Mistä asioista päihde- ja mielenterveysongelmiensa vuoksi apua hakeva voi käytännössä itse valita tulevassa Sote järjestelmässä? Olavi Kaukonen, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö

1. Mistä asioista tuleva sote-asiakas valitsee?
Olavi Kaukonen, A-klinikkasäätiö
23.05.2018

2. Asiakas voi (toisinaan) valita
• Jatkaako päihteiden käyttöä?
• Yrittääkö pärjätä omin avuin tai läheisten avulla tuella?
• Hyödyntääkö muuta oma-aputoimintaa?
• Etsiytyykö puhtaasti yksityisiin palveluihin?
• Etsiytyykö julkisesti rahoitettuihin palveluihin, jotka voivat olla julkisia, yksityisiä tai
järjestöjen tuottamia?
• Julkisesti rahoitetuista palveluista vasta hallituksen esityksiä ja työryhmämietintöjä
• Valinnanvapauslaista
• Keskeisten normien purusta ja asiakasmaksulaista
• Uusittavasta asiakas- ja potilaslaista
23.05.2018 2

3. Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi
• Koskee julkisesti rahoitettuja maakunnan, yksityisten tai järjestöjen palveluja. Maakunta järjestäjänä
• Suoran valinnan palvelut: sote-keskus ja suun terveydenhoidon yksikkö
• Jos asiakas ei valitse, maakunta päättää; asiakas voi vaihtaa sote-keskusta puolen vuoden välein
• Rajattu palveluvalikko
• Päihdehuolto ja mielenterveystyö: lähinnä ohjausta ja neuvontaa (maakunnittaista vaihtelua)
• Maakunta voi sijoittaa virkavastuisen työntekijän sote-keskukseen tekemään hallintopäätöksiä
• Asiakas voi periaatteessa valita työntekijän tai työryhmän
• Asiakas voi valita myös toisen maakunnan sote-keskuksen
• Maakunta vastaa sosiaalipalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta
• Päihde- ja mielenterveysongelmien hoito siirtyy pääosin maakunnan vastuulle
• SOTE-integraatio jää pääosin maakunnan vastuulle
• Hankinnat ja ostopalvelusopimukset siirtyvät kunnilta maakunnille
• Maakunta voi halutessaan käyttää myös asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjetointia
• Toimintatavat ja palvelujen saatavuus vaihtelevat maakunnittain, mutta sosiaalipalvelut eivät pääosin
ohjaudu asiakas- tai markkinaehtoisesti, jos asiakasseteliä ei käytetä laajasti
23.05.2018 3

4. Kuka saa valita ja mistä?
• Valinnanvapauslaki
• Erot työllisten ja työttömien välillä kasvavat: valinnanvapaus lisääntyy niillä, joilla nykyisinkin on
mahdollisuus valita
• Palvelujen valikko ja saatavuus vaihtelevat maakunnittain ja myös maakuntien sisällä
• Yksityisellä sote-keskuksella ei ole velvoitetta tai kannustetta hoitaa moniongelmaisia asiakkaita tai
sosiaalisia ongelmia
• A- ja B-hoitolinjat suoran valinnan palveluissa
• Sosiaalinen valikointi hoitopalveluissa korostuu
• Maakunnan ostopalvelujärjestelmässä asiakas ei ole asianosainen (eikä valitse)
• Maakunta voi päättää palveluista ja niiden saatavuudesta asiakassetelillä
• Päihde- ja mielenterveyslait siirtyvät historiaan ja asiakasmaksulain peruskäsitteet menevät
osin uusiksi: mitkä palvelut tulevat asiakkaalle maksullisiksi?
• Päihdehuoltolaki auttoi poistamaan sosiaali- ja terveyshallinnolliset pakot lähes kokonaan –
uusittava asiakas- ja potilaslaki tuo ne mahdollisesti tehostettuina takaisin
23.05.2018 4

5. Epärationaalinen asiakas – rationaalinen
lainsäädäntö?
• Toimivan suomalaisen päihdehuoltomallin ja mielenterveystyön keskeisenä piirteenä on ollut
perus- ja erityispalvelujen kesken vallinnut universalismi
• Päihdehuolto on ollut yhtä paljon sosiaali- ja terveyspolitiikkaa kuin hoitoa
• Uudistuksen keskeisenä tavoitteena ollut sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ei toteudu
käytännössä ensi linjan palveluissa
• Asiakas ohjautuu maakuntalinjalle tarpeettoman helposti
• Nykyinen lainsäädäntöstrategia eriyttää sosiaali- ja terveyspalvelut
• Terveydenhuolto on ”tosiasiallista toimintaa”, sosiaalipalvelut harkinnanvaraista viranomaistoimintaa
• Koska valtaosa päihdeasiakkaista tarvitsee monenlaisia palveluita, tarveharkintaisuus voi kiristyä
• Päihde- ja mielenterveysasiakkaan kyky toimia rationaalisesti palvelumarkkinoilla
kyseenalaistetaan
• Asiakassetelin käyttö päihde- ja mielenterveystyössä
• Kireä talous heikentää maakunnan halukkuutta lisätä valinnanvapautta
23.05.2018 5

