SlideShare a Scribd company logo
1 of 25
Download to read offline
Finanssiala –uuden ajan kumppani
#finanssiala
Esko Kivisaari, FA:n vt. toimitusjohtaja
Toimittajien finanssiseminaari 7. – 8.9.2017
Suomen suurimpia veronmaksajia
OP Ryhmä 249
Nordea 216
Supercell 176
Bayer 104
Kesko 75
Metsä Fibre 68
UPM-
Kymmene
61
Elisa 56
Danske Bank 54
ABB 53
LähiTapiola 48
Orion 45
Sampo 38
Alan erilaiset verot
1 106 milj.€
Finanssialan maksamat yhteisöverot
777 milj.€
Vakuutusmaksuvero
29 milj.€
Muut
vakuutus-
yhtiöiden
keräämät
veroluonteiset
maksut
1,9
mrd.€
Milj. EUR
12 suurimmasta
yhteisöveron
maksajasta viisi on
finanssialan
toimijoita
Vuosi 2015
Mitä 1,9 miljardin euron
veroilla saa?
n. 10 uutta keskussairaalaa
tai n. 60 uutta koulua
tai peruskoulun kustannukset
yli 20 000 oppilaalle
Näin sijoitukset pyörittävät Suomen taloutta
Lainat yleisölle
219 mrd.€
Jvk-lainat
106 mrd.€
Rahamarkkinat
Helsingin pörssin
osakkeiden
markkina-arvo
209 mrd.€
191 mrd. €
KOTITALOUDET
125 mrd.€
YRITYKSET
76 mrd.€
PÖRSSI-
YRITYKSET
YRITYKSET
10 mrd.€
JULKINEN SEKTORI
88 mrd.€
TALLETUKSET
150 mrd.€
ELÄKERAHASTOT
191 mrd.€
SIJOITUSRAHASTOT
107 mrd.€
YKSITYISET
VAKUUTUSSÄÄSTÖT
49 mrd.€
14 mrd.€
Pörssiosakkeet
14 mrd.€
Jvk-lainat 5 mrd.€
Rahamarkkinat 11 mrd.€
Osakkeet
8 mrd.€
Rahasto-osuudet 16 mrd.€
Velkakirjat 6 mrd.€
SUORAT OSAKESIJOITUKSET
187 mrd.€
ULKOMAATULKOMAAT
Vahva ja vastuullinen yhteiskunnan rakentaja
Kestävä kasvu edellyttää, että
kaikessa toiminnassa otetaan
huomioon sosiaaliset,
taloudelliset ja ympäristöön
kohdistuvat vaikutukset.
Panoksia:
• Vahingontorjuntaan
• Vastuulliseen sijoittamiseen
• Vastuulliseen luotonantoon
• Digitaaliseen asiointiin
EU-komission asiantuntijaryhmä kestävän
kehityksen rahoituksesta
Väliraportin linjaukset:
• Luokittelumalli, jossa määritellään kestävät sijoitukset
• Eurooppalainen standardi vihreille joukkovelkakirjalainoille
• Varainhoitajan tehtävien tarkentaminen niin, että myös sijoitusten kestävyys
otetaan näkyvästi huomioon
• Raportointijärjestelmien kehittäminen tuomaan esiin sijoittamisen
kestävyyskysymykset
• Eurooppalaisen sääntelyn alistaminen ennen säätämistä kestävyystestille, jotta
säädösten ympäristövaikutukset otetaan entistä paremmin huomioon
• Eurooppalaisten valvontaviranomaisten roolin täsmentäminen niin, että näiden
tulee ottaa valvonnassa myös kestävyys huomioon
Finanssialan ilmastomuutoslinjaus
• Target two degrees
(FA:n hallitus 3.2.2017)
• Jäsenyhtiöt päättävät omista
toimenpiteistään
• Raportointia varten parhaiten sopivat
indikaattorit
• Finanssialalla parhaat mahdollisuudet
vaikuttaa
Kestävän kehityksen sitoumukset
2015
Rakenteisen
tiedon
automatisointi,
e-kuitin
kehittäminen
Yhdessä
Taloushallintoliiton
kanssa
2015
Ajoneuvojen
rekisteröinti ja
vakuuttaminen
yhteen
Yhdessä LVK:n
ja Trafin kanssa
2017
Terveydenhuollon
asiakirjojen
digitalisointi
Yhdessä STM:n, Kelan,
Trafin, Ilmarisen,
Varman, Elon,
LähiTapiolan ja IF:n
kanssa
2017
Finanssialan
ilmastonmuutos
-linjaus
Torjuttu vahinko parempi kuin korvattu
• Poikkeukselliset tulvavahingot
korvataan vakuutuksista ml.
merivesi- ja rankkasadetulvat.
• Yksityismetsistä 40 % vakuutettu
myrskyvahinkojen varalta.
• FA mukana Tulvakeskuksen
ohjausryhmässä.
• FA tekee yhteistyötä Syken ja
Ilmatieteenlaitoksen kanssa
luonnonilmiöriskien varoitus-
järjestelmien kehittämisessä.
Finanssisääntelyn laajuus kasvanut muutamassa
vuodessa - esimerkki pankkisääntelystä
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
Aiemmin Nykyisin
Direktiivi Parlamentin ja neuvoston asetus (1-taso)
Komission asetus (2-taso) muu Komission asetus (2-taso) raportointi
Arvio EU – regulaation sivumääristä CRD IV/ CRR
vakavaraisuusuudistuksen jälkeen
Lainvalmistelu kehnoa ja myöhässä
– soveltaminen ongelmallista
