. Esko-hankkeen opit, kopit ja kompastuskivet - kun järjestö ja Oulun kaupunki lähtivät kumppanuutta rakentamaan
KATJA SUNI
13.11.2014

2. ESKO-Ehkäisevän työn kärkihanke Oulussa 2009-2013
ESKO oli sosiaali-ja terveysjärjestöjen sekä Oulun kaupungin yhteinen ehkäisevän työn hankekokonaisuus vuosille 2009-2013. Tavoitteena oli lisätä oululaisten hyvinvointia elämän eri vaiheissa.
Hankkeessa ehkäisevä työ nähtiin seuraavasti: ehkäisevällä työllä tähdätään yksilön tai yhteisön hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen pyrkimällä estämään ennalta ongelmien syntymistä tai niiden pahenemista.
RAY-rahoitteinenKASTE-hanke

3. Esimerkkejä järjestöjen ja kaupungin yhteisistä toimintamuodoista Oulussa
Yhteinen toimintarakenne
•Elämänkaariverkostot
Yhteiset toimintamallit
•Sähköinen hyvinvointikertomus
•Järjestöavustukset
•Hankehakemusyhteistyö
Yhteistyön opit, kopit ja kompastuskivet
•Onnistumiset
•Haasteet
•Kumppanuuden edellytykset

4. Elämänkaariverkostot yhteistyörakenteen kulmakivenä
•Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
•Auta Lasta ry
Lapset, nuoret lapsiperheet
•Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry
•EHYT ry
Työikäiset
•Oulun Seudun Setlementti ry
•Oulun Seudun Muistiyhdistys ry
Ikäihmiset
•SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry
•Oulun kaupunki
Koordinaatio

5. Järjestö-kuntayhteistyössä tarvitaan erilaisia
yhteistyöverkostoja ja –foorumeita
1. Laajan osallistumisen yhteistyöfoorumit
2. Edustuksellinen yhteistyöelin
3. Yhteistyöryhmä
4. Tuotannollinen yhteistyöryhmä
5. Johtava ryhmä
Viirkorpi 2013

6. Järjestöt mukana hyvinvointikertomustyöskentelyssä
Oulussa kokemustieto on huomioitu laajalti

7. Turvallisuus
Nuoret
Työikäiset
Ikäihmiset
Henkinen
hyvin-
vointi
Terveys &
toiminta-
kyky
Asuminen
& ympä-
ristö
Työ ja
toimeen-
tulo
Elämänlaatu
Lapset, lapsiperheet
Kokemuksellisen hyvinvointitiedon kerääminen / järjestöpäivät 26.4. 2013 Oulu
•Tarkastelunäkökulmia olivat Lapset, lapsiperheet ja nuoret sekä työikäiset ja ikäihmiset.
•Kokemuksellista hyvinvointia tarkasteltiin hyvinvoinnin teemojen (9 kpl) sekä väestöryhmien matriisissa. Keskustelun pohjana oli 4-kenttä, jossa tarkasteltiin niitä asioita jotka jo ovat hyvin ja tukevat hyvinvointia. Samoin oli sarake niille asioille, joita jo on mutta niitä tulisi kehittää. Lisäksi oli sarakkeet puuttuvista asioista/ toiminnoista sekä sarake asioille joista voidaan luopua kokonaan.
•Keskustelun tuloksista laadittu yhteenveto toimitettu päätöksentekijöille
Tasa-arvo, oikeuden- mukaisuus
Osallisuus
ja vaikutta-
minen
Varhais-
kasvatus,
koulut, opiskelu
Matti Vähäkuopus 2013

