10.9.2020 Piikkössä pidetyn Hyvinvointia metsästä -tilaisuuden materiaali. Sisältää esitykset: - Suomen luonnontuoteala, Lasse Rantala, Suomen metsäkeskus - Hyvinvointipolut, L.Rantala, Suomen metsäkeskus - Yleistä metsien luomusertifioinnista, L.Rantala, Suomen metsäkeskus - Luomukeruualueeksi - case Livia, Taina Kummunsalo, Livia - Yritysesittely - Nystad Sauna, Tanja Harilainen - Yrttejä luonnosta - koivunlehti ja vadelma, Tanja Harilainen, Nystad Sauna Oy Tilaisuuden järjesti Metsäbiotalous kasvuun-, EkoTeko- ja Luomumpi Varsinais-Suomi hankeet.

1. Metsäbiotalous kasvuun -hanke
10.9.2020 Piikkiö
Hyvinvointia metsästä

2. Lasse Rantala
Hyvinvointia metsästä 10.9.2020
Katsaus Suomen
luonnontuotealaan

3. Euroopan metsäpeitteisin valtio

4. • Kansallinen metsästrategia 2025 tavoittelee seuraavia päämääriä:
Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville
liiketoiminnoille.
Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat.
Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja
kulttuurisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä.
• Tavoitteena puuhun ja metsiin perustuvien elinkeinojen kehittäminen.
Toimintaohjelma, Suomen metsäkeskus
• Metsään perustuvan yritystoiminnan monipuolisuus ja kasvu. Suomen
metsäkeskuksen strategia
• Maailman puhtaimmat pohjavedet, maaperä ja ilma
• Suomalainen elintarvikevienti kasvussa.
1-5/2018 vienti 630,4 milj € 1-5/2019 vienti 716,9 milj €
Metsät mahdollisuutena

5. • Luonnontuoteala on elinkeino, johon
kuuluu luonnontuotteiden talteenotto sekä niihin liittyvä
yritystoiminta, neuvonta, koulutus ja tutkimus.
• Luonnontuotteita ovat luonnosta jokamiehenoikeudella tai
maanomistajan luvalla kerättävät luonnonvaraiset ja
puoliviljellyt marjat, sienet, yrtit ja erikoisluonnontuotteet
• Luonnontuotealan yritysten liikevaihto on kasvussa. Kasvu
tulee erityisesti viennistä.
Mikä ihmeen luonnontuoteala?

6. • Yrityskoko on luonnontuotealalla keskimäärin varsin pieni
vaikkakin kasvussa.
• Yritykset hankkivat raaka-ainetta omilta kerääjiltä tai jopa
keräävät sen itse.
• Yli puolet luonnontuotteista jalostavista yrityksistä kokee
raaka-aineen hankinnan haastavaksi.
• Yrityksillä on raaka-aineiden laatuun ja riittävyyteen liittyviä
ongelmia.
• Yrityksillä saattaa olla raaka-ainevarastoissa on
merkittäviä pääomia kiinni
Nykytila

7. • Tällä hetkellä Suomessa ei ole riittävästi luonnontuotteiden
kerääjiä, keruuverkostoja, raaka-aineiden käsittelyyn
soveltuvia tuotantotiloja ja kuivauskapasiteettia.
• Keruusta kiinnostuneet kaipaisivat lisää tietoa
tuottavimmista keruumenetelmistä ja raaka-aineiden
hinnoittelusta.
• Haasteena on raaka-aineiden keruun organisointi ja
logistiikan puute.
• Kasvuala, joka tarvitsee enemmän ja monipuolisemmin
raaka-aineita, jotta yritykset voisivat tarttua markkinoilla
oleviin mahdollisuuksiin.
Nykytila

8. Luonnontuotealan yritysten määrä alueittain

9. Luonnontuotealan yritysten oikaisematon liikevaihto n.
530 milj. € v. 2017* (oikaistu lv arviolta n. 300 milj. €)
*lähde: toimialaraportti kevät 2019

10. • Lähde: MMM:n tilaama selvitys raaka-aineiden saannin parantamiseksi, 2017
Yritysten kasvun jarru: raaka-aineen hankinta

