Muutoksen suunnat –toimintaympäristökatsauksessa kuvataan Porin työllisyys- ja väestökehitystä sekä muuta yleistä kehitystä vuoden 2016 toisella kolmanneksella
(toukokuu-elokuu).
Porin kaupunkikehitystä verrataan sekä suhteessa aikaisempaan kehitykseen että muiden suurten ja keskisuurten kaupunkien kehitykseen.
Toimintaympäristökatsauksen tilastotaulukot, graafit ja kartat on jäsennelty kolmen teeman alle. Jokaisen teeman alussa on aihealueeseen liittyvät keskeiset nostot.
Toimintaympäristökatsaus perustuu viimeisiin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin ja tietokantoihin.
Pori muutoksen pyörteissä -toimintaympäristökatsaus 1 2017Porin kaupunki
’PORI MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ’ -toimintaympäristökatsauksessa kuvataan Porin työllisyys-, väestö- ja yleistä kehitystä. Toimintaympäristökatsaus julkaistaan kolme kertaa vuodessa neljän kuukauden jaksoissa. Liitteenä oleva toimintaympäristökatsaus perustuu pääosin tammi-huhtikuun tietoihin vuonna 2017.
’PORI MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ’ -katsauksessa tarkastellaan Porin kehitystä suhteessa aikaisempaan kehitykseen ja 20 suurimman kaupungin kehitykseen. Tavoitteena on tunnistaa tilastollisen analyysin avulla Porin kehityksen ja muutoksen tärkeimmät suuntaviitat sekä sijoittuminen suhteessa muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin.
Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2015Porin kaupunki
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015
Työpaikka- ja työllisyyskehitys
Väestökehitys
Alue- ja paikallistalouden kehitys
Eduskuntavaaleihin 2015 liittyviä graafeja
Muutoksen suunnat Porissa IV neljännes 2014Porin kaupunki
Toimintaympäristökatsauksessa tietoa Porin ja Porin kaupunkiseudun:
- alue- ja paikallistalouden kehityksestä
- työllisyyskehityksestä
- väestökehityksestä
- Laviaan liittyviä karttoja.
Muutoksen suunnat –toimintaympäristökatsauksessa kuvataan Porin työllisyys- ja väestökehitystä sekä muuta yleistä kehitystä vuoden 2016 toisella kolmanneksella
(toukokuu-elokuu).
Porin kaupunkikehitystä verrataan sekä suhteessa aikaisempaan kehitykseen että muiden suurten ja keskisuurten kaupunkien kehitykseen.
Toimintaympäristökatsauksen tilastotaulukot, graafit ja kartat on jäsennelty kolmen teeman alle. Jokaisen teeman alussa on aihealueeseen liittyvät keskeiset nostot.
Toimintaympäristökatsaus perustuu viimeisiin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin ja tietokantoihin.
Pori muutoksen pyörteissä -toimintaympäristökatsaus 1 2017Porin kaupunki
’PORI MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ’ -toimintaympäristökatsauksessa kuvataan Porin työllisyys-, väestö- ja yleistä kehitystä. Toimintaympäristökatsaus julkaistaan kolme kertaa vuodessa neljän kuukauden jaksoissa. Liitteenä oleva toimintaympäristökatsaus perustuu pääosin tammi-huhtikuun tietoihin vuonna 2017.
’PORI MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ’ -katsauksessa tarkastellaan Porin kehitystä suhteessa aikaisempaan kehitykseen ja 20 suurimman kaupungin kehitykseen. Tavoitteena on tunnistaa tilastollisen analyysin avulla Porin kehityksen ja muutoksen tärkeimmät suuntaviitat sekä sijoittuminen suhteessa muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin.
Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2015Porin kaupunki
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015
Työpaikka- ja työllisyyskehitys
Väestökehitys
Alue- ja paikallistalouden kehitys
Eduskuntavaaleihin 2015 liittyviä graafeja
Muutoksen suunnat Porissa IV neljännes 2014Porin kaupunki
Toimintaympäristökatsauksessa tietoa Porin ja Porin kaupunkiseudun:
- alue- ja paikallistalouden kehityksestä
- työllisyyskehityksestä
- väestökehityksestä
- Laviaan liittyviä karttoja.
Kuntahenkilöstön määrä koko maassa ja porissa 1970 luvulta 2010-luvullePorin kaupunki
1. KUNTIEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA PORISSA 1970-LUVULTA 2010-LUVULLE
Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja oikeustieteen ylioppilas Jani Rosendahl, Porin päivänä 26.9.2014
2. Totta vai kalavale? ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705.
3. Tarua ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705. Kun Noormarkku
liitettiin Poriin vuonna 2010, Porin palkkalistoilla oli 7 402 työntekijää... Oikeasti ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 3 700 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 711.
4. KUNTIEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA VUOSINA 1970-2013 JA ENNUSTE 2014-2020
1970-luku: Hyvinvointi-yhteiskunta joka kylään ja niemeen
1980-luku: Julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen laajeneminen/VOS-järjestelmä
1990-luvun alku: Julkisten palveluiden supistuminen lamassa
2000-luku: Kuntien tehtävien ja velvoitteiden jatkuva kasvu, hlöstö ei kasva
Lähde: KT kuntatyönantajat, kuntien henkilöstömäärän kehitys
5. KUNTIEN LAKISÄÄTEISTEN TEHTÄVIEN KEHITYS VUOSINA 1970-2013. Lähde: Valtiovarainministeriön selvitys kuntien tehtävistä ja velvoitteista 2013
6. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS PORISSA VUOSINA 1976-2013. Lähde: Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
7. Porin vakinaisen henkilöstömäärän muutos verrattuna edelliseen vuoteen vuosina 1976-2013. Lähde: Porin
kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
8. Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja vakinaisen henkilöstön osalta Porissa vuosina 1971-2013. Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
9. Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja oletuslaskelma vakinaisen ja tilapäisen henkilöstön* osalta Porissa vuosina 1971-2013. Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
10.KUNTAHENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS INDEKSINÄ VUOSINA 1971-2013 Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
11. KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013. (HUOM! Porissa luvuissa vakituinen henkilöstö) Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
12. KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013 (HUOM! Porin luvuissa sekä vakinaiset että tilapäiset) Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
13. YHTEENVETO
Selvityksessä keskitytään rakennetyöttömyyden purkamista helpottavien keinojen tarkasteluun ja etsitään siten ratkaisuja työllisyyden parantamiseen. Lisäksi julkaisussa käydään lyhyesti läpi suomalaisen rakennetyöttömyyden historiaa ja sen vähentämiseksi jo kokeiltuja toimenpiteitä.
Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvullaTimoAro
Esityksessä kuvataan Satakunnan positiota ja position muutosta suhteessa muiden maakuntien (18) kehitykseen 2000-luvulla. Kehitystä verrataan absoluuttisin ja suhteellisin luvuin. Vertailussa keskitytään kolmeen teema-alueeseen: alue- ja kuntatalouteen, työpaika- ja työllisyyskehitykseen sekä osaamis- ja TKI-toimintaan liittyviin liittyviin indikaattoreihin.
Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.
EVA Faktaan Kuka Suomessa tekee työt? on koottu tärkeimmät työllisyyden ja työttömyyden tunnusluvut sekä työvoiman kehitystrendit 1980-luvun lopulta nykypäivään. Tilastopaketista selviää, miten työikäisten määrä on kehittynyt, paljonko työttömiä on ja kuinka todennäköisesti he työllistyvät.
Faktan tiedot ovat keränneet yliaktuaari Topias Pyykkönen ja tutkija Pekka Myrskylä.
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
Esitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta Maarakennuspäivillä 2017. Esitys keskittyy kahteen ydinkysymykseen:
1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys
2. Kaupungistumiset alue- ja väestörakenteen muutosvoimana.
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaTimoAro
Esitys Kuntaliiton ja FCG Oy:n rahoitus- ja talousfoorumissa 7.2.2018. Alustus keskittyy demografisen eli väestöllisen käänteen vaikutuksiin alueiden, talouden ja väestökehityksen kannalta
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussaTimoAro
Esityksessä verrataan Manner-Suomen seutukuntien yritysdynamiikkaa kuuden eri muuttujan kuatta vuosina 2008-2012. Kaikki seudut on jaettu yritysdynamiikan mukaan viiteen viidennekseen. Muuttujien arvot suhteutettu joko seudun keskiväkilukuun tai yrityskantaan (toimivat yritykset). Kuuden muuttujan yhteenvetotulokset esitetään viidenneksittäin. Jokaisesa viidenneksessä on noin 13 seutua. Parhaan viidenneksen seudut sijaitsevat Etelä-Suomen v
Matkailu- ja ravintola-ala hyvässä kasvuvireessä – yritysten kannattavuus on ...wwwMaRafi
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten myynnin kasvu jatkui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vahvana. Koko mara-alan liikevaihto kasvoi 8,5 prosenttia. Kasvu oli majoitusliikkeissä ravintoloita ripeämpää. Matkailu ulkomailta Suomeen ja hyvä kotimaan talousvire tukevat toimialan näkymiä: matkailu- ja ravintola-alan liikevaihdon odotetaan kasvavan vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 8 prosenttia. Alan yritysten ongelmana on kuitenkin heikko kannattavuus. Mara-alan palvelujen kysyntä on vasta saavuttamassa finanssikriisiä edeltävän tason.
Kuntahenkilöstön määrä koko maassa ja porissa 1970 luvulta 2010-luvullePorin kaupunki
1. KUNTIEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA PORISSA 1970-LUVULTA 2010-LUVULLE
Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja oikeustieteen ylioppilas Jani Rosendahl, Porin päivänä 26.9.2014
2. Totta vai kalavale? ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705.
3. Tarua ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705. Kun Noormarkku
liitettiin Poriin vuonna 2010, Porin palkkalistoilla oli 7 402 työntekijää... Oikeasti ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 3 700 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 711.
4. KUNTIEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA VUOSINA 1970-2013 JA ENNUSTE 2014-2020
1970-luku: Hyvinvointi-yhteiskunta joka kylään ja niemeen
1980-luku: Julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen laajeneminen/VOS-järjestelmä
1990-luvun alku: Julkisten palveluiden supistuminen lamassa
2000-luku: Kuntien tehtävien ja velvoitteiden jatkuva kasvu, hlöstö ei kasva
Lähde: KT kuntatyönantajat, kuntien henkilöstömäärän kehitys
5. KUNTIEN LAKISÄÄTEISTEN TEHTÄVIEN KEHITYS VUOSINA 1970-2013. Lähde: Valtiovarainministeriön selvitys kuntien tehtävistä ja velvoitteista 2013
6. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS PORISSA VUOSINA 1976-2013. Lähde: Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
7. Porin vakinaisen henkilöstömäärän muutos verrattuna edelliseen vuoteen vuosina 1976-2013. Lähde: Porin
kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
8. Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja vakinaisen henkilöstön osalta Porissa vuosina 1971-2013. Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
9. Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja oletuslaskelma vakinaisen ja tilapäisen henkilöstön* osalta Porissa vuosina 1971-2013. Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
10.KUNTAHENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS INDEKSINÄ VUOSINA 1971-2013 Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
11. KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013. (HUOM! Porissa luvuissa vakituinen henkilöstö) Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
12. KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013 (HUOM! Porin luvuissa sekä vakinaiset että tilapäiset) Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
13. YHTEENVETO
Selvityksessä keskitytään rakennetyöttömyyden purkamista helpottavien keinojen tarkasteluun ja etsitään siten ratkaisuja työllisyyden parantamiseen. Lisäksi julkaisussa käydään lyhyesti läpi suomalaisen rakennetyöttömyyden historiaa ja sen vähentämiseksi jo kokeiltuja toimenpiteitä.
Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvullaTimoAro
Esityksessä kuvataan Satakunnan positiota ja position muutosta suhteessa muiden maakuntien (18) kehitykseen 2000-luvulla. Kehitystä verrataan absoluuttisin ja suhteellisin luvuin. Vertailussa keskitytään kolmeen teema-alueeseen: alue- ja kuntatalouteen, työpaika- ja työllisyyskehitykseen sekä osaamis- ja TKI-toimintaan liittyviin liittyviin indikaattoreihin.
Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.
EVA Faktaan Kuka Suomessa tekee työt? on koottu tärkeimmät työllisyyden ja työttömyyden tunnusluvut sekä työvoiman kehitystrendit 1980-luvun lopulta nykypäivään. Tilastopaketista selviää, miten työikäisten määrä on kehittynyt, paljonko työttömiä on ja kuinka todennäköisesti he työllistyvät.
Faktan tiedot ovat keränneet yliaktuaari Topias Pyykkönen ja tutkija Pekka Myrskylä.
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
Esitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta Maarakennuspäivillä 2017. Esitys keskittyy kahteen ydinkysymykseen:
1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys
2. Kaupungistumiset alue- ja väestörakenteen muutosvoimana.
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaTimoAro
Esitys Kuntaliiton ja FCG Oy:n rahoitus- ja talousfoorumissa 7.2.2018. Alustus keskittyy demografisen eli väestöllisen käänteen vaikutuksiin alueiden, talouden ja väestökehityksen kannalta
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussaTimoAro
Esityksessä verrataan Manner-Suomen seutukuntien yritysdynamiikkaa kuuden eri muuttujan kuatta vuosina 2008-2012. Kaikki seudut on jaettu yritysdynamiikan mukaan viiteen viidennekseen. Muuttujien arvot suhteutettu joko seudun keskiväkilukuun tai yrityskantaan (toimivat yritykset). Kuuden muuttujan yhteenvetotulokset esitetään viidenneksittäin. Jokaisesa viidenneksessä on noin 13 seutua. Parhaan viidenneksen seudut sijaitsevat Etelä-Suomen v
Matkailu- ja ravintola-ala hyvässä kasvuvireessä – yritysten kannattavuus on ...wwwMaRafi
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten myynnin kasvu jatkui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vahvana. Koko mara-alan liikevaihto kasvoi 8,5 prosenttia. Kasvu oli majoitusliikkeissä ravintoloita ripeämpää. Matkailu ulkomailta Suomeen ja hyvä kotimaan talousvire tukevat toimialan näkymiä: matkailu- ja ravintola-alan liikevaihdon odotetaan kasvavan vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 8 prosenttia. Alan yritysten ongelmana on kuitenkin heikko kannattavuus. Mara-alan palvelujen kysyntä on vasta saavuttamassa finanssikriisiä edeltävän tason.
"Ikääntyvät ovat Suomen iso potentiaalinen voimavara – myös siksi, että julkisen talouden haasteista selvittäisiin", valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki avasi Sitran Voimaa-foorumin. Hetemäki puhui foorumissa otsikolla Mitä ripeitä korjaustoimenpiteitä kestävästä ikääntyvä Suomi vaatii?
3. Työllisyysohjelman tavoitteiden ja päämittarien toteutuminen
TAVOITTEET JA TAVOITETASO TOTEUMA
1. TYÖPAIKKOJEN NETTOLISÄYS 1700 TYÖPAIKKAA VUOTEEN 2025
MENNESSÄ
Työpaikkojen määrä väheni -705 työpaikalla vuonna 2014 vuoteen
2013 verrattuna (viimeisin tilastotieto)
2. TYÖLLISYYSASTEEN NOSTAMINEN: 72 %:IIN VUOTEEN 2025
MENNESSÄ
3. TYÖTTÖMYYSASTEEN ALENEMINEN 25 SUURIMMAN KUNNAN
KESKIARVON TASOLLE VUODEN 2018 LOPPUUN MENNESSÄ
27 suurimman kunnan vuosikeskiarvo 13,9 % ja Porin 17 % vuonna
2016. Porin erotus +3,1 %-yksikköä negatiivinen
Porin seudun työllisyysaste oli 65,2 % vuoden 2015 lopussa. Erotus
oli -6,8 %-yksikköä negatiivinen suhteessa tavoitteeseen
4. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS 10 SUURIMMAN KAUPUNGIN KESKIARVON
TASOLLA
Porin pitkäaikaistyöttömyysaste oli 29,8 % syys-joulukuussa 2016.
