”CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta” on seitsenvuotinen EU LIFE IP -hanke, joka edistää tehokasta materiaalivirtojen käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja resurssien hallinnan konsepteja. Tavoitteena on toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa (VALTSU) ja luotsata Suomea kohti kiertotaloutta. CIRCWASTE on 20 kumppanin ja 10 osarahoittajan luomus, jonka koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus. Hanke saa suuren osan rahoituksesta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta. Tämä esitys esittelee hankkeen tavoitteet ja toimet.
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
”CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta” on seitsenvuotinen EU LIFE IP -hanke, joka edistää tehokasta materiaalivirtojen käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja resurssien hallinnan konsepteja. Tavoitteena on toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa (VALTSU) ja luotsata Suomea kohti kiertotaloutta. CIRCWASTE on 20 kumppanin ja 10 osarahoittajan luomus, jonka koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus. Hanke saa suuren osan rahoituksesta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta. Tämä esitys esittelee hankkeen tavoitteet ja toimet.
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
Ympäristöministeriö, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen metsäkeskuksen Teollisen puurakentamisen hanke järjestivät yhteistyössä puurakentamiseen ja ilmastokysymyksiin keskittyvän
Ilmastoviisasta rakentamista - miksi maakunnat pitää rakentaa puusta? -seminaarin
Seinäjoella 24.10.2019.
Seminaarin materiaalia:
Ympäristöministeriön rakentamisen ohjauksen ajankohtaiskatsaus
Puurakentamisen ohjelma: Vähähiilinen kaavoitus ja rakentaminen sekä kestävät julkiset hankinnat
Petri Heino, ohjelmapäällikkö ja Simon le Roux, projektiasiantuntija, Ympäristöministeriö
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki.
"Kestävän kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen"
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
"Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet"
Pääsihteeri Annika Lindblom, kestävän kehityksen toimikunta
"Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä"
Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö
"Johdatus työryhmätyöskentelyyn"
Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen, valtiovarainministeriö
Isamaria Räsänen, Niko Vartiainen; Itä-Suomen yliopisto/Oikeustieteiden laitos: KUNTASTRATEGIAT DIGITALISAATION OHJAUSVÄLINEENÄ – Tavoitteista tuloksiin kuntien toiminnan digitalisoinnissa
Hallinnon Tutkimuksen Päivät Kuopiossa 24.-25.11.2016.
Esitys Työryhmässä Arvonluominen palvelujen kehittämisessä - miten sitä voi tutkia ja hyödyntää? (Koordinaattorit: Anna Kork (Tampereen yliopisto), Inka Koskela (Työterveyslaitos) ja Sanna Tuurnas (Tampereen yliopisto)
Työryhmän abstraktit saatavilla täällä: http://hallinnontutkimus.fi/content/ty%C3%B6ryhm%C3%A4-1#overlay-context=node/7
Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu hiilineutraaliutta tavoitteleville kunnille. Paikallisten päästövähennystavoitteiden sisällyttäminen kunnan talousarvioon ja niiden seuraaminen tilinpäätöksessä auttavat kuntia varmistamaan, että tavoitteisiin
pääsemiselle osoitetaan tarpeeksi varoja.
Ilmastobudjetointi parantaa myös kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kunnan strategiset ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet muodostavat oleellisen osan vuosittaista budjettia ja raportointia, kunnan johto pystyy seuraamaan edistystä. Näiden tietojen avulla poliittiset päätöksentekijät pystyvät kertomaan toteutuneista edistysaskeleista ja kehityksestä kuntalaisille ja erilaisille sidosryhmille.
Ilmastobudjetin menestyksekäs käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät kunnalta muutakin kuin pelkkää mittaamista tai laskentaa. Oleellista on myös rakentaa kuntaorganisaatioon ilmastotoimenpiteitä tukeva kulttuuri.
