OO
Uploaded byOtavan Opisto
PPTX, PDF2,703 views

Tulevaisuuden haasteet opetussuunnitelmatyön pohjana - Irmeli Halinen

Tulevaisuuden haasteet opetussuunnitelmatyön pohjana, Irmeli Halinen, OPH. Sisältää kaikki kolmen puheenvuoron kalvot.

Embed presentation

Downloaded 17 times
Otavan opisto - Opetussuunnitelmapaja TULEVAISUUDEN HAASTEET OPETUSSUUNNITELMATYÖN POHJANA 16.2.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS
OPETUSSUUNNITELMATYÖSSÄ TÄRKEITÄ KYSYMYKSIÄ • Mitä on tulevaisuuden sivistys? Millaista osaamista tarvitaan? • Miten muutos toteutuu kuntien ja koulujen toimintakulttuurissa sekä jokaisella oppitunnilla? • Millaisia taitoja opettajat ja koulun muu henkilöstö tarvitsee kyetäkseen työskentelemään tulevaisuuden sivistystä ja osaamista edistävällä tavalla? • Mikä on opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman merkitys opettajan ja kouluyhteisön työn ohjaajana ja tukijana?
Opetussuunnitelman perusteiden tehtävä OSAAMINEN TULEVAISUUDEN SIVISTYS TOIMINTAKULTTUURI
Opetussuunnitelmalliset työkalut oppimisen edistämisessä Koulutukselle asetetut tavoitteet Oppimiselle asetetut tavoitteet Oppimisen KOULUN Opetus ja TOIMINTA- Oppilaan ja arviointi koulunkäyn-KULTTUURI ohjaus nin tuki OPPIMIS- YMPÄRISTÖ Oppimiskäsitys Oppilaan oppimiseen ja kasvuun liittyvät tarpeet Irmeli Halinen
OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE Arvot, toiminta-ajatus, tavoitteet Oppimiskäsitys, toimintakulttuuri, Oppilaan ja koulun toiminnan arviointi oppimisympäristö ja työtavat Yhteistyö Tuntijako Kieliohjelma Tietostrategia Aihekokonaisuudet Oppiaineet Oppiaineet Oppiaineet Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Opetussuunnitelman monet ulottuvuudet Vuosi- suunni- Oppimissuun- telma nitelma ja HOJKS Kunnan Opetussuunnitelma strategiat Pedagogisen johtajuuden ja ammatillisen kehittymisen työkalu Esiopetus, Huoltajat ja toiset koulut muut yhteistyökumppanit
KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset ja tarpeet Laatukriteerit linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2004 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 2001 Perusopetuslaki ja -asetus 1998
Suomalaisen ohjausjärjestelmän vahvuuksia • Fokus on opetuksen ja oppimisen tukemisessa – kansalliset normit ovat tukea antava pohja • Opetussuunnitelman perusteissa on jo nyt melko vahva osaamista korostava tulevaisuusorientaatio • Opetussuunnitelma rakennetaan yhteistyössä • Opetussuunnitelmaa kehitetään jatkuvassa vuorovaikutuksessa – kehittämistyöstä ammennetaan opsiin ja opsia toteutetaan ja syvennetään kehittämistyöllä • Paikallinen työ ei ole vain perusteiden käyttöönottoa, vaan olosuhteet, mahdollisuudet ja tarpeet huomioonottavaa moniammatillista ja hallintokuntarajat ylittävää suunnittelua • Opetushallinto, opettajankoulutus ja oppimateriaalien tuottajat työskentelevät toimivat samaan suuntaan • Opetussuunnitelman asema on kirjattu lakiin
Koulun perustehtävä säilyy, mutta toimintaympäristö muuttuu vinhaa vauhtia? Mitkä ovat tulevaisuuden sivistystarpeita? Miten koulu toimii hoitaakseen perustehtävänsä?