• Kiireellä tapahtuva EU-direktiivien kansallinen voimaansaattaminen johtaa
lainsäädännön heikkoon laatuun. Asetukset valmistuvat myöhässä. Yritykset
joutuvat soveltamaan lakeja ilman tarkempia ohjeita.
• Vakuutusten tarjoamisen direktiiviä (IDD) täydentävät EU-tason alemman asteiset
asetukset ovat komission valmistelussa. Ne valmistuvat vasta, kun kansallisen
lainsäädännön tulisi olla voimassa. Asetukset sisältävät olennaisia säännöksiä
vakuutusalan valmistautumisesta, henkilöiden kouluttamisesta, it-järjestelmistä ja
tuotemateriaaleista. Lain sisältö joudutaan hyväksymään ilman tietoa lopullisen
EU-tason sääntelyn sisällöstä.
• Rahoitusvälineiden kaupankäynnin kansallinen sääntely (MiFID2) hyväksytään
todennäköisesti juuri ennen määräaikaa eli vuoden lopussa. Aika on riittämätön
ottaen huomioon laajan sääntelyn merkitys arvopaperimarkkinoiden toiminnalle.
• SM:ltä on ollut määrä valmistua jo lähes 10 vuotta sitten asetukset automaattisista
sammutuslaitteista ja paloilmoittimista sekä tulisijoista. Vakuutusalalle ne ovat
oleellista sääntelyä.
Mitä sääntelytulva aiheuttaa?
• Ministeriöiden lainsäädäntöresurssit ovat riittämättömät.
• Virkamiesten osaaminen ja toimialan tuntemus eivät täytä uusia
vaatimuksia.
• Lainvalmistelu pitäisi aloittaa nykyistä aiemmin ja laajapohjaisesti
yhteistyössä toimialan asiantuntijoiden kanssa. riittämättömiä
sääntelytulvaan nähden.
Ministeriöt tarvitsevat osaavia
lainvalmistelijoita. On myös tehtäviä
lainvalmisteluun vaikuttamisessa: esimerkiksi
etujärjestöissä on tärkeää, että on
lainvalmisteluprosessin ja argumentoinnin
tuntemusta.
Lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen,
Itä-Suomen yliopisto
Mitkä ovat velkaantumisen kovimmat
haasteet?
Velkaantumisen kasvu ollut maltillista
Velka/käytettävissä olevat
tulot, %
0
25
50
75
100
125
150
-
2,5
0,0
2,5
5,0
7,5
10,0
12,5
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Velkaantumisasteen vuosimuutos (oikea asteikko)
Kotitalouksien lainavelat suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin (vasen asteikko)
Lähde: Macrobond
%
Suomi vähän EU:n keskiarvon yläpuolella
Kotitalouksien velkaantumisaste, vuosi 2016 (*-merkityt 2015)
Lähde: Eurostat
Lähde: Eurostat
Lyhennysvapaita käytetään maltillisesti
- tuloksia 2 500 suomalaisen tutkimuksesta
15
19
18
22
19
12
15
23
12
20
28
42
17
0 20 40 60
Kevät 2012
Kevät 2013
Kevät 2014
Kevät 2015
Kevät 2017
Asuntolainan määrä:
Korkeintaan 10 000 €
10 001 - 40 000 €
40 001 - 60 000 €
60 001 - 100 000 €
100 001 - 150 000 €
150 001 - 200 000 €
200 001 - 250 000 €
Yli 250 000 €
kyllä-osuudet - % vastaajista, joilla on asuntolainaa (n=854 vuonna 2017)
Oletteko viimeisen 12 kuukauden aikana käyttänyt lainaa takaisin maksaessanne lyhennysvapaita jaksoja?
Lyhennysvapaiden jaksojen käyttö
Lähde: FA, Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat –tutkimus 2017 ( n= 2 500 )
Velkojen vastapainona kotitalouksilla paljon
rahoitusvarallisuutta
Mrd. EUR
Rahoitusvarallisuuden
lisäksi kotitalouksilla
reaalivarallisuutta (2015):
• Asuinrakennukset 248
mrd. euroa
• Muu reaalivarallisuus
178 mrd. euroa
-
200
-
150
-
100
-
50
0
50
100
150
200
250
300
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Nettorahoitusvarat Kotitalouksien rahoitusvelat yhteensä Kotitalouksien rahoitusvarat yhteensä
Lähde: Macrobond
Maksuhäiriöt kasvussa Suomessa
Positiivinen luottorekisteri tarpeen
– kattavampi kuva asiakkaan maksukyvystä
Maksukykyä arvioidaan pankissa mm. stressitestin avulla.
Luottorekisteristä tiedot kaikista luotoista.
Rekisteristä ajantasainen ja kustannustehokas.
Tiedonsaanti rajattava vain luotonmyöntöön.
Ylläpitäjä voisi olla esim. Suomen Pankki.
Finanssiala - uudistuvan alan ääni
WWW.FINANSSIALA.FI
Esko Kivisaari
Toimitusjohtajan äitiyslomasijainen
Esko.kivisaari@finanssiala.fi
+358 500 44 77 76
@EskoKivisaari