6. Normien purku on haastavaa
• Päihdehuoltolain ja mielenterveyslain lakkauttaminen on ministeriössä katsottu viisaaksi
• Tarpeelliset säännökset sosiaalihuoltolakiin, terveydenhuoltolakiin sekä uusittavaan asiakas- ja potilaslakiin
• Miten käy (heikkojen) sosiaalisten oikeuksien?
• Miten toteutetaan integraatio, kun puretaan se osa lainsäädännöstä, jossa integraatio on toiminut?
• Päihdehuoltolaki on onnistunut kohtuullisen hyvin pääasiallisissa tavoitteissaan
• Käytännössä lakkauttamaan asiakkaan viranomaislähtöisen pakkohoidon
• Vahvistamaan lakitulkinnoissa ja käytännöissä asiakkaan (rajallista) oikeutta valintoihin
• Luonnos asiakas- ja potilaslaista – paluu astetta vahvempaan paternalismiin?
• Mistä tiedetään, olisivatko pakkoa lievemmät keinot mahdollisia, jos vapaaehtoisen hoidon saatavuus on rajallista ja
ehdollista?
• Miten määritellään päihteitä käyttävän henkilön itsemääräämiskyky?
• Mikä on poliisin asiantuntemus terveydenhuollollisen pakkohoidon tarpeen arvioinnissa?
• Oikeuttaako oman omaisuutensa hukkaamisen riski vapaudenriiston?
• Varsinaisia ongelmia syntyy kytkennöistä muuhun uusittavaan lainsäädäntöön, kun termit ja määrittelyt
muuttuvat
• Asiakasmaksulain keskeinen merkitys koko sote-järjestelmässä!
23.05.2018 6

7. Haluaako asiakas maksaa hoitovalinnoistaan?
• Uudesta asiakasmaksulaista toistaiseksi olemassa työryhmän kirjaukset
• Kaikki asiakasmaksut lakiin palveluittain
• Mitä on tulevaisuuden päihde- ja mielenterveyshuolto ja miten sovelletaan suunniteltuja
asiakasmaksusäädöksiä, kun erityislainsäädäntö puretaan
• Mitä palveluja luetaan maksuttomiin / maksullisiin avohoidon palveluihin tulevassa sosiaalihuolto- ja
terveydenhuoltolaissa?
• Mitä luetaan maksullisiin palveluihin laitoskuntoutuksessa?
• Väljä hallintokieli kohtaa tarkat asiakasmaksumäärittelyt, asiakas ei ole osallinen kummassakaan
• Mitä tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisella päihdetyöllä – tai terveydenhuoltolain päihdehoidolla
• Miten vältetään kohtuuttomat tilanteet?
• Nyt asiakasmaksutaakka kasautuu ja jakautuu epäsosiaalisesti
• Tällä hetkellä päihdehuollossa suurimmat ongelmat lyhytaikaisen laitoskuntoutuksen maksuissa
• Asiakasmaksut tahdosta riippumatta toteutettavassa laitoskuntoutuksessa?
• Maakunta voi kohtuullistaa maksuja tai jättää ne kokonaan perimättä, mutta asiakkaan olisi oltava aktiivinen
• Jos maksukäytännöt kiristyvät, yhä harvempi asiakas haluaa valita palveluiden käytön
23.05.2018 7

8. Integraation kannusteet katoavat ensi linjan palveluista. Alueelliset erot kasvavat, ja
kiristyvä talous niukentaa sosiaalipalveluita tarvitsevien asiakkaiden valinnan
mahdollisuuksia. Erityislakien purkaminen tuottaa tulkintavaikeuksia ainakin
asiakasmaksujen määräytymisessä.
Kokonaisuutena julkinen vastuu korostuu päihde- ja mielenterveysongelmaisten
hoidossa, mutta myös sosiaalinen valikoituminen korostuu. Hoitopakkojen käyttö
saattaa uudelleen lisääntyä huomattavasti enemmän kuin asiakkaiden
valintamahdollisuudet.
23.05.2018 8

9. Kiitos!
23.05.2018 9