11. • Suomalaisille itsestään selvyys, maailmalla eksoottista.
Pitäisi pystyä hyödyntämään paremmin.
• Pohjoisilla/suomalaisilla raaka-aineilla on erityisiä
ominaisuuksia, joita ei muualta löydy ( puhtaus,
aromiaineiden korkea pitoisuus, jäljitettävyys )
• Puoliviljely ja viljely avaa uusia mahdollisuuksia
luonnontuotealalle. Esim. pakurin viljely vajaatuottoisissa
koivikoissa.
Puhtaat metsät mahdollisuus

12. • Suomen luonnon kestävä ja aiempaa monipuolisempi
hyödyntäminen.
• Tuloja sekä uutta työtä ja yrittäjyyttä metsästä.
• Lisätään luonnontuotteiden jalostusarvoa uusilla
innovaatioilla ja teknologialla. Uusia tuotteita ja palveluita.
• Luonnontuoteala tai raaka-aineiden keruu ei ole
perinteisen metsätalouden vaihtoehto vaan lisä ja
mahdollisuus hyödyntää metsää myös uudella tavalla.
• Metsänhoidon yhteyteen on helposti lisättävissä vaikkapa
lehtien tai mahlan keruun hoitokohteita.
Uusia mahdollisuuksia metsästä

13. • Yhteistyö metsäalan toimijoiden kanssa esim. raaka-
ainehankinnassa
• Mahdollisuudet hyödyntää vapaaehtoisia suojelualueita esim.
pakuri ja lakkakääpä.
• Sähköverkkoyhtiöiden kanssa yhteistyömahdollisuuksia
• Elintarvikealan yhteistyömahdollisuudet
• Perinteisesti käsityövaltaista, mutta myös koneellisia
innovaatioita mietitään tehostamaan keruuta.
• Mistä tarpeeksi ammattitaitoisia kerääjiä?
Kaupallisen keruun kokemuksia ja
kehittämistarpeita

14. • Metsänomistajien/kerääjien kiinnostus luonnontuotealaa kohtaan
on merkittävää. Miten kiinnostus kanavoidaan tekemiseksi ja
tuloksiksi?
• Harvoin metsään on kohdistunut näin paljon ja laajaa kiinnostusta.
• Yhteistyötä tarpeen edelleen jatkaa ja syventää
• Keruuprosessien tehostuessa voidaan myös maanomistajille
maksaa mahdollisesti korkeampaa hintaa raaka-aineista.
Kiinnostus alaan kasvaa entisestään.
• Suurten elintarvikealan yritysten kiinnostus luonnontuotteisiin
saadaan vain tarpeeksi isoja raaka-aine-eriä tarjoamalla ja
ammattimaisella toiminnalla.
• Think BIG!
Kaupallisen keruun kokemuksia ja
kehittämistarpeita

15. • Luonnontuoteala on kasvuala, joka tarvitsee yhä enemmän ja
monipuolisemmin raaka-aineita.
• Ratkaistavat ongelmat:
› Raaka-aineiden hankala saatavuus on luonnontuotealan kehityksen
pullonkaula
› Metsätoimijoiden ja metsänomistajien tiedonpuute luonnontuotealan
raaka-ainetarpeista ja elinkeinomahdollisuuksista
› Metsä- ja luonnontuotealan yritysten ja toimijoiden
yhteistyömahdollisuuksia ei ole täysimääräisesti hyödynnetty.
• Päätavoitteena on:
› Edistää luonnontuotealan kasvua, kehitystä ja verkostoitumista yli
toimialarajojen
› Monipuolistaa metsäalan yritysten liiketoimintaa
› Nostaa esille metsänomistajien uusia ansaintamahdollisuuksia
•
Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista

16. • Toiminnallinen kävelypolku, matalan kynnyksen periaate
• Luontomatkailu ja METSO –hanke 2014-2016
• Tapion raportteja nro 15: Luontomatkailu, hyvinvointi ja
METSO.
• Hyödyntäjinä majoitus- ja ohjelmapalveluyritykset
• Monipuolinen luonto
› Arvokkaat luontokohteet
› Yksilölliset tarinat
› Alueen historia
Metso-hyvinvointipolut