More Related Content

What's hot

Kypros kalvot sdp
Kypros kalvot sdpKypros kalvot sdp
Kypros kalvot sdp
SDP
 

What's hot (6)

Euroalueen varallisuuskysely: vertailu makrotilastoihin sekä tulo-, kulutus- ...
Euroalueen varallisuuskysely: vertailu makrotilastoihin sekä tulo-, kulutus- ...Euroalueen varallisuuskysely: vertailu makrotilastoihin sekä tulo-, kulutus- ...
Euroalueen varallisuuskysely: vertailu makrotilastoihin sekä tulo-, kulutus- ...
 
Hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelma
Hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelma Hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelma
Hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelma
 
Sisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessa
Sisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessaSisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessa
Sisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessa
 
Kypros kalvot sdp
Kypros kalvot sdpKypros kalvot sdp
Kypros kalvot sdp
 
Kuka toimii vastuuttomasti: maksamisen murros ja keskuspankki vastuullisena s...
Kuka toimii vastuuttomasti: maksamisen murros ja keskuspankki vastuullisena s...Kuka toimii vastuuttomasti: maksamisen murros ja keskuspankki vastuullisena s...
Kuka toimii vastuuttomasti: maksamisen murros ja keskuspankki vastuullisena s...
 
Tutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle: Milloin velkaa on liikaa
Tutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle: Milloin velkaa on liikaaTutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle: Milloin velkaa on liikaa
Tutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle: Milloin velkaa on liikaa
 

Similar to Finanssiala – uuden ajan kumppani

Miksi kotitalouksien suuresta velkaantuneisuudesta on syytä olla huolissaan? ...
Miksi kotitalouksien suuresta velkaantuneisuudesta on syytä olla huolissaan? ...Miksi kotitalouksien suuresta velkaantuneisuudesta on syytä olla huolissaan? ...
Miksi kotitalouksien suuresta velkaantuneisuudesta on syytä olla huolissaan? ...
Suomen Pankki
 

Similar to Finanssiala – uuden ajan kumppani (20)

Miksi kotitalouksien suuresta velkaantuneisuudesta on syytä olla huolissaan? ...
Miksi kotitalouksien suuresta velkaantuneisuudesta on syytä olla huolissaan? ...Miksi kotitalouksien suuresta velkaantuneisuudesta on syytä olla huolissaan? ...
Miksi kotitalouksien suuresta velkaantuneisuudesta on syytä olla huolissaan? ...
 
