1. KANSALAISJÄRJESTÖN
KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEEN VUOSIRAPORTTI
VUODELTA 2007 HANKEKOODI 75300701
1. Hankkeen perustiedot
1. HANKKEEN PERUSTIEDOT
1.1 Järjestön Suomessa rekisteröity nimi
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry
1.2 Järjestön nimi englanniksi
National Union of University Students in Finland
1.3 Hankkeen nimi suomeksi
Kiertävät kirjastot ja koulutuskeskukset
1.4 Hankkeen nimi englanniksi
Travelling libraries – Training Centres (TL-TCs)
1.5 Hankkeen nimi mahdollisella muulla kielellä
1.6 Hankkeen sijainti (maa, maakunta, kylä/kunta)
Mongolia. Provinssit: Tov, Arkhangai ja Dornod
1.7 Yhteistyökumppanin nimi
Information, Education & Communication Centre IEC
1.8 Hankkeen aloitusajankohta ja suunniteltu päättymisajankohta
Helmikuu 2007 – joulukuu 2009
1.9 Hankkeen perusidean tiivistelmä ja keskeiset saavutetut tavoitteet tai tulokset (vrt.
hankesuunnitelma, kohta 1.11.)
Travelling Libraries – Training Centres (TL-TC) -hankkeen tavoitteena on kehittää kirjasto- ja
koulutustoimintaa Tovin, Arkhangain ja Dornodin maakunnissa Mongoliassa. Hankkeessa laajennetaan
kiertävää kirjastotoimintaa ja järjestetään lyhyitä koulutuksia kiertävien kirjastojen alaisuudessa kolmessa
pääkohdassa:
- Ammatilliset taidot
- Pienyrittäjyyskoulutus
- Yhteiskuntataidot
Hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana sekä kirjasto- että koulutustoiminta on laajentunut.
Hankkeessa on ostettu kolme uutta jurttaa, palkattu uudet kirjastonhoitajat, on ostettu kirjoja, on koulutettu
Sivu 1/13

2. henkilökuntaa (esim. ILO business training), koulutuksia on pidetty aikaisempaa enemmän ja
ammattimaisemmin sekä on aloitettu koulutustarvetutkimus.
1.10 Tiivistelmä rahoituksesta
Vuosi Euroa
Edelliseltä vuodelta käyttämättä oleva hanketuki -
(UM:ltä nostamaton + järjestön nostama, käyttämätön hanketuki)
UM:n raportointivuodelle myöntämä hanketuki 44 789
Raportointivuoden aikana käytettävissä ollut hanketuki yhteensä 44 789
Raportointivuonna käytetty hanketuki yhteensä 44 510,91
Käyttämättä oleva, seuraavalle raportointikaudelle siirtyvä hanketuki 278,09
(UM:ltä nostamaton + järjestön nostama, käyttämätön hanketuki)
1.11 Hankkeen mahdollinen muu rahoitus, sen lähde ja määrä raportointivuonna
1. World Vision maksoi 178 euron edestä kansalaisjärjestöjen koulutusten kustannuksia.
2. Open Society Forum lahjoitti kirjastolle 360 kirjaa kansalaiskasvatuksesta.
3. 5 yksityishenkilöä lahjoitti yhteensä 148 kirjaa.
4. Mongolian kasalliskirjasto lahjoitti hankkeelle 21 kirjaa.
5. Sveitsiläinen yksityishenkilö lahjoitti hankkeelle paljon kirjoja, vihkoja, kyniä, oppikirjoja, CD- levyjä,
silmälaseja ja kankaita yhteensä noin 5000 euron arvosta.
6. Centre Against Violence Against Women –järjestö rahoitti IEC:n Tuvin provinssin toimistolle
toimistotarvikkeita noin 1600 euron arvosta.
7. Mongolian adventistikirkko (ADRA) lahjoitti hankkeelle suuren määrän punajuuren ja porkkanan
siemeniä
8. Global Environment Fund:n Small Grant Programme tuki hankkeeseen kuuluvia paimentolaisten
yhteisöryhmiä 2787 eurolla.
9. Arkhangain provinssin työvirasto tuki hanketta 385 eurolla.
2. Yhteistyökumppani ja kumppanuus
2.1 Millainen oli yhteistyökumppanin oma panos hankkeen toteuttamisessa? (työvoima, taloudellinen
panos, muu?)
IEC antoi hankkeen käyttöön pakettiauton, tietokoneita, tulostimia ja kopiokoneen.
2.2 Mitkä muut tahot osallistuivat yhteistyöhön? Mikä oli heidän roolinsa ja panoksensa hankkeessa?
(esimerkiksi suomalaiset, paikalliset tai kansainväliset järjestöt tai viranomaiset)?
Koulukirjastot, päiväkodit, paikalliset kansalaisjärjestöt (erityisesti naisjärjestö LEOS), työmarkkinajärjestöt
ja terveyskeskukset lainasivat hankkeen käyttöön tavaroita, tiloja ja auttoivat markkinoinnissa laittamalla
mainoksia esille.
Koulut ja päiväkodit järjestivät yhteistyössä hankkeen kanssa piirustus- ja kirjoituskilpailuja. Kaksi koulua
tarjosi hankkeelle huoneen ilmaiseksi käyttöön.
Monet paikalliset kansalaisjärjestöt (mm. LEOS, Center against violence, Women’s federation, Foundation
for Families happiness, Business Women’s Association, Writers Association, National Assosiation for Small
and Medium Enterprizes Development) ja radioasema FM-106,5 olivat mukana järjestämässä lukupiirejä ja
Sivu 2/13

3. keskustelutilaisuuksia kirjallisuudesta. Nämä järjestöt avustivat hanketta myös lainaamalla kannettavia
tietokoneita ja datatykin sekä järjestämällä vapaaehtoisia hankkeen tueksi.
Paikalliset virkamiehet auttoivat kirjojen kierrätyksessä, kiertävän kirjaston tiedottamisessa, jurttien
pystyttämisessä ja kuljetuksissa. He myös antoivat julkisia dokumentteja kuten viranomaisten päätöksiä,
kokouspöytäkirjoja ja uusia lainsäädäntöjä hankkeen käyttöön esillepantavaksi kirjasto- ja
koulutuskeskuksiin. Kuntien hallinto osallistuivat koulutustarpeiden kartoitukseen.
Ministry for Social Welfare antoi IEC:lle luvan lyhytkurssien järjestämiseen.
Arkhangain provinssin työvirasto myönsi hankkeelle luvan järjestää liiketoimintaopetusta.
3. Hankkeen kestävyys
3.1 Millä tavoin ennakoidut tai ennakoimattomat ulkopuoliset tekijät vaikuttivat hankkeen
toteutumiseen? (taloudelliset, yhteiskunnalliset, sosiaaliset, ympäristölliset tai kulttuuriset tekijät)
Inflaatio kiihtyi Mongoliassa raportointivuonna vuosikymmenen ennätyslukemiin ollen yli 14 %. Tästä
kuluttajahintojen muutoksesta pääosa johtui kohonneista ruoan ja polttoaineen hinnoista. Erityisesti
polttoaineen hinnan kova nousu vaikeutti hankkeen toteutusta, koska tärkeä osa hanketta on kirjaston
siirtyminen paikasta toiseen. Myös ruoan hinnan voimakas nousu aiheutti paineita nostaa henkilökunnan
palkkoja.
Raportointivuoden kesällä koettiin Mongoliassa kuivuutta, joka vaikeutti hankkeen koulutusosioon
kuuluvien viljelykoulutusten järjestämistä ja perustettujen pienviljelyksen solidaarisuusryhmien toimintaa.
Kuivuus, aavikoituminen ja maapohjan kuluminen on vaikeuttanut kohderyhmän tavoittamista.
Aikaisemmin paimentolaiset olivat kerääntyneet jokien varsille mutta monien pienin jokien kuivuttua tämä
sääntö ei enää päde. Paimentolaiset ovat liikkuneet entistä kauemmaksi laidunta etsimään ja heidän
tavoittamisensa on siten hankalampaa.
3.2 Miten paikallinen hallinto, paikallinen järjestö tai hyödynsaajat ovat ottaneet vastuuta hankkeen
talouden ja toiminnan kestävyydestä?
Kaikki kuvernöörit Tuvin provinssissa ja osa Arkhangain provinssin kuvernööreistä osallistuivat
kuljetuskustannuksiin. Dornodissa puolestaan yksikään kuvernööri ei osallistunut näihin kustannuksiin.
Paikallishallinto erityisesti Arkhangain ja Tuvin provinssissa kustansi osan hankkeen sähkökuluista.
Kirjastojen käyttäjät osallistuivat kirjojen kunnossapitoon.
IEC on hakenut Mongolian hyvinvointiministeriöltä tukea ammattikurssien järjestämiseen.
4. Hyödynsaajat
4.1 Keitä olivat hankkeen välittömät hyödynsaajat ja paljonko heitä oli?
- Lainaajat provinssien keskuksissa
o Zuunmod (Tuv): 1631
o Choibalsan (Dornod): 1135
o Tsetserleg (Arkhangai): 984
- Lainaajat kiertävistä kirjastoista
Sivu 3/13

4. o Tuv: 5003
o Dornod: 2737
o Arkhangai: 1988
- koulutuksiin osallistuneet
o Tuv: 865
o Dornod: 289
o Arkhangai: 601
Lisäksi monet tulivat kirjastoon lukemaan kirjoja ja lehtiä. Ruuhka-aikoina oli mahdotonta merkitä heidän
määrää tai sukupuolta ylös mutta kirjastonhoitajien arvion mukaan kirjastonkäyttäjistä noin 70 prosenttia
oli naisia.