17. • Henkinen ja fyysinen hyvinvointi lisääntyy
• Lisää kiinnostusta metsiin ja metsätalouteen
• Tutustumisväylä suomalaiseen luontoon ja
luontosuhteeseen
• Tietämys luontoarvoista lisääntyy
Hyödyt kulkijalle

18. • Erityinen luontokohde
› METSO- tai muu arvokas elinympäristö
• Kulttuuriperintökohde
› Muinaisjäännös, paikallisten tiedossa olevat tarinat
• Miellyttävä maisemakohde lähi- tai kaukomaisemassa
› Avarat metsät, järeitä puita, hyvä näkyvyys
• Monimuotoisuudelle tärkeät puut
› Lahopuut, isot ja vanhat lehtipuut, jalot lehtipuut, palanut puuaines
• Hoidettu talousmetsä
› Puu, marjat, sienet, villiyrtit, riista
Hyvinvointipolun kohteet

19. • Luomukeruutuotannolla tarkoitetaan luonnonvaraisten kasvien ja
niiden osien keruuta luomuvalvontaan liitetyiltä ja hyväksytyiltä
alueilta (metsiä, soita ja maatalousalueita esim. peltoja, pientareita ja
luonnonlaitumia).
• Luomukeruutuotantoon sovelletaan luonnonmukaista
kasvintuotantoa koskevia tuotantoehtoja (Ruokavirasto).
• Lisäksi keruutuotannon edellytyksenä:
› Alueita ei ole keruuta edeltävien vähintään kolmen vuoden aikana käsitelty
muilla kuin luomuviljelyssä sallituilla aineilla.
› Keruu ei vahingoita alueen luonnollisen elinympäristön vakautta eikä lajien
pysyvyyttä keruualueella.
Mitä on luomukeruutuotanto?

20. •Luomukeruutuotteilla tarkoitetaan luomukeruualueelta saatuja,
luontaisesti kasvavia luonnonvaraisia kasveja tai niiden osia.
•Luomukeruutuotteita voivat olla esimerkiksi marjat, sienet ja
kasvien lehdet
› ei rajoita keruuta vain syötäviin kasveihin.
› keruutuotteita voidaan käyttää esim. rehuna, lisäysaineistona tai
kosmetiikan raaka-aineena.
› Huom! Myös luomujoulukuusi.
•Kala ja riista eivät ole luomukeruutuotteita
•Keruu voi perustua jokamiehen oikeuteen tai voi tarvita
maanomistajan luvan
Mikä on luomukeruutuote?

21. •Selvittäjämalli
› Selvittäjä on toimija, joka hoitaa yhden tai useamman
maanomistajan puolesta alueiden luomuvalvontaan liittymisen.
› Selvittäjä ja metsänomistaja tai hänen edustajansa sitoutuvat
noudattamaan luonnonmukaisen tuotannon ehtoja
•Perusmalli
› Alueen omistaja tai haltija (esimerkiksi yksittäinen metsänomistaja
tai jo luomuvalvontaan kuuluva viljelijä) liittää alueen
luomuvalvontaan ja sitoutuu noudattamaan luonnonmukaisen
tuotannon ehtoja
Luomuvalvontaan liittymisen vaihtoehdot

22. •Selvittäjä liittynyt luomuvalvontaan ja sitoutunut noudattamaan
luonnonmukaisen tuotannon ehtoja
› Tekee sopimuksen mo:n kanssa (SOPIMUS metsäalueen liittämisestä
luomuvalvontaan ja SITOUMUS noudattaa luomutuotannon ehtoja)
•Metsänomistaja sitoutuu hoitamaan metsänsä luomuehtojen
mukaisesti
› Ei käytetä luomukasvintuotannossa kiellettyjä aineita MUTTA
› Halutessa voidaan tehdä esim. kasvatuslannoitus kemiallisilla lannoilla (esim.
Metsän PK) tai tehdä lakisääteinen kantokäsittely urealla
› Jos käytettään kiellettyjä aineita  ilmoitus muutoksista selvittäjälle 36kk
siirtymäaika käynnistyy, jonka jälkeen alue palautuu luomuun
› Metsänomistaja ei voi myydä tuotteita luomuna suoraan kuluttajille
› Metsänomistaja voi myydä tuotteita luomu valvonnassa olevalle
yritykselle (poimijan rooli, keruulupa)
Selvittäjämalli