Määrä ja osuus laski hieman edellisestä vuosikolmanneksesta
5. KELA:N ”SAKKOMAKSUJEN” PUOLITTAMINEN VUODEN 2015
TASOSTA
KELA:n sakkomaksut vähentyivät noin 368 000 eurolla syys-joulukuus-
sa 2016 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna
6. AKTIVOINTIASTE 15 SUURIMMAN KAUPUNGIN KESKIARVON TASOLLA
Porin aktivointiaste oli 38,2% syys-marraskuussa 2016. Aktivointiaste
nousi verrattuna edelliseen vuosikolmannekseen
7. NUORISOTYÖTTÖMYYDEN ALENEMINEN 11%:IIN KAIKISTA
TYÖTTÖMISTÄ VUODEN 2018 LOPPUUN MENNESSÄ
Alle 25-vuotiaiden osuus kaikista työttömistä oli 13,7 % syys-joulukuussa
2016. Nuorten osuus 2,7 %-yksikköä negatiivisempi kuin tavoitetaso.
8. TOTEUTETAAN TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEEN LIITTYVIÄ INNOVA-
TIIVISIA KOKEILUJA YHTEISTYÖSSÄ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA
Porin ja Rauman kaupungit pääsivät mukaan työvoima- ja yritys-
palvelujen alueelliseen kokeiluun. 41 aluetta haki ja 9 valittiin.
Kokeilulaki käynnistyy arviolta 1.7.2017
29.3.2017| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
4. Elinvoimaohjelman tavoitteiden ja päämittarien toteutuminen
TAVOITTEET JA TAVOITETASO TOTEUMA
1 . PORIN TYÖLLISYYSASTEEN NOSTAMINEN JA TYÖLLISYYSASTE 20
SUURIMMAN KAUPUNGIN KESKIARVON TASOLLA
Porin työllisyysaste oli 64 % ja Porin seudun 65,2 %vuoden 2015
lopussa. Porin ja Porin seudun työllisyysaste on jäljessä koko maan
keskiarvosta.
2. PORIN KAUPUNGIN VEROTULOKERTYMÄN MUUTOS KUNNALLIS-,
YHTEISÖ- JA KIINTEISTÖVEROISSA JA VERTAILU KOKO MAAN
KEHITYKSEEN
3. PALKKASUMMAN JA LIIKEVAIHDON KEHITYS SATAKUNNAN
YRITYKSISSÄ
27
Porin kunnallisverojen muutos oli -2,2 % ja yhteisöveron 0,1 % tammi-
maaliskuussa 2017 verrattuna edellisen vuoden ajankoh-taan. Koko
maan kunnallisverojen muutos oli -1,2 % ja yhteisöverojen 0,9 %
4. ELINVOIMA-OHJELMAN TOTEUTTAMINEN
5. ELINVOIMAOHJELMAN KETJUJEN ELINVOIMALUPAUSTEN
TOTEUTTAMINEN JA PÄIVITTÄMINEN
6. ERI TOIMIJOIDEN OSALLISTAMINEN MUKAAN OHJELMATYÖHÖN
Vuodelle 2016 asetetut tavoitteet on saavutettu. Seuraavat tavoitteet
määritellään ketjuittain elinvoimaohjelmalle asetettujen mittarien
saavuttamiseksi
Ohjelman toteuttamisen yhteydessä on sitoutettu laaja joukko
avainhenkilöitä sekä ketjujen työhön että koko ohjelman toteutta-
miseen.
29.3.2017| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Ohjelmatyö on käynnistynyt ja etenee suunnitellusti.
Satakunnan yritysten maksama yhteenlaskettu palkkasumma laski 1,0
% tammi-kesäkuussa 2016. Satakunnan yritysten yhteenlaskettu
liikevaihto aleni -1,2 % tammi-kesäkuussa 2016 (koko maa 1,5 %).
