1. 1
EUROOPAN
PANKKISEKTORIN
TILANNE JA EU:N
SÄÄNTELYHANKKEET
Piia-Noora Kauppi
23.1.2013

2. 2
EUROOPAN
PANKKISEKTORIN TILA
”NEW NORMAL”

3. 3
EUROALUEEN RAHAMARKKINAT RAUHOITTUNEET
– RISKILISÄT KAVENTUNEET
%, euroalueen rahamarkkinoiden riskilisiä

4. 4
PANKKIEN VÄLINEN LUOTONANTO
EUROALUEELLA SUPISTUU
Mrd. EUR

5. 5
PANKKIEN VARAINHANKINNAN KUSTANNUKSET
PYSYVÄSTI KORKEAMMALLA TASOLLA KUIN ENNEN
KRIISIÄ
peruspistettä, Euroopan suurimpien pankkien 5v. CDS-hintoja
Myös vahvojen pankkien
varainhankinnan kustannukset pysyvästi
korkeammalla tasolla, vaikkakin
laskeneet pahimmasta

6. 6
SKANDINAAVISET PANKIT TURVASATAMIA –
PÄRJÄÄVÄT ERINOMAISESTI VERRATTUNA
EUROOPPALAISIIN PANKKEIHIN
Osakekurssien kehitys vuoden 2007 alusta

7. 7
EU-MAIDEN PANKIT VÄHENTÄVÄT
LAINANANTOAAN

8. 8
VAKAVARAISUUSSUHDETTA VAHVISTETAAN
EUROOPASSA EBA:N VAATIMUKSESTA
%, Tier 1 – vakavaraisuus

9. 9
EU:N
SÄÄNTELYHANKKEET

10. 10
Pankkiunioni
Yhteinen pankkivalvonta
(Single Supervisory Mechanism, SSM)
Yhteinen kriisinhallintamekanismi
(Single Resolution Mechanism, SRM)
Talletussuojadirektiivi
(Deposit Guarantee Scheme, DGS)
Vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntely
(Vakavaraisuusasetus ja –direktiivi, CRR & CRD IV)
Kriisinhallintadirektiivi
(Bank Recovery and Resolution Directive, BRRD)
Liikasen ryhmän ehdotukset
(Liikanen High Level Expert Group)
Rahoitusmarkkinavero
(Financial Transaction Tax, FTT)
6-pack + 2-pack
Yhteinen sääntökirja
(Single Rule Book)
VIREILLÄ OLEVIA HANKKEITA

11. 11
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
Pankkiunioni
• SSM* (valvonta)
• SRM** (resoluutio)
• (Yhteinen DGS***)
Vakavarai-
suus-
direktiivi
(CRD IV)
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiiviSingle Rule Book
*SSM = Single Supervisory Mechanism
**SRM = Single Resolution Mechanism
***DGS = Deposit Guarantee Schemes

12. 12
Alun perin yhteisen valvonnan piti käynnistyä 1.1.2013
Uusi aikataulu: EKP ottaa luottolaitokset valvontaansa 1.3.2014
alkaen tai 12 kuukautta SSM*-asetuksen voimaantulon jälkeen (sen
mukaan, kumpi näistä on myöhäisempi ajankohta)
Neuvottelut SSM-asetuksen sisällöstä jatkuvat EU:ssa tammikuussa
2013 – tavoitteena on saattaa ne päätökseen alkuvuoden aikana
Myös kotimaista lainsäädäntöä tarkistettava vuoden 2013 aikana
(mm. laki Finanssivalvonnasta)
YHTEISEN PANKKIVALVONNAN AIKATAULU
*SSM = Single Supervisory Mechanism

13. 13
Tiekartassa ei mainintaa yhteisestä talletussuojamekanismista
Seuraava askel: yhteinen kriisinhallintamekanismi
Komissio antaa esityksen vuoden 2013 aikana
Koskee yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvia maita
On mahdollista, että perustetaan ylikansallinen viranomainen hallinnoimaan pankkikriisien
selvittämistä ja koordinoimaan kriisinhallintatyökalujen käyttöä
Ensimmäinen askel: yhteinen pankkivalvonta
Valvonnan pohjana yhteinen sääntökirja = CRR/CRD IV + kriisinhallintadirektiiviesitys +
talletussuojadirektiiviesitys (neuvottelut kesken kaikista osista)
PANKKIUNIONIN TIEKARTTA
(EU:N HUIPPUKOKOUS 14.12.2012)