23. •Selvittäjä hoitaa
› Luomusuunnitelman ja alkutarkastuksen
› Selvittäjä maksaa luonnonmukaisen tuotannon rekisteröintimaksun 110€
› Vuosittaiset luomutarkastukset
› Pitää yllä luomusuunnitelmaa ja vuosisuunnitelmaa
› Selvittäjä maksaa tarkastusmaksun perusmaksu 140 € + tarkastusmaksu 91 €/h.
•Alkutarkastuksen jälkeen vain selvittäjä saa todistuksen valvontaan
kuulumisesta (luomutodistus)
•Selvittäjä esittää (myy) luomupaikkatiedon valvontajärjestelmässä
olevalle ostajalle. Tiedon perusteella ostaja järjestää
keruutoiminnan.
Selvittäjämalli

24. •Alueen omistaja tai haltija liittää alueen itse luomuvalvontaan
ilmoittamalla asiasta sen alueen ELY-keskukseen, jossa pääosa
keruualueista sijaitsee
•Alkutarkastus ja vuosittaiset luomutarkastukset
•Alkutarkastuksen jälkeen alueen omistaja/haltija saa
todistuksen valvontaan kuulumisesta (luomutodistus).
› Luomutodistuksessa maininta siitä, että toimijalla on
keruutoimintaa.
› Hän esittää todistuksen keruutuotteiden ostajille tai yrityksille
•Maksaa itse tarkastusmaksut
Perusmalli

25. •Jos toimii vain poimijan roolissa  selvittäjämalli
•Jos aikoo itse myydä suoraan kuluttajille  perusmalli
•Tilalla vähäisen jalostusasteen ylitys =
› Esim. marjojen ja sienten puhdistaminen sallittua, mutta tilan
ulkopuolelta osto, pakastaminen ja yrttien kuivaaminen ylittää
alhaisen jalostusasteen toiminnan, ja on sitouduttava
luomuvalvontaan perusmalli.
Perusmalli vai selvittäjämalli?

26. • Metsää saa hoitaa normaalein metsätalouden tavoitteiden
mukaisesti.
› Luomusäännökset eivät ota kantaa metsänhoitomenetelmiin suoraan
• Metsätaloudessa käytettyjä luomussa kiellettyjä aineita ovat:
› Urea (lakisääteinen juurikäävän torjunta kantokäsittelynä)
› vaihtoehtona sallittu biologinen torjunta-aine harmaaorvakkasieni
› Epäorgaaniset metsälannoitteet
› Sallittu mm. Yara Bortrack- ja Ecolan Silva BOREA-boorilannoitteet sekä
puu- ja turvetuhka (orgaanisia)
› Muut kasvinsuojeluaineet (mm. heinäntorjunta)
› Jos aine ei löydy sallittujen aineiden listaltakielletty
• Kiellettyjen aineiden käyttö aiheuttaa 36kk siirtymäajan, jonka jälkeen
palautuu takaisin luomuun
Metsätalous ja luomu

27. •Poimija saa tiedon luomukeruualueista:
› Metsänomistajalta
› Luomuvalvonnassa olevalta ostoyritykseltä
•Em. toimijoilla oltava luomutodistus, jolla osoittaa alueiden
kuuluvan luomuvalvontaan
Poimijana toimiminen

28. Miksi kannattaa liittyä?
• Luomuvalvonta ei aseta merkittäviä rajoitteita
talousmetsän hoidolle.
• Metsänomistaja voi yhä hallita tilaansa omien
tavoitteidensa mukaan.
• Liittämällä metsäsi luomukeruutuotantoon autat
suomalaisia yrityksiä raaka-ainehankinnassa ja
edistät vientiä.
• Luomu on valtti luonnontuotteiden viennissä –
voidaan puhua luomu-statuksesta.

29. Metsien liittäminen luomukeruualueeksi
Case Livia
• Ammattiopisto Livialla metsiä yhteensä noin 640 ha
• Sijaitsevat Paimiossa, Vahdolla, Salossa, Kaarinassa
ja Paraisilla
• Livia mukana Luomumpi Varsinais-Suomi –
hankkeessa, idea koulun metsien liittämisestä
luomuvalvontaan kypsyi hankkeen myötä
• Metsäkeskus (Tapio Nummi) hyvänä sparraajana
11.9.2020 Taina Kummunsalo

30. Stepit
• Prosessi liikkeelle metsä- ja luontotiimien
yhteistyönä, muutaman henkilön työryhmä
• Ohjeet hieman hajanaisia, hyvä lista löytyy
Luomumpi V-S –hankkeen sivuilta:
• http://luomumpivs.livia.fi/
11.9.2020 Taina Kummunsalo

31. Selvitystyö
• Lomakkeiden metsästys (Ruokavirasto)
– Luomuvalvontalomake 1
– Täydennyslomake 1C
– Luomuvalvontalomake 9
– Luomuvalvontalomake 13
11.9.2020 Taina Kummunsalo

32. Tiedonkeruu
• luettelo kiinteistöistä (rekisterinumero, kunta, pinta-
ala)
• luettelo kerättävistä kasveista ja kasvinosista
• luomusuunnitelma täydennyslomakkeen liitteeksi
• luotettava dokumentointi muiden kuin
luomutuotannossa sallittujen tuotantopanosten
käytöstä luomukeruualueeksi aiotulla alueella
edeltävän 36 kuukauden aikana
11.9.2020 Taina Kummunsalo

33. Muistilista tarpeen
11.9.2020 Taina Kummunsalo

34. Tilaluettelo on pitkä…
11.9.2020 Taina Kummunsalo

35. Karttoja tarvitaan
Kuviot, joilla kiellettyjä
tuotantopanoksia käytetty, rajataan
keruualueen ulkopuolelle
Lähestymiskartat keruualueille
11.9.2020 Taina Kummunsalo

36. Luettelo tehdyistä töistä
11.9.2020 Taina Kummunsalo

37. Kielletyt tuotantopanokset
Livian metsissä ei
käytetä muita
kiellettyjä
tuotantopanoksia
kuin torjunta-aineella
käsiteltyjä taimia
istutuksissa. Viime
syksynä koululle
hankituissa metsissä
on käytetty ureaa
kantokäsittelyssä.
11.9.2020 Taina Kummunsalo

38. Luomusuunnitelma kokoaa tiedot
11.9.2020 Taina Kummunsalo

39. Paperit pakettiin ja ELY-keskukseen
Dokumentit
lähetetty 15.4.
11.9.2020 Taina Kummunsalo

40. Viimeiset stepit
• Mahdolliset lisäselvitykset
• Luomutuotannon rekisteröintimaksun
maksaminen (110 e)
• Alkutarkastus (pidetään ”tämän loppukesän
aikana”)
saadaan luomutodistus
11.9.2020 Taina Kummunsalo

51. Yrttejä luonnosta
Koivunlehti ja vadelma

52. Rakkaalla lapsella on monta nimeä
• Luonnonyrtit, villiyrtit, villikasvit, luonnonkasvit, villivihannekset,
horta, rikkaruohot, …
 Luonnonvaraisia kasveja, joita voidaan käyttää ravinnoksi
– Juomiin
– Ruokiin tuoreena / kypsennettynä
– Mausteena

53. Miksi luonnonyrttejä kannattaa käyttää?
• Ilmaista ja ekologista
– Todellista lähiruokaa!
• Makua
• Vitamiineja, antioksidantteja
– Jopa 10 kertaa enemmän kuin viljellyissä
• Aikaisia
– Viljelykasvit eivät vielä kasvaneet
• Kehittää luonnontuntemusta
– luontoliikuntaa
• Ei katovuosia kuten marjoilla ja sienillä

54. Miksi yrttejä kannattaa käyttää?
• Terveysvaikutukset
– Esim. monilla yrteillä ruuansulatusta edistäviä vaikutuksia
• Voikukan karvasaineet
• Osa parantaa ruokien säilymistä
– Ehkäisevät haitallisten bakteerien kasvua
• Esim. siankärsämöllä antibakteerisia vaikutuksia
• Myyntitulo poimijalle verotonta (kun kerää yrttejä ihmisravinnoksi tai
lääkekäyttöön)
– Jos kerää yrttejä kosmetiikkakäyttöön tai eläinten rehuksi niin
myyntitulo xxxverollista!