Koulutusten sukupuolijakauma ohessa:
male female
vocational training 18,82 % 81,18 %
small business education 48,28 % 51,72 %
civic education 25,23 % 74,77 %
4.2 Keitä olivat hankkeen välilliset hyödynsaajat?
Välillisiä hyödynsaajia olivat kirjaston käyttäjien ja koulutettujen perheet, hankkeessa työskentelevät
perheineen sekä kumppanijärjestö IEC.
Myös mukana olevien provinssien paikallishallinto on hyötynyt välillisesti hankkeesta.
Jos myönnetty avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:
4.3 Miten hyödynsaajat osallistuivat hankkeeseen?
Jos myönnetty avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:
4.4 Erittele hankkeeseen osallistumisen tavat kunkin hyödynsaajaryhmän osalta erikseen.
Kirjastonkäyttäjät osallistuivat hankkeesta tiedottamiseen ja kirjojen kunnossapitoon. He myös antoivat
toiveita kirjahankinnoista.
Koulutuksiin osallistuneet tiedottivat hankkeesta, toivat materiaaleja koulutuksiin (esimerkiksi maitoa ja
heraa) sekä tarvittaessa avustivat löytämään tilan koulutusten pitoon. He myös täyttivät palautelomakkeita
kursseista ja osallistuivat siten hankkeen kehittämiseen.
5. Hankkeen tavoite, toteutus ja seuranta
TAVOITE
5.1 Onko hankkeen tavoite tai tavoitteet pysyneet samoina kuin alkuperäisessä hankesuunnitelmassa?
Jos ne ovat muuttuneet, kerro tässä, kuinka.
Tavoite on pysynyt samana.
TOTEUTUS
Sivu 4/13

5. 5.2 Onko hankkeen tavoitteita toteutettu niillä toimenpiteillä, jotka hankesuunnitelmassa mainittiin? Jos
on turvauduttu suunnitellusta poikkeaviin toimenpiteisiin, kerro millaisiin ja miksi? Onko
toimenpiteiden suunniteltu aikataulu toteutunut?
Hanke on edennyt pääpiirteissään suunnitellulla tavalla. Poikkeamia suunnitelmaan olivat:
- Koulutukset ovat suunniteltuja lyhyempiä ja harvemmista aiheista kuin alkuperäisessä
suunnitelmassa, koska hankkeen aikana todettiin, etteivät paimentolaiset voi irrottautua
koulutukseen yhtä pitkäksi aikaa kuin oli suunniteltu.
- Koulutuksia on järjestetty myös huomattavasti suunniteltua enemmän mutta vastaavasti pienemmille
ryhmille kuin suunnitelmissa. Toisinaan lyhyitä koulutuksia on pidetty vain yhdelle perheelle
kerrallaan. Maailman harvimmin asuttuna maana ja paimentolaisten perinteisestä elämäntavasta
johtuen koulutukset on viety toisinaan suoraan yksittäisen perheen kotiin.
- Kesäkierto alkoi vasta 25.–27.6. eikä toukokuussa kuten suunniteltu johtuen jurttien myöhästyneestä
toimitusaikataulusta ja uusien kirjastonhoitajien koulutuksesta.
- Metsäpalo ja ajoittainen kulkuneuvojen hankkimisen hankaluus viivästyttivät TL-TC:n kiertämistä.
- Hankkeessa isona osana olevat matkakustannukset ovat osoittautuneet budjetoitua suuremmiksi
joten säästösyistä Arkhangain provinssissa oli osan vuotta vain yksi jurtta kiertämässä kahden sijaan.
- Budjettisyistä suunniteltua TV-ohjelmaa hankkeesta ei tehty raportointivuotena.
- Uusiksi kirjastonhoitajiksi on palkattu vanhojen kirjastonhoitajien puolisot. Hankesuunnitelman
mukaan puolisoiden oli tarkoitus toimia kirjastonhoitajien avustajina kuten aikaisemminkin. Puolisot
ovat kiertäneet vuosia TL-TC:den mukana, joten toki tuntevat toiminnan hyvin, mutta varsinaisia
kirjasto- ja koulutustoiminnan ammattilaisia, saati dynaamisia sen kehittäjiä, he eivät ole. Tällä
järjestelyllä perheet joutuvat myös olemaan koko kesäkauden erossa.
- Paikallisen adventistikirkon lahjoitettua hankkeelle suuren määrän punajuuren ja porkkanan
siemeniä, ostettiin niiden sijaan lisää siemenperunoita ja puuntaimia.
Liitteenä on raportointivuotena toteutetut toimenpiteet.
Jos myönnetty avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:
5.3 Arvioi, millä tavoin ja kuinka hyvin hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet hankkeen alusta ja
raportointivuoden aikana?
Jos myönnetty avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:
5.4 Millaisia tuloksia on saavutettu hankkeen alusta ja raportointivuoden aikana?
Kiertävä kirjasto- ja koulutuskeskus on aikaisempaa paremmin tunnettu.
- Raportointivuoden aikana kolme televisiokanavaa uutisoivat hankkeen alkamisen
- Kumppanijärjestön toiminnanjohtaja esiintyi kolmella TV-kanavalla eri ohjelmissa esittelemässä
hanketta ja keskustelemassa mm. kirjastoista ja koulutuksesta.
- Paikallisradioiden kanssa tehtiin yhteistyötä valmistelemalla opetusohjelmia
- Mongolian parlamentti vieraili kolmessa kunnassa samaan aikaan kiertävän kirjaston kanssa jolloin
hanketta esiteltiin heille ja keskusteltiin kirjastojärjestelmän tärkeydestä.
Kiertävä kirjasto on kehittynyt:
- Jurttien määrä on kaksinkertaistunut kolmesta kuuteen.
- Kirjastoissa on runsaasti uusia kirjoja ja lehtiä.
- Kirjastonhoitajien määrä on kaksinkertaistunut kolmesta kuuteen.
- Kirjastonkäyttäjien määrä on kasvanut 140 prosenttia hanketta edeltäneeseen tilanteeseen
verrattuna.
Sivu 5/13

6. - Vierailtujen kuntien (soums) määrä on lisääntynyt jopa suunniteltua enemmän. Raportointivuonna
kirjasto vieraili 45 prosentissa hankkeeseen kuuluvien kolmen provinssin kunnista. Ennen hanketta
kirjasto vieraili vuosittain noin kymmenessä kunnassa, raportointivuotena jo 27:ssä.
Kiertävä koulutuskeskus on kehittynyt:
- Tarjottavien koulutusten valikoima on laajentunut aikaisemmasta lähinnä kansalaiskavatukseen
keskittyneestä kattamaan enemmän paimentolaisten ruokaturvaan ja tulonmuodostukseen.
- Koulutusten määrä on kasvanut selvästi. Ennen tätä hanketta kiertävä koulutuskeskus järjesti
vuosittain noin 120 pientä koulutusta, hankkeen ensimmäisenä vuotena koulutusten määrä oli jo
283.
- Kaksi IEC:n henkilökunnasta sai raportointivuonna ILO:n pienyrityskouluttajan koulutuksen, joten
he pystyvät nyt antamaan itse koulutusta pienyrityksen perustamisesta.
- Tuvin provinssin uusi kirjastonhoitaja kävi kurssin tilkkutöiden kouluttajaksi.
- Kaikki kuusi kirjastonhoitajaa saivat koulutuksen maidonjalostuksen kouluttajiksi.
- IEC on tehnyt runsaasti uutta omaa paimentolaisille soveltuvaa koulutusmateriaalia.
- Koulutusten seurauksena on jo nähtävissä merkkejä entistä aktiivisemmista kansalaisista.
Hyödynsaajat ovat ottaneet osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, oppineet vaatimaan tietoja
paikallisista asioista ja perustaneet pieniä yrityksiä.
Jos myönnetty avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:
5.5 Miten hankkeen vastuunjako toteutui?
Jos myönnetty avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:
5.6 Kuvaa hankkeen tämänhetkinen toteutus- ja seurantaorganisaatio
Hallitus Monitorointikomitea
Toiminnanjohtaja IEC
Assistentti/Projektikoordinaattori
TUV ARKHANGAI DORNOD
2 kirjastonhoitaja-kouluttajaa 2 kirjastonhoitaja-kouluttajaa 2 kirjastonhoitaja-kouluttajaa
2 kirjastoapulaista 2 kirjastoapulaista 2 kirjastoapulaista _
järjestön ulkopuoliset kouluttajat _
IEC:n hallitus vahvistaa hankkeen vuosisuunnitelmat ja vastaa hankkeen tavoitteiden saavuttamisesta.
IEC:n monitorointikomitea vastaa hankkeen etenemisen seuraamisesta ja valvoo rahojen käyttöä.
Sivu 6/13

7. Toiminnanjohtaja vastaa hankkeen hallinnoinnista apunaan hankekoordinaattori. He vastaavat
yksityiskohtaisten suunnitelmien, kuten TL-TC:n kiertoreittien ja koulutuskalenterien, teosta. He myös
tekevät kaikki isommat hankinnat, kuten kirjat ja kurssimateriaalit, TL-TC:den käyttöön. Provinssien
kirjastonhoitaja-kouluttajat vastaavat koulutusten järjestämisestä ja niiden markkinoinnista alueellaan. He
myös itse antavat koulutuksia.
Provinssien kirjastoapulaiset avustavat kirjastojen käytännön työssä mm. jurttien pystyttämisessä, kävijöiden
tilastoinnissa, lainausrekisterin ylläpidossa ja tiedottamisessa.
SEURANTA
5.7 Millä tavoin suomalaisen järjestön vastuuhenkilöt seurasivat hanketta ja sen varainkäyttöä, ja
osallistuivat hankkeen toteutukseen?
Osa-aikaisen hankekoordinaattori Teemu Sokan lisäksi ylioppilaskuntien vapaa-ehtoisista koostuva
Kehitystyöasian neuvottelukunta (KENKKU) on osallistunut hankkeen seurantaan. SYL on seurannut
hanketta säännöllisellä sähköpostien vaihdolla, puhelimitse sekä neljännesvuosi- ja vuosiraportein. SYL on
tehnyt kumppanijärjestölle raportointipohjat niin neljännesvuosi- kuin vuosiraporteille sekä talousseurantaa
helpottamaan Excel-pohjaisen talousseurantatiedoston. Raportointivuoden heinäkuussa SYL suoritti kahden
viikon hankeseurantamatkan. Matkalla olivat hankekoordinaattori Teemu Sokka ja SYL:n vuoden 2007
hallituksen kehitysyhteistyövastaava Laura Nordström. Hankeseurantamatkalla tavattiin kaikki
kirjastonhoitajat apulaisineen ja kurssien kouluttajia, vierailtiin Dornodin provinssin hankekirjastoissa sekä
haastateltiin kirjastojen käyttäjiä ja koulutuksiin osallistuneita. Matkaraportti on liitteenä.
5.8 Miten paikalliset yhteistyökumppanit seurasivat hanketta?
IEC:n toiminnanjohtaja ja hankekoordinaattori seurasivat hankkeen etenemistä provinssien
kirjastonhoitajien tekemien kuukausiraporttien kautta. Heidän seurannan apuna oli kirjaston käyttötilastot,
kurssien osallistujaluettelot ja palautelomakkeet. He myös vierailivat kaikissa hankkeen provinsseissa ja
haastattelivat niin lopullisia hyödynsaajia kuin kirjastonhoitajia ja kirjastoapulaisia.
Toiminnanjohtaja ja hankekoordinaattori koostivat hallituksen ja monitorointikomitean käyttöön
neljännesvuosiraportit.
5.9 Millaista sanallista tai numerotietoa hankkeen etenemisestä on kerätty?
KIRJASTO
- lainattujen kirjojen määrä:
Tuv Arkhangai Dornod yht
provinssin kirjastosta (talvi) 835 798 1046 2679
kiertävästä kirjastosta (kesä) 1517 1530 1997 5044
laatikoissa lähetetyt kirjat 364 73 692 1129
yht 2716 2401 3735 8852
- hankittujen kirjojen määrä: 2292
- ostettujen kirjojen aiheet kirjattiin ylös: lasten kirjojen ja aikuisten romaanien lisäksi hankittuja kirjoja
olivat: taloustieto, korruptio, ruoanlaitto, ruoantuotanto, maanviljely, rakennustekniikka, karjanhoito,
siipikarja, vitamiinit, kansalaisyhteiskunta, kansalaisjärjestötoiminta, laskentatoimi, sanakirjat
- lukijoiden määrä, ikä ja sukupuoli: 13478 (71 % naisia ja 29 % miehiä; 55% lapsia ja nuoria, 26% aikuisia ja
19% vanhuksia).
- lainojen luokittelu: suosituimpia olivat sanomalehdet, toisena lasten kirjallisuus, kolmantena romaanit ja
neljäntenä liiketaloustiede.
- vierailtujen kuntien (soum) määrä: 27
Sivu 7/13

8. - kiertävien kirjastojen kulkema matka: 8700 kilometriä
- vuokrattujen autojen määrä: 19 autoa
- ostettujen jurttien määrä: kolme jurttaa varusteineen
KOULUTUS
- pidettyjen koulutusten määrä: 283 (katso liite)
- koulutuksiin osallistuneiden määrä: 1755
- koulutuksiin osallistuneiden sukupuolijakauma: 77,26 % naisia
- kouluttajien tausta: kaikki ulkopuoliset kouluttajat olivat naisia ja he kaikki olivat päteviä kouluttajia.
- palautelomakkeet kaikilla kursseilla
- koulutusten aiheet ja koulutusten kesto (katso liite)
- hankitut opetusvälineet: 3 separaattoria, 6 lapiota ja 6 maitokanisteria
5.10 Miten hankkeen taloussuunnitelma toteutui? Jos hankkeen toteutuneet kulut joissain
toimintokohdissa poikkeavat yli 15% suunnitelluista, selosta se tässä.
Matkakustannukset olivat budjetoitua suuremmat polttoaineen voimakkaan hinnannousun johdosta.
Hankkeen budjettia tehtäessä päivärahat oli laskettu todellista alhaisemmalle henkilömäärälle, joten ne
käytännössä menivät yli taloussuunnitelman. Ministeriön hyväksymässä hankesuunnitelmassa oli kaavavirhe
budjetissa (kaava laski liitteen A2 ostetut asiantuntijapalvelut yhteissummaan kahdesti). Tästä kaavavirheestä
johtuen hankkeelle myönnetty ylimääräinen raha sovittiin ministeriön hankevirkamiehen kanssa
käytettäväksi näihin kohonneisiin matkakustannuksiin ja ylimääräisiin kirjahankintoihin.
Palkkakustannukset olivat budjetoitua alhaisemmat johtuen uusien kirjastonhoitajien palkkaamisesta vasta
keväällä. Heidän työmääränsä oli vanhojen kirjastonhoitajien työmäärään nähden pienempi koska he eivät
vielä voineet toimia täysipainoisina kouluttajina. Siksi palkkauskin on alhaisempi.
Internetin kustannukset olivat vain puolet budjetoidusta, koska järjestö sopi netin yhteiskäytöstä
naapurijärjestön kanssa jakaen kustannukset puoliksi.
5.11 Missä ja miten hankkeen kirjanpito ja tarkastus on järjestetty?
IEC hoiti itse hankkeen kirjanpidon. Jokainen kiertävä kirjasto piti kirjaa omista kuluistaan ja raportoi ne
eteenpäin järjestön keskustoimistolle.
Tilintarkastus on tehty Mongoliassa. Tilit tarkasti Azurit audit company, Ltd (Ulaanbaatar, Chingeltei
district, Puma building, section 12A, #04, Phone: 99098727, e-mail: gantuya@cpa.mn).
5.12 Onko hankkeessa toteutettu arviointia raportointivuonna? Jos on, kerro lyhyesti sen löydöksistä.
Liitä arviointiraportti vuosiraportin liitteeksi.
Ei.
6. Mitä opittiin ja miten hanke jatkuu
6.1 Millaisia ongelmia hankkeen aikana kohdattiin ja kuinka ne pyrittiin ratkaisemaan? (esimerkiksi
hyödynsaajien tavoittamisessa, hankkeen toteutusaikataulun noudattamisessa, muut kuin
hankesuunnitelman kohdassa 3.7 mainitut riskit.)
Hankkeen budjetin laskelmissa on ilmennyt ongelmakohtia. Nämä ongelmat on korjattu vuoden 2008
budjettiehdotukseen.
Sivu 8/13

9. IEC:llä eikä itse hankkeella ole käytössään omia autoja kirjaston kuljettamiseen vaan hanke on riippuvainen
maaseudulla olevista harvoista isoista autoista ja niiden omistajien vuokrahalukkuudesta. Tämän johdosta
paljon turhaa aikaa ja rahaa tuhlaantuu autojen löytämiseen ja niiden hinnoista neuvottelemiseen.
Ratkaisuksi tähän ongelmaan SYL hankkii oman tilinpäätöksensä valmistuttua, ja sen jälkeisen rahatilanteen
salliessa, hankkeen käyttöön edellä mainitut käytetyt lava-autot.
Uusien kirjatonhoitajien palkkaus osoittautui ongelmalliseksi. Oli vaikea löytää motivoitunutta,
ammattitaitoista ja luotettavaa henkilökuntaa. Hankkeen toimintaympäristö asettaa omat haasteensa vaatien
jatkuvaa kiertämistä vaikeissa olosuhteissa. Tämän takia uusiksi kirjastonhoitajiksi palkattiin vanhojen
kirjastonhoitajien puolisot. Puolisot ovat kiertäneet vuosia TL-TC:den mukana, joten he tuntevat toiminnan
parhaiten ja ovat luotettavia.
TL-TC:den markkinoinnissa olisi kehitettävää, jotta kylissä tiedettäisiin ennakolta milloin kirjasto on tulossa
sekä mitä koulutuksia ja milloin on tarjolla. Tähän IEC on luvannut panostaa jatkossa.
Hanketta suunniteltaessa oli ajatus että talviaikaan kirjat kiertävät laatikoissa hankkeen provinsseja
virkamiesten mukana. Tämä on osoittautunut käytännössä liian optimistiseksi ajatteluksi. Kirjoja on
kiertänyt laatikoissa mutta huomattavasti toivottua vähemmän. Ongelmana on etteivät virkamiehet halua
ottaa kirjalaatikoita riesakseen ja harva muukaan alkaa kirjoja vapaaehtoispohjalta kierrättää jurtasta toiseen.
Seuraavina vuosina tähän pyritään löytämään hieman rahoitusta jotta avustajille voitaisiin maksaa pieni
palkkio. Lisäksi on suunniteltu kunniakirjojen jakamista apureille.
6.2 Mitkä ovat hankkeen toteutuksen seuraavat keskeiset vaiheet?
Hanke jatkuu hankesuunnitelman mukaisesti. Uusia kirjoja hankitaan ja vuoden 2008 koulutukset
suunnitellaan. TL-TC:t aloittavat kiertämisen sääolosuhteiden salliessa, todennäköisesti toukokuussa.
7. Vapaamuotoinen selostus hankkeesta ja sen toimintatavasta
(vapaaehtoinen: Jos tämän lomakkeen muut kysymykset eivät sovi tai riitä hankkeen
raportoimiseen, kerro tässä lisätietoja.)
Sivu 9/13

10. 8. Hankkeen toteutuneet kulut ja rahoitus
Hankkeen budjetti ja toteutuneet kulut Hyväksytty hankebudjetti Toteutunut
1. Henkilöstökulut (Liite 1)
Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 0 0,00
Suomalaisten asuminen ja matkakulut 0 0,00
Paikallisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 8 040 6 697,34
Muut henkilöstökulut 1 528 1 493,75
Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0,00
Henkilöstökulut yhteensä 9 568 8 191,09
2. Toimintokulut (esimerkiksi koulutus) (Liite 2)
Ostetut asiantuntijapalvelut 3 168 4 236,45
Muut kulut 13 664 13 725,41
Toimintokulut yhteensä 16 832 17 961,85
3. Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (Liite 3)
Laite- ja materiaalihankinnat 4 956 5 260,86
Rakentaminen 0 0,00
Muut hankinnat 420 414,33
Tavaralahjoitusten arvo 0 0,00
Materiaalit, hankinnat ja investoinnit yhteensä 5 376 5 675,19
4. Käyttö ja kunnossapito (Liite 4)
Käyttökulut 5 804 5 638,21
Kunnossapitokulut 0 0,00
Käyttö ja kunnossapito yhteensä 5 804 5 638,21
5. Seuranta- ja arviointikulut (Liite 5)
Ulkopuoliset palvelut (sis. Asiantuntijakulut) 4 589 4 575,06
Matka- ja majoituskulut 5 270 5 104,76
Muut kulut 0 0,00
Seuranta- ja arviointikulut yhteensä 9 859 9 679,82
TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ
6. Hallintokulut (Liite 6)
Hallinnon palkka- ja sivukulut 4 800 5 213,25
Toimistokulut 456 23,50
Suomalaisen järjestön lakisääteiset
tilintarkastuskulut 0 0,00
Varainhankinta ja tiedottaminen 0 0,00
Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0,00
Hallintokulut yhteensä 5 256 5 236,75
HANKKEEN KOKONAISKULUT YHTEENSÄ 52 694 52 382,91
Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%) 9,97 10,00
Sivu 10/13

11. Hankkeen rahoitus Hyväksytty Toteutunut
hankebudjetti
1. Järjestön omarahoitus (Liite 7)
Rahallinen osuus 3 955 3 936,00
Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitus 3 950 3936,00
Järjestön omarahoitus yhteensä 7 905 7 872,00
Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 15 15,03
2. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötuki
Aiemmilta vuosilta siirtynyt/ siirtyvä hanketuki
Raportoitava hanketuki yhteensä 44 789 44 510,91
HANKKEEN KOKONAISRAHOITUS YHTEENSÄ 52 694 52 382,91
9. Allekirjoitukset
Paikka ja päivämäärä Paikka ja päivämäärä
Allekirjoitus Allekirjoitus
Nimen selvennys Nimen selvennys
Tehtävä Tehtävä
❏ Kopio yhteistyösopimuksesta kumppanin kanssa (jos sitä ei ollut hankesuunnitelman liitteenä)
❏ Järjestön toimintakertomus
❏ Järjestön tilinpäätös (=tuloslaskelma, tase ja liitetiedot)
❏ Järjestön tilintarkastuskertomus
❏ Tilintarkastajan vakuutus hanketuen käytön lainmukaisuudesta
❏
Sivu 11/13

12. LIITE
RAPORTIN KOHTAAN 5.2
Raportointivuotena suoritetut toimenpiteet
Raportointivuotena hankittiin suunnitelman mukaisesti kolme uutta jurttaa tarvikkeineen.
Kiertävää kirjasto- ja koulutuskeskusta markkinoitiin kuudessa sanomalehdessä ja kolmella TV-kanavalla.
Lisäksi Mongolian kansalliskirjaston eteen Ulaanbaatarissa pystytettiin hanketta esittelevä jurtta kolmeksi
päiväksi. Siellä pidettiin myös hankkeen avajaisseremonia. Hankkeesta tiedotettiin myös erilaisten
kuntatapahtumien yhteydessä sekä julistein.
5.2.1 TRAININGS
Location & Number of
number of participants
Name of the course trainings (male/female) Trainer
A. vocational skill courses
Arkhangai 221 (45/176) E.Ojunchimeg
D.Dulmaa
(48) B.Munkhbaatar
S.Enkhjargal
Dornod 117 (19/98) S.Ojunchimeg
D.Ojunkhuu
Milk processing (9) P.Urgamal
Sh.Gansukh
B.Tuya
Tuv 591 (139/452) D.Narantuya
E.Laijinkhand
(79) B.Munkhbaatar
Ts.Tamir
26 (1/25) D.Narangerel
Vegetable growing Dornod (3)
Tuv (6) 11 (3/8) Ts.Tserendash
67 (0/67) E.laijinkhand
Tuv (3)
Ts.Selenge
Quilting Dornod (2) 31 (0/31) B.Myandaa
Arkhangai
(13) 36 (0/36) Ts.Selenge
B. small business courses
Arkhangai 58 (31/27) E.Ojunchimeg
(8)
Start business (ILO)
Dornod (6) 21 (12/9) D.Ojunkhuu
Tuv (10) 37 (13/24) D.Narantuya
C. civic education
Arkhangai 180 (85/95) B.Jargalsaikhan
1
Definition of bagh community needs (18) L.Uranchimeg
Dornod (5) 42 (7/35) D.Ojunkhuu
1
Administratively Mongolia is divided into 21 aimags (~provinces), which consist of soums (~municipality) that are broken into
baghs (~village). There are 19 soums is Arkhangai, 14 in Dornod and 27 in Tuv province.
Sivu 12/13

13. 55 (0/55) D.Narantuya
Tuv (17)
B.Munkhbaatar
Arkhangai 18 (3/15) E.Ojunchimeg
(1)
Family budget calculation Dornod 42 (7/35) S.Narangerel
(11)
Tuv (13) 55 (0/55) B.Doljinsuren
E.Ojunchimeg
Arkhangai B.Munkhbaatar
25 (2/23)
(6) P.Samdan
D.Munkhtsetseg
D.Ojunkhuu
How to develop projects Dornod (3) 10 (5/5)
D.Bujin
D.Narantuya
P.Odonchimeg
Tuv (9) 49 (13/36)
B.Erdenechimeg
P.Enkhjargal
Human resource management (for Arkhangai E.Ojunchimeg
22 (4/18)
NGOs activities) (3) NGOs network facilitators
Arkhangai E.Ojunchimeg
Citizen’s participation and advocacy 19 (4/15)
(5) NGOs network facilitators
Arkhangai E.Ojunchimeg
Bagh management 22 (6/16)
(5) NGOs network facilitators
Learning materials produced
1. Poultry
2. Agenda of training “Definition of bagh community needs” and organizing bagh citizens meeting,
3. Family budget calculation
4. Milk processing
5. How to establish responsible community groups.
6. How to establish company, How to establish cooperative.
7. Agenda of training on finding out the local resources and possibilities.
8. Saving and credit unions.
5.2.2 LIBRARY
Library’s main activities were naturally to offer library services in province centers, soum centers and in
baghs. During the reporting year expanding and developing of library was main focus. This was done
mainly by purchase of 2292 new books and expanding the service to more communities than before with
the help of new staff and gers.
Many activities were organized in the TL-TC to attract readers:
• Drawing competition among children in all provinces.
• Competition on writing essays among pupils of 8-11 grades in all aimags.
• “Best reader” competition in all aimags.
• Discussion with mining workers on “Healthy conditions at the working place” in Arkhangai.
• 4 discussions among young herders in Arkhangai. Subjects: problems faced by young people, and
reasons of unemployment
• Forum: Contribution of business organizations to the local development.
• Discussion on “Citizens’ contribution to the community development”. 102 people participants were
divided into 11 focus groups as childrens, youth, women, senior citizens, herders, unemployed
people and mixed groups. Subjects: What does it mean citizens’ contribution, advocacy.
Sivu 13/13