8. TYÖIKÄISET Kuntalaisten hyvinvointi / järjestöpäivät 26.4.2013
Ovat olemassa/ säilytettävät/ vahvistavat hyvinvointia
Ovat olemassa,
mutta tulee kehittä
Nämäasiat puuttuvat
ja niitä tarvittaisiin
Näistäasioista voitaisiin luopua
Varhaiskasvatus, koulut ja opiskelu:
Liikunta ja kulttuuri:
Terveys ja toimintakyky:
+ Työikäisten muistisairaiden päivätoiminta on hyvä toimintamuoto.
+ Kehittäjä asiakkaiden mukana olo palveluiden kehittämisessä (mielenterveyspuoli)
+ Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset.
+ Muistineuvoja toiminta
-Aikojen saamistasote- palveluihintulee kehittää.
-Asiointiavun kehittäminen
-Palveluiden ja toimintojen kehittämisessä tulisi huomioida alueiden erityispiirteen.
-Laitoshoidon purkaminen tuo kehittämistavoitteita avopalveluiden kehittämiseen.
-Avohuollon henkilöstön tietämystä järjestötoimijoista tulee lisätä ja yhteistyötä edelleen kehittää.
-Henkilökohtaisen avun järjestämistapojen edelleen kehittäminen
-Äskettäin työttömiksi jääneiden terveystarkastuksienkehittäminen.
-Sosiaalipalveluihin myös matalankynnyksenpalvelua vrt. terveyspalvelut hyvinvointipisteessä.
-Alueelliset palvelukoordinaattorit
-Ennaltaehkäisevä näkökulma myös hoitoketjuihin.
-Avokuntoutus puutteellista
-Sektoroitunut ajattelumalli
-Organisaatiolähtöisyys
-Jatkuvatorganisaatiomuutokset
-Tilaaja-tuottaja malli
Matti Vähäkuopus 2013

9. Hyvinvoinnin painopisteet 2015
Lapset ja nuoret
Palvelut toteutetaan ns. yhden luukun periaatteella yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
Lapsiperheiden kotiin annettavaa arjen tukea lisätään
Hyvinvointineuvolan-ja hyvinvointikoulun toiminta konkretisoidaan
Työikäiset
Sosiaalityön asiakkaille nimetään asiakasvastaavat
Mielenterveys-ja päihdepalveluiden saatavuutta parannetaan ja hoitoon pääsyn kriteereitä madalletaan. Palvelut toteutetaan enenevästi hyvinvointikeskuksissa
Kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistä toimenpideohjelmaa jatketaan erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemiseksi
Ikäihmiset
Ikäihmisten määrän ja palvelutarpeen kasvuun vastataan kotihoidolla ja tehostetutulla palveluasumisella. Pitkäaikaislaitoshoitopaikkoja vähennetään
Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen järjestämisessä hyödynnetään monituottajuutta
Sähköiset palvelut
Sähköisen ajanvarauksen osuutta laajennetaan (esim. laboratorio, kouluth, suun th)
Oulun kaupungin talousarvioesitys 2015

10. Järjestöavustukset tukevat yhteistyötä
ESKO-hankkeessa tehtiin yhteistyössä kaupungin edustajien kanssa esitys uudesta järjestöavustusmallista, jossa hyödynnettiin olemassa olevia jakoperusteita sekä esitettiin uusia jakoperusteita vastaamaan Oulun kaupungin strategisia hyvinvoinnin painopisteitä, turvamaan järjestöjen toimintaedellytyksiä sekä tukemaan innovatiivista ja pitkäjänteistä järjestötoimintaa.
Avustusmallissa oli kolme koria: hyvinvoinnin painopisteiden mukaiset avustukset, perustoiminta-avustukset sekä kerta-avustukset
Uudessa esityksessä painotettiin järjestöjen välistä yhteistyötä ja se olisi mahdollistanut avustuksen hakemisen useammasta avustuskorista.
Uuden avustuskäytännön tavoitteena oli tukea perustoimintaa sekä vähentää kehittämistoiminnan pirstaleisuutta kohdentamalla avustusta laajempiin kokonaisuuksiin, joita toteutettaisiin järjestöjen välisenä yhteistyönä.
Esitys uudesta järjestöavustuskäytännöstä odottaa vielä Oulun kaupungin päätöksentekoa. Tällä hetkellä kaupungissa selvitellään mahdollisuutta yhdistää hyvinvointipalvelujen sekä sivistys-ja kulttuuripalvelujen järjestöavustukset yhdeksi kokonaisuudeksi.