55. Jokamiehen oikeudet
• Sallittua on
– Kulkea toisen maalla ja tilapäisesti yöpyä
– Kerätä sieniä, marjoja, kukkia ja ruohomaisia kasveja
• Kiellettyä on ilman lupaa
– Ottaa kasvavasta puusta oksia, juurta, tuohta, kuorta, lehtiä, pihkaa, mahlaa,
terhoja, pähkinöitä ja käpyjä
– Ottaa puuta kasvavasta, kuolleesta tai kuivuneesta puusta
– Ottaa sammalta, jäkälää ja turvetta
– Niittää ruohoa
– Kerätä mitään toisen viljelymailta ja piha-alueilta (tai kulkea siellä)
– Tehdä avotulta tai polkuja

56. Jokamiehen oikeudet
• Katajanmarjoja ja pihlajanmarjoja saa kerätä
• Kääpiä saa ottaa, niiden katsotaan olevan luonnonvaraisia sieniä,
jotka voi irrottaa puusta puuta vahingoittamatta
• Pakuria ei saa ottaa!
• Ruohomaisia yrttejä saa kerätä pienessä määrin, mutta ei esim.
sirpillä

57. Yrttien keruu
• Myyntiin yrttejä keräävän on aina varminta hankkia lupa
maanomistajalta
– Samalla selviävät alueet, joissa on käytetty lannoitteita ja torjunta-aineita

58. Luonnonsuojelu
• Suojelualueet
– Kansallispuistot, luonnonpuistot, muut suojelualueet
– Kasvien kerääminen kiellettyä
• Vrt. marjat, ruokasienet
• Uhanalaiset lajit, rauhoitetut kasvit, alueellisesti harvinaiset lajit

59. Kestävän keruun periaatteet
• Kasvustosta kerätään vuosittain korkeintaan noin kolmannes
– Marjojen tuotantoa ei saa vaarantaa marjakasvien lehtien keruulla
• Keruu ei saa haitata muitten ympäristön kasvien elämää (eikä
eläintenkään)
• Kasveista otetaan vain tarvittavat osat, muut jätetään
– Ei revitä juurineen

60. Luomukeruualueet
• Metsien sertifioiminen luomukeruualueiksi
• Vain luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään
hyväksytyiltä alueilta kerätyt tuotteet ovat luomutuotteita
• Poimija saa myydä luomukeruutuotteita vain valvontajärjestelmään
kuuluvalle ostajalle, ei suoraan kuluttajalle
• Jokaisen luomupoimijan tulee antaa kirjallinen sitoumus
luomukeruutuotteiden ostajalle, jossa poimija sitoutuu noudattamaan
luomupoiminnan ehtoja
• https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/luomutuotte
et/luomukeruutuotteet-luomukeruualueilta/

61. Ammattimainen keruu
• Tunne asiakas ja tarve
– Laatutaso
– Fine dining annoskoristeet vs. massana rouheeksi menevä tuote
• Ota rohkeasti yhteyttä esim. ravintoloihin ja kysy mitä haluaisivat ostaa
• Kirjalliset sopimukset: lajit, laatuvaatimukset, määrät
• Suunnittele logistiikka järkeväksi
– Keruukohteet ei liian kaukana
– Miten saa tuotteen tuoreena ja hyvänä heti asiakkaalle
• Järkevä tuntihinta
• Yhteistyö, poimijatiimi
– Porukalla pystytään paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin
• Etsi keruupaikat ja hoida lupa-asiat kuntoon hyvissä ajoissa

62. Yrttien keruu – milloin?
• Lehdet ennen kukintaa
• Kukat vastapuhjenneina
– Aromiaineet korkeimmillaan
• Kukinnot osittain auenneina
• Juuret varhain keväällä tai myöhään syksyllä
• Siemenet kypsinä