Loppuraportti: Matkalla maailman vihreimmäksi kaupungiksi, Vancouver näyttää ...GaiaConsultingOy
Loppuraportti: Matkalla maailman vihreimmäksi kaupungiksi, Vancouver näyttää suuntaa
Tekijät: Tommi Lampikoski, Juha Vanhanen, Håkan Jonsson, Gaia Consulting Oy sekä Jouni Keronen, Climate Leadership Council
Traficomin Virpi Ansion esitys Pyöräilyviikon Kyllä pyörille -seminaarissa 11.5.2022.
https://www.pyorailyviikko.fi/kylla-pyorille-ja-vaikuttajien-pyoraily-2022
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Digitaalinen Helsinki -ohjelman yhteenveto ja tuotosten esittelyä. Mitkä olivat tavoitteet, mitä tehtiin, mitä opittiin ja mitä seuraavaksi. Esitys sisältää linkkejä tuotoksiin https://digi.hel.fi
Ympäristöministeriö, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen metsäkeskuksen Teollisen puurakentamisen hanke järjestivät yhteistyössä puurakentamiseen ja ilmastokysymyksiin keskittyvän
Ilmastoviisasta rakentamista - miksi maakunnat pitää rakentaa puusta? -seminaarin
Seinäjoella 24.10.2019.
Seminaarin materiaalia:
Ympäristöministeriön rakentamisen ohjauksen ajankohtaiskatsaus
Puurakentamisen ohjelma: Vähähiilinen kaavoitus ja rakentaminen sekä kestävät julkiset hankinnat
Petri Heino, ohjelmapäällikkö ja Simon le Roux, projektiasiantuntija, Ympäristöministeriö
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki.
"Kestävän kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen"
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
"Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet"
Pääsihteeri Annika Lindblom, kestävän kehityksen toimikunta
"Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä"
Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö
"Johdatus työryhmätyöskentelyyn"
Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen, valtiovarainministeriö
Isamaria Räsänen, Niko Vartiainen; Itä-Suomen yliopisto/Oikeustieteiden laitos: KUNTASTRATEGIAT DIGITALISAATION OHJAUSVÄLINEENÄ – Tavoitteista tuloksiin kuntien toiminnan digitalisoinnissa
Hallinnon Tutkimuksen Päivät Kuopiossa 24.-25.11.2016.
Esitys Työryhmässä Arvonluominen palvelujen kehittämisessä - miten sitä voi tutkia ja hyödyntää? (Koordinaattorit: Anna Kork (Tampereen yliopisto), Inka Koskela (Työterveyslaitos) ja Sanna Tuurnas (Tampereen yliopisto)
Työryhmän abstraktit saatavilla täällä: http://hallinnontutkimus.fi/content/ty%C3%B6ryhm%C3%A4-1#overlay-context=node/7
Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu hiilineutraaliutta tavoitteleville kunnille. Paikallisten päästövähennystavoitteiden sisällyttäminen kunnan talousarvioon ja niiden seuraaminen tilinpäätöksessä auttavat kuntia varmistamaan, että tavoitteisiin
pääsemiselle osoitetaan tarpeeksi varoja.
Ilmastobudjetointi parantaa myös kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kunnan strategiset ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet muodostavat oleellisen osan vuosittaista budjettia ja raportointia, kunnan johto pystyy seuraamaan edistystä. Näiden tietojen avulla poliittiset päätöksentekijät pystyvät kertomaan toteutuneista edistysaskeleista ja kehityksestä kuntalaisille ja erilaisille sidosryhmille.
Ilmastobudjetin menestyksekäs käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät kunnalta muutakin kuin pelkkää mittaamista tai laskentaa. Oleellista on myös rakentaa kuntaorganisaatioon ilmastotoimenpiteitä tukeva kulttuuri.