11. Järjestöjen ja kaupungin hankehakemusyhteistyö
Hankeaihion esittely elämänkaariverkostoissa
•Päällekkäisyyksien välttäminen
•Uusien hankekumppaneiden löytäminen
•Huom! Verkostot eivät anna lausuntoja hankkeille
Hankehakemukset kaupungin lausuntokierrokselle
•Huomioidaan hankkeiden tavoitteiden yhteensopivuus hyvinvointistrategian ja hyvinvoinnin painopisteiden näkökulmasta
•”ESKO-puumerkki” edellytetään
Valmiit hankehakemukset RAY:lle

12. Lapset, nuoret, lapsiperheet elämänkaariverkosto
Työikäiset elämänkaariverkosto
Ikäihmisetelämänkaariverkosto
Koko verkoston yhteinen foorumi.Kokoontuu 1 x kevät ja 1 x syksy. Kaikkia verkostoja koskevat yhteiset teemat. Aamupäivä yhteistä työskentelyäja iltapäivällä jakaannutaan elämänkaariverkostoihin.
SOSTEn
erityisasiantuntija
Oulun kaupunginyhteyshenkilö
Sähköinen hyvinvointikertomusKASTE-yhteistyöMaakunnallinen järjestöjen neuvottelukuntaMuut rakenteet ja teemat
Häkkilä, Saarenpää 2013

13. Vuosisuunnitelma yhteiselle työskentelylle
•Hankehakemukset kaupungin käsittelyyn
•Hankeaihioiden valmistelu elämänkaariverkostoissa
•Kaupungin järjestöavustushaku
Tammi- maaliskuu
•Tiedon kerääminen hyvinvointikertomukseen
•Kaupungin lausunnot hankehakemuksille
•Hankehakemukset RAY:lle
Huhti- kesäkuu
•Hyvinvoinnin painopisteet tulevalle vuodelle
•Painopisteiden esittely järjestöille
Heinä- syyskuu
•Uusien hankeaihioiden suunnittelu yhteistyössä elämänkaariverkostojen kanssa
Loka- joulukuu

14. Järjestö-kuntayhteistyön opit, kopit ja kompastuskivet
Yhteistyön opit ja kopit
Järjestöjen välinen ja järjestöjen ja kaupungin välinen yhteistyö lisääntyi
Päällekkäisyydet ja kilpailu yhteistyössä vähenivät
Järjestöjen toiminta on aiempaa tunnetumpaa ja näkyvämpää
Luotiin kumppanuusperusteisia rahoitusvaihtoehtoja
Kehitettiin useita, kohderyhmän tarpeita vastaavia, yhteisiä toimintamalleja
Asuinaluekohtainen toiminnan tarkastelu
Syntyi uudenlainen toimintakulttuuri järjestöjen ja kaupungin välille
Yhteistyön kompastuskivet
Avoimuuden ja luottamuksen säilyttäminen elämänkaariverkostoissa
Pienten ja suurten järjestöjen huomioiminen yhteistyössä
Sitoutuminen yhteistyöhön
Yhteistyön koordinointi ja johtaminen
Ison kaupunkiorganisaation ja laajan järjestökentän toiminnan yhteensovittaminen
Muuttuva toimintaympäristö

15. Järjestö-kuntayhteistyön kumppanuuden edellytykset
Yhteiset tavoitteet luovat vahvan pohjan kumppanuudelle
Yhteistyölle on varattava aikaa
Moniäänisyys on rikkautta
Ole rohkea!
Avoin viestintä on tavoitteellisen yhteistyön perusta
Yhteistyö vaatii resursointia
Joustavat yhteistyörakenteet helpottavat yhteistyötä

16. Lue lisää ESKO-hankkeen tuloksista

17. Kiitos ja hyvää syksyä!