Kotitalouksien_velkaantuminen_Voutilainen_tieteiden_yo_20240125.pdf
Kotitalouksien_velkaantuminen_Voutilainen_tieteiden_yo_20240125.pdfKotitalouksien_velkaantuminen_Voutilainen_tieteiden_yo_20240125.pdf
Kotitalouksien_velkaantuminen_Voutilainen_tieteiden_yo_20240125.pdf
 
Euroalueen tila ja tulevaisuus
Euroalueen tila ja tulevaisuusEuroalueen tila ja tulevaisuus
Euroalueen tila ja tulevaisuus
 
Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014
Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014
Jouni Timonen: Suomen ja euroalueen talousnäkymät sekä pankkiunioni, 31.10.2014
 
Ilmarisen tilinpäätös 2020
Ilmarisen tilinpäätös 2020Ilmarisen tilinpäätös 2020
Ilmarisen tilinpäätös 2020
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020
 
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaToimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
 
Katsaus asuntolainamarkkinoihin
Katsaus asuntolainamarkkinoihinKatsaus asuntolainamarkkinoihin
Katsaus asuntolainamarkkinoihin
 
Olli Rehn: Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamise...
Olli Rehn: Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamise...Olli Rehn: Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamise...
Olli Rehn: Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamise...
 
Vakuutuskeskuksen aktuaarijohtaja Ville Lilja: Selvitys potilasvakuutuslain k...
Vakuutuskeskuksen aktuaarijohtaja Ville Lilja: Selvitys potilasvakuutuslain k...Vakuutuskeskuksen aktuaarijohtaja Ville Lilja: Selvitys potilasvakuutuslain k...
Vakuutuskeskuksen aktuaarijohtaja Ville Lilja: Selvitys potilasvakuutuslain k...
 
Tilinpäätöskatsaus 2020
Tilinpäätöskatsaus 2020Tilinpäätöskatsaus 2020
Tilinpäätöskatsaus 2020
 
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...
 
Suomen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus ja vastuuvelka
Suomen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus ja vastuuvelkaSuomen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus ja vastuuvelka
Suomen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus ja vastuuvelka
 
Vanhempi neuvonantaja Jukka Vauhkonen: Kuinka korkojen voimakas nousu vaikutt...
Vanhempi neuvonantaja Jukka Vauhkonen: Kuinka korkojen voimakas nousu vaikutt...Vanhempi neuvonantaja Jukka Vauhkonen: Kuinka korkojen voimakas nousu vaikutt...
Vanhempi neuvonantaja Jukka Vauhkonen: Kuinka korkojen voimakas nousu vaikutt...
 
Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta
Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudestaSuomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta
Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta
 
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
 
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...
 
Varman puolivuositulos 1.1.-30.6.2021
Varman puolivuositulos 1.1.-30.6.2021Varman puolivuositulos 1.1.-30.6.2021
Varman puolivuositulos 1.1.-30.6.2021
 
Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...
Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...
Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite,...
 
20161215 kemianteollisuuden katsausinfo_esitykset
20161215 kemianteollisuuden katsausinfo_esitykset20161215 kemianteollisuuden katsausinfo_esitykset
20161215 kemianteollisuuden katsausinfo_esitykset
 

More from Finanssiala ry - Finance Finland

More from Finanssiala ry - Finance Finland (20)

Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
 
Sijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseen
Sijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseenSijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseen
Sijoittamalla parempaan tulevaisuuteen - 5 vinkkiä antoisaan säästämiseen
 
Finance Finland's 2019 EU objectives
Finance Finland's 2019 EU objectivesFinance Finland's 2019 EU objectives
Finance Finland's 2019 EU objectives
 
FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021
FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021
FA vakuutuslaakarit infografiikka (23112017) päivitetty 2021
 
Talous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutat
Talous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutatTalous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutat
Talous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutat
 
Talous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseen
Talous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseenTalous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseen
Talous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseen
 
Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?
Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?
Mistä rahat senioreiden hyvinvoinnin rahoitukseen?
 