Loppuraportti: Matkalla maailman vihreimmäksi kaupungiksi, Vancouver näyttää ...GaiaConsultingOy
Loppuraportti: Matkalla maailman vihreimmäksi kaupungiksi, Vancouver näyttää suuntaa
Tekijät: Tommi Lampikoski, Juha Vanhanen, Håkan Jonsson, Gaia Consulting Oy sekä Jouni Keronen, Climate Leadership Council
Traficomin Virpi Ansion esitys Pyöräilyviikon Kyllä pyörille -seminaarissa 11.5.2022.
https://www.pyorailyviikko.fi/kylla-pyorille-ja-vaikuttajien-pyoraily-2022
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Digitaalinen Helsinki -ohjelman yhteenveto ja tuotosten esittelyä. Mitkä olivat tavoitteet, mitä tehtiin, mitä opittiin ja mitä seuraavaksi. Esitys sisältää linkkejä tuotoksiin https://digi.hel.fi
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
1. Kiertotalouden tilastointia ja seurantaa edistämässä
• Tämän päivän webinaarin esivalmistelut alkoivat jo noin 2018, kun Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus
aloittelivat yhteistyötä nimenomaan kiertotalouden mittaamisessa. Muuta yhteistyötähän oli tehty jo
vuosikymmeniä.
• Tilastokeskuksessa tehtiin vuosina 2019-2020 selvitys kiertotalouden liiketoiminnan mittaamisesta ja
indikaattoreista. Selvitys oli osa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen CIRCWASTE – Kohti
kiertotaloutta –hanketta.
• Selvityksen tulos, kiertotalouden liiketoiminnan indikaattorit vuosilta 2016-2018 julkaistiin Tilastokeskuksen
sivuilla ja esiteltiin muun muassa seminaarissa joulukuussa 2020. Työ johti osaltaan myös Suomen erittäin
merkittävään rooliin YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) työssä kiertotalouden seuraamisen ja
mittaamisen kehittämiseksi.
• Indikaattorit tulivat mukaan hallituksen kiertotalouden strategiseen ohjelmaan, joka valmistui vuonna 2021.
Ohjelma antoi muutenkin lisävauhtia kiertotalouden mittaamiseen Tilastokeskuksessa. Suomen
ympäristökeskuksen kanssa sovittiin kiertotalouden liiketoiminnan indikaattoreiden päivittämisestä
tilastovuoteen 2022 asti, ja tietoja esiteltiinkin seminaarissa viime vuonna.
• Suomen ympäristökeskuksen vetämä laaja tutkimushanke ’Suomen materiaalivirta-analyysi ja luonnonvarojen
käytön skenaariotyö kiertotaloussopimusten tueksi’ (MaViSkene) on puolestaan johtanut Tilastokeskuksen
materiaalitilinpidon täydentämiseen tuonnin ja viennin raaka-ainekertoimilla.
Tilastokeskus | jukka.muukkonen@stat.fi
2. • Tämän päivän webinaari kertoo paljon niistä tuloksista, joita Tilastokeskuksen ja Suomen
ympäristökeskuksen yhteistyöllä on saatu aikaan kiertotalouden mittaamisen ja seurannan, ja siten myös itse
kiertotalouden edistämiseksi. Toki muutama muukin organisaatio ja monet ihmiset ovat eri tavoilla työtä
tukeneet ja siihen osallistuneet.
• Suuret kiitokset koko Tilastokeskuksen puolesta erityisesti Suomen ympäristökeskukselle tehokkaasta ja
mukavasta yhteistyöstä!
• Ympäristöministeriön silloinen kansliapäällikkö esitti vuonna 2019, että ’kiertotalous on laaja talousajattelun
muutos’, ja on syytä tietää, ’miten kiertotalouden näköiseksi yhteiskunta on muuttunut’. Samoihin aikoihin
silloinen ympäristöministeri lausui jotakuinkin, että ’Suomen tavoitteena on olla kiertotalouden mallimaa’.
• Onko Suomi muuttunut kiertotalouden näköiseksi, ollaanko mallimaa? Seuraavista esityksistä kyllä löytää
vastausten aineksia. Puhujat ovat tunnetusti alojensa kovimpia tietäjiä!
Tilastokeskus | jukka.muukkonen@stat.fi