63. Yrttien keruu
• Varma tunnistus
• Kuiva ja puoliaurinkoinen sää paras
– Ammattikerääjät keräävät yleensä klo 5-12
• Terveitä ja puhtaita kasveja
– Eri lajit eri astioihin
– Puhtaalta paikalta
– Yrteillä on taipumusta kerätä itseensä raskasmetalleja
• Kasveja ei pestä
• Puhtain käsin
– Kertakäyttömuovihanskat
• Ei hyttyskarkotetta
• Ilmavaan helposti puhdistettavaan koriin
• Kestävän keruun periaatteet

64. Yrttien keruu
• Tarkista vielä yrttien laatu
– Ei multaa, roskia, muita kasveja …
• Suojaa valolta, hajuilta, lialta, vaurioilta
• Poimitut yrtit ovat herkkiä nahistumaan ja pilaantumaan
– Toimita myyntiin poimintapäivänä
– Säilytä valolta suojattuna, viileässä (+4 - +8 asteessa)

65. Yrttejä ei pidä kerätä…
• Teiden varsilta (pölyetäisyys – 25-50 m)
– Palamisjätteitä ja kadmiumia liikenteestä
• Kaupunkien keskustoista
– Liikenne ja savukaasut tuovat ympäristömyrkkyjä
• Tehtaiden läheltä
– Raskasmetallit (kadmium, bitumipöly)
– Noki
– Rikki-, typpi- ja metalliyhdisteet
• Piha-alueilta, joilla käytetään bensalla toimivaa ruohonleikkuria

66. Yrttejä ei pidä kerätä…
• Lannoitetuilta metsä- ja peltoalueilta
– Nitraatteja ja fosfaatteja
• Alueilta, joissa käytetty torjunta-aineita
• Runsastyppisiltä paikoilta kuten navettojen takaa
– Liikaa nitraattia

67. Yrttien kuivaaminen
• Kuivataan sellaisenaan
• Juuret pestään ja pilkotaan ohuiksi viipaleiksi
• Kuivamaan mahd. pian keräämisen jälkeen ja nopea kuivatus
– Maku ja vitamiiniarvot säilyvät

68. Yrttien kuivaaminen
• Kuivatuslämpö max 37 astetta
– Liian kuumassa tummuvat
• Eri lajit toisistaan erillään
– Ei sivumakuja mietoihin
• Pölytön ja puhdas paikka
• Lämminilmakuivurit
– Pöytämallit, kaappimallit
• Infrapunakuivurit, kondensaatiokuivurit
• Isommassa mittakaavassa lavakuivurit

69. Yrttien kuivaaminen
• Tarpeeksi kuivia kun murenevat käsiin
• Kuivatuissa yrteissä saa olla korkeintaan 5 % vettä
• Säilytys valolta suojassa
• Ei jauheta hienoksi, karkea rouhe parempi
– Vaikuttavien aineiden säilyminen
• Pakkaus paperisäkkeihin
– Säkkien toimittajalta kirjallinen todistus, että materiaali soveltuu
elintarvikekäyttöön
– Yrtin nimi, pakkauspäivämäärä, poimija, kuivauksen tehneen yrityksen
tiedot
• Säilyvyys 1-2 vuotta

70. Pakastaminen ja jäädyttäminen
• Pakaste on elintarvike, joka jäädytetty mahdollisimman nopeasti ja
säilytetty alle -18 lämpötilassa
• Kotipakastuksessa raaka-aine jäätyy teollisuuspakastamista
hitaammin
• Merkinnät
– ”Jäädytetty”
– ”Ei saa jäädyttää uudelleen sulatuksen jälkeen”
– Säilytysohje
• Pakastaminen tuoreena tai kiehautettuna lajista riippuen

71. Elintarvikelaki ja yrtit
• Tuoreet yrtit eivät saa olla nuutuneita
• Tuoreiden ja kuivattujen oltava terveitä, ei hometta tai haitallisia
määriä mikrobeja
• Kerättävä ja käsiteltävä niin etteivät sis. raskasmetalleja, torjunta-aine
tai kemikaali-jäämiä terveydelle haittaa aiheuttavia määriä
• Poimija on vastuussa poimimiensa yrttien turvallisuudesta

72. Koivunlehti

73. Koivunlehti
• Hieskoivu
- Pyöreämpi lehti
- Ruoti vihreä
- Oksat sivulle tai ylös, runko sileä
• Rauduskoivu
- Lehdet kaksoissahalaitaiset,
pitkäsuippuiset
- Ruoti punertava
- Oksat riippuvat, kaarna
uurteinen

74. Koivunlehtien keruu
• Keruu vain maanomistajan luvalla!
• Lehdet kerätään touko-kesäkuussa ennen juhannusta
– Liian nuorina kerätyt lehdet tummuvat kuivattaessa
• Lehdet riivitään ja roskat poistetaan
• Tuoremyyntiin kerätään vain nuorta ja pehmeää lehteä (pituus noin
2cm)
• Kuivattavaksi sopii myös täysikasvuinen lehti
• Laatu: Lehdet puhtaita, nuoria, terveitä, vahingoittumattomia ja
roskattomia. Kuivatun tuotteen tulee olla kauniin vihreä.

75. Koivunlehtien keruu
• Taimikonharvennuskohde
– Poistettavista puista voi kerätä kaikki lehdet, säästettävistä puista 30% lehdistä
• Sähkölinjojen alustat
– Puut kaadetaan joka tapauksessa
• Välivuodet
• Samat hygieniaohjeet kuin kuusenkerkän keruussakin

76. Koivunlehtien keruu
• Suomen metsäkeskuksen tekemä keruuvideo:
– https://www.youtube.com/watch?v=0rbjEQQ5p0s

77. Koivunlehti
• Kuivataan, pakataan paperisäkkeihin
• Voidaan myös pakastaa silputtuna
• Lehdissä on C-vitamiinia 140-240 mg/100g
– Rauduskoivun lehdissä yleensä parempi aromi ja enemmän C-vitamiinia
kuin hieskoivussa.
• Karoteenia, B2- ja B3-vitamiinia, hiirenkorvissa hyvälaatuista
proteiinia
• Vitamiinipitoisuudet laskevat kuivatessa ja lehtien vanhetessa

78. Koivunlehtien käyttö
• Kuivattuna yrttijuomaksi, mausteeksi
• Tuoreet tai pakastetut mausteeksi tai annoskoristeeksi esim.
salaatteihin tai keittoihin

79. Koivunlehtien käyttö
• Löylytuoksuna
• Lehdissä saponiineja
– vaahtoavaa nestettä voi käyttää saippuana
• Virtsaneritystä kiihdyttäviä
• Saattavat aiheuttaa verensokerin alenemista
– Diabeetikot!

80. Vadelman lehti

81. Vadelma
• Ojien, metsien reunoilla, hakkuuaukoilla
• Kaksivuotinen
• Helppo tunnistaa
• Lehti 2-3parinen, soikea, terävähampainen
• Lehden alapuoli nukkamainen, harmahtava, valkohuopainen
• Varret piikikkäitä
• Ensimmäisen vuoden verso vihreä, syksyä kohti puutuva
• Toisena kesänä varret haaroittuvat

82. Vadelman lehden keruu
• Samat säännöt kuin koivunlehtien keruussa
• Lehdet riivitään, pienet määrät lehti kerrallaan
• Lehtiruotia enintään 5% painosta
• Lehdet kerätään ensimmäisen vuoden versoista
• Voi kerätä koko kesän syyskuulle saakka
• Toisen vuoden versoista kerätään aikaisin keväällä ennen kukintaa
• Marjominen ei häiriinny kun kerätään max 30% lehdistä
• Samat hygieniaohjeet kuin koivunlehden keruussakin

83. Vadelman lehtien käyttö
• Sisältävät runsaasti C-vitamiinia ja parkkiaineita
• Teenä
• Nuoret lehdet salaattina
• Ulkoisesti kylpyihin, hauteisiin, huuhteisiin
• Ns. naisten yrtti (lantion seutu)

84. Kerääjä.fi
• Rekisteröidy
– https://www04.webiocms.fi/keraaja/rekisterointi/
– Kuva poimijakortista rekisteröityessä
– 2020 ilmainen
– Jatkossa pieni maksu kerääjille (noin 12 euroa vuodessa)
– Sähköinen kerääjäkortti
• Jos ilmoittautuu poimijakoulutukseen kerääjä.fi kautta saa merkinnän
suoraan sähköiseen kerääjäkorttiin.