Finanssialan EU-tavoitteet 2019
Finanssialan EU-tavoitteet 2019Finanssialan EU-tavoitteet 2019
Finanssialan EU-tavoitteet 2019
 
Finassialan hallitusohjelma- ja eu-tavoitteet 2019
Finassialan hallitusohjelma- ja eu-tavoitteet 2019Finassialan hallitusohjelma- ja eu-tavoitteet 2019
Finassialan hallitusohjelma- ja eu-tavoitteet 2019
 
Sustainable finance in Nordic-Baltic, 2018
Sustainable finance in Nordic-Baltic, 2018Sustainable finance in Nordic-Baltic, 2018
Sustainable finance in Nordic-Baltic, 2018
 
Commissions sustainability action plan
Commissions sustainability action planCommissions sustainability action plan
Commissions sustainability action plan
 
Finanssialalle.fi – uuden sivuston yleisesittely
Finanssialalle.fi – uuden sivuston yleisesittelyFinanssialalle.fi – uuden sivuston yleisesittely
Finanssialalle.fi – uuden sivuston yleisesittely
 
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimiaFA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
 
Kotitalouksien velkaantuminen ja taloyhtiolainat
Kotitalouksien velkaantuminen ja taloyhtiolainatKotitalouksien velkaantuminen ja taloyhtiolainat
Kotitalouksien velkaantuminen ja taloyhtiolainat
 
FFI - better finances for everyone
FFI - better finances for everyoneFFI - better finances for everyone
FFI - better finances for everyone
 
FA - finanssiala ihmisen arjessa
FA - finanssiala ihmisen arjessaFA - finanssiala ihmisen arjessa
FA - finanssiala ihmisen arjessa
 
FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018
FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018
FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018
 
Vakuutuslääkärit infografiikka 23.11.2017
Vakuutuslääkärit infografiikka 23.11.2017Vakuutuslääkärit infografiikka 23.11.2017
Vakuutuslääkärit infografiikka 23.11.2017
 
Katsaus Suomen kulutusluottomarkkinoihin 9/2017
Katsaus Suomen kulutusluottomarkkinoihin 9/2017Katsaus Suomen kulutusluottomarkkinoihin 9/2017
Katsaus Suomen kulutusluottomarkkinoihin 9/2017
 
Miten finanssiala lobbaa?
Miten finanssiala lobbaa?Miten finanssiala lobbaa?
Miten finanssiala lobbaa?
 