14. 14
EKP:lla ensisijainen valvontavastuu seuraavista
luottolaitoksista:
1) Tase vähintään 30 mrd. euroa TAI
2) Tase vähintään 20 % maan BKT:sta (kuitenkin
vähintään 5 mrd. euroa) TAI
3) Luottolaitos on kansallisen valvojan tai EKP:n
mielestä merkittävä TAI
4) Luottolaitos on saanut tukea EVM:stä tai
ERVV:stä TAI
5) Luottolaitos kuuluu maan kolmen
merkittävimmän luottolaitoksen joukkoon
Kansallisilla valvojilla ensisijainen
vastuu muista kuin edellä mainituista
luottolaitoksista
EKP:lla viimekätinen vastuu
kaikista luottolaitoksista
YHTEISEN PANKKIVALVONNAN TYÖNJAKO

15. 15
• Kaikki EU:n pankit olisi hyvä saada yhteisen
valvonnan piiriin
Yhteinen pankkivalvonta
kannatettava asia
• Pankkien ja talletussuojajärjestelmien
kunnossa suuria eroja maiden välillä
• Yhteisvastuu voi luoda moraalikato-ongelmia
Unioniin mahdollisesti
sisältyvä yhteisvastuu
hyvin ongelmallista
• Esimerkiksi pankkien
maksuvalmiuspuskurisäännökset kytkevät
jatkossakin pankit valtiontalouksiin
Pankkiunioni heikentää
valtioiden ja pankkien
välistä kytköstä, muttei
katkaise sitä
• Unioni ei ratkaise nykyistä kriisiä – kyse on
tulevaisuuden rakentamisesta
Pankkiunionia
koskevissa päätöksissä
ei pidä hätiköidä
FK:N KANTA PANKKIUNIONIIN

16. 16
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
Pankkiunioni
• SSM* (valvonta)
• SRM** (resoluutio)
• (Yhteinen DGS***)
Vakavarai-
suus-
direktiivi
(CRD IV)
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiiviSingle Rule Book
*SSM = Single Supervisory Mechanism
**SRM = Single Resolution Mechanism
***DGS = Deposit Guarantee Schemes

17. 17
• ”Basel III” –säännöstön toimeenpano EU:ssa
• Trilogineuvottelut loppusuoralla; voimaantulo yhä avoinna – toimiala
esittänyt ajankohdaksi 1.1.2014
• Tulossa CRD V ja VI
• Baselin komitean 6.1. tekemien LCR-vaatimuksiin kohdistuvien muutosten
vaikutukset?
Komission esitys
vakavaraisuus- ja
maksuvalmiussääntelystä
20.7.2011:
• Yhtenäiset kriisinhallintamenettelytavat kaikkiin EU:n maihin
• Neuvottelut parhaillaan käynnissä; tavoitteena voimaantulo 1.1.2015
Komission esitys
kriisinhallinnasta 6.6.2012:
• Talletussuojajärjestelmien yhtenäistäminen EU-maissa (ennakkorahastointi
ym.)
• Neuvottelut pysähdyksissä
Komission esitys
talletussuojan
uudistamisesta 12.7.2010:

18. 18
Uudistuksen vaikutukset:
• Omien pääomien määrää lisättävä ja laatua parannettava
• Maksuvalmiuspuskureita kasvatettava
• Pitkäaikaisen varainhankinnan määrää lisättävä
Pankkien kustannukset kasvavat
Paine nostaa korkomarginaaleja ja erilaisia asiakasmaksuja
Luotonannon määrää ja kohdentumista uudelleenarvioitava
Talletuskilpailu kiristyy, kun turvallisen varainhankinnan tarve
kasvaa
BASEL III:N / CRD IV:N VAIKUTUKSET

19. 19
Tausta: tavanomaiset maksukyvyttömyysjärjestelyt eivät yleensä
käyttökelpoisia pankkikriisien hoidossa
Syynä prosessin hitaus, pankkien erityispiirteiden huomioiminen (talletukset,
maksuliike), systeemiriskin uhka, vaikutukset reaalitalouteen
Nykytilanne lainsäädännön ja käytäntöjen osalta kirjava EU-maissa
Erityisesti kv-konsernien koordinoitu uudelleenjärjestely vaikeaa
• Tavoite: yhtenäinen kriisinhallintakehikko kaikissa jäsenmaissa
• Koskisi kaikkia EU:n luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä
• Voimaan vuonna 2015 (Bail-in: 2018)
Keskeinen sisältö:
Sijoittajien vastuun toteuttaminen (”Bail-in”)
Vakuudettomien velkojen arvonalennukset/muuntaminen osakepääomaksi
Kriisipankkien hallittu ja tarvittaessa nopea alasajo
Kriisinhallintatoimien koordinointi kv-pankkien ongelmatilanteissa
Kriisinhallinnan rahoituksen järjestäminen yhdenmukaisesti eri EU-maissa
Kansalliset rahastot, joiden varat kerätään pankeilta riskiperusteisilla vakausmaksuilla
Rahastoilla keskinäinen luototusvelvollisuus tietyin edellytyksin
BRRD:N SISÄLTÖ