6. Työllisyysaste ja avoimet työpaikat: Porin työllisyysaste oli 64 % vuoden 2015 lopussa.
Porin työllisyysaste jää 8 prosenttia hallitusohjelman 72 %:in tavoitteesta. Avoimien työpaikkojen
määrä oli keskimäärin 362 syys-joulukuussa 2016. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi hieman
edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna
Työttömät työnhakijat ja työttömyysaste: Porissa oli keskimäärin 6813 työtöntä työnhakijaa
vuonna 2016. Työttömien määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2011 alkaen. Positiivinen
merkki on työttömyyden kasvun hidastuminen vuoden 2016 aikana. Porin työttömyysaste oli keski-
määrin 17 % vuonna 2016. Työttömyysaste nousi 0,7 %-yksikköä vuodesta 2015. Porin työttömyys-
aste oli 23. korkein 27 suurimman kunnan joukossa vuonna 2016. Porin työttömyysaste oli 3,1 %-
yksikköä korkeampi kuin 27 suurimman kunnan keskiarvo
Työttömyyden rakenne: Pitkäaikaistyöttömien määrä nousi hyppäyksittäin aikaisempaa
korkeammalle tasolle vuosina 2013-2015. Pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut hitaasti vuoden
2016 aikana ja alitti kesällä 2016 edellisen vuoden vastaavan ajankohdan. Nuorten alle 25-vuotiai-
den työttömyysaste oli keskimäärin 13,7 % syys-joulukuussa 2016. Nuorten työttömien määrä oli
marras-joulukuussa 2016 vähän alempi kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Porin
kuntaosuus työmarkkinatuesta laski merkittävästi syys-joulukuussa 2016 edellisen vuoden vastaa-
vaan ajankohtaan verrattuna. Porin maksuosuus työmarkkinatuesta oli yhteensä 5,8 miljoonaa
euroa vuonna 2015 ja 4,8 miljoonaa euroa vuonna 2016. Porin osuus työmarkkinatuesta vähentyi
noin 1 miljoonalla eurolla vuoteen 2015 verrattuna
Porin työllisyyskehitys syys-joulukuussa 2016
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
7. TYÖLLISYYSASTE (%) KUNNITTAIN
VUONNA 2015
Yli 80 % (10 kuntaa)
75,0 – 79,9 % (27 kuntaa)
72,0 – 74,9 % (32 kuntaa)
Alle 72 % (244 kuntaa)
Työllisyysaste (%) yli 72 % kunnittain 2015
86,4
84,9
83,8
83,1
82,1
81,7
81,6
81,6
80,9
80,8
79,7
79,6
79,6
79,6
79,1
78,6
78,5
78
77,8
77,6
77,3
77,1
77,1
77
77
76,8
76,6
76,3
76,2
76,2
76
75,8
75,7
75,6
75,6
75,2
75,1
68 70 72 74 76 78 80 82 84 86 88
Sottunga
Jomala
Lumparland
Saltvik
Luoto
Pedersören kunta
Lemland
Sund
Hammarland
Finström
Föglö
Mustasaari
Uusikaarlepyy
Vårdö
Närpiö
Pornainen
Sipoo
Masku
Kruunupyy
Nurmijärvi
Siuntio
Maarianhamina - Mariehamn
Vöyri
Korsnäs
Maalahti
Rusko
Tuusula
Lieto
Inkoo
Kaustinen
Mäntsälä
Eckerö
Pukkila
Askola
Kökar
Kirkkonummi
Vihti
Työllisyysaste yli 75 %
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit;
Kartta, luokittelu ja graafi : Timo Aro 2017
69
kuntaa ylittää hallitus-
ohjelman työllisyysas-
tetavoitteen!
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
8. Avointen työpaikkojen määrän kehitys kuukausittain
Porissa vuosina 2013-2016
673
1050
736
546
446
332
378
414
344 343
283
476
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
2013 2014 2015 2016
Porin työllisyysohjelman tavoite: avointen työpaikkojen määrän lisääntyminen. Tilanne: avointen
työpaikkojen määrä oli syys-joulukuussa hieman korkeampi kuin vuonna 2015 vastaavana ajankohtana,
erityisesti joulukuussa.
Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
9. Työttömien työnhakijoiden vuosikeskiarvo vuosina 2005-2016
Työttömien työnhakijoiden määrä on noussut yhtäjaksoisesti vuodesta 2011 alkaen, mutta
työttömien määrän kasvu hidastui vuoden 2016 kuluessa. Porin työttömien työnhakijoiden
vuosikeskiarvo oli 6 813 vuonna 2016
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A
5626
5141
4460
3980
4535
4920
4777 4784
5356
5855
6541
6813
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
6500
7000
7500
8000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
10. Työttömyysasteen vuosikeskiarvo vuosina 2005-2016
Porin työttömyysaste on noussut yhtäjaksoisesta vuodesta 2012 alkaen. Porin työttömyysaste on ollut
edellisen kerran yhtä korkealla tasolla vuonna 2002. Porin työttömyysasteen nousu hidastui vuoden 2016
aikana.
Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
15,4
14,1
12,5
11,1
12,6 12,6 12,4 12,3
13,8
15
16,3
17
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
11. 7,5
10,4 10,5 10,7 11,1 11,2 11,2
11,8 12,2 12,2 12,3 12,6
13,0 13,1
13,7
14,7
15,2 15,5
16,1
16,6 16,6 17,0 17,0 17,1
18,1 18,2
20,1
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
Työttömyysaste 27 suurimmassa kunnassa 2016
(vuosikeskiarvo)
27 suurimman
kunnan keskiarvo
13,9 %
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
12. Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo suhteessa 27
suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2016
19,7
18,5
17,2
16,1
16,9
15,4
14,1
12,5
11,1
12,6 12,6 12,4 12,3
13,8
14,7
16,3
17
14,7
13,7
13,2
12,6 12,6
12
10,4
9,2
8,7
10,7 10,9
10,2
10,7
12,1
13,2
14 13,9
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Pori 27 suurinta kuntaa
Porin työllisyysohjelman tavoite: Työttömyysaste alenee 25 suurimman kunnan keskiarvon tasolle
vuoden 2018 loppuun mennessä. Tilanne: Porin työttömyysaste oli 3,1 %-yksikköä korkeampi kuin 27
suurimman kunnan vuosikeskiarvo vuonna 2016
Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
13. Pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain vuosina 2013-2016
Porin työllisyysohjelman tavoite: pitkäaikaistyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden vähentäminen.