Finanssiala – uuden ajan kumppani

  • 1. Finanssiala –uuden ajan kumppani #finanssiala Esko Kivisaari, FA:n vt. toimitusjohtaja Toimittajien finanssiseminaari 7. – 8.9.2017
  • 2. Suomen suurimpia veronmaksajia OP Ryhmä 249 Nordea 216 Supercell 176 Bayer 104 Kesko 75 Metsä Fibre 68 UPM- Kymmene 61 Elisa 56 Danske Bank 54 ABB 53 LähiTapiola 48 Orion 45 Sampo 38 Alan erilaiset verot 1 106 milj.€ Finanssialan maksamat yhteisöverot 777 milj.€ Vakuutusmaksuvero 29 milj.€ Muut vakuutus- yhtiöiden keräämät veroluonteiset maksut 1,9 mrd.€ Milj. EUR 12 suurimmasta yhteisöveron maksajasta viisi on finanssialan toimijoita Vuosi 2015
  • 3. Mitä 1,9 miljardin euron veroilla saa? n. 10 uutta keskussairaalaa tai n. 60 uutta koulua tai peruskoulun kustannukset yli 20 000 oppilaalle
  • 4. Näin sijoitukset pyörittävät Suomen taloutta Lainat yleisölle 219 mrd.€ Jvk-lainat 106 mrd.€ Rahamarkkinat Helsingin pörssin osakkeiden markkina-arvo 209 mrd.€ 191 mrd. € KOTITALOUDET 125 mrd.€ YRITYKSET 76 mrd.€ PÖRSSI- YRITYKSET YRITYKSET 10 mrd.€ JULKINEN SEKTORI 88 mrd.€ TALLETUKSET 150 mrd.€ ELÄKERAHASTOT 191 mrd.€ SIJOITUSRAHASTOT 107 mrd.€ YKSITYISET VAKUUTUSSÄÄSTÖT 49 mrd.€ 14 mrd.€ Pörssiosakkeet 14 mrd.€ Jvk-lainat 5 mrd.€ Rahamarkkinat 11 mrd.€ Osakkeet 8 mrd.€ Rahasto-osuudet 16 mrd.€ Velkakirjat 6 mrd.€ SUORAT OSAKESIJOITUKSET 187 mrd.€ ULKOMAATULKOMAAT
  • 5. Vahva ja vastuullinen yhteiskunnan rakentaja Kestävä kasvu edellyttää, että kaikessa toiminnassa otetaan huomioon sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset. Panoksia: • Vahingontorjuntaan • Vastuulliseen sijoittamiseen • Vastuulliseen luotonantoon • Digitaaliseen asiointiin
  • 6. EU-komission asiantuntijaryhmä kestävän kehityksen rahoituksesta Väliraportin linjaukset: • Luokittelumalli, jossa määritellään kestävät sijoitukset • Eurooppalainen standardi vihreille joukkovelkakirjalainoille • Varainhoitajan tehtävien tarkentaminen niin, että myös sijoitusten kestävyys otetaan näkyvästi huomioon • Raportointijärjestelmien kehittäminen tuomaan esiin sijoittamisen kestävyyskysymykset • Eurooppalaisen sääntelyn alistaminen ennen säätämistä kestävyystestille, jotta säädösten ympäristövaikutukset otetaan entistä paremmin huomioon • Eurooppalaisten valvontaviranomaisten roolin täsmentäminen niin, että näiden tulee ottaa valvonnassa myös kestävyys huomioon
  • 7.
  • 8. Finanssialan ilmastomuutoslinjaus • Target two degrees (FA:n hallitus 3.2.2017) • Jäsenyhtiöt päättävät omista toimenpiteistään • Raportointia varten parhaiten sopivat indikaattorit • Finanssialalla parhaat mahdollisuudet vaikuttaa
  • 9.
  • 10. Kestävän kehityksen sitoumukset 2015 Rakenteisen tiedon automatisointi, e-kuitin kehittäminen Yhdessä Taloushallintoliiton kanssa 2015 Ajoneuvojen rekisteröinti ja vakuuttaminen yhteen Yhdessä LVK:n ja Trafin kanssa 2017 Terveydenhuollon asiakirjojen digitalisointi Yhdessä STM:n, Kelan, Trafin, Ilmarisen, Varman, Elon, LähiTapiolan ja IF:n kanssa 2017 Finanssialan ilmastonmuutos -linjaus
  • 11. Torjuttu vahinko parempi kuin korvattu • Poikkeukselliset tulvavahingot korvataan vakuutuksista ml. merivesi- ja rankkasadetulvat. • Yksityismetsistä 40 % vakuutettu myrskyvahinkojen varalta. • FA mukana Tulvakeskuksen ohjausryhmässä. • FA tekee yhteistyötä Syken ja Ilmatieteenlaitoksen kanssa luonnonilmiöriskien varoitus- järjestelmien kehittämisessä.
  • 12. Finanssisääntelyn laajuus kasvanut muutamassa vuodessa - esimerkki pankkisääntelystä 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Aiemmin Nykyisin Direktiivi Parlamentin ja neuvoston asetus (1-taso) Komission asetus (2-taso) muu Komission asetus (2-taso) raportointi Arvio EU – regulaation sivumääristä CRD IV/ CRR vakavaraisuusuudistuksen jälkeen
  • 13. Lainvalmistelu kehnoa ja myöhässä – soveltaminen ongelmallista • Kiireellä tapahtuva EU-direktiivien kansallinen voimaansaattaminen johtaa lainsäädännön heikkoon laatuun. Asetukset valmistuvat myöhässä. Yritykset joutuvat soveltamaan lakeja ilman tarkempia ohjeita. • Vakuutusten tarjoamisen direktiiviä (IDD) täydentävät EU-tason alemman asteiset asetukset ovat komission valmistelussa. Ne valmistuvat vasta, kun kansallisen lainsäädännön tulisi olla voimassa. Asetukset sisältävät olennaisia säännöksiä vakuutusalan valmistautumisesta, henkilöiden kouluttamisesta, it-järjestelmistä ja tuotemateriaaleista. Lain sisältö joudutaan hyväksymään ilman tietoa lopullisen EU-tason sääntelyn sisällöstä. • Rahoitusvälineiden kaupankäynnin kansallinen sääntely (MiFID2) hyväksytään todennäköisesti juuri ennen määräaikaa eli vuoden lopussa. Aika on riittämätön ottaen huomioon laajan sääntelyn merkitys arvopaperimarkkinoiden toiminnalle. • SM:ltä on ollut määrä valmistua jo lähes 10 vuotta sitten asetukset automaattisista sammutuslaitteista ja paloilmoittimista sekä tulisijoista. Vakuutusalalle ne ovat oleellista sääntelyä.
  • 14. Mitä sääntelytulva aiheuttaa? • Ministeriöiden lainsäädäntöresurssit ovat riittämättömät. • Virkamiesten osaaminen ja toimialan tuntemus eivät täytä uusia vaatimuksia. • Lainvalmistelu pitäisi aloittaa nykyistä aiemmin ja laajapohjaisesti yhteistyössä toimialan asiantuntijoiden kanssa. riittämättömiä sääntelytulvaan nähden.
  • 15. Ministeriöt tarvitsevat osaavia lainvalmistelijoita. On myös tehtäviä lainvalmisteluun vaikuttamisessa: esimerkiksi etujärjestöissä on tärkeää, että on lainvalmisteluprosessin ja argumentoinnin tuntemusta. Lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen, Itä-Suomen yliopisto
  • 16. Mitkä ovat velkaantumisen kovimmat haasteet?
  • 17. Velkaantumisen kasvu ollut maltillista Velka/käytettävissä olevat tulot, % 0 25 50 75 100 125 150 - 2,5 0,0 2,5 5,0 7,5 10,0 12,5 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Velkaantumisasteen vuosimuutos (oikea asteikko) Kotitalouksien lainavelat suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin (vasen asteikko) Lähde: Macrobond %
  • 18. Suomi vähän EU:n keskiarvon yläpuolella Kotitalouksien velkaantumisaste, vuosi 2016 (*-merkityt 2015) Lähde: Eurostat Lähde: Eurostat
  • 19. Lyhennysvapaita käytetään maltillisesti - tuloksia 2 500 suomalaisen tutkimuksesta
  • 20. 15 19 18 22 19 12 15 23 12 20 28 42 17 0 20 40 60 Kevät 2012 Kevät 2013 Kevät 2014 Kevät 2015 Kevät 2017 Asuntolainan määrä: Korkeintaan 10 000 € 10 001 - 40 000 € 40 001 - 60 000 € 60 001 - 100 000 € 100 001 - 150 000 € 150 001 - 200 000 € 200 001 - 250 000 € Yli 250 000 € kyllä-osuudet - % vastaajista, joilla on asuntolainaa (n=854 vuonna 2017) Oletteko viimeisen 12 kuukauden aikana käyttänyt lainaa takaisin maksaessanne lyhennysvapaita jaksoja? Lyhennysvapaiden jaksojen käyttö Lähde: FA, Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat –tutkimus 2017 ( n= 2 500 )
  • 21. Velkojen vastapainona kotitalouksilla paljon rahoitusvarallisuutta Mrd. EUR Rahoitusvarallisuuden lisäksi kotitalouksilla reaalivarallisuutta (2015): • Asuinrakennukset 248 mrd. euroa • Muu reaalivarallisuus 178 mrd. euroa - 200 - 150 - 100 - 50 0 50 100 150 200 250 300 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Nettorahoitusvarat Kotitalouksien rahoitusvelat yhteensä Kotitalouksien rahoitusvarat yhteensä Lähde: Macrobond
  • 23. Positiivinen luottorekisteri tarpeen – kattavampi kuva asiakkaan maksukyvystä
  • 24. Maksukykyä arvioidaan pankissa mm. stressitestin avulla. Luottorekisteristä tiedot kaikista luotoista. Rekisteristä ajantasainen ja kustannustehokas. Tiedonsaanti rajattava vain luotonmyöntöön. Ylläpitäjä voisi olla esim. Suomen Pankki.
  • 25. Finanssiala - uudistuvan alan ääni WWW.FINANSSIALA.FI Esko Kivisaari Toimitusjohtajan äitiyslomasijainen Esko.kivisaari@finanssiala.fi +358 500 44 77 76 @EskoKivisaari