Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre
Marja Knuuttila ja Eero Vatanen
Ruokaketjun merkitys
kansantaloudelle ja alueille Suomessa
#ruokatyötä340tuhannelle
#ruokaketju

2. © Luonnonvarakeskus
Ruoka-ala (ruokaketju)
2 29.5.2017Knuuttila, M. & Vatanen, E. 2017
Elintarvike-
teollisuus
Elintarvikekauppa:
tukkukauppa ja
vähittäiskauppa
Ravitsemis-
palvelut
Muiden
tuotannonalojen
kysyntä
Vienti
Kuluttajat eli
kotitalouksien
kysyntä
+ + +
Muut alat, tavaroiden ja palveluiden toimittajat ruoka-alalle
Maatalous

3. © Luonnonvarakeskus
Ruoka-ala työllistää yhteensä 340 000 henkeä,
13 prosenttia koko maan työllisistä
3 29.5.2017Knuuttila, M. & Vatanen, E. 2017

4. © Luonnonvarakeskus
0
50
100
150
200
250
300
350
2013 2015 2013 2015 2013 2015 2013 2015 2013 2015
Maatalous Elintarviketeollisuus Elintarvikekauppa:
Tukkukauppa +
Vähittäiskauppa
Ravitsemispalvelut Ruoka-ala
Välillinen
Välitön
Alan työllisyys hieman laskeva vuodesta 2013
vuoteen 2015. Ravitsemispalvelut ja välilliset
vaikutukset eli hankinnoista muilta aloilta johtuva
työllisyys ainoat nousijat.
4 29.5.2017Knuuttila, M. & Vatanen, E. 2017
1000 hlö

5. © Luonnonvarakeskus5 29.5.2017Knuuttila, M. & Vatanen, E. 2017
Ruoka-ala tuottaa arvonlisäystä runsas 15 miljardia
euroa, 9 prosenttia koko maan arvonlisäyksestä
perushintaan

6. © Luonnonvarakeskus
Alan arvonlisäys hieman laskeva vuodesta 2013 vuoteen 2015
(esim. Venäjä-pakotteet). Maataloudessa suurin pudotus, myös
elintarviketeollisuudessa 7 % laskua. Ravitsemispalvelut nousua 8 %.
Välilliset vaikutukset eli hankinnat muilta aloilta kasvua 5 %.
6 29.5.2017Knuuttila, M. & Vatanen, E. 2017
Milj. €

7. © Luonnonvarakeskus
Ruoka-alan verot 9,5 miljardia euroa,10 prosenttia
kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista
7 29.5.2017Knuuttila, M. & Vatanen, E. 2017
Palkkasidonnaiset verokertymät suurimmat elintarvikekaupassa ja elintarviketeollisuudessa.
Yritysverokertymät sosiaalikustannuksineen suurimmat maataloudessa.

8. © Luonnonvarakeskus
Ruoka-alan välittömät investoinnit 2,3 miljardia
euroa vuodessa, runsas 5 prosenttia
kansantalouden investoinneista.
8 29.5.2017Knuuttila, M. & Vatanen, E. 2017
Maatalous on suurin investoija, myös tuotannon arvoon suhteutettuna. Elintarvikekaupan ja
elintarviketeollisuuden investoinnit myös ovat ravitsemispalveluita suuremmat.

9. © Luonnonvarakeskus
Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä
• 13 prosenttia työllisistä, 9 prosenttia arvonlisäyksestä,
10 prosenttia veroista ja 5 prosenttia investoinneista
(vain välittömät) tarkoittaa, että ruoka-ala on
kansantaloudellisestikin tärkeä.
• Maatalouden alenevaa työllisyyttä korvaa työllisyyden
kasvu ruoka-alan palvelualoilla etenkin
ravitsemispalveluissa ja ruoka-alaa palvelevilla aloilla.
• Ruoka-ala työllistää sillä syömme ja juomme joka päivä,
vieläpä monta kertaa päivässä ja eri yhteyksissä.
Ruokaa myös viedään ulkomaille.
9 29.5.2017Knuuttila, M. & Vatanen, E. 2017

10. © Luonnonvarakeskus
Ruoka-alan työllisyysvaikutukset maakunnittain
ja % maakunnan
työllisyydestä 2014
Knuuttila, M. & Vatanen, E. 201710

11. © Luonnonvarakeskus
Ruoka-alan arvonlisäysvaikutukset (milj. €)
maakunnittain ja % maakunnan
arvonlisäyksestä
Knuuttila, M. & Vatanen, E. 2017
11

12. © Luonnonvarakeskus
• Alueellisesti eniten ruoka-ala työllistää Uudellamaalla ja
Varsinais-Suomessa.
• Uudellamaalla työllistävät elintarvikekauppa ja
ravitsemispalvelut sekä myös elintarviketeollisuus paljon,
vaikka sen suhteellinen osuus suuressa ja rikkaassa
aluetaloudessa on pieni. Varsinais-Suomessa on paljon
maataloutta ja elintarviketeollisuutta.
• Suhteellisesti ruoka-ala luo eniten arvonlisäystä ja työllisyyttä
Pohjanmaan, Hämeen ja Savon maakunnissa. Suurin merkitys
ruoka-alalla on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, jossa ruoka-
alan välitön ja välillinen vaikutus maakunnan arvonlisäykseen
on lähes 15 % ja työllisyyteen 21 %.
Ruoka-ala maakunnissa
Knuuttila, M. & Vatanen, E. 201712

13. © Luonnonvarakeskus
Toimialat maakunnissa
• Elintarviketeollisuuden merkitys eri maakunnissa vaihtelee
eniten. Etelä-Pohjanmaalla sen kokonaisvaikutukset
arvonlisäykseen ovat 8,6 % ja työllisyyteen 8,3 %. Vastaavat
pienimmät prosentit ovat Lapissa 0,7 ja 1,1.
• Ravitsemispalveluiden ja elintarvikkeiden vähittäiskaupan
suhteelliset merkitykset eri maakunnissa ovat lähimpänä
toisiaan. Tämä on luonnollista, koska nämä toimialat
huolehtivat ruuan saatavuudesta eri puolilla Suomea.
• Ravitsemispalveluiden kokonaisvaikutus maakunnan
arvonlisäykseen on suurimmillaan Päijät-Hämeessä 2,1 % ja
pienimmillään Kainuussa 1,2 %. Työllisyydessä suurin
vaikutus Uudellamaalla 3,8 % ja pienin Kainuussa 1,7 %.
Knuuttila, M. & Vatanen, E. 201713

14. © Luonnonvarakeskus
• Elintarvikkeiden vähittäiskaupan vaikutus arvonlisäykseen on
suurin 1,8 % Kainuussa ja työllisyyteen Etelä-Karjalassa 2,6 %.
Vähäisin vaikutus arvonlisäykseen on Uudellamaalla 1 % ja
työllisyyteen Pohjanmaalla 1,9 %.
• Tukkukauppa on keskittynyt Uudellemaalle. Muualla vain pieni
osa.
• Maatalous luo suhteellisesti eniten arvonlisäystä Keski-
Pohjanmaalla 4,9 % ja työllistää eniten 10,3 % Etelä-
Pohjanmaalla. Vähämerkityksisin se on Uudenmaan taloudessa,
jossa arvonlisäysvaikutus on 0,1 % ja työllisyysvaikutus 0,7 %.
• Ruoka-ala on merkittävä joka maakunnassa. Määrällisesti sen
koko on suoraan verrannollinen väkilukuun.
Knuuttila, M. & Vatanen, E. 201714

15. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!

16. © Luonnonvarakeskus
16 29.5.2017Teppo Tutkija