Tilanne: pitkäaikaistyöttömien määrä nousi hyppäyksittäin aikaisempaa korkeammalle tasolle vuosina
2013-2015. Pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut hitaasti vuoden 2016 aikana ja alitti kesällä 2016
edellisen vuoden vastaavan ajankohdan
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
1000
1100
1200
1300
1400
1500
1600
1700
1800
1900
2000
2100
2200
2300
2400
2500
tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
2013 2014 2015 2016
Lähde: Satakunnan ELY-keskus, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste kunnittain Satakunnassa TK 14A
14. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kuukausittain
vuosina 2013-2016
Työllisyysohjelman tavoite: Nuorten työttömyysasteen aleneminen 11 %:iin kaikista työttömistä
vuoden 2018 loppuun mennessä. Tilanne: Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli keskimäärin
13,7 % syys-joulukuussa 2016. Ero työllisyysohjelman tavoitteeseen +2,7 %-yksikköä. Nuorten
työttömien määrä oli marras-joulukuussa 2016 vähän alempi kuin vuotta aikaisemmin vastaavana
ajankohtana
Lähde: Satakunnan ELY-keskus, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste kunnittain Satakunnassa TK 14A
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
500
550
600
650
700
750
800
850
900
950
1000
1050
1100
1150
1200
tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
2013 2014 2015 2016
15. 200 000
250 000
300 000
350 000
400 000
450 000
500 000
550 000
Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Kunnan osuus työmarkkinatuesta 2015 Kunnan osuus työmarkkinatuesta 2016
Kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta kuukausittain
tammi-joulukuussa 2015-2016
Porin työllisyysohjelman tavoite: KELA:n ”sakkomaksujen” väheneminen. Tilanne: Porin kuntaosuus
työmarkkinatuesta laski merkittävästi syys-joulukuussa 2016 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan
verrattuna (368 000 euroa). Porin maksuosuus työmarkkinatuesta oli yhteensä 5,8 miljoonaa euroa
vuonna 2015 ja 4,8 miljoonaa euroa vuonna 2016. Porin osuus työmarkkinatuesta vähentyi noin 1
miljoonalla eurolla vuoteen 2015 verrattuna
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
17. Porin väestökehitys syys-joulukuussa 2016
Väestökehitys kunnittain koko maassa 2016: Tilastokeskuksen vuoden 2016 ennakkotietojen
mukaan syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita ensimmäistä kertaa vuosina 1900–2016, jos poikkeus-
vuosia 1918 ja 1940 ei oteta lukuun. Syntyneiden määrä on pienentynyt koko maassa kuutena vuonna
peräkkäin. Koko maan väestönlisäys perustui ensimmäisen kerran täysin maahanmuuttoon vuonna
2016. Maahanmuutto oli dynaamisin väestökehityksen osatekijä kahdessa kolmesta kunnasta Pori
mukaan lukien vuosina 2010-2016. Väestönlisäys oli positiivinen enää vain joka neljännessä kunnassa
(77) vuonna 2016.
Porin väestölisäys vuonna 2016: Porin väestönlisäys oli kasvavalla uralla vuosina 2004-2009 ja
2011-2013, jonka jälkeen väestökehitys on kääntynyt laskevalle kehitysuralle. Vuosi 2016 oli Porin
väestökehityksen näkökulmasta erittäin heikko (-361 hlöä), joka oli suurin vuosittainen väestövähennys
vuoden 1988 jälkeen. Suurin syy merkittävään väestövähennykseen liittyi samanaikaisesti
kuolleisuuden kasvuun ja syntyvyyden laskuun
Porin väestönkehitys osatekijöittäin: Porin väestökehitys on ollut kaksijakoinen 2010-
luvulla: Pori on saanut muuttovoittoa yhteensä 1 418 henkilöä muuttoliikkeestä, mutta
luonnollinen väestönlisäys on ollut -1 277 henkilöä negatiivinen. Haasteena on luonnolli-
sen väestönlisäyksen asteittain kasvava negatiivisuus muiden Suomen kuntien tavoin.
Nettomaahanmuutosta Pori on saanut tasaista muuttovoittoa koko 2010-luvun ajan.
Nettomaahanmuutto on Porissa niin kuin kahdessa kolmesta Suomen kunnassa
väestökehityksen dynaamisin osatekijä.
