1. Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Pori 18.-19.9.2013
Hyvä, paha, hämmentävä
NUORTEN YHTEISÖLLISYYS
Riikka Korkiamäki, riikka.korkiamaki@uta.fi
Tampereen yliopisto / SPARG, Tampereen yliopiston Porin yksikkö
1

2. ”Yhteisöllisyyden edistäminen yhteisöissä on keino estää
tällaisia tapahtumia.” (Matti Vanhanen 24.9.2008)

3. 3
• .
Yhteisö on sosiaalisten ongelmien ratkaisu.
Yhteisö on sosiaalisten ongelmien syy.

4. Pahan yhteisön hyvät ominaisuudet? 4

5. Mitä (nuorten)yhteisöllisyyson?
5

6. Yhteisöllisyysnuorten sanoin
• Luottamusta ja turvallisuuden tunnetta
”Perhe ja sukulaiset ovat aina lähellä, vaikka olisin kuinka kamala, he eivät hylkää,
siksi he ovat tärkeitä. Ystävissä on samat kuin sukulaisissa, siis parhaimmissa,
mikään asia ei ole niin huonosti että menettäisin heidät.” (Rosa 15 v, kirj.)
• Yksityisyyttä ja minuuden paikkoja
”Koulussa on niin sanotut omat porukat kenen kanssa pyöritään, ja meidän jengi on
ns. ”gangsta-jengi.” […] meitä ei oikein koulu kiinnosta, vaan kaikki aivan muu pojat
ja viikonloput enimmäkseen. Koulussa me kävellään ympäri koulua, juostaan
palsussa (salaa) ja vietetään aikaa vessassa (salaa).” (Mirka 14 v, kirj.)
• Erontekoa ja rajanvetoja
”Yleensä vietän vapaa-aikaani [lähiössä X], koska en erityisemmin pidä [Y:läisistä].
[…] Jonnen kanssa en kauheasti juttele, koska hänellä on vähän eri jutut. Sitä paitsi
hän kuuluu koulussa ”tupakkanurkkalaisiin”. (Kasper 15 v, kirj.)
• Omaehtoisuutta, toimijuutta
”Kyl meiä luokal o iha ok tyyppei, et opettajat sanoo et meil o hyvä yhteishenki, mut
emmää kauheesti oo meiäluokkalaiste kans et enimmäksee sit muitte kans. Et ku
mu parhaat kaverit o muil luakil enimmäksee ni välkäl ja ruakkiksel oon niitte kans
sit.” (Kaisa 15 v, haast.)
Lähde: ”Kaveria ei jätetä!” -tutkimus (Korkiamäki 2013)

7. Yläkouluikäisen yhteisöt
• perhe
• suku
• kaverit
• koulu, luokka
• asuinympäristö
• paikallisuus, kansalaisuus
• harrastukset
• virtuaaliyhteisöt
eivät toisistaan irrallisia, vaan yhdessä muodostavat sen
yhteisöllisen todellisuuden, jossa nuori elää arkeaan
• Yläkouluikäisen yhteisöllinen arki:
sekä ”sukkulointia” että perinteisiä ja pysyviä kiinnikkeitä
Lähde: ”Kaveria ei jätetä!” -tutkimus (Korkiamäki 2013)

8. Yhteisön merkityksestä
• Yhteisöllisyys ja osallisuus (kuulumisen kokemus) on
inhimillinen perustarve.
• Yhteisön jäsenyys on identiteetin perusta (minä-me-muut).
• Arvot ja moraali kehittyvät yhteisöllisten normien kautta.
• Yhteisö sosiaalisena resurssina
• Turvallisuus, luottamus, solidaarisuus, empatia
• Sosiaalinen tuki
• emotionaalinen läsnäolo, ohjaus ja neuvonta, rakentava palaute,
materiaalinen tuki
• Sosiaalinen kontrolli
• huolehtiminen ja perään katsominen, kriittinen palaute (moraalinen tuki),
solidaarisuus
• Emotionaalinen osallisuus 8

9. Yhteisöllisyyden
edellytyksistäS
Sosiaaliset verkostot ovat portti yhteisöihin,
mutteivät takaa yhteisöllisyyden kokemusta.
yhteisöllisyys huokuu alhaalta ylös, ei ylhäältä alas
yhteisö voidaan rakentaa ulkoapäin, muttei yhteisöllisyyttä
yhteisöllisyys on sisältäpäin rakentuva, henkilökohtaisesti koettu ja
yhteisesti jaettu tunne johonkin kuulumisesta
Nuorten kuvaamana yhteisöllisyys rakentuu
tilallisesti, ajallisesti, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (yhteisesti
ymmärretyt kulttuuriset käytännöt)
suhteiden horisontaalisuus, vastavuoroisuus, tietynasteinen
homogeenisuus
9

10. Nuorten omaehtoinen
yhteisöllisyysja hyvinvointi
• Sosiaalisten verkostojen, osallisuuden ja hyvinvoinnin välinen yhteys
ei ole automaattinen eikä suoraviivainen (vrt. esim. yhteisöllisyyden
negatiiviset seuraukset).
• Mihin kiinnittymistä ja integroitumista nuori sosiaalisten verkostojensa
kautta tavoittelee?
• Onko nuorella mahdollisuus itse määritellä oman kuulumisensa
kontekstit, rajat ja tavat?
• Onko nuoren valitsema yhteisöllinen viitekehys aikuisten näkökulmasta
toivottava vai haitallinen? Entä nuoren itsensä näkökulmasta?
• Nuoren subjektiivisen hyvinvoinnin kokemuksen
kannalta on keskeistä, että yhteisön tavoitteet
ovat yhtäpitäviä nuoren olemiseensa ja
toimintaansa itse liittämien tavoitteiden kanssa.
10

11. Aikuisetja nuortenyhteisöllisyys–
nuortenomaehtoinenyhteisöllisyysvoimavarana?
Nuorten omaehtoisten yhteisöllisten
siteiden tunnistaminen ja niiden
merkityksen ymmärtäminen
Yhteisöllisten voimavarojen tunnusta-
minen ja hyödyntäminen
Yhteisöllisten riskien havaitseminen
ja niihin puuttuminen
Toimintaa ohjaavia näkökulmia:
Työskennelläänkö olemassaolevan valmiin yhteisön kanssa vai
rakennetaanko yhteisöä ulkoapäin?
Millaiset lähtökohtaoletukset ovat työskentelyn taustalla?
Halutaanko edistää vai purkaa yhteisöllisyyttä?
Kenen näkökulmasta asioita tarkastellaan?
11

12. • Vaikka yhteisöllisyys ei ole automaattinen hyve eikä yksiselitteisesti
positiivinen ilmiö, voitaisiin nuorten omaehtoisissa kokoonpanoissa
ja kaveriporukoissa esiintyviä yhteisöllisyyden elementtejä –
osallisuuden tunnetta, emotionaalista sitoutumista, nuorten
keskinäistä tukea ja kontrollia – nykyistä enemmän hyödyntää myös
aikuisten näkökulmasta toivottavien sosialisaatiotavoitteiden
saavuttamisessa.
KIITOS!
12

13. Korkiamäki Riikka:
Kaveria ei jätetä! Sosiaalinen pääoma nuorten vertaissuhteissa
Laajuus: 241[92] s.
Julkaisuvuosi: 2013
ISBN: 9789514491238
Kieli: fin
Kustantaja: Tampere University Press TUP ja
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkiusseura
TILAUKSET:
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/catalog/kirjat/kaveria-ei-jateta
http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=23458
13