Selvitys toimeentulotukiuudistuksen vaikutuksista. Minna Kivipelto.

1. 29.5.2019 1
SELVITYS
TOIMEENTULOTUKI-
UUDISTUKSEN
VAIKUTUKSISTA
Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M
29.5.2019

2. STM:N SELVITYSPYYNTÖ
 Eduskunnan lausumat (EV 374/2014 vp)
– Toimeentulotukiuudistuksen vaikutuksia on seurattava ja arvioitava.
– Toimeentulotukea on uudistettava siten, että sen luonne viimesijaisena,
väliaikaisena ja itsenäistä suoriutumista tukevana ja syrjäytymistä
ehkäisevänä etuutena vahvistuu.
 Arvio toimeentulotukiuudistuksen vaikutuksista
– toimeentulotukea saavien määrään
– toimeentulotukijaksojen kestoon
– toimeentulotuen kustannuksiin
– toimeentulotukeen väliaikaisena, itsenäistä suoriutumista edistävänä ja
syrjäytymistä ehkäisevänä taloudellisena etuutena
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 2

3. TOIMEENTULOTUKIUUDISTUS
 Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan 1.1.2017
 Ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki jäivät kuntiin
 Siirtymävaihe päättyi 31.3.2017
 Uudistuksen tavoitteet:
– Etuuden keskittäminen mahdollistaa asiakkaiden kannalta yksinkertaisemman
asioinnin.
– Etuuden keskittäminen yksinkertaistaa etuuden hallinnollista käsittelyä.
– Käytäntöjen yhtenäistyminen parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta ja käytäntöjen
yhtenäistymistä eri alueilla ja kunnissa.
– Uudistus vähentää alikäyttöä.
– Kela-siirto vapauttaa aikuissosiaalityöstä resursseja ns. varsinaiseen sosiaalityöhön.
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 3

4. MUITA SAMANAIKAISIA
MUUTOKSIA
 Työttömyyskorvaukset: työmarkkinatukeen liittyvä kuntien maksuosuuksien
kasvu (2015), omavastuuosuus viiteen päivään (2017), ansio- ja
peruspäivärahojen enimmäiskestoa lyhennetty (2017), työttömyysturvan
aktiivimalli (2018)
 Perusturvaetuuksien (ml. asumistuki) indeksikorotukset jäädytetty (2017–2019)
 Kansaneläkettä, lapsilisää ja opintorahaa leikattu (2017)
 Lääkekustannusten vuosiomavastuuseen tehdyt heikennykset (2018)
 Tasokorotukset: toimeentulotuen perusosa, nuoren kuntoutusraha, opintolainan
valtiontakaus, takuueläke (2017, 2018)
 Eläketuki pitkäaikaistyöttömille (2016, 2018)
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 4

5. TUEN SAAJIEN MÄÄRÄ
PYSYNYT KORKEANA
 Vuonna 2017 perustoimeentulotuen saajia oli 402 564 ja vuonna 2018 heitä
oli 408 393 henkilöä. (Kelasto 2019)
 Vuonna 2017 uusista kotitalouksista lisääntyi erityisesti nuorempien
ikäryhmien osuus toimeentulotuen saajina. Eniten lisääntyi alle
17-vuotiaiden määrä.
 Kelan tilastojen mukaan Suomessa oli tammikuun 2017 ja kesäkuun 2018
välisenä aikana noin 91 000 kotitaloutta, jotka olivat ainakin kuukauden
tulottomia. Näistä noin 42 000:lla tulottomuus kesti kolme kuukautta tai
pidempään. (Jokela, Kivipelto & Ylikännö 2019)
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 5

6. EHKÄISEVÄ JA TÄYDENTÄVÄ
TOIMEENTULOTUKI
 Täydentävän toimeentulotuen saajien määrä laski uudistuksen jälkeen
(2017) 25 %.
 Ehkäisevän toimeentulotuen saajien määrä nousi uudistuksen jälkeen
(2017) 20 %.
 Siirtymävaiheessa (2017) kunnat raportoivat myöntäneensä ehkäisevänä ja
täydentävänä toimeentulotukena menoja, jotka kuuluisivat
perustoimeentulotuen piiriin.
 Kuntien sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat pitävät ehkäisevää ja
täydentävää toimeentulotukea tärkeänä sosiaalityön välineenä.
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 6

7. TOIMEENTULOTUEN
KUSTANNUKSET (1/2)
 Toimeentulotuen kustannukset ovat nousseet tasaisesti kuluneen
kymmenen vuoden aikana.
 Toimeentulotuen kokonaismenot olivat vuonna 2017 noin 821 miljoonaa
euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna menot kasvoivat reaalisesti 11
prosenttia.
 Vuonna 2017 bruttomenoista perustoimeentulotuen osuus oli 91,8
prosenttia, täydentävän toimeentulotuen 4,9 prosenttia, ehkäisevän
toimeentulotuen 2,5 prosenttia ja kuntouttavan työtoiminnan korvausten
osuus 1,2 prosenttia.
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 7

8. TOIMEENTULOTUEN
KUSTANNUKSET (2/2)
 Vuonna 2017 täydentävän toimeentulotuen keskimääräiset kustannukset
vähenivät tiettyjen kustannuserien siirryttyä täydentävään
toimeentulotukeen. Ehkäisevän toimeentulotuen keskimääräiset
kustannukset kasvoivat yhdellä eurolla asukasta kohden.
 Yli puolet (55 %) perustoimeentulotuen kustannuksista liittyy pitkäaikaiseen
toimeentulotuen tarpeeseen (450,4 miljoonaa euroa).
 Toimeentulotuen 2018 ennakkotietojen pohjalta tehdyn arvion mukaan tuen
kokonaiskustannukset vähenivät hieman vuonna 2018 verrattuna vuoteen
2017.
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 8

9. TOIMEENTULOTUKIJAKSOJEN
KESTO KASVANUT
 Vuonna 2017 toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien 18–24-vuotiaiden
määrä väheni 0,1 prosenttiyksiköllä vuoteen 2016 verrattuna.
 25–64-vuotiaiden toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien määrä lähes
kaksinkertaistui vuodesta 2016 vuoteen 2017.
 65 vuotta täyttäneiden toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien määrä
pysyi vuonna 2017 samana edelliseen vuoteen verrattuna.
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 9

10. UUDISTUKSEN VAIKUTUKSET
ETUUDEN SAAMISEEN
 Uudistuksen vaikutukset ovat varsin yhdenmukaisia THL:n tekemien
ennakkoarviointien kanssa (Blomgren ym. 2016).
 Uudistus on yhdenmukaistanut käytäntöjä ja menettelytapoja, mikä on
lisännyt yhdenvertaisuutta.
 Kelan etuuksia saavien kohdalla uudistus on helpottanut asiointia, kun eri
etuudet on voinut hakea samasta paikasta.
 Käsittelyajat ovat pysyneet pääsääntöisesti lain vaatimissa rajoissa.
 Uudistus on parantanut niiden asiakkaiden asiointia, jotka ovat jo
aiemminkin pystyneet asioimaan sujuvasti viranomaisten kanssa.
 Uudistuksesta ovat hyötyneet eniten ne, joilla on pelkkä taloudellisen tuen
tarve ilman muita palvelutarpeita.
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 10

11. UUDISTUKSEN VAIKUTUKSET
ASIAKKAISIIN (1/2)
 Uudistuksesta hyötyivät erityisesti toimintakykyiset henkilöt, joilla on
tarvittavat välineet ja osaaminen mm. sähköiseen asiointiin.
 Uudistuksesta hyötyivät myös sellaiset tuen tarvitsijat, jotka välttivät
sosiaalityössä asiointia leimaantumisen pelossa.
 THL:n ennakkoarvioinnissa (2016) esiintuodut riskit näyttäisivät
toteutuneen: uudistuksesta kärsivät eniten mahanmuuttajat,
päihdeongelmaiset, mielenterveyskuntoutujat ja ikäihmiset, joille siirtyminen
uuteen järjestelmään oli liian vaikeaa tai monimutkaista.
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 11

12. UUDISTUKSEN VAIKUTUKSET
ASIAKKAISIIN (2/2)
 Toimeentulotuen perusosan alennukset tehdään asiakkaiden kannalta liian
kaavamaisesti. Lain mahdollistamaa sosiaaliviranomaisten konsultointia
tehdään vain vähän.
 Kelan palveluverkon karsiminen vaikeutti niiden asiakkaiden asiointia, jotka
olisivat tarvinneet henkilökohtaista tukea etuuden hakemiseen.
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 12

13. ASIAKKAIDEN OHJAUS
SOSIAALITYÖHÖN (1/2)
 Kela ohjaa asiakkaita kunnalliseen sosiaalityöhön pääsääntöisesti
sähköisen eTotu-järjestelmän kautta. 2018 suurin osa ohjauksista koski
kuntaan ohjattuja hakemuksia (70 670 hakemusta) ja alennettua perusosaa
(27 584 ilmoitusta).
 Hakemusten määrä on vähentynyt vuodesta 2017 vuoteen 2018,
perusosan alennusilmoitusten ja sosiaalityön tarveilmoitusten määrä on
puolestaan lisääntynyt.
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 13

14. ASIAKKAIDEN OHJAUS
SOSIAALITYÖHÖN (2/2)
 Kuntien käytännöt Kelalta tulevien ilmoitusten käsittelyssä ovat kirjavia ja
joissain kunnissa monivaiheisia. Tällöin asiakas joutuu odottamaan
kohtuuttoman pitkään ennen kuin pääsee ilmoitusmenettelyn kautta
sosiaalityöhön.
 Ilmoitusten johdosta tavoiteltujen asiakkaiden saaminen palveluun on ollut
hankalaa. Asiakkaat ovat jättäneet käyttämättä heille sosiaalityöhön
varattuja aikoja.
 Asiakkaiden tilanteet kriisiytyvät, jos tapahtuu väliinputoamista.
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 14

15. KELAN JA KUNTIEN
YHTEISTYÖ
 Kelan eTotu-järjestelmä on yhdensuuntainen. Kunnasta ei voi sen avulla
olla yhteydessä Kelaan.
 Kaikissa kunnissa ei ole tarpeeksi resursseja Kelasta tulleiden ilmoitusten
käsittelyyn ja asiakkaiden tavoitteluun.
 Kelan ja kuntien välisiä yhteistyökäytäntöjä on kehitetty mm. ProSOS-
hankkeessa.
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 15

16. JOHTOPÄÄTÖKSET JA
SUOSITUKSET (1/3)
1. Viimesijaisen turvan varassa olemista vähennetään seuraavin toimin:
a) Sosiaalityössä selvitetään pitkään toimeentulotuen tarpeessa olevien
työkyky, terveys ja mahdollinen kuntoutuksen ja hoidon tarve.
b) Asiakkaiden pääsy sosiaalityöhön turvataan palveluita vahvistamalla.
Järjestelmien väliin putoaminen estetään tarjoamalla lisää
henkilökohtaista tukea ja apua niille, jotka sitä kaipaavat.
c) Sosiaalityöhön hakeutumisesta tehdään nykyistä vaivattomampaa;
tukea ja apua tarjotaan myös muualla kuin sosiaalitoimistoissa.
d) Kunnissa tarkistetaan palvelutarveilmoitusten käsittelyprosessit.
Kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi ja SHL:n mukainen
palvelutarpeen arviointi aloitetaan viipymättä.
e) Palveluketjuista tehdään saumattomia Kelasta kuntaan ja toisinpäin.
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 16

17. JOHTOPÄÄTÖKSET JA
SUOSITUKSET (2/3)
2. Erityistä tukea tarvitsevien palvelujen kehittäminen
a) Palvelutarpeen varhainen tunnistaminen; data-analytiikan kehittäminen
ja sen riskien ja aukkopaikkojen kartoittaminen.
b) Paljon palveluja tarvitseville / yhteisasiakkuuksille suunnattujen mallien
ja käytäntöjen käyttöönotto.
c) Henkilökohtainen tukihenkilö syrjäytymisvaarassa oleville nuorille -
kokeilun käynnistäminen.
d) Oma etuuskäsittelijä erityistä tukea ja ohjausta tarvitseville asiakkaille.
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 17

18. JOHTOPÄÄTÖKSET JA
SUOSITUKSET (3/3)
3. Aikuisille suunnattuja palveluja ja etuuksia uudistetaan
kokonaisvaltaisen kehittämisohjelman avulla
a) Sosiaalityölle taataan laaja autonomia kuntapalveluissa ja sote-palvelujen
kentässä.
b) Sosiaalityöhön suunnataan lisäresursseja, jotka kohdistuvat
vähimmäisturvan tarpeen vähentämiseen.
c) Sosiaalityön osaamista parannetaan koulutuksellisten interventioiden
avulla.
d) Toimeentulotuen uudistaminen tehdään asteittain samalla, kun palveluita
kehitetään vaikuttavammiksi.
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 18

19. LISÄTIETOJA
 Minna Kivipelto, tutkimuspäällikkö, p. 029 524 7760
 Hannele Tanhua, erikoissuunnittelija, p. 029 524 6126
 Merita Jokela, erikoistutkija, p. 029 524 7310
Sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 19

20. LÄHTEITÄ
 Blomgren S & Karjalainen J & Karjalainen P & Kivipelto M & Saikkonen P & Saikku P (2016a)
Sosiaalityö, palvelut ja etuudet muutoksessa. Raportti 4/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos.
 Blomgren S & Karjalainen J & Karjalainen P & Kivipelto M (2016) Kuntien valmistautuminen
perustoimeentulotuen Kela-siirtoon –THL:n kysely -ja haastattelututkimuksen tuloksia. THL,
Tutkimuksesta tiiviisti 33/2016.
 Blomgren, Sanna & Karjalainen, Jouko & Karjalainen, Pekka & Kivipelto, Minna & Saikkonen,
Paula & Saikku, Peppi (2016c) Perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan – miten asiakas saa
sosiaalityön palvelut. Päätösten tueksi 1/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 20

21.  Blomgren, S. & Saikkonen, P. (2018a) Toimeentulotukiuudistus haastoi kuntien ja Kelan:
kuntakyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 7/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136129/URN_ISBN_978-952–343-093-
8.pdf?sequence=1&isAllowed=y [14.5.2018]
 Blomgren, S. & Saikkonen, P. (2018b) Viimesijaisen turvan palveluissa on parannettavaa.
toimeentulotukiuudistuksen kuntakyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 12/2018. Helsinki:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136341/URN_ISBN_978-952-343-116-
4.pdf?sequence=1&isAllowed=y [14.5.2018]
 Jokela M & Kivipelto M & Ylikännö M (2019) Tulottomat toimeentulotuen ja sosiaalityön
asiakkaina. Perustoimeentulotuen alentaminen, asiakkaiden ohjaus ja kuntien käytännöt.
Työpapereita. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (Ilmestyy kesällä 2019)
 Karjalainen J & Kivipelto M (2018) Diakoniatyön näkemyksiä toimeentulotuen myöntämisestä.
Diakonian tutkimus –aikakauskirja (1) 2018, 35-47.
 Kela (2017) Perustoimeentulotuen siirto Kelaan. Kelan sisäinen arviointi 2017. Helsinki: Kela.
http://www.kela.fi/documents/10180/3571044/toturaportti0806.pdf/06f4fd6b-50de-4302-b6ea-
ac5c2adb0ae9
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 21

22.  Kivipelto M & Karjalainen J & Jokela M & Liukko E & Ilmakunnas I & Moisio P (2018) Osallistavan
sosiaaliturvan kuntakokeilu. https://www.julkari.fi/handle/10024/137075
 Kivipelto M & Kestilä L & Tanhua H (2018) Perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutukset
kunnissa. Vuotta 2017 koskeva peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi.
https://www.patio.fi/web/pepa-2017-valtakunnallinen/perustoimeentulotuen-kela-siirto.
 Kuntaliitto (2017) Kuntien kustannus- ja resurssikysely Kela-siirrossa 1-4/2017. Erilliskyselyn
keskeiset tulokset. https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kuntien%20kustannus-
%20ja%20resurssikysely%20Kela-siirrossa%20tuloksia%201-4.2017%20final.pdf
 Mukkila S & Hannikainen K & Ilmakunnas I & Moisio P & Saikkonen P (2018) Vuoden 2018
talousarvion vaikutukset perusturvaan. Työpaperi 10/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-080-8
 Mukkila, S.; Ilmakunnas, I.; Moisio, P. & Saikkonen, P. (2019) Köyhyys ja perusturvan riittävyys.
Julkaisussa: Kestilä, L. & Karvonen, S. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-256-7
29.5.2019 Kivipelto M & Tanhua H & Jokela M 22