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
18. VÄESTÖNLISÄYS KUNNITTAIN
VUONNA 2016
Väestölisäys positiivinen (77)
Väestölisäys negatiivinen (236)
VÄESTÖLISÄYS KUNNITTAIN VUONNA 2016
Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku;
Kartta ja luokittelu: Timo Aro 2017
7383
4720 4591
3055
1941 1656 1412 863 634 623 570 523 501 408 387
TOP 15 VÄESTÖLISÄYS
MÄÄRÄLLISESTI
25,1825,13
22,71
20,94
19,0018,28
17,19
16,0315,4915,0014,2514,2313,3913,3513,23
TOP 15 VÄESTÖLISÄYS
SUHTEELLISESTI (PROMILLEA)
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
PORI: väestölisäys -361 hlöä
19. DYNAAMISIN (SUURIN) VÄESTÖKEHITYKSEN
OSATEKIJÄ KUNNITTAIN VUONNA 2016
DYNAAMISIN (=SUURIN) VÄESTÖKE-
HITYKSEN OSATEKIJÄ VUONNA 2016
Luonnollinen väestönlisäys (39)
Kuntien välinen nettomuutto (54)
Nettomaahanmuutto (195)
Kaikki väestökehityksen
osatekijät negatiivisia (25)
Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku;
Kartta ja luokittelu: Timo Aro 2017
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
PORI: nettomaahanmuutto
dynaamisin väestökehityksen
Osatekijä (+135 hlöä v. 2016)
20. Porin väestönlisäys vuosina 2000-2016
Porin väestönlisäys oli kasvavalla uralla vuosina 2004-2009 ja 2011-2013, jonka jälkeen väestökehitys on
kääntynyt laskevalle kehitysuralla. Vuosi 2016 oli väestökehityksen näkökulmasta erittäin heikko (-361)
kuolleisuuden ylittäessä merkittävästi syntyvyyden.
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
21. -155
-123
-197
-98
-186
-143
-375
218
33
151
78
45
12
-121
117
141
177
199
166
67
135
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto
Porin väestökehitys osatekijöittäin vuosina 2010-2016
Porin väestökehitys on ollut kaksijakoinen 2010-luvulla: Pori on saanut muuttovoittoa yhteensä 1 418
henkilöä muuttoliikkeestä, mutta luonnollinen väestönlisäys on ollut -1 277 henkilöä negatiivinen. Vuosi
2016 oli erityisen haastava, sillä luonnollinen väestönlisäys oli peräti -375 henkilöä ja kuntien välinen
nettomuutto -121 henkilöä. Sen sijaan nettomaahanmuutosta Pori saa tasaista muuttovoittoa.
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
22. -400
-300
-200
-100
0
100
200
300
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
I kvartaali II kvartaali III kvartaali IV kvartaali
Porin väestönlisäys kvartaaleittain vuosina 2010-2016
Pori sai väestölisäystä yhteensä 312 henkilöä vuosina 2010-2016. Väestönlisäys oli positiivinen vuosina
2010-2014, mutta väestökehitys kääntyi negatiiviseksi vuosina 2015-2016. Porin väestö väheni
yhteensä -361 henkilöä vuonna 2016, joka oli suurin vuosittainen väestövähennys vuoden 1988 jälkeen.
Suurin syy väestön vähenemiseen liittyy luonnollisen väestönlisäyksen negatiivisuuteen
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
25. Muu yleinen Porin ja Porin seudun kehitys syys-
joulukuussa 2016
Tilitettyjen kunnallisverojen määrä: Tilitettyjen kunnallisverojen määrä oli syys-joulukuussa
2016 edellisen vuoden tasolla. Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä jäi hieman alhaisemmalle tasolle
kuin koko maan keskiarvo marras-joulukuussa 2016 ja tammi-helmikuussa 2017. Tilitettyjen
yhteisöverojen osalta kuukausivaihtelut suuria osittain jaksotusten vuoksi.
Porin vanhojen osakeasuntojen hintakehitys: Porissa vanhojen asuntojen neliöhinnat olivat
keskimäärin 1 418 euroa neliöltä syys-joulukuussa 2016. Porin vanhojen asuntojen neliöhinnat laskivat
21 euroa (-1,5 %) neliöltä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Porissa vanhojen
asuntojen hinnat laskivat -1,5 % loka-joulukuussa edelliseen vuoteen verrattuna. Hintojen muutos-%
indeksoituna on ollut positiivisin Lahdessa ja negatiivisin Kajaanissa edellisen vuoden vastaavaan
ajanjaksoon verrattuna
Yritysperustanta ja yrityskannan kehitys: Porissa aloitti 363 ja lopetti 334 yritystä vuonna
2015. Porin yritysperustanta oli +19 yritystä vuonna 2015. Yritysperustanta jäi alhaisemmaksi kuin
aikaisempina vuosina 2010-luvulla. Syyskuun loppuun mennessä 2016 oli aloittanut 325 yritystä.
Kesäkuun loppuun mennessä samana vuonna oli lopettanut 169 yritystä. Lopettaneiden yritysten tiedot
tulevat kvartaalin myöhemmin kuin aloittaneiden yritysten tiedot. Porissa oli 5 028 toimivaa yritystä
(yrityskanta) vuoden 2016 ensimmäisen kvartaalin jälkeen (viimeisin tieto)
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
26. Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa)
kuukausittain Porissa 2014–2017
0
3
6
9
12
15
18
21
24
27
30
33 tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
lokakuu
marraskuu
joulukuu
Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017
Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut vähäisiä eri vuosina marraskuuta lukuun ottamatta.
