3. TEAviisari
• Valmiiksi tulkittua tietoa kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävästä työstä
• Työväline kehitetty erityisesti toiminnan arvioinnin, kehittämisen ja
johtamisen tueksi
• Kattaa seitsemän toimialaa
• Tiedot kuvaavat työn johtamista, koordinaatiota, resursseja ja toimeenpanoa
10.10.2019Niina Saukko 3
4. Terveydenedistämisaktiivisuus, TEA
TEAviisarin ydin on geneerinen TEA-viitekehys:
1. Sitoutuminen – organisaation sitoutuminen strategisella tasolla
2. Johtaminen – organisointi, vastuiden määrittely sekä toimeenpano
3. Seuranta ja tarveanalyysi – seuranta ja tarveanalyysi väestöryhmittäin sekä
raportointi johtoryhmälle ja luottamushenkilöille
4. Voimavarat – resursointi ja osaaminen
5. Yhteiset käytännöt – yhteisistä toimintakäytännöistä sopiminen
6. Osallisuus – väestön mahdollisuus osallistua toiminnan kehittämiseen ja
arviointiin
7. Muut ydintoiminnat – toimialakohtaiset toiminnot, jotka jokaisessa
organisaatiossa tulisi toteuttaa
10.10.2019Niina Saukko 4
6. Tiedonkeruun valmisteluryhmä
• OKM; Esa Pirnes (pj), Kirsi Kaunisharju, Petra Havu, Hanna
Koskimies, Leena Aaltonen,
• STM; Heli Hätönen
• Etelä-Suomen AVI; Antti-Pekka Seppänen/ Satu Ihanamäki
• Tilastokeskus; Juha Haaramo,
• THL; Timo Ståhl, Niina Saukko (siht.), Anne Lounamaa,
• OPH; Mikko Hartikainen
• Taiteen edistämiskeskus; Johanna Vuolasto
• Cupore; Minna Ruusuvirta,
• Helsingin kaupunki; Jenni Räsänen (Stuba Nikula), Jouni
Juntumaa
• Leppävirran kunta; Ann-Mari Karvinen
• Rauman kaupunki; Risto Kupari
• Suomen kuntaliitto; Johanna Selkee
10.10.2019Niina Saukko 6
7. Johdanto
• Tiedonkeruun toteutus kevät-kesä 2019
• Kattavuus 96 % (283 Manner-Suomen kuntaa)
• Väestökattavuus 98,3 %
• Perustaulukot julkaistu ennakkotietona TEAviisarin
verkkosivuilla kesäkuussa
• Kuntakohtaiset tulokset ja perustaulukot kuvina saatavilla
TEAviisarissa 10.10.
www.teaviisari.fi
10.10.2019Niina Saukko 7
9. Tietojen toimittaminen
• Vastaamattomia kuntia muistutettiin sähköpostitse
(TEAviisari-tiimi & Taike) ja kohdennetusti puhelimitse
• Puhelinyhteydenotoista kunnat antoivat positiivista
palautetta
• Kunnat, jotka eivät toimittaneet tietoja (12 kpl):
Akaa, Honkajoki, Hyvinkää, Jokioinen, Luhanka,
Merikarvia, Pelkosenniemi, Petäjävesi, Rautalampi,
Siikajoki, Taivalkoski ja Tuusniemi
10.10.2019Niina Saukko 9
10. Indikaattorit
• Lomake koostui 35 kysymyksestä, joissa osassa on
useampia alakysymyksiä
• Näistä ja muiden tietolähteiden tiedoista muodostettiin
yhteensä 94 indikaattoria
• Tiedot pisteytettiin suhteessa oletettuun hyvään laatuun:
• mitä suurempi pistemäärä, sitä lähempänä oletettua hyvää
käytäntöä toiminta on ollut
• Suurin osa kysymyksistä oli ei/kyllä -tyyppisiä, jolloin ei-
vastauksella sai nolla pistettä ja kyllä-vastauksella sata pistettä
10.10.2019Niina Saukko 10
11. Muiden tietolähteiden indikaattorit
• Tiedonkeruun tietoja täydennettiin muiden kansallisten
tietolähteiden tiedoilla:
• Tilastokeskus: Yleisten kirjastojen saavutettavuus: %
kunnan asukkaista asuu 10 km säteellä kirjastosta
• Suomen yleiset kirjastot tilastot -tietojärjestelmä:
• Fyysiset kirjastokäynnit/asukas
• E-aineistokulut/asukas
• Tapahtumiin osallistujat/1000 asukasta
• Kirjastoaineistokulut/asukas
• Lainaajia/asukas %
10.10.2019Niina Saukko 11
24. Koordinaatio ja vastuutaho
• Kunnista 68 % on sopinut, mikä hallinnonala koordinoi
hyvinvointia ja terveyttä edistävää kulttuuritoimintaa
kokonaisuutena
• Hyvinvointia ja terveyttä edistävästä kulttuuritoiminnasta
vastaava henkilö on nimetty 58 prosentissa kunnista
10.10.2019Niina Saukko 24
25. Toiminnan ja talouden (talousarvio)
suunnittelussa määritellyt resurssit
10.10.2019Niina Saukko 25
26. Toiminnan ja talouden (talousarvio)
suunnittelussa määritellyt tavoitteet
10.10.2019Niina Saukko 26
27. Päätös rakentamiseen liittyvän taiteen
prosenttiperiaatteen noudattamisesta ja/tai
soveltamisesta kunnassa
10.10.2019Niina Saukko 27
37. Lasten ja nuorten mahdollisuus osallistua taiteen
perusopetukseen maksutta ja/tai saada
maksuhuojennus
10.10.2019Niina Saukko 37
38. Kunta seuraa maksutta taiteen perusopetukseen
osallistuneiden oppilaiden lukumäärää
10.10.2019Niina Saukko 38
39. Kunta järjestää tai tukee kulttuuriluotsi- tai
kulttuurikaveritoimintaa
10.10.2019Niina Saukko 39
40. Kunnalla käytössä olevat toimintamallit
kulttuuritoimintaan osallistumisen tukemiseksi
10.10.2019Niina Saukko 40
41. Kulttuuripalveluista vastaavan viranhaltijan käyttämä
osuus työajasta yleiseen kulttuuritoimintaan
10.10.2019Niina Saukko 41
Neljänneksessä kunnista
vastaava viranhaltija käytti
puolet tai enemmän
työajastaan yleisen
kulttuuritoiminnan
hoitamiseen.
42. Kunnan yleisen kulttuuritoiminnan muu
henkilöstö
• Joka kolmannessa (33 %) kunnassa ei ollut kunnan yleisessä
kulttuuritoiminnassa johtavan viranhaltijan lisäksi muuta
henkilöstöä
• Kunnan yleisessä kulttuuritoiminnassa oli henkilöstöä
henkilötyövuosina keskimäärin 0,9 henkilötyövuotta 10000
asukasta kohden
10.10.2019Niina Saukko 42
46. Kulttuurin edistämisen ja hyvinvointia ja terveyttä
edistävän kulttuuritoiminnan kehittämisen
osallistumis- ja vaikuttamistavat
10.10.2019Niina Saukko 46
54. Tiedonkeruun avoimet palautteet
10.10.2019Niina Saukko 54
”Kunnassa ei ole aikaisemmin panostettu
kovinkaan paljon kulttuuriin, mutta jatkossa
on tavoitteena nostaa kulttuurin ja kirjaston
asemaa kuntalaisten terveyden ja
hyvinvoinnin edistämiseksi ym. Lomake
havahdutti huomaamaan, miten vähän
kulttuuria on tuotu esiin millään tasolla.
Joten herättävä kysely!”
”Lomakkeen kysymykset ovat laaja-alaisia ja tarkkaan
mietittyjä. Kyselyn tuloksista on todennäköisesti hyötyä
toimijoille. Kysely antaa ideoita ja tavoitteita tulevalle
kulttuurityölle kunnissa. Kyselyn tuloksia voidaan käyttää
toimintojen suunnitteluun ja päätöksenteon tukena
johtamisessa. Hyvä kun tietoja kerättään joka toinen vuosi;
antaa mahdollisuuden seurata systemaattisesti kulttuurin
edistämistä kunnissa tunnuslukujen avulla. Erittäin
hyödyllinen kysely!”
”Pienessä kunnassa resurssit ovat
rajalliset ja vähäiset, kunnan
kulttuuritoiminta on osa laajempaa
kokonaisuutta. Yhteistyötä tehdään
eri toimijoiden ja hallintokuntien
kanssa. Kysymyksiin on ollut
vastaamassa allekirjoittaneen lisäksi
hallinto- ja sivistystoimenjohtaja.”
55. Johtopäätökset 1/2
• Kulttuurilainsäädännön, linjausten ja tietolähteiden käsittely
etenkin toimenpiteiden päätöksentekotasolla kunnissa vähäistä.
• Hyvinvointia ja terveyttä edistävää kulttuuritoimintaa ei ole
vastuutettu kaikissa kunnissa.
• Lapset ja nuoret näyttävät olevan kunnissa parhaiten huomioitu
väestöryhmä tavoitteiden ja resurssien näkökulmista.
Vähemmistö- ja erityisryhmien toiminnalle tavoitteet ja resurssit
on määritelty heikoimmin.
10.10.2019Niina Saukko 55
56. Johtopäätökset 2/2
• Valtaosassa kunnista käytössä toimintamalli, jolla tuodaan
sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin kulttuuritoimintaa
-> toiminnan seuraaminen ja raportointi vähäistä.
• Kunnissa monenlaisia toimintamalleja kuntalaisten
osallistumisen aktivoimiseksi
-> huomiota kiinnitettävä yhdenvertaisuuden toteutumiseen
kuntien välillä.
-> Yhdenvertaisuus suuri haaste kuntien kulttuuritoiminnassa
kuntien erilaisuuden vuoksi.
• Osassa kuntia kulttuuritoiminnan henkilöstöresurssit ovat
erittäin vähäiset.
10.10.2019Niina Saukko 56
57. Julkaisut
• Tutkimuksesta tiiviisti
”Kulttuuri kunnan
toiminnassa 2019
Hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen näkökulmasta”
saatavilla Julkarissa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-
952-343-409-7
• Menetelmäraportti julkaistaan
loppuvuodesta.
10.10.2019Niina Saukko 57