Jaakko Herrala; Jääkö psykiatria sotessa mopen osaan? Mikä on psykiatrian ase...THL
Jaakko Herrala; Jääkö psykiatria sotessa mopen osaan? Mikä on psykiatrian asema sotessa?
Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4.5.2017 - 5.5.2017
Asiakkaat ja sote: Vaikutan ja valitsen -seminaarin esitykset THL
Pia Maria Jonsson: Asiakkaiden valinnat ja osallisuus sote-palveluissa
Elena Gorschkow: Miltä palvelut näyttävät asiakkaan näkökulmasta
Helena Tuorila: Palveluntuottajien tarjoama tieto ja palveluiden markkinointi
Juha Luomala: Miten uudenlainen työtapa vaikuttaa asiakkaan kokemukseen? Asiakasosallisuus –kärkihanke
Minna Kivipelto: Osallistava sosiaalityö ja AVAIN-työkalu
Katja Krohn: Mitä terveydenhuollon kannattaisi oppia teatterin tekemisestä?
Pia Luukkonen: Hoidontarpeen arviosta asiakkaan ongelman ratkaisuun
Green Care Finland ry:n ja Sitran tilaama tutkimus kuntien ja yritysten ostopäätöksiä tekevien näkemyksistä green care -hoivapalveluja kohtaan. Selvityksen toteuttivat IT-Maind, Arja Ranta-aho ja Tarja Pietiläinen.
Laajennettu valinnanvapaus sote-uudistuksessa - Innolink Research kilpailukyv...Innolink Research
Sote-uudistuksen monet tasot askarruttavat. Mikä muuttuu yksilön, yhtiön, kunnan, maakuntien ja sote-henkilöstön näkökulmasta?
Palvelujen tuotannon kilpailukenttä muuttuu merkittävästi, ja toimijat tarvitsevat uudenlaista osaamista. Me Innolinkissä tarjoamme käyttöön osaamisemme kilpailukyvyn kehittämisen kumppanina.
Jaakko Herrala; Jääkö psykiatria sotessa mopen osaan? Mikä on psykiatrian ase...THL
Jaakko Herrala; Jääkö psykiatria sotessa mopen osaan? Mikä on psykiatrian asema sotessa?
Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4.5.2017 - 5.5.2017
Asiakkaat ja sote: Vaikutan ja valitsen -seminaarin esitykset THL
Pia Maria Jonsson: Asiakkaiden valinnat ja osallisuus sote-palveluissa
Elena Gorschkow: Miltä palvelut näyttävät asiakkaan näkökulmasta
Helena Tuorila: Palveluntuottajien tarjoama tieto ja palveluiden markkinointi
Juha Luomala: Miten uudenlainen työtapa vaikuttaa asiakkaan kokemukseen? Asiakasosallisuus –kärkihanke
Minna Kivipelto: Osallistava sosiaalityö ja AVAIN-työkalu
Katja Krohn: Mitä terveydenhuollon kannattaisi oppia teatterin tekemisestä?
Pia Luukkonen: Hoidontarpeen arviosta asiakkaan ongelman ratkaisuun
Green Care Finland ry:n ja Sitran tilaama tutkimus kuntien ja yritysten ostopäätöksiä tekevien näkemyksistä green care -hoivapalveluja kohtaan. Selvityksen toteuttivat IT-Maind, Arja Ranta-aho ja Tarja Pietiläinen.
Laajennettu valinnanvapaus sote-uudistuksessa - Innolink Research kilpailukyv...Innolink Research
Sote-uudistuksen monet tasot askarruttavat. Mikä muuttuu yksilön, yhtiön, kunnan, maakuntien ja sote-henkilöstön näkökulmasta?
Palvelujen tuotannon kilpailukenttä muuttuu merkittävästi, ja toimijat tarvitsevat uudenlaista osaamista. Me Innolinkissä tarjoamme käyttöön osaamisemme kilpailukyvyn kehittämisen kumppanina.
Toni Ruohonen: Paljon palveluja käyttävien sote-asiakkaiden hoitopolut Kainuussa ja Keski-Suomessa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Riina Hiltunen: Yksityisten lääkäripalvelujen saatavuus alueellisilla markkinoilla vuosina 2008-2012. Esitys Valinnanvapaus terveydenhuollossa -seminaarissa 17.5.2016.
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Toni Ruohonen: Paljon palveluja käyttävien sote-asiakkaiden hoitopolut Kainuussa ja Keski-Suomessa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Riina Hiltunen: Yksityisten lääkäripalvelujen saatavuus alueellisilla markkinoilla vuosina 2008-2012. Esitys Valinnanvapaus terveydenhuollossa -seminaarissa 17.5.2016.
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Similar to Miten valinnanvapaus muotoutuu maakunnissa - Pirkanmaa TERVE-SOS 2018 (20)
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
Miten valinnanvapaus muotoutuu maakunnissa - Pirkanmaa TERVE-SOS 2018
1. Miten valinnanvapaus muotoutuu maakunnissa?
Pirkanmaan näkemyksiä
Sote muutosjohtaja Jaakko Herrala, LT, MBA
Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus
Pirkanmaan liitto
11.5.2018 www.pirkanmaa2019.fi1
2. Mihin varauduttava?
• Markkinoiden nopeaan uusjakoon
• Asiakkuuksien vähenemiseen julkisilla sektorilla Sopeuttamistarve
nopeampi kuin 3 vuotta tilat, henkilöstö, laitteet ja sopimukset käsissä
• Kilpailukyvykkyyden varmistaminen
– Markkina-analyysi, liiketoimintasuunnitelma
– Henkilöstörakenne, tukipalveluiden hankintastrategia, toimintatapojen
virtaviivaistaminen, ICT-ratkaisut ym.
– Yhtiöittäminen? Keino keventää nopeasti kustannusrakenteita ja
muuttaa toimintaa ketterästi
• Mitkä tekijät ratkaisevat pärjäämisen markkinoilla
– Saatavuus ja saavutettavuus
– Kapasiteetin ja käyttöasteen hallinta
– Laatu ja asiakaskokemus
– Strategisen osaamispääoman hankinta
– Brändäys, markkinointi
– Kustannustietoisuus
– Palveluiden digitaasaatio!!!
11.5.2018 www.pirkanmaa2019.fi2
3. Vaikutuksia
• Ruotsin esimerkki valinnanvapaudesta vuonna 2010
• Vuoden 2012 lopussa 23% yksityisiä
• Vuoden 2015 lopussa 42% yksityisiä
• Vuoden 2015 lopussa Ruotsissa oli 1 150 terveyskeskusta
• Arvio valinnanvapauden muutoksesta Suomessa
– Vuoden 2021 lopussa yksityisen osuus 5-25 %
• 100-500M€ = 270 000-1 350 000 asiakasta
– Vuoden 2022 lopussa yksityisen osuus 5-35%
• 700M€ = 1,9 miljoonaa asiakasta
– Voi kasvaa jopa 40%:iin, jonka jälkeen tasoittunee
• Asiakkaat listataan sote-keskuksiin (v. 2023 alkaen) ja suun
terveydenhuollon yksiköihin (v. 2024 alkaen) kahden vuoden siirtymäajalla,
mikäli ei itse ole aiemmin tehnyt valintaa
11.5.2018 www.pirkanmaa2019.fi3
4. Vaikutuksia
• Ehdotus laajentaisi erityisesti yli 600 000 pienituloisen mahdollisuuksia valita
sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoaja julkiselta yksityiselle puolelle.
• Lisäksi noin 200 000 työttömän ja 1 500 000 eläkeläisen valinnanvapaus
laajentuisi ehdotuksen kautta merkittävästi.
• Miten muuttuu yksityiset sairausvakuutusmarkkinat?
– Vuonna 2016 yhteensä 1 156 808 henkilöllä vakuutus
• Noin 40% lapsien vakuutuksia
• Noin 42% aikuisten vakuutuksia
• 18,7% työnantajien työntekijöille ottamia
• Miten muuttuu työterveyshuollon sairaanhoidon palvelut ?
– Vuonna 2015 työterveyshuollon piirissä oli 1 813 000 työntekijää
– Kustannukset 782 M€, josta Kela korvasi 339 M€
– Korvausluokka II sairaanhoito ja muut terveydenhuollon palvelut
kustannukset 440 M€, josta Kela korvasi 180 M€
• Miten muuttuu yksityisen suun terveydenhuollon markkinat?
• YTHS:n yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden palvelut
– Toimintamenot arviolta 80 M€
11.5.2018 www.pirkanmaa2019.fi4
5. Vaikutuksia
• Kustannusten leikkaustavoite 3 Mrd€ / 10 vuotta koskee myös
valinnanvapauspalveluita. Laskennallinen osuus:
• Suoran valinnan palvelut 400M€
• Henkilökohtainen budjetti 200M€
• Asiakassetelipalvelut 300 M€
• Ei valinnanvapauspalvelut 2,1 Mrd€
• Jos näin, säästöt kohdistuisivat erityisesti ikäihmisten, päihde- ja
mielenterveys ja vammaispalveluihin.
11.5.2018 www.pirkanmaa2019.fi5
6. Avautuva Business Logiikka?
11.5.2018 www.pirkanmaa2019.fi6
Raha seuraa
potilasta
Jokainen
uusi potilas
lisää
liikevoittoa
Potilas
seuraa
kyvykästä
tuottajaa
Tuottaja
seuraa
kysyntää
Kysyntä
lisää
liiketoi-
mintaa
Liiketoi-
minta lisää
henkilöstö-
tarvetta
Henkilöstö-
tarve lisää
rahantar-
vetta
7. Miten maakunta ”ohjaa” markkinoita
• Ennen 70-lukua Lääkintöhallituksen
aika
– normiohjauksen kausi
• 70 - luku THL (ent. Stakes) aika
– Informaatio-ohjauksen kausi
• 2020 alkaen STM aika
– Hybridiohjauksen kausi
(ensisijaisesti
budjettiohjauksen)
11.5.2018 www.pirkanmaa2019.fi7
11. Vaihdon syyt
11.5.201811
0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600
Terveysaseman hyvä sijainti
Hyvät kulkuyhteydet (julkinen liikenne)
Hyvät pysäköintimahdollisuudet ja kulkuyhteydet (omalla autolla)
Lääkäriaikojen saatavuus
Terveyden-/sairaanhoitaja-aikojen saatavuus
Terveysaseman aukioloajat
Hyvä hoidon laatu terveysasemalla
Terveysasemalla on erityisosaamista tarvitsemiini palveluihin
Pitkäaikainen hoitosuhde tietyn lääkärin tai hoitajan kanssa
Toimitilojen viihtyisyys
Esteetön liikkuminen
Vaihdan, koska saan työterveyshuollon palvelut samasta paikasta
Muu peruste, mikä?
12. Vaikuta tulevaisuuden sote-palveluihin –kyselyn tulokset
• Toteutettiin ajanjaksolla 31.1.-28.2.2018
• Kyselyyn vastasi 730 henkilöä
11.5.2018 www.pirkanmaa2019.fi12
13. Sote-palveluiden keskeisimmät valintaperusteet
11.5.2018 www.pirkanmaa2019.fi13
Ajattele tilannetta, jossa tarvitsisit sote-palvelua ja voisit vapaasti valita
palveluntuottajan ja toimipisteen. Valitse alla olevista vaihtoehdoista viisi (5)
päätökseesi eniten vaikuttavaa seikkaa.
Palvelun saatavuus hyvä ja palveluihin pääsy nopeaa 78,6% (574)
Henkilökunnan ammattitaito 73,6% (537)
Toimipisteen sijainti ja saavutettavuus (esim. on lähellä) 45,2% (330)
Hoidon tai palvelun hinta 35,3% (258)
Hoidon jatkuvuus 34,7% (253)
Hoito tai palvelu vastaa odotuksiani ja saan ratkaisun asiaani 31,1% (227)
Asiointi on vaivatonta 30,3% (221)
Joustavat aukioloajat 27,5% (201)
On mahdollisuus yksilölliseen tai kokonaisvaltaiseen palveluun tai hoitoon 21,9% (160)
Asiakkaan tarpeet otetaan huomioon 21,4% (156)
Palveluntarjoaja on kotimainen 20,8% (152)
Palvelu on ystävällistä 15,8% (115)
Julkinen palvelutuottaja 14,5% (106)
Hoito tai palvelu on monipuolista ja laajaa 13,4% (98)
On kykyä kuunnella 9,3% (68)
Toimija kutsuu säännöllisin väliajoin tarkastukseen/tapaamiseen 7,9% (58)
On mahdollisuus saada myös sähköisiä palveluja 7,5% (55)
Henkilökunta on tuttua 6,8% (50)
Palvelun tarjoajan yhteiskunnallinen vastuu ja yleisen hyödyn tuottaminen 3,7% (27)
Yksityinen palvelutuottaja (yritys, järjestö) 3,2% (23)
Hoidon jatkuvuus (41 %) nousee palveluita paljon käyttävillä jonkin verran tärkeämmäksi
valintaperusteeksi. Toimipisteen sijainti ja palvelun hinta ovat naisille tärkeämpää kuin miehille.
Miehet puolestaan arvostavat vaivatonta asiointia.