Toimintaympäristöä muuttavat tekijät • Ilmasto, väestön kasvu ja ympäristö • Globalisaatio • Teknologian kehitys • Tiedon määrän ja luonteen muutos • Lasten kasvuympäristöissä tapahtuvat muutokset
Ilmaston muutos, väestön kasvu ja ympäristö • Ilmaston muutos ja luontoympäristön kuluminen asettavat kaikkein tinkimättömimmät reunaehdot tulevaisuutta ajatellen • Muutokset vaikuttavat globaalisti, meihin kaikkiin • Oppilaat odottavat, että he voisivat tuntea olonsa turvalliseksi, voisivat ymmärtää asioita ja oppisivat tekemään omassa elämässä eettisesti perusteltuja valintoja
Globalisaatio ja yhteiskunnan muutos • Globalisaatio on monimuotoinen ja ristiriitainen prosessi • Taloudellinen ja kulttuurinen yhtenäistyminen ja lisääntyvä vuorovaikutus • Kulttuurien, kielten ja uskontojen moninaisuus • Alueellisten erojen kasvu, kaupungistuminen • Työn luonteen muutos, työn ja työvoiman liikkuvuus • Oppilaat tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä omasta taustastaan ja muiden kulttuurien ominaispiirteistä, kykyä toimia monikielisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä sekä taitoja, joiden avulla voi toimia muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä
Teknologian ja median kehitys • Teknologian, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan kehitys on luonut edellytykset globalisaatiolle • Teknologian kehitys on vasta alussa; se luo uusia oppimisen ympäristöjä, tapoja ja mahdollisuuksia • Oppilaat tarvitsevat nykyistä parempia tilaisuuksia hyödyntää teknologiaa syvälliseen oppimiseen, yhdistää koulussa ja sen ulkopuolella opittua sekä oppia hakemaan ja rakentamaan tietoa monipuolisessa vuorovaikutuksessa, yhdessä toisten kanssa
Tiedon luonteen muutos • Teknologia tuo tiedon ulottuvillemme • Tiedon valtava määrä, kompleksisuus ja visuaalisuus • Tiedon syntyminen verkostoissa • Tiedon monimuotoisuus, epävarmuus, ristiriitaisuus, nopea uusiutuminen, dynaamisuus • Oppilaat tarvitsevat tiedonhankinnan ja käsittelyn taitoja, kriittistä lukutaitoa, kykyä tuottaa tietoa vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja toimia verkostoissa sekä ajatella ja ratkaista ongelmia
Lasten ja nuorten kasvuympäristön muutokset • Perheen, suvun, asuinyhteisöjen ja kaveripiirin rakenteiden ja toimintatapojen muutokset • Aikuisuuden mallit, hoivasuhteet, perheiden ongelmat, köyhyys • Uudenlaiset yhteisöllisyyden muodot, median ja mainonnan vaikutus • Päiväkotien ja koulujen kasvatus/hoivavastuun kasvaminen • Oppilas tarvitsee kokemuksia turvallisesta ja välittävästä aikuisuudesta sekä rakentavasta toiminnasta yhteisössä, harjaantumista arjen taitoihin ja yksilöllistä tukea ja ohjausta omalle kehitykselleen
Muutoksen ytimessä • Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle, 2009) • Tekeminen – kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa • Tietäminen – entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti • Oleminen – identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutoksen ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa
Miksi muutos on niin vaikeaa? Miksi emme voi hyvin?
Maailma on hämmentävä paikka! - Ilmaston lämpeneminen - Terrorismi - Talouden globalisaatio - Työelämän muutos - Maahanmuutto - Yhteiskunnan polarisoituminen - Finanssi-, talous- ja velkakriisit - Jokela, Kauhajoki, Utoya - Arabimaiden vallankumoukset - jne. 20.2.2012 Lähde: Hämäläinen, 2011; O’Hara 2008 18
Koetun hyvinvoinnin tekijät ELINYMPÄRISTÖ - Luonnonympäristö - Teknologiat HENKINEN KOHERENSSI - Väestö - Maailman - Kulttuuri (arvot ja ymmärrettävyys SUBJEKTIIVINEN normit) - Arjen hallittavuus HYVINVOINTI - Instituutiot (lait ja sääntely) ARIKIELÄMÄN ELÄMÄN MERKITYK- - Yhteiskuntapolitiikka AKTIVITEETIT - Talous SELLISYYS JA ROOLIT - Itsensä ylittäminen - Työelämä - Työntekijä - Media & - Muiden palveleminen - Kuluttaja - Korkeampi päämäärä markkinointi - Perheenjäsen - Sukulainen RESURSSIT JA - Ystävä MASLOWIN TARPEET TOIMINTAMAH- - Harrastaja - Itsensä toteuttaminen DOLLISUUDET - Kansalaisaktivisti - Itsekunnioitus ja - Tulotaso - Kansalainen sosiaalinen arvostus - Osaaminen - Lähimmäisen rakkaus - Fyysinen terveys ja ja yhteisöllisyys mielenterveys - Turvallisuus - Sosiaalinen pääoma - Fysiologiset tarpeet - Informaatio - Aika - Poliittinen valta Lähde: Timo Hämäläinen, SITRA - Luonnonvarat Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Tiedepolitiikka 4/09
Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Epävarmuu- den kasvu Maailman ymmärrettävyys Valintojen Terveys, ongelmat Arjen Koherens- subjektiivinen hallittavuus sin tunne hyvinvointi (QoL) Individualismi, normittomuus, kulutusyhteis- Elämän kunta, materia- merkityksellisyys lismi & instru- mentalismi Lähde: Timo Hämäläinen, 2009 (Aaron Antonovsky; Monica Ericsson & Bengt Lindström)
Koulun toimintatapojen ja toimintakulttuurin merkitys • Koulu voi toimia merkittävänä koherenssin tunnetta vahvistavana tekijänä • Toimintakulttuurin ytimenä on kouluyhteisön vuorovaikutuksen laatu • kohtaaminen ja kohteleminen • läsnäolo • kuunteleminen ja arvostaminen • tukeminen ja kannustaminen • Taidot kehittyvät vain tekemällä • ”miten” on tärkeämpi kysymys kuin ”mitä”
Mitä koulutyön tulevaisuudesta ajatellaan ja uskotaan?
Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometri Opetushallituksen, Otavan opiston, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sekä Demos ry:n yhdessä toteuttama Delfoi-barometri: • Käynnistyi perusopetusta koskevana 2010 vuoden alusta • Laajentui koskemaan myös lukiota keväällä 2011 • Kaksi paneelia, n. 30 panelistia kummassakin, yhteensä 77 asiantuntijaa • Sisäpaneeli: opetusalan asiantuntijat, opettajat, oppimisen tutkijat ja virkamiehet • Ulkopaneeli: yritysjohtajat, päättäjät, tutkijat, kansalaisjärjestöjen edustajat jne. • Julkaisu: Linturi, H. & A. Rubin: Toinen koulu, toinen maailma; Oppimisen tulevaisuus 2030
Ratkaisut eli mistä ollaan melko lailla yhtä mieltä Monta tapaa oppia ja opettaa • ilmiöoppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen, • itseopiskelu, kansalaistoiminnan ja muun kuin kouluoppimisen hyväksilukeminen; • osaamisen näyttötilaisuudet Resurssikysymys voidaan ajatella uudella tavalla • yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat • eläkeläiset ja vanhemmat mukaan koulun toimintaan • tehtävien ja säännösten tiukkojen raja-aitojen murtaminen Erilaisuuden huomioonottaminen • yksilölliset tarpeet • yhteistoiminnallisen oppimisen muodot Opettajan tehtävän uudelleenarviointi • moniammatillisuuden lisääntyminen
Dialogit eli minkä nähdään olevan mahdollista mutta reittiä etsitään vielä Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus • yhteiskunnallisen koheesion säilyttäminen vs. erilaisuuden kunnioittaminen Globalisaation alueelliset seuraukset • fundamentalismi vs. yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen; esim. kotikoulut, uskonnolliset koulut ym. Opetuksen toteuttamisen tavat • perustuvatko ratkaisut teknologiseen kehitykseen, yhteiskunnalliseen tarpeeseen vai taloudellisiin näkökulmiin?
Dialogit eli minkä nähdään olevan mahdollista mutta reittiä etsitään vielä Arviointi • metataidot vs. ainekohtainen osaaminen; näyttö • koko ikäluokan päättö- ja tulosarviointi, vs. (moni)kansalliset väliarvioinnit • yksilöllisen osaamisen arviointi vs. ryhmäkohtaiset arviointikäytännöt Yleissivistys • opettaja sivistysagenttina, itseohjautuva ja -organisoituva oppija
Kiistakysymykset eli asiat, joista esitettiin erilaisia näkemyksiä Voiko kukaan muu kuin yksilö oppia? • tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminen Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen • monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiö-oppiminen vs. asiantuntijuus Opetuksen ulkoistaminen, tarve hakea rahoitusta yritysmaailmalta • keikkaopettajafirmat, etäopetus jne. • ulkoistettu opetus, eriarvoistuminen Englanti oppimisen kieleksi • moni- vai monokulttuuristuminen? Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia • inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keinotekoiset virtuaalisuhteet
Minkälaista osaamista tulevaisuudessa arvellaan tarvittavan?
Tulevaisuuden osaamisen pohdintaa • Tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista on pohdittu laajasti mm. OECD:n, EU:n, UNESCO:n piirissä ja laajoissa tutkimushankkeissa - > näkemyksissä on paljon yhteistä • Suomessa pohdinta aktivoitui perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon valmistelun (perusopetus 2020) sekä lukion kehittämisen pohdinnan (ministeriön työryhmän esitys) yhteydessä • Seuraavassa tarkastellaan joitakin kiinnostavia lähteitä ja osaamiseen liittyvän ajattelun kehittymistä
Työelämässä vaadittavien taitojen luonne on muuttunut; prof. Linda Darling-Hammond 2011 KEHITYS 1960 - 2002 Routine manual 50 -> 46 Non-routine manual 50 -> 41 Routine cognitive 50 -> 42 Non-routine analytic 50 -> 60 Non-routine interactive 50 -> 64 The dilemma of schools: The skills that are easiest to teach and test are also the ones that are easiest to digitize, automate, and outsource
Oppimiseen kohdistuvat odotukset muuttuvassa toimintaympäristössä; prof. Linda Darling-Hammond 2011 The new context means new expectations. Most studies include: Ability to communicate Adaptability to change Ability to work in teams Preparedness to solve problems Ability to analyse and conceptualise Ability to reflect on and improve performance Ability to manage oneself Ability to create, innovate and criticise Ability to engage in learning new things at all times Ability to cross specialist borders Chris Wardlaw, "Mathematics in Hong Kong/China – Improving on Being First in PISA"
Individual Skills for Innovation What individual competences should people acquire to contribute to innovation as producers and users? Subject-based skills (know-what and know-how) Behavioral and social skills Skills in thinking and (self-confidence, energy, creativity (critical thinking, perseverance, passion, ability to make connections, leadership, collaboration, imagination, curiosity,...) communication) Lähde: Stéphan Vincent-Lancrin, 19.9.2011 Senior Analyst OECD Centre for Educational Research and Innovation
Critical skills for the most innovative jobs • assert your authority • negotiate • knowledge of other fields • perform under pressure • write reports or documents • work productively with others • mobilize capacities of others • use time efficiently • make your meaning clear • use computers and internet • write and speak a foreign language • coordinate activities • master of your own field • analytical thinking • present ideas in audience • alertness to opportunities • willingness to question ideas • acquire new knowledge • come with news ideas/solutions Lähde: Stéphan Vincent-Lancrin, 2011 Senior Analyst, OECD Centre for Educational Research and Innovation
Elinikäisen oppimisen avaintaitojen eurooppalainen viitekehys/EU • Viestintä äidinkielellä • Viestintä vierailla kielillä • Matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla • Digitaaliset taidot • Oppimistaidot • Sosiaaliset ja kansalaistaidot • Aloitekyky ja yrittäjyys • Tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot
Elinikäisen oppimisen avaintaitojen eurooppalainen viitekehys/EU EU:n viitekehyksessä sovelletaan tiettyjä teemoja, jotka ovat tärkeitä kaikissa kahdeksassa avaintaidossa: • Kriittinen ajattelu • Luovuus • Aloitteellisuus • Ongelmanratkaisu • Riskinarviointi • Päätöksenteko • Tunteiden rakentava hallinta
Elinikäisen oppimisen avaintaidot ammatillisessa koulutuksessa 2008; OPH • Avaintaidoilla tarkoitetaan valmiuksia, joita tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. • Avaintaidot ovat tärkeä osa ammattitaitoa, ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. • Avaintaidoilla on suuri merkitys yksilön elämän laadun ja persoonallisuuden kehittymisen kannalta. • Avaintaidot perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksiin sekä Opetushallituksen omaan kehittämistyöhön.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot ammatillisessa koulutuksessa 2008; OPH Oppimisen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus- ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Aloitekyky ja yrittäjyys Viestintä- ja mediaosaaminen Kestävän kehityksen edistäminen Estetiikka Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit
OECD:n DeSeCo projekti (Definition and Selection of Competencies) • Tavoitteena oli määritellä “Key Competencies for a Successful Life and a Well-Functioning Society” • Lähtökohtana oli se, että kirjoitus-, luku- ja laskutaitojen lisäksi tarvitaan muitakin taitoja, jotka ovat ainakin osittain riippumattomia spesifeistä sisällöistä • Kompetenssi määriteltiin yleisemmäksi käsitteeksi kuin taito • Kompetenssilla tarkoitetaan kykyä kohdata menestyksellisesti kulloisenkin tilanteen kompleksit vaatimukset • Kompetentti käyttäytyminen tarkoittaa tietojen, taitojen, sosiaalisten valmiuksien, asenteiden, emootioiden, ja motivaation tarkoituksenmukaista käyttöön ottamista
DeSeCo –työssä määritellyt kompetenssit 1) Vuorovaikutus sosiaalisesti heterogeenisissa ryhmissä • Miten liittyä erilaisen taustan omaaviin ryhmiin ja toimia niissä 2) Itseohjautuva toiminta • Miten ohjata ja kontrolloida omaa toimintaa osana oman elämän ja toimintaympäristön kokonaisuutta 3) Apuvälineiden vuorovaikutteinen hyväksikäyttö • Miten käyttää sosio-kulttuurisia (kieli, informaatio) ja fyysisiä (esim. tietokoneet) apuvälineitä 1 3 2
Tulevaisuudessa tarvittava osaaminen (DeSeCo:n viitekehyksen pohjalta OPH 2007) • Identiteetti, eheä minuus, kyky Luovuus ja innovatiivisuus itsenäiseen toimintaan ja itseohjautuvuuteen • Taito elää yhteisöissä ja kohdata erilaisuutta, liittymisen, vuorovaikutuksen ja dialogin taidot • Hyvä perusosaaminen, oppimaan oppiminen ja taito käyttää ”välineitä” vuorovaikutteisesti • Kestävää tulevaisuutta rakentava elämäntapa ja sivistys
Muutokset tiedon määrässä ja luonteessa Globalisaatio; mm. muuttuvat ammatit, monikielisyys, monikulttuurisuus 4 Kaikkeen vaikuttava teknologia, 3 2 luonnon tasapaino Ilmaston muutos, 1 verkkoyhteisöt 1 = Kypsä identiteetti, valmius itsenäiseen toimintaan 2 = Taito elää yhteisössä ja kohdata erilaisuutta 3 = Perusosaaminen, oppimaan oppiminen, taito käyttää Kasvuympäristön rakenteiden muutos välineitä vuorovaikutteisesti 4 = Kyky pohtia ja toimia vastuullisesti, kestävää tulevaisuutta rakentava elämäntapa ja sivistys 5 = Luovuus, innovatiivisuus
Tulevaisuudessa korostuva osaaminen Osallistumisen ja vaikuttamisen Ajattelun ja taidot ongelmanratkaisu n Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot Ilmaisun ja käden taidot taidot taidot Itsetuntemuksentaidot ja vastuullisuuden taidot Opetussuunnitelman perusteet 2010 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat
Tulevaisuudessa korostuva osaaminen: Perusopetus 2020 Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot • itsetuntemus ja taito pohtia ja arvioida omaa toimintaa • terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen • eettisyys ja vastuullisuus ja toiminta yhteisön jäsenenä • hyvä käytös ja empatia Käden ja ilmaisun taidot • kehon koordinaatio • monipuolisen ilmaisun ja esiintymisen taidot ja rohkeus • suunnittelun ja tuottamisen taidot • kekseliäisyys, kokeellisuus ja mielikuvituksen käyttö
Tulevaisuudessa korostuva osaaminen; Perusopetus 2020 Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot • laaja-alainen lukutaito ja tekstitaidot, tiedon hankinnan, käsittelyn ja käytön taidot • tieto- ja viestintäteknologian ja muun teknologian käyttötaito • kommunikointi-, yhteistyö- ja neuvottelutaidot • opiskelun taidot • itsenäisen ja pitkäjänteisen työn tekemisen taidot • ajanhallinta ja joustavuus • yrittäjyys ja muutososaaminen
Tulevaisuudessa korostuva osaaminen; `Perusopetus 2020 Ajattelun taidot • ongelmanratkaisu, päättely, argumentointi ja johtopäätösten teko • kriittinen, analyyttinen ja systeeminen ajattelu • luova ja innovatiivinen ajattelu Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot • yhteisön ja yhteiskunnan hahmottaminen • aloitteellisuus ja johtamisen taidot • kyky toimia rakentavasti ja ratkaista ristiriitoja • erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien hyväksyminen • mediataidot • kestävän tulevaisuuden ajattelemisen ja rakentamisen taidot
Osaamisen rakentuminen yksilön kehityksen näkökulmasta Osallistuminen, vaikuttaminen, vastuullisuus Perustiedot ja taidot, työskentelyn ja ajattelun taidot Vuorovaikutus liittyminen ja yhdessä tekeminen Identiteetti ja itsensä ilmaisu
Koulun toimintakulttuuri ja tulevaisuuden osaaminen Miten kussakin opetustilanteessa ja koulutyössä yleensä • vahvistetaan oppilaan itsetuntemusta ja itseohjautuvuutta, kykyä arvostaa itseään ja ottaa vastuuta itsestään? • lisätään oppilaitten mahdollisuuksia oppia tekemään yhdessä, toimimaan rikkaassa ja toisia arvostavassa vuorovaikutuksessa? • harjaannutetaan tiettyä perustietoa/taitoa ja sen yhteydessä edistetään erilaisia työskentelyn ja ajattelun taitoja? • autetaan oppilaita suhteuttamaan omat kokemuksensa yhteiskuntaan ja maailmaan, pohtimaan tulevaisuutta ja tekemään eettisesti perusteltuja ratkaisuja ja tekoja kestävän tulevaisuuden hyväksi?
KIITOS!
Otavan opisto - Opetussuunnitelmapaja ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS 16.2.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS
Uudistusta ohjaavat tavoitteet ja ratkaistavat kysymykset
Hallitusohjelman asettamia painopisteitä perusopetuksen tavoitteille ja tuntijaolle • Vahvistetaan taito- ja taideaineiden opetusta • Vahvistetaan liikuntaa • Vahvistetaan yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta • Vahvistetaan ympäristökasvatuksen asemaa • Vahvistetaan oppiaineiden välistä yhteistyötä • Monipuolistetaan kieliohjelmia
Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteita • Rakentaminen nykyisille vahvuuksille • Opetussuunnitelmaa jäsentävien, kantavien periaatteiden selkeyttäminen • Esim: identiteetin vahvistaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen, laaja-alainen lukutaito kaikkien oppiaineiden yhteisenä tehtävänä • Oppimiskäsityksen syventäminen ja avaaminen • Tulevaisuuden sivistys ja laaja-alainen osaaminen kaikkia opetuksen alueita ja eri oppiaineita läpäisevinä ja opetusta eheyttävinä tavoitteina • Olennaiseen keskittyminen – tavoitteiden korostaminen ja sisältöjen karsiminen/selkeyttäminen • Pedagogisen otteen vahvistaminen ja kuntien/koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tukeminen • Esim: vuorovaikutteisuus, yhteisöllisyys ja osallisuus toiminnassa, yksilöllinen tuki ja joustavat ratkaisut oppimisessa
OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN TEHTÄVÄ OSAAMINEN TULEVAISUUDEN SIVISTYS TOIMINTAKULTTUURI
Perustetyössä ratkaistavia kysymyksiä • Uudistettaessa rakennetaan nykyisille vahvuuksille • Miten vahvuudet tunnistetaan ja niiden kehittymisestä pidetään huolta? • Miten muutosprosessi toteutetaan niin että vahvuudet säilyvät samalla kun niitä tarkastellaan tulevaisuuden näkökulmasta?
Perustetyössä ratkaistavia kysymyksiä • Opetussuunnitelmaa jäsentävien, kantavien periaatteiden selkeyttäminen • Mitkä ovat keskeisiä periaatteita/kantavia linjauksia? • Miten ne tulisi kirjata opetussuunnitelman perusteisiin, jotta niiden vaikutus ulottuu kaikille osa-alueille?
Perustetyössä ratkaistavia kysymyksiä Mitkä asiat korostuvat opettamisessa ja oppimisessa? • oppilaan ja opettajan kohtaamisen luonne - turvallisuus, selkeys, säännöllisyys, tunnetaidot, yhdessä olemisen pelisäännöt, vuorovaikutteisuus • oppijalähtöiset opetusjärjestelyt ja oppimista tukevat monipuoliset oppimisympäristöt • keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen • oppilaiden/opiskelijoiden osallistuminen, oma pohdinta ja aktiivisuus, oppilaiden tiimityö ja yhteistoiminnalliset työtavat • opettajien tiimityö ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, huoltajat ja asiantuntijat koulutyön tukena • oppiaineiden yhteistyö ja integraatio • koulussa ja muualla opitun yhdistyminen
Perustetyössä ratkaistavia kysymyksiä • Otetaan kehittämisen lähtökohdaksi tulevaisuuden sivistys ja laaja-alainen osaaminen • Miten tavoitteet kuvataan osaamisena? • Miten osaamisen kehittämisen tehtävä näkyy eri oppiaineissa ja vaikuttaa aineiden integrointiin? • Miten osaamisen kehitys kirjoitetaan opetussuunnitelmiin? • Millaisia ovat osaamisen kehittymistä tukevat menetelmät, työtavat ja oppimisympäristöt? • Miten tavoitteeksi asetettu osaaminen otetaan huomioon koulun toimintakulttuurissa? • Miten oppilaan arviointia tulee parantaa tukemaan osaamisen kehittämistä?
Perustetyössä ratkaistavia kysymyksiä • Uskalletaan keskittyä olennaiseen - ajan ja rauhan antaminen ihmisenä kasvulle, vuorovaikutukselle ja ajattelun taitojen kehittymiselle • Mitä karsitaan? • Mihin keskitytään? • Suunnataan voimavaroja sen pohtimiseen, miten tehdään ja opitaan • Millaista yhteistä työprosessia tarvitaan – valtakunnallisesti, kunnassa, koulussa? Ketkä ovat mukana? Miten prosessi organisoidaan?
Perustetyössä ratkaistavia kysymyksiä • Rakenteistetaan opetussuunnitelman perusteet ja tuotetaan ne sellaisessa sähköisessä muodossa, että ne palvelevat nykyistä paremmin paikallista opetussuunnitelmatyötä • Mitkä ovat kansallisten, paikallisten ja koulukohtaisten tekstien sekä opettajan oman työn suunnittelun väliset suhteet? • Miten teknisillä ratkaisuilla vapautetaan aikaa koulussa tärkeiden asioiden pohtimiselle?
Opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelmatyö n aikataulua
Perusopetuksen uudistaminen • OKM:n työryhmän esitys 29.2.2012 mennessä • VN asetus kevään kuluessa • Ops-perusteet valmiit 31.12.2014, käyttöönotto 1.8.2016
Valtakunnallisen työn aikataulua • OKM:n esitys perusopetuslain alaisen opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta; helmikuu 2012 • VN:n asetuksen antaminen; touko-kesäkuu 2012 • Esiopetuksen ja perusopetuksen sekä lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 vuoden loppuun mennessä • Esiopetuksen ja perusopetuksen sekä lisäopetuksen uusien perusteiden mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat valmiina siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä lukuvuoden 2016 – 2017 alusta
Valtakunnallisen työn aikataulua • Varhaiskasvatuksen ohjaus ja hallinto siirtyy Opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta • Varhaiskasvatuksen perusteet valmisteluun 2013 – 2014? • Lukion tavoitteiden ja tuntijaon valmistelu käynnistyy pian esi- ja perusopetusta koskevan asetuksen antamisen jälkeen • Lukion opetussuunnitelman perusteet valmisteluun 2013 - 2014? • Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet • Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet • Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Esi-, perus- ja lisäopetuksen aikataulua 2012 - 2014 • Huhtikuu 2012: Opetussuunnitelmatyölle pohjaa luovan keskustelun käynnistäminen; prosessin aikataulu OPH:n verkkosivuille • Elokuu 2012: Keskustelua virittävää tukiaineistoa OPH:n verkkosivuille • Elokuu 2012: Perustetyön ohjausryhmä ja yleisiä linjauksia valmistelevat työryhmät aloittavat työnsä – luodaan yhtenäinen perusta oppiainetyölle • Marraskuu 2012: Ensimmäinen kommentointipyyntö opetuksen järjestäjille (yleiset linjaukset) • Tammikuu 2013: Oppiainekohtaiset ja muut tarvittavat valmisteluryhmät aloittavat työnsä
Esi-, perus- ja lisäopetuksen aikataulua 2012 - 2014 • Elokuu 2013: Toinen kommentointipyyntö opetuksen järjestäjille (painopisteenä esiopetus) • Huhtikuu 2014: Kolmas kommentointipyyntö opetuksen järjestäjille (perusopetus ja lisäopetus) • Syys - lokakuu 2014: Lausuntopyynnöt esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteista • Joulukuu 2014: Pääjohtajan päätös; uusien perustemääräysten antaminen • Tammikuu 2015: Paikallisten opetussuunnitelmien laadinta alkaa • Elokuu 2016: Uusien opetussuunnitelmien mukainen opetus alkaa
KIITOS! Irmeli Halinen, opetusneuvos, Opetussuunnitelmat –yksikön päällikkö irmeli.halinen@ oph.fi 040 348 7297
Lukion opetussuunnitelmauudistus ja muut kehittämishaasteet Opetusneuvos Irmeli Halinen Otavan opisto 16.2.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Lukion opetussuunnitelmatyön aikataulua ja tavoitteita • Hallitusohjelma: Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen käynnistetään perusopetuksen tuntijaon uudistuksen jälkeen • Lukion opetussuunnitelman perusteiden laatiminen käynnistyy todennäköisesti syksyllä 2013 • Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan tavoitteena on, että lukion uusi tuntijako astuu voimaan 1.8.2016. Tällöin tulisi siis siirtyä uusien opetussuunnitelman perusteiden ja uudistettujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen.
Lukion tulevaisuuden kehittämistarpeet
Lukion yleissivistävä tehtävä ja yleissivistys- käsitteen muutos • Osaamisen, erityisesti asiantuntijatyössä tarvittavan osaamisen korostaminen tärkeänä osana yleissivistystä • Liiallinen keskittyminen tietoon ja yleissivistyksen tarkastelu oppiaineiden sekä niiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kautta tuottaa infoähkyä oppijoille ja opettajille
Akateemisen asiantuntijuuden uudet haasteet; professori Erno Lehtinen 2004 • Nopea muutos Yleisten taitojen (kuten työelämässä ja vuorovaikutus, itseohjautuvuus, jne.) ohella, mitä erityistä yhteiskunnassa yleensä odotetaan asiantuntijoilta? • Ratkaistavien ongelmien 1. Tieteellinen ajattelu, kompleksisuuden kasvu ja tutkimukselliset taidot tarve epävarmuuden 2. Kirjallinen ja suullinen hallintaa ilmaisutaito 3. Kriittinen ajattelu ja asioiden • Toimintaympäristön monisuhteisuuden hallinta teknologisoituminen 4. Innovatiivisuus ja uutta luova • Kansainvälisyyden oppiminen lisääntyminen 5. Eettinen vastuu asiantuntija- tiedon käytöstä • Toimiminen asiantuntijaverkostoissa
Valinnaisuus • Tavoitteena motivaation ja jatko-opintovalmiuksien vahvistaminen - oppijan vaikutusmahdollisuudet - oman suuntautumisen ja tarpeiden mukaiset valinnat • Koulutuksen järjestäjien paikalliset tarpeet • Lukiokoulutuksen oma perustehtävä - oppiaineiden määrä?
Pedagoginen muutos • Opiskelijoiden aito osallisuus • Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö • Monipuolinen, osaamista ja osallistumista aktivoiva työskentely • Opettajan peruskoulutus ja täydennyskoulutus  opettajan osaamisen vahvistaminen
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmasta
Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka • Laadukas maksuton koulutus • Palvelut tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla • Tavoitteena nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä • Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa kavennetaan ja koulutuksen periytyvyyttä vähennetään • Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten • Selvitetään edellytykset poistaa oppimateriaalien maksullisuus toisen asteen koulutuksessa
Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka • Aiemmin ja muualla opitun tunnistaminen ja tunnustaminen otetaan osaksi kaikkea koulutusta perusasteelta aikuiskoulutukseen • Koulutuksen työelämäyhteyksiä sekä tietoa kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista antavaa työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla • Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla • Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen kriteerit lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen
Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka • Erityispedagogiikan, monikulttuurisuuden sekä kodin ja koulun yhteistyön merkityksen kasvu huomioidaan opettajien koulutuksessa • Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä koulutuksessa vahvistetaan
Toinen aste • Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa tai muulla tavoin • Vahvistetaan kuntien vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta • Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina • Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle
Lukio • Uudistetaan lukion rahoituspohja siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen • Sisällytetään lukiorahoituksen perusteisiin tuloksellisuus-rahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä • Lukiokoulutuksen työelämäyhteyttä ja –tietoutta vahvistetaan
Lukio • Käynnistetään maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus • Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilas- tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelija-valinnoissa parantamalla koearvosanojen vertailukelpoisuutta ja kehittämällä ylioppilastutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyn ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe • Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
Toisen asteen koulutus Käynnistetään toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelma, kehittäen ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja erillisinä tutkintoina, koulutuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi lisäämällä oppilaitosrajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä myös yhdessä korkeakoulujen kanssa.
Toisen asteen koulutus Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä varmistaa yksilöiden tarpeisiin vastaavