Pääekonomisti Veli-Matti Mattilan esitys

1. PANKKIUNIONI RAKENTUU
PALA PALALTA – MITEN SE
VAIKUTTAA SUOMEEN?
Veli-Matti Mattila
Pääekonomisti
1

2. PANKKIEN JA VALTIOIDEN
KYTKÖS KRIISIN AIKANA
2

3. KRIISIN ERI VAIHEET NÄKYVÄT KOROISSA
Valtion 10 vuoden joukkovelkakirjalainan tuotto, %
3

4. KRIISIN ERI VAIHEET NÄKYVÄT KOROISSA
Valtion 10 vuoden joukkovelkakirjalainan korko, %
Portugalin valtiontalous kriisiytyy
 Pankkisektori ahdinkoon
Irlannin pankkisektori kriisiytyy
 Valtiontalous ahdinkoon
Kreikan valtiontalous kriisiytyy
 Pankkisektori ahdinkoon
4
Espanjan pankkisektori kriisiytyy
 Valtiontalous ahdinkoon
Italian valtiontalous kriisiytyy
 Pankkisektori ahdinkoon

5. VALTION JA PANKKIEN VÄLINEN KYTKÖS: ESPANJA
Luottoriskiltä suojautumisen hinta, korkopistettä
5

6. VALTION JA PANKKIEN VÄLINEN KYTKÖS: ITALIA
Luottoriskiltä suojautumisen hinta, korkopistettä
6

7. MAAKOHTAISET EROT SUURIA PANKKIEN VÄLILLÄ
Luottoriskiltä suojautumisen hinta, peruspistettä
7

8. KRIISIMAISSA ESIINTYNYT TALLETUSPAKOA
Yleisön talletukset, 6/2008=100
8

9. KRIISIMAIDEN PANKIT EKP:N LAINOJEN VARASSA
EKP:n ja kansallisten keskuspankkien lainat pankeille, mrd. euroa
9

10. MONISSA MAISSA PANKIT SUPISTANEET
LUOTONANTOAAN
Luottokanta, 2003=100
10

11. HOITAMATTOMIEN LUOTTOJEN MÄÄRÄT
KASVANEET TUNTUVASTI KRIISIMAISSA
Järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan, %
11

12. ESPANJAN JA ITALIAN PANKEILLA PALJON
VALTIONPAPEREITA TASEISSAAN
Rahalaitosten omistamat euroalueen julkisyhteisöjen velkapaperit, mrd. euroa
12

13. TALOUS- JA RAHAUNIONISTA
PANKKIUNIONIIN
13

14. MIKSI PANKKIUNIONIA RAKENNETAAN?
Viime vuosien kriisi paljastanut EMU:n valuvian
Pankkien ja valtioiden välillä kaksisuuntainen ”kohtalonyhteys”
Pankkien ongelmat heiluttavat valtioita: esimerkkeinä Espanja, Irlanti ja Kypros
Valtioiden ongelmat heiluttavat pankkeja: esimerkkeinä Italia, Kreikka ja Portugali
Viime kädessä yhden jäsenmaan pankkikriisi voi heiluttaa koko euroaluetta
Tartuntavaikutus yhteisen rahan ja yhteismarkkinoiden kautta
Ratkaisuna pankkiunionin perustaminen
Pankkien valvonta pois kansallisista käsistä
 Yhteinen pankkivalvonta: kaikki pankit yhdenmukaisen valvonnan piiriin
Kriisinratkaisuvalta ja kriisinhoitotoimien rahoitus pois kansalliselta tasolta
 Yhteinen kriisinratkaisumekanismi (ja mahdollisesti yhteinen talletussuoja): kriisinhoitotoimien
rahoitus omistajien, velkojien ja viime kädessä euroalueen pankkien yhteisvastuun kautta
•
Yhteinen sääntökirja takaamaan pankkien yhdenmukaisen sääntelyn
Pankkiunioni heikentää valtioiden ja pankkien kohtalonyhteyttä mutta
ei katkaise sitä kokonaan
Esim. pankeilla runsaasti valtionpapereita maksuvalmiuspuskureissa
14

15. PANKKIUNIONIN PALASET
P A N K K I U N I O N I
Yhteinen pankkivalvonta
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi
(Yhteinen talletussuoja)
Vakavaraisuusja
maksuvalmiussääntely
(”Basel III”)
Elvytys- ja
kriisinratkaisudirektiivi
Talletussuojadirektiivi
Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset (noin 6 000)
15

16. PANKKIUNIONIN TIEKARTTA
(EU:N HUIPPUKOKOUS 14.12.2012)
Ensimmäinen askel: yhteinen pankkivalvonta
Komissio antoi asetusesityksen syyskuussa 2012
Asetus hyväksyttiin EU:ssa lokakuussa 2013
Yhteinen valvonta alkaa marraskuussa 2014
• Toinen askel: yhteinen kriisinratkaisumekanismi
•
•
•
Komissio antoi asetusesityksen heinäkuussa 2013
Neuvottelut käynnissä EU:ssa
Tavoitteena, että mekanismi aloittaa toimintansa tammikuussa 2015
• Tiekartassa ei mainintaa yhteisestä talletussuojasta
•
16
Talletussuojadirektiivin uudistaminen käynnissä: yhtenäistää kansalliset järjestelmät

17. YHTEISEN PANKKIVALVONNAN (SSM) SISÄLTÖ
SSM = Single Supervisory Mechanism = EKP + kansalliset valvojat
EKP:lle laajat valtuudet valvoa euroalueen maiden luottolaitoksia
Toimilupa-asiat, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden valvonta, stressitestien teko,
omistuksen ja hallinnon valvonta ym.
”Varhaisen vaiheen” toimenpiteistä huolehtiminen ongelmatilanteissa (mutta ei
varsinaiset kriisinratkaisutoimet)
Kansalliset valvojat avustavat EKP:ta päätösten valmistelussa ja
toimeenpanossa
Kansallisilla valvojilla monelta osin yhä keskeinen rooli päivittäisessä valvonnassa
Kansalliset valvojat huolehtivat edelleen maksuliikkeen valvonnasta, rahanpesun
estosta, kuluttajansuojasta ja muista tehtävistä, joita ei siirretä EKP:lle
Kansalliset valvojat vastaavat pääasiassa myös makrovakauspolitiikasta
17

18. YHTEISEN PANKKIVALVONNAN TYÖNJAKO
EKP:lla ensisijainen valvontavastuu seuraavista luottolaitoksista:
Tase vähintään 30 mrd. euroa TAI
Tase vähintään 20 % maan BKT:sta (kuitenkin vähintään 5 mrd. euroa) TAI
Luottolaitos on kansallisen valvojan tai EKP:n mielestä merkittävä TAI
Luottolaitos on saanut tukea EVM:stä tai ERVV:stä TAI
Luottolaitos kuuluu maan kolmen merkittävimmän luottolaitoksen joukkoon
Yhteensä noin 130 luottolaitosta EKP:n suoraan valvontaan
Kansallisilla valvojilla ensisijainen vastuu muista kuin edellä
mainituista luottolaitoksista
EKP:lla viimekätinen vastuu kaikista luottolaitoksista
18

19. SUOMEN TALLETUSPANKKIKONSERNIT 30.6.2013
Taseen koko
(mrd. e)
Osuus
(%)
Nordea Pankki Suomi
307
65
OP-Pohjola -ryhmä
100
21
Danske Bank Oyj
28
6
Aktia
11
2
Muut
26
6
Yhteensä
472
100
Huom. Kuntarahoitus Oyj
26
Lähde: Finanssivalvonta. Tiedot konserni- tai ryhmätasolla.
19

20. PANKKIEN KUNTOTESTI
Ennen yhteisen valvonnan alkamista EKP tekee kattavan arvioinnin
pankeista (Comprehensive assessment)
Alkoi loppusyksystä 2013 ja kestää vuoden verran
Sisältää riskien arvioinnin, saamisten laadun tarkastelun ja stressitestin
Kattaa EKP:n suoraan valvontaan tulevat pankit
Suomesta mukana Danske Bank Oyj, Nordea Pankki Suomi ja OP-Pohjola –ryhmä
Jos ongelmia löytyy, ne on korjattava nopeasti
Ensisijaisesti pankkien hoidettava ongelmat itse (osakeanti, saatavien myynti, muun
yksityisen rahoituksen hankinta)
Toissijaisesti voidaan turvautua kansallisiin vararahoitusjärjestelyihin valtiontukisäännösten puitteissa
Kolmanneksi voidaan turvautua euroalueen/EU-tason vararahoitusjärjestelyihin (EVM)
Suorasta pääomittamisesta ei ole vielä löydetty sopua euromaiden kesken
20

21. PANKKIUNIONIN PALASET
P A N K K I U N I O N I
Yhteinen pankkivalvonta
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi
(Yhteinen talletussuoja)
Vakavaraisuusja
maksuvalmiussääntely
(”Basel III”)
Elvytys- ja
kriisinratkaisudirektiivi
Talletussuojadirektiivi
Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset (noin 6 000)
21

22. YHTEINEN KRIISINRATKAISUMEKANISMI
(SINGLE RESOLUTION MECHANISM, SRM)
Komission asetusesitys (neuvottelut käynnissä EU:ssa):
SRM kattaa kaikki SSM-alueen luottolaitokset, voimaan 1.1.2015
Kriisinratkaisuneuvosto valmistelee kriisinhoitotoimet ja valvoo niiden
toimeenpanoa kansallisella tasolla
Komissio tekee periaatepäätökset kriisinhoitotoimista ja niiden rahoituksesta
Omistajat ja velkojat rahoittavat ensisijaisesti kriisitoimet (”bail-in”)
Lisärahoitus tulee yhteisestä kriisinratkaisurahastosta, joka korvaa
kansalliset rahastot
Rahaston tavoitekoko vähintään 1 % suojatuista talletuksista (55 mrd. euroa)
Kerrytetään 10 vuoden aikana
Rahasto voi lainata varoja kolmansilta osapuolilta (esim. EVM)
Varat kerätään luottolaitoksilta tase- ja riskiperusteisilla maksuilla
22

23. PANKKIUNIONIN PALASET
P A N K K I U N I O N I
Yhteinen pankkivalvonta
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi
(Yhteinen talletussuoja)
Vakavaraisuusja
maksuvalmiussääntely
(”Basel III”)
Elvytys- ja
kriisinratkaisudirektiivi
Talletussuojadirektiivi
Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset (noin 6 000)
23

24. BASEL III –UUDISTUS (”CRD IV & CRR”)
Sisältö: uudet vakavaraisuus- ja maksuvalmiussäännökset kaikille
EU-maiden luottolaitoksille
Voimaan asteittain 1.1.2014 lähtien ( 2019)
Asetus (CRR) suoraan sitovaa lainsäädäntöä, direktiivi (CRD IV)
edellyttää kotimaista lainsäädäntötyötä
Luottolaitoslain päivitystyö käynnissä, voimaan 1.7.2014
Mukana myös makrovakausvälineitä koskeva lainsäädäntö (Tanskasen ryhmä)
Tavoitteena ollut yhteinen sääntökirja ei täysin toteudu: kansallista
harkintavaltaa jää mm. lisäpääomavaatimuksiin
24

25. ELVYTYS- JA KRIISINRATKAISUDIREKTIIVI (”BRRD”)
Tausta: tavallinen konkurssilainsäädäntö ei yleensä ole
käyttökelpoinen pankkikriisien hoidossa
• Sisältö: yhtenäiset työkalut ja menettelytavat pankkikriisien
hoitamiseen kaikissa jäsenmaissa
•
•
•
Omistajien ja velkojien vastuu (”bail-in”)
Pankkikohtaiset elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmat
Kansalliset rahoitusjärjestelyt kriisejä varten (kriisinratkaisurahasto tms.)
• Trilogineuvottelut käynnissä (komissio – parlamentti – neuvosto)
• Aikataulutavoite: voimaan 1.1.2015 (bail-in: 2018)
• Kotimainen lainvalmistelutyö jo käynnissä
25

26. TALLETUSSUOJADIREKTIIVI (”DGSD”)
Tausta: EU-maissa talletussuoja turvaa talletukset 100 000 euroon
asti mutta maiden järjestelmät hyvin erilaisia
Sisältö: yhtenäistää EU-maiden kansalliset talletussuojajärjestelmät
Yhdenmukainen talletusten määrittely
Varojen rahastointi – varat kerätään pankeilta riskiperusteisilla maksuilla
Tavoitetaso rahastojen koolle
Talletusten takaisinmaksuajan yhdenmukaistaminen
Trilogineuvottelut käynnissä
Tavoitteena voimaantulo 1.1.2015
Kotimainen lainvalmistelutyö jo käynnissä
26

27. SUOMI OSANA PANKKIUNIONIA
P A N K K I U N I O N I
Yhteinen pankkivalvonta  90 % pankkisektorista EKP:n suoraan ”syyniin”
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi  Yhteisvastuu pankkien välillä
(Yhteinen talletussuoja)  ?
Vakavaraisuusja
maksuvalmiussääntely

Lisää pääomia,
maksuvalmiuspuskurit ym.
Elvytys- ja
kriisinratkaisudirektiivi

Sijoittajanvastuu
Talletussuojadirektiivi

Yhtenäinen
talletussuoja
Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset  Suomen osuus 1½ %
27

28. Veli-Matti Mattila
puh. 020 793 4259
veli-matti.mattila@fkl.fi
28