20. 20
Valmistelevat
ja ennalta
ehkäisevät
toimenpiteet
Varhaisen
vaiheen
toimenpiteet
Kriisinratkaisu
KRIISINHOIDON ERI VAIHEET
 Elvytyssuunnitelmien
mukaiset toimet
 Viranomaisvaltuuksien
laajentaminen
 Johdon vaihtaminen
 Hallinnoijan nimeäminen
 Välineet:
• Liiketoiminnan myynti
• Siltapankin perustaminen
• Varojen erottelu
• Bail-in
 Elvytys- ja kriisinratkaisu-
suunnitelmien laadinta
(Recovery and Resolution
Plans, RRPs)
Laukaisu-
kynnys
Laukaisu-
kynnys

21. 21
Direktiivissä pyrittävä esitettyä suurempaan harmonisointiin
Viranomaisten toimet käynnistävä kynnys (trigger) määriteltävä yhdenmukaisesti
kaikissa maissa (esim. CRR & CRD IV:n mukainen minimitaso)
Bail-in –kelpoiset velat määriteltävä yhdenmukaisesti kaikissa maissa – lisäksi on
tärkeää tehdä huolelliset vaikutusarviot eri vaihtoehdoista
Rahoitusjärjestelyissä voidaan sallia kansallinen liikkumavara
Vakausrahasto voi olla erillinen tai se voidaan yhdistää talletussuojarahastoon
Vakausmaksujen määräytymisperusteena käytettävä riskipainotettuja
saamisia (RWA)
Rahastoille ei pidä asettaa keskinäistä luototusvelvollisuutta
FK:N NÄKEMYKSIÄ BRRD-EHDOTUKSESTA

22. 22
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
Pankkiunioni
Yhteinen valvonta
Yhteinen kriisinhallinta
(Yhteinen talletussuoja)
Vakava-
raisuus-
& maksu-
valmius-
sääntely
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiivi
Yhteinen sääntökirja
Liikasen
ryhmä

23. 23
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
Pankkiunioni
Yhteinen valvonta
Yhteinen kriisinhallinta
(Yhteinen talletussuoja)
Vakava-
raisuus-
& maksu-
valmius-
sääntely
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiivi
Yhteinen sääntökirja
Liikasen
ryhmä
Liikasen ryhmän loppuraportin (2.10.2012) suositukset:
- Omaan lukuun käytävän kaupan ja mm. markkina-
takaustoiminnan eriyttäminen erilliseen yksikköön
- Sijoittajanvastuun vahvistaminen (bail-in)
- Kaupankäyntisalkun ja kiinteistöluottojen pääoma-
vaatimusten uudelleenarviointi
- Pankkien hallinnon ja sisäisen valvonnan tehostaminen

24. 24
Omaan lukuun käytävä kauppa ja muu suuririskinen kaupankäynti
eriytettävä erilliseen oikeudelliseen yksikköön
Edellytys: Osuus liiketoiminnasta huomattava tai ylittää kynnysarvon
(kaupankäyntisalkku vähintään 15-25 % taseesta tai yli 100 mrd. euroa)
Päätöksentekomekanismi kaksivaiheinen ja luonteeltaan joustava
 Jako talletuspankkiin ja kaupankäyntiyksikköön
Kaupankäyntiyksikköön sijoitettavat toiminnot:
Omaan lukuun käytävä kauppa ja markkinatakaustoiminta
Vipurahastoille, SIV:eille ja mm. pääomasijoituksiin myönnetyt lainat ja muut vastuut
Talletuspankkiin jäävät toiminnot:
Kaikki muut kuin yllä mainitut, ml. yritys- ja kotitalousluototus, kv-kaupan rahoitus,
vähäriskiset asiakaslähtöiset suojauspalvelut ja arvopaperien merkintätakuu
Yksinoikeus: suojattujen talletusten vastaanottaminen ja maksuliikepalvelut
1. TOIMINTOJEN PAKOLLINEN ERIYTTÄMINEN
(”INVERSE VICKERS”)

25. 25
Talletuspankki ja kaupankäyntiyksikkö voivat toimia holding-
yhtiörakenteena (”bank holding company structure”)
Talletuspankin oltava ”riittävän erillään” kaupankäyntiyksikön riskeistä
Talletuspankki ei saa luotottaa kaupankäyntiyksikköä talletusvaroilla
Sekä talletuspankin että kaupankäyntiyksikön täytettävä
vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset itsenäisesti
Ryhmän sisäisiä vastuita koskevat samat enimmäisrajat kuin suuria
asiakasvastuita
1. TOIMINTOJEN PAKOLLINEN ERIYTTÄMINEN
(”INVERSE VICKERS”)

26. 26
UUDISTUSMALLIEN VERTAILU
Lähde: Liikanen HLEG

27. 27
Pankeille laadittava tehokkaat ja realistiset elvytys- ja
kriisinratkaisusuunnitelmat (RRP) BRR-direktiiviesityksen mukaisesti
Viranomaisten edellytettävä laajempaa toimintojen eriyttämistä, jos se
katsotaan tarpeelliseksi RRP:n läpikäynnin yhteydessä
Päähuomio: Pankin kyky eriyttää talletuspankkitoiminnot kaupankäyntitoiminnoista ja
kyky ajaa mm. johdannaispositiot alas ongelmatilanteissa; kyky turvata IT- ja
maksuliikeinfrastruktuurin operatiivinen jatkuvuus
EBA:n määriteltävä yhdenmukaiset kriteerit, joiden perusteella
pankkien RRP:t arvioidaan ja tarvittaessa hylätään
2. MUIDEN TOIMINTOJEN ERIYTTÄMINEN

28. 28
Bail-in –kelpoisia velkainstrumentteja koskevien säännösten
täsmentäminen
Bail-in –kelpoisten instrumenttien tarkka määrittely
Käyttöönotto riittävän pitkän ajan kuluessa
Bail-in –vaatimus voitava täyttää myös osakepääomalla
Bail-in –kelpoiset instrumentit oltava muiden kuin pankkien hallussa
Bail-in –kelpoisia velkainstrumentteja olisi käytettävä myös
palkitsemisjärjestelmissä osake- ja tavallisten velkainstrumenttien
ohella
3. SIJOITTAJANVASTUUN VAHVISTAMINEN

29. 29
Kaupankäyntisalkulle asetettava ei-riskiperusteinen pääomavaatimus
ja/tai lattiasäännöt riskiperusteisille pääomavaatimuksille
Eri pankkien käyttämien sisäisten luottoriskimallien (IRB)
johdonmukaisuuden lisääminen
Riittävät pääomavaatimukset kiinteistömarkkinoihin liittyvissä
saamisissa
Esim. RWA-lattiasäännöt sisäisiin luottoriskimalleihin
Tiukat enimmäisluototusasteet (LTV ja/tai LTI) käyttöön
makrovakaustyökaluina kaikissa EU-maissa
Vähimmäisomavaraisuusastetta (leverage ratio) koskevan sääntelyn
riittävyyden arviointi
4. PÄÄOMAVAATIMUSTEN ARVIOINTI

30. 30
”Fit & proper” –testit pankin johdolle
Erillinen riskiraportointi jokaisesta juridisesta yksiköstä ja
pääliiketoimintahaarasta
Palkkiojärjestelmien uudistaminen
Bail-in –kelpoiset palkkiot, kokonaispalkinnan sääntely
Tehokkaat sanktiot väärinkäytöksissä
Elinikäinen ammatinharjoittamiskielto, palkkioiden takaisinperintä
5. HALLINTO JA SISÄINEN VALVONTA

31. 31
Ryhmä tulkinnut mandaattiaan laveasti
Ryhmä suhtautuu raportissaan melko kriittisesti suuriin pankkeihin ja
esittää epäilyksiä yleispankkimallin hyödyllisyydestä
Suuret pohjoismaiset pankit näkyvästi esillä raportin vertailuissa
Toimintojen eriyttämisvaatimuksen osalta rima nostettu varsin korkealle
Koskee Suomessa mahdollisesti vain Nordeaa
Vaatimus bail-in –kelpoisten rahoituserien hankkimisesta pankkisektorin
ulkopuolelta voi vaikeuttaa pankkien varainhankintaa
Riskipainoja ja vähimmäisomavaraisuusastetta koskevat uudelleen-
arvioinnit voivat tuoda pohjoismaisille pankeille ikäviä yllätyksiä
Ryhmä ei ole ehtinyt tehdä vaikutusarvioita ehdotuksistaan
Ehdotuksia ei ole kytketty suoraan pankkiunionisuunnitelmiin
FK:N ARVIOITA RAPORTISTA JA EHDOTUKSISTA

32. 32
KAUPANKÄYNTISALKKU SUHTEESSA TASEESEEN
%
Lähde: Liikanen HLEG

33. 33
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
Pankkiunioni
Yhteinen valvonta
Yhteinen kriisinhallinta
(Yhteinen talletussuoja)
Vakava-
raisuus-
& maksu-
valmius-
sääntely
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiivi
Yhteinen sääntökirja
Liikasen
ryhmä
Tanskasen
ryhmä

34. 34
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
Pankkiunioni
Yhteinen valvonta
Yhteinen kriisinhallinta
(Yhteinen talletussuoja)
Vakava-
raisuus-
& maksu-
valmius-
sääntely
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiivi
Yhteinen sääntökirja
Liikasen
ryhmä
Tanskasen
ryhmä
Tanskasen ryhmän loppuraportin (6.11.2012) ehdotukset:
- EU-lainsäädännön mukaisten lisäpääomavaatimusten
toteuttaminen Suomessa (kiinteä & vastasyklinen puskuri)
- Sitova enimmäisluototussuhde asunto-, kiinteistö- ja
arvopaperivakuudellisille luotoille (80 % / 60 %)
- Positiivisen luottotietorekisterin käyttöönotto
- Fiva hoitamaan makrovakauspolitiikkaa Suomessa

35. 35
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
Pankkiunioni
Yhteinen valvonta
Yhteinen kriisinhallinta
(Yhteinen talletussuoja)
Vakava-
raisuus-
& maksu-
valmius-
sääntely
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiivi
Yhteinen sääntökirja
Liikasen
ryhmä
Pankki-
vero
Tanskasen
ryhmä

36. 36
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
Pankkiunioni
Yhteinen valvonta
Yhteinen kriisinhallinta
(Yhteinen talletussuoja)
Vakava-
raisuus-
& maksu-
valmius-
sääntely
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiivi
Yhteinen sääntökirja
Liikasen
ryhmä
Pankki-
vero
Tanskasen
ryhmä
Laki pankkiverosta:
- Peritään talletuspankeilta vuosina 2013-15
- Määrä 0.125 % riskipainotettujen erien summasta
- Verotuotot (arvio 170 me) budjetin ”sisäiseen rahastoon”
- Korvautuu aikanaan EU:n kriisinhallintadirektiivin
mukaisella maksulla tai kotimaisella vakausmaksulla

37. 37
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
Pankkiunioni
Yhteinen valvonta
Yhteinen kriisinhallinta
(Yhteinen talletussuoja)
Vakava-
raisuus-
& maksu-
valmius-
sääntely
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiivi
Yhteinen sääntökirja
Liikasen
ryhmä
Pankki-
vero
Tanskasen
ryhmä
Rahoitus-
markkina-
vero

38. 38
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
Pankkiunioni
Yhteinen valvonta
Yhteinen kriisinhallinta
(Yhteinen talletussuoja)
Vakava-
raisuus-
& maksu-
valmius-
sääntely
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiivi
Yhteinen sääntökirja
Liikasen
ryhmä
Pankki-
vero
Tanskasen
ryhmä
Rahoitus-
markkina-
vero
Komission esitys rahoitusmarkkinaverosta 28.9.2011:
- Arvopaperi- ja johdannaiskaupalle vero (0.1 % / 0.01 %)
- Esitystä ei ole hyväksytty EU:ssa
- 11 maata haluaa alkaa valmistella veron käyttöönottoa:
päätös valmistelun aloittamisesta tehtäneen Ecofinissa
tammi-helmikuussa > Alankomaat mahdollisesti sittenkin
jättäytymässä pois.
- Suomi ilmoitti 30.11.2012 jäävänsä valmistelun ulkopuolelle

39. 39
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
Pankkiunioni
Yhteinen valvonta
Yhteinen kriisinhallinta
(Yhteinen talletussuoja)
Vakava-
raisuus-
& maksu-
valmius-
sääntely
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiivi
Yhteinen sääntökirja
Liikasen
ryhmä
Pankki-
vero
Tanskasen
ryhmä
Rahoitus-
markkina-
vero

40. 40
Piia-Noora Kauppi
piia-noora.kauppi@fkl.fi