Tilitettyjen kunnallisverojen muutokset vähäisiä syys-joulukuussa 2017 aikaisempiin vuosiin verrattuna
29.3.2017| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Verohallinto
27. Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos%
kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa
marraskuussa 2016 – maaliskuussa 2017
-10,0
-5,0
0,0
5,0
Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu
0,4
1,0
-9,9
-2,5 -2,2
1,4
2,0
-9,0
-1,5 -1,2
Pori Koko maa
Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä on jäänyt hieman alhaisemmalle tasolle kuin koko maan keskiarvo
marras-joulukuussa 2016 ja tammi-helmikuussa 2017
Lähde: Verohallinto
29.3.2017| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
28. Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (euroa)
kuukausittain vuosina 2013-2017
0
1 000 000
2 000 000
3 000 000
4 000 000
5 000 000
6 000 000 2013/1
2013/3
2013/5
2013/7
2013/9
2013/11
2014/1
2014/3
2014/5
2014/7
2014/9
2014/11
2015/1
2015/3
2015/5
2015/7
2015/9
2015/11
2016/1
2016/3
2016/5
2016/7
2016/9
2016/11
2017/1
2017/3
Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: toukokuun 2015 ja 2016 suurempi summa
selittyy työmarkkinatuen rahoitusvastuun kompensoinnilla kunnille.
Lähde: Verohallinto
29.3.2017| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
29. Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa syys-
joulukuussa 2011-2016
Porissa vanhojen asuntojen neliöhinnat olivat keskimäärin 1 418 euroa neliöltä syys-joulukuussa
2016. Porin vanhojen asuntojen neliöhinnat laskivat 21 euroa (-1,5 %) neliöltä edellisen vuoden
vastaavaan ajankohtaan verrattuna
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi
Vuosi/IV neljännes
(loka-joulukuu)
Neliöhinta €/m2 Indeksi (2010=100) Muutos % edellisen
vuoden vastaavaan
neljännekseen
2011 1 387 103,2 -1,8
2012 1 386 104,0 -2,7
2013 1 460 107,0 -3,0
2014 1 493 106,6 2,2
2015 1 439 104,2 -1,7
2016 1 418 100,7 -4,5
30. Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa ja muissa suurissa
kaupungeissa loka-joulukuussa vuonna 2016
Porissa vanhojen asuntojen hinnat laskivat -1,5 % loka-joulukuussa edelliseen vuoteen verrattuna. Hintojen
muutos-% indeksoituna on ollut positiivisin Lahdessa ja negatiivisin Kajaanissa edellisen vuoden vastaavaan
ajanjaksoon verrattuna
29.3.2017 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi
Kaupunki Neliöhinta €/m2 Indeksi (2010=100) Muutos edelliseen vuoteen
(indeksi 2010=100)
Helsinki 4 142 115,5 0,5
Espoo-Kauniainen 3 331 105,2 -0,4
Vantaa 2 663 103,7 0,5
Porvoo 2 497 105,3 2,3
Tampere 2 383 108,6 -0,6
Turku 2 010 109,1 1,1
Pori 1 418 100,7 -1,5
Rauma 1 432 94,7 3,3
Lappeenranta 1 812 102,2 -0,1
Kotka 1 228 84,6 -6,5
Kouvola 1 110 90,5 -1,3
Lahti 1 741 101,1 3,5
Hämeenlinna 1 801 94,5 1,6
Kuopio 1 963 101,7 0,4
Jyväskylä 1 867 102,4 -0,5
Vaasa 1 866 108,7 -0,2
Seinäjoki 1 851 107,9 -0,1
Kokkola 1 681 114,4 1,6
Mikkeli 1 728 97,4 -2,9
Joensuu 1 742 99,5 -5,4
Oulu 1 762 96,8 -0,7
Kajaani 1 177 86,2 -7,2
31. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa
kvartaaleittain 2005-2016
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
I/2005
II/2005
III/2005
IV/2005
I/2006
II/2006
III/2006
IV/2006
I/2007
II/2007
III/2007
IV/2007
I/2008
II/2008
III/2008
IV/2008
I/2009
II/2009
III/2009
IV/2009
I/2010
II/2010
III/2010
IV/2010
I/2011
II/2011
III/2011
IV/2011
I/2012
II/2012
III/2012
IV/2012
I/2013
II/2013
III/2013
I/2014
II/2014
III/2014
IV/2014
I/2015
II/2015
III/2015
IV/2015
I/2016
II/2016
III/2016
Aloittaneita Lopettaneita
Porissa aloitti 363 ja lopetti 334 yritystä vuonna 2015. Syyskuun loppuun mennessä 2016 oli aloittanut 325
yritystä. Kesäkuun loppuun mennessä samana vuonna oli lopettanut 169 yritystä. Lopettaneiden yritysten tiedot
tulevat kvartaalin myöhemmin kuin aloittaneiden yritysten tiedot
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta
29.3.2017| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
32. Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain
2005-2016
4000
4200
4400
4600
4800
5000
I/2005
II/2005
III/2005
IV/2005
I/2006
II/2006
III/2006
IV/2006
I/2007
II/2007
III/2007
IV/2007
I/2008
II/2008
III/2008
IV/2008
I/2009
II/2009
III/2009
IV/2009
I/2010
II/2010
III/2010
IV/2010
I/2011
II/2011
III/2011
IV/2011
I/2012
II/2012
III/2012
IV/2012
I/2013
II/2013
III/2013
IV/2013
I/2014
II/2014
III/2014
IV/2014
I/2015
II/2105
III/2015
IV/2015
I/2016
II/2016
Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistuksessa. Uudistuksen
yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä vaikuttaa vuosien 2013 ja
2014 yrityskannan pienenemiseen eikä ole siten suoraan vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin.
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta
29.3.2017| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom