Tampereen malli kulttuurikasvatussuunnitelmasta, Taidekaaresta

1. Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelma
Koska jokaisella lapsella on oikeus päästä osalliseksi kunnan kulttuuritarjonnasta, koska
kuntien tehtävä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
11.3.2016 Sanni Pöntinen 9.3.20161

2. Ennen kuin kunta päättää tehdäkö
kulttuurikasvatusohjelma tulisi vastata
kysymykseen MIKSI?
Tähän kysymykseen vastaamalla luodaan kulttuurikasvatusohjelman arvopohja. Arvopohjaan nojaamalla
luodaan kestävä ohjelma.
Tampereella kaupunki on päättänyt panostaa kulttuurikasvatukseen ja lastenkulttuuriin.
Ilo, yhdessä tekeminen, osallisuus, onnistumisen kokemukset
Millaisia lapsia kasvatamme? Miten lapsi saa kokemuksen onnistumisesta? Millaisia taitoja hän tarvitsee?
Millaisista asioista, toiminnan sisällöistä tulee kokemus osallisuudesta?
Maksuttomuus ja Saavutettavuus
Lapsen sosioekonominen tausta ei ole este tai mahdollisuus osallistumiselle. Opettajat huolehtivat, että lapsi
pääsee osallistumaan. Keskeiset koulutyötä ohjaavat asiakirjat antavat siihen mahdollisuuden. Toiminta
suunnitellaan vuorovaikutuksessa opettajien kanssa niin, että Taidekaari on opettajan työkalu. Rakenne on
helppo. Onnistumista seurataan.
Palautetta kerätään systemaattisesti ja siihen reagoidaan
11.3.20162

3. Taidekaaren arvot johdetaan
• Poimintoja kaupunkistrategiasta:
• Kulttuuri on kuntalaisten peruspalvelua, jonka tulee olla kaikkien
ihmisryhmien saatavilla.
• Mahdollisuuksia kulttuuri- ja luontokokemuksiin on vahvistettu.
• Lasten oikeudet -> Oikeus sivistykseen (YK)
• Oikeus kulttuuriin ja taiteeseen (Perusopetuslaki 628/1998) ja Lasten
päivähoidossa (36/1973)
• Ehdotus lasten kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi OKM 2014:6
Koulussa oppilaiden hyvinvointia vahvistetaan taiteen ja kulttuurin avulla
11.3.20163

4. Taidekaaren periaatteet
• Lapsi on aktiivinen toimija
• Oppija on osallistuva, aktiivinen. Kulttuurikasvatuksen menetelmät ovat
toiminnallisia.
• Oppijan osaaminen karttuu vuorovaikutustilanteissa
• Lapsi saa koulupolkunsa mittaisen Taidekaaren aikana:
• Omaan kaupunkiin tutustuminen
• Kokemus toimijuudesta eri taiteenlajeissa
• Kulttuurikompetenssin karttuminen
• Kokemuksia erilaisista oppimisympäristöistä eri alojen ammattilaisten
kanssa
11.3.20164

5. Periaatteiden huomioiminen käytännössä:
1. Sopimukset tuottajien kanssa, yhteiset koulutukset ja
tapaamiset
2. Eri vuosiluokkien ohjauksessa painotetaan erilaisia
esim. oppimaan oppimisen taitoja
3. Lapsi on osallinen suunnittelussa, toteutuksessa ja
arvioinnissa
4. Toiminnan arviointi tavoitteista käsin
11.3.20165

6. Lapsen kulttuurinen kompetenssi rakentuu:
1. Lapsen kulttuurikompetenssi rakentuu eri osa-alueista muodostaen
vuosiluokittain rakentuvan ja karttuvan kokonaisuuden.
2. Lapsen mielenkiinto herätetään kulttuurikokemuksiin
3. Lapsi on aktiivinen toimija ryhmän jäsenenä
4. Lapsi etsii itse tietoa kulttuurista ja jäsentää sitä
5. Lapsi on kriittinen osallistuja, toimija ja valinnut itseä kiinnostavat
kulttuurin muodot
6. Lapsella on kulttuurinen itsetuntemus
11.3.20166

7. Taidekaaren rakenne
Keskeistä paikalliset teemat , jotka nivotaan Taidekaareen.
Rakenne OPS:ta -> Minkä oppiaineen sisältöä on tarkoitus edistää Liite: mitä ko. taiteenlajista tulisi oppia
11.3.20167

8. Sisällöt ja toimintamalli
Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelma perustuu TAITE-yksikössä kehitettyyn museopedagogiseen toimintamalliin.
Taiteeseen tutustuminen
Käymällä museoissa, konserteissa, kirjastossa, elokuvissa sekä tanssi-, sirkus- ja teatteriesityksissä lapset ja nuoret
saavat käsityksen monipuolisesta kulttuuritarjonnasta. Taidekaari valikoi kohderyhmälle sopivat vierailukohteet.
Työskentely työpajassa
Instituutiovierailun jälkeen ohjelmassa olevaa teemaa käsitellään erilaisissa työpajoissa. Työpajojen ohjaajat ovat
oman taiteenlajinsa ammattilaisia. Työpajoissa lasta kannustetaan itseilmaisuun, kokeiluun ja omaan tulkintaan.
Oheismateriaalin käyttö
Oheismateriaali on tarkoitettu opettajan työkaluksi ja tueksi. Oheismateriaalin avulla tuetaan
taidekasvatuskokonaisuuden teemojen jatkotyöstämistä luokassa ja integrointia opetukseen.
Teosten esille tuominen ja jakaminen ryhmässä
Yhteiskunnassa taiteen arvostus osoitetaan muun muassa asettamalla se näytteille. Taidekaaressa oman työn esille
asettaminen on tärkeä osa kokonaisuutta sekä osana työpajoja että Taidekaaren julkisissa näyttelyissä. Lasten teoksia
esille tuomalla lapsia opetetaan arvostamaan omaa sekä toisten tekemää taidetta. Kriittinen suhtautuminen omaan
teokseen auttaa lasta pohtimaan omien tekojensa jälkiä myös muilla elämänalueilla.
11.3.20168

9. Miten tähän on tultu?
11.3.20169
1. Taidekaaren pedagoginen toimintamalli on syntynyt opettajan ja lastentarhanopettajan tutkimustyöstä
2000-luvun alussa
2. Pääsy osaksi kansallista Taikalamppu-lastenkulttuurikeskusten verkostoa (2003) 2006
3. Johdonmukainen kehittämistyö ja panos tilaaja-tuottajamalliin siirtymisen myötä 2007
4. Organisoitunut poikkihallinnollisesti 2007 -> Seuranta Lanun palvelusopimus (tulostavoitteet)
5. Suunnittelu, koordinointi ja tuotanto Mupa, Hallinnointi Kupa
6. OPS-työn aloitus, Perusopetus: -> 2008
7. Kaupunkistrategiatason seuranta
8. Taidekaaren OPS-tutkimuspilotti Linnainmaan yhtenäiskoulussa 2010-2011
9. OPS-kirjausvalmistelu 2015
10.Uusi opetussuunnitelma 2016. -> Kirjaus kulttuurikasvatuksesta

10. Taidekaaren nykyiset resurssit
• Ohjelman piirissä 2016 (93%) oppilasta -> 16497 (100%)
• Viime vuonna tarjotuista osallistui 87%
• Kaupunki: 434 000€, Perusopetus: 30 000€, OKM: 35 000€
• Tuottajatiimi: MUPA 4,5hlö, KUPA 1,5 hlö
• Sisältöjä tuottavat Tampereen kaupungin keskeiset taide- ja kulttuurilaitokset
sekä yksityiset palveluntarjoajat. Toiminta toteutetaan monituottajamallilla
• Ohjelma nojaa vahvoihin toimijoihin ja tuottajiin Museot, Kirjasto, Tampere
Filharmonia, Teatterit, Näpsä käsityökoulu, Sorin sirkus, Pirkanmaan tanssin
keskus, Pirkanmaan elokuvakeskus, Sanataideyhdistys Yöstäjä, Sara Hilden
akatemia
11.3.201610

11. OPS-kirjausehdotus perusopetukselta joulukuussa
2015
”Osana oppilaan opintoja kulttuurikasvatusta toteutetaan
paikallisten kulttuurikasvatuksen toimijoiden kanssa
jokaisena lukuvuotena toiminnallisesti ja
suunnitelmallisesti. Oppilas saa koulupolkunsa aikana
laaja-alaisia taitoja kulttuuripääomansa kartuttamiseen.”
11.3.201611

12. Miltä näyttää Taidekaaren tulevaisuus
Nykyinen poliittinen, tilaajan ja tuotannon johto ovat
sitoutuneet ohjelmaan
Nykyinen malli vuosiluokka/kulttuurisisältö halutaan
säilyttää jatkossakin
Koetaan, että näin turvataan jokaisen oppilaan
mahdollisuus erilaisin kulttuurikokemuksiin eri
vuosiluokilla
11.3.201612

13. Kiitos!
Menestystä kulttuurikasvatusohjelman rakentamiseen!
sanni.pontinen@tampere.fi, 0504338568