SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminenSDP
SDP haluaa varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisen sektorin järjestämisvastuulla, pääasiallisella tuottamisvastuulla ja että verovarat käytetään oikein.
SDP ei hyväksy julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä. Sote-uudistuksen suuruisessa muutoksessa henkilöstön oikeudenmukainen ja reilu kohtelu on varmistettava ja ihmisten on saatava arjessaan tarvitsemat julkiset palvelut helposti ja laadukkaasti.
Suomen suunta on nyt väärä. Hallituksen teot eivät vastaa puheita ennen vaaleja.
SDP on vaihtoehto hallituksen poliittiselle linjalle. SDP esittää 10 ideaa Suomelle. Työtä tässä ja nyt. Korjataan hallituksen valitsema väärä suunta Suomelle!
SAK:n teettämien selvitysten mukaan suurimmat haasteet monikulttuurisilla työpaikoilla liittyvät kielitaidon puutteen tuomiin väärinymmärryksiin, ei niinkään erilaiseen kulttuuritaustaan.
Maahanmuutto oli SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen teema keväällä 2019. Teemaa koskevaa selvitystyötä on ohjannut maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä. Tämä PowerPoint-esitys esitettiin SAK:n edustajistolle 16.5.2019.
EU-selonteko ja EU:n sosiaalinen pilari
&
Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2013: Kilpailukykyä, työllisyyttä ja sosiaalista EU:ta koskevat linjaukset
Työministeri Lauri Ihalainen, 2.9.2013 - Mikkeli
SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminenSDP
SDP haluaa varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisen sektorin järjestämisvastuulla, pääasiallisella tuottamisvastuulla ja että verovarat käytetään oikein.
SDP ei hyväksy julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä. Sote-uudistuksen suuruisessa muutoksessa henkilöstön oikeudenmukainen ja reilu kohtelu on varmistettava ja ihmisten on saatava arjessaan tarvitsemat julkiset palvelut helposti ja laadukkaasti.
Suomen suunta on nyt väärä. Hallituksen teot eivät vastaa puheita ennen vaaleja.
SDP on vaihtoehto hallituksen poliittiselle linjalle. SDP esittää 10 ideaa Suomelle. Työtä tässä ja nyt. Korjataan hallituksen valitsema väärä suunta Suomelle!
SAK:n teettämien selvitysten mukaan suurimmat haasteet monikulttuurisilla työpaikoilla liittyvät kielitaidon puutteen tuomiin väärinymmärryksiin, ei niinkään erilaiseen kulttuuritaustaan.
Maahanmuutto oli SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen teema keväällä 2019. Teemaa koskevaa selvitystyötä on ohjannut maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä. Tämä PowerPoint-esitys esitettiin SAK:n edustajistolle 16.5.2019.
EU-selonteko ja EU:n sosiaalinen pilari
&
Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2013: Kilpailukykyä, työllisyyttä ja sosiaalista EU:ta koskevat linjaukset
Työministeri Lauri Ihalainen, 2.9.2013 - Mikkeli
Sovelto ja SAK ovat hakeneet ratkaisuja, joilla työelämän uudet perustaidot saataisiin kaikkien työikäisten ulottuville. Raportti on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta.
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmäSTN IMPRO
IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena seminaarissa 8.10.2019 sosiaali- ja terveysministeriön lääkintäneuvos Timo Keistinen esitteli uuden hallituksen sote-suunnitelmaa. Keistinen on mukana sote-uudistuksen valmistelussa.
Vastaako ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin?Petri Lempinen
Vastaako hallitusohjelman mukainen ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin? Suomi on maailman nopeimmin ikääntyvä maa, jonka kuuluisa koulutusjärjestelmä rapautuu nopeasti. Suomen talous on alavireinen tai jopa taantumassa vuoden 2008 jälkeen. Maan eri osat kehittyvä hyvin eri tahtiin.
Useat koulutuksen järjestäjät ovat aloittaneet oman toimintansa uudistamisen jo vuosia sitten.
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
SAK:n julkaisusarja
SAK:n mukaan työllisyys on pääkysymys. Tarvitaan lisää kasvua ja työpaikkoja luovia investointeja. Suomi on pidettävä vetovoimaisena alueena
Varhaiskasvatuslaki tarvitsee merkittäviä parannuksiaSDP
Varhaiskasvatuksen kehittäminen on SDP:n tärkeimpiä prioriteetteja. Laadukas ja kaikkien lasten ulottuvilla oleva varhaiskasvatus antaa lapsille hyvän pohjan ponnistaa elämässään eteenpäin. Perheille varhaiskasvatus on tuki ja turva työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.
SDP haluaa yksinkertaistaa ja modernisoida sosiaaliturvaa sekä varmistaa, että sosiaaliturva toimii paremmin kaikissa elämäntilanteissa. Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, joka yhtenäistää nykyisen pirstaleisen sosiaaliturvan etuusjärjestelmän yhdeksi kokonaisuudeksi. Se takaa jokaiselle toimeentulon ja tarvittavat palvelut vaihtuvissa elämäntilanteissa.
SDP julkaisi 20.4. 2016 kansanedustaja Lauri Ihalaisen johdolla valmistellun valtion omistajapolitiikkaa käsittelevän Sinivalkoisen omistamisen ohjelma – kaikki ei ole kaupan -linjapaperin. Ohjelma linjaa SDP:n tavoitteet valtion omistajapolitiikan kehittämiseen ja valtion omistuksen hyödyntämiseen.
SDP:n Helsingissä 16.-17.4.2016 kokoontunut puoluevaltuusto käynnisti työn, jonka tavoitteena on uuden suomalaisen, nykyaikaiseen työelämään sopivan sosiaaliturvan rakentaminen. Työtä tekemään kutsutaan laajasti asiantuntijoita eri järjestöistä.
2. 1) Vahvistetaan toimia kasvun, viennin ja investointien
lisäämiseksi sekä tuottavuuden tehostamiseksi
kaikilla sektoreilla. Työn sisältö ja tarvittava
osaaminen muuttuu, kun digitalisaatio uudistaa
elinkeinoelämää ja julkista sektoria. Julkinen valta voi
edistää digitalisaatiota avaamalla julkisia tietovarantoja,
kehittämällä digitaalisten palvelujen tietoturvaa ja
parantamalla kansalaisten digiosaamista.
Tiekartta kohti työttömyyden taittamista
ja työllistävämpää Suomea
3. Tiekartta kohti työttömyyden taittamista
ja työllistävämpää Suomea
2) Poliittisilla päätöksillä voidaan luoda edellytyksiä
investoida Suomeen. Näitä keinoja ovat mm. verotus,
koulutus, infrahankkeet ja hyvä innovaatioympäristö. On
vahvistettava kilpailu-kykyämme ja sitouduttava siihen,
että teollisuuden ja viennin kokonaisrasituksia ei
poliittisilla päätöksillä lisätä.
3) Kasvu- ja työllisyyssopimuksen jatkoksi tarvitaan
työllisyyttä ja ostovoimaa tukeva, maltillisiin
palkankorotuksiin perustuva pitkäkestoinen
tuloratkaisu, jonka aikaansaamista valtio voi omilla
toimenpiteillään tukea.
4. 4) Työllisyyttä on kyettävä nostamaan nykyisestä ja
tehtyjen työtuntien määrää kasvattamaan mm.
työvoiman tarjontaa ja kysyntää lisäämällä sekä
osaamiseen ja muutosturvaan panostamalla.
Työllisyysasteen osalta Suomi nostetaan EU-maiden
seitsemänneltä sijalta viiden parhaan joukkoon.
5) Työllisyyttä tukevien työllisyysmäärärahojen tasosta tulee
huolehtia niin, että työttömien aktivointiaste pysyy
vähintään 30 %:n tasolla myös tulevaisuudessa.
Tiekartta kohti työttömyyden taittamista
ja työllistävämpää Suomea
5. 6) Hallitus asetti vuonna 2013 kehyskaudelle
rakennepoliittisen ohjelman tavoitteeksi
pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen yhdellä
prosenttiyksilöllä. Työttömyyshaasteeseen nähden tavoite
on riittämätön ja tulevalla vaalikaudella kunnianhimon
astetta on nostettava. Työllisyystoimien kärki on
kohdistettava erityisesti vaikeammin työllistettävien
työttömyyden kasvun katkaisemiseen ja vähentämiseen.
Tiekartta kohti työttömyyden taittamista
ja työllistävämpää Suomea
6. 7) Nuorisotakuuta kehitetään varhaisemman tukemisen ja
matalan kynnyksen palvelujen parantamiseen sekä
sanssikortin tehokkaalla käyttämisellä. Kaikille nuorille
varmistetaan mahdollisuus toisen asteen koulutuspaikkaan.
Oppisopimusmuotoista koulutusta toisen asteen
ammatillisessa koulutuksessa tulee lisätä.
8) Työpankkien ja sosiaalisten yritysten toimintaa
laajennetaan lainsäädännöllä ja työmarkkinasopimuksilla,
jotta osatyökykyisiä, pitkäaikaistyöttömiä ja perustutkintoa
vailla olevien työllistymistä voidaan tukea nykyistä
tehokkaammin.
Tiekartta kohti työttömyyden taittamista
ja työllistävämpää Suomea
7. 9) Kehitetään työttömyys- ja sosiaaliturvaa niin, että myös
lyhytkestoista työtä voi ottaa vastaan ilman
perustoimentulon vaarantumista. Esimerkiksi vuoden 2013
alusta työmarkkinatukea on voinut saada kuukauden ajan
työllistymisrahana. Vastaavia malleja kehitetään ja laajennetaan.
10) Työurien pidentämiseksi ja työntekijöiden selviytymiseksi työn
muutoksessa tarvitaan tiivis työn ja koulutuksen liitto. Myös
työnantajan vastuusta henkilöstön osaamisen
kartuttamiseksi on edistettävä. Työttömyysturvalla tapahtuvan
omaehtoisen opiskelun kouluttautumisen edellytyksiä pitää
vahvistaa. Osaamisen kehittämiseen tarvitaan työnantajien ja
yhteiskunnan tehokkaita panostuksia. Muunto- ja
yhteishankintakoulutusta tulee käyttää tehokkaasti.
Tiekartta kohti työttömyyden taittamista
ja työllistävämpää Suomea
8. 11) Selvitetään lisäkeinoja madaltaa ensimmäisen
työntekijän palkkaamiseen liittyvää kynnystä.
12) Selvitetään mahdollisuudet palkata
pitkäaikaistyöttömiä määräaikaiseen työsuhteeseen
määräaikaisuuden perusteita muuttamatta.
Tiekartta kohti työttömyyden taittamista
ja työllistävämpää Suomea
9. 13) Osatyökykyisten työllistymisen kynnyksiä madalletaan
mm. osatyökyvyttömyyseläkkeen ja osa-aikatyön
yhteensovitusta parantamalla. Työpaikkojen valmiuksia ja
mahdollisuuksia työllistää osatyökykyisiä ja vammaisia
tuetaan erilaisin työn tekemiseen liittyvillä järjestelyillä.
Hankintalain tarjoamia mahdollisuuksia tehostetaan niin,
että hankintasopimusten asetetaan edellytykseksi myös
osatyökykyisten ja pitkäaikais-työttömien työllistäminen.
14) Poikkeuksellisen pitkään työttömänä olleille, joiden
tosiasiallinen työllistyminen ei ole todennäköistä,
toteutetaan kestävien kriteerien pohjalta ja
yksityiskohtaisten arvioiden perusteella henkilökohtainen
eläkeratkaisu.
Tiekartta kohti työttömyyden taittamista
ja työllistävämpää Suomea
10. 15) Työttömyysturvan lisäpäivät, ns. työttömyysturvaputki,
on erityisesti mittavissa irtisanomistilanteissa tärkeä
taloudellinen turva varttuneemmille palkansaajille, jos
uutta työtä ei yrityksistä huolimatta löydy.
Eläkesopimuksen mukaisesti työttömyysturvaputken
alaikärajan nostamistarvetta 62 vuoteen arvioidaan 2019.
Tästäkin osasta eläkesopimusta on pidettävä kiinni.
16) Muutosturvan ja äkillisen rakennemuutoksen
ennakoinnin toimintamalleja kehitetään. Tavoitteena
on, että muutostilanteissa voivat mm. koulutuksen avulla
siirtyä työttömyyden sijaan työstä ja ammatista toiseen.
Tiekartta kohti työttömyyden taittamista
ja työllistävämpää Suomea
11. • Työttömyyshaaste on tikittävä aikapommi
• Kaikista työttömistä noin puolet (180 000 ihmistä) on jo
vaikeammin työllistettäviä
o Työttömyys kestänyt yli vuoden tai he ovat toistuvasti
työttömiä, eivätkä työvoimapoliittisten toimien jälkeen
ole päässeet avoimille työmarkkinoille
• Suuri määrä ns. piilotyöttömiä
o Eivät eri syistä hae työtä tai koulutusta, osa
turhautuneena vetäytynyt työmarkkinoilta
o Talouden elpyessä paluu työmarkkinoille tulee
ajankohtaiseksi
• Riski pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisestä
erittäin suuri
• Eivät pääse työnsyrjään kiinni ilman merkittäviä työkykyä,
kuntoutusta, sosiaalipalveluja ja koulutusta tukevia
palveluja
Taustatietoa työttömyydestä
12. • Tämän vuoden alusta on voimaan tullut lakeja, joiden avulla
voidaan vankemmin tukea vaikeammin työllistettävien
työllistymistä
1) Koko maan kattava monialainen palveluverkosto
oKunta, TE-toimisto ja Kela tarjoavat yhteisiä palveluja yli
vuoden työttömänä olleille ja yli 6 kk työttömänä olleille
alle 25-vuotiaille
oHeille laaditaan kattavan palvelukartoituksen jälkeen
henkilökohtaiset työllistymissuunnitelmat
1) Yli 300 työttömyyspäivän jälkeen vastuu työmarkkina-tuesta
kunnille
Uusia välineitä vaikeammin
työllistettävien tueksi
13. 3) Vaikeimmin työllistyvien tukemiseksi 150 milj. euroa
korvamerkittyä rahaa TEM:ltä, mahdollistaa 130 000
ihmisen pääsyn aktivointitoimiin
4) Palkkatuki vaikeammin työllistyville uudistuu ja selkiytyy:
Mitä vaikeammin työllistettävästä on kyse, sitä suurempi
palkkatuki on suhteessa palkkaan
5) Yli 60-vuotiaiden palkkatuki, tukea varttuneimpien
työllistymiselle ja työmarkkinoilla pysymiselle
6) Työsopimuslain muutokset kuntien ja kolmannen sektorin
toimijoiden työllistämisen tueksi
Uusia välineitä vaikeammin
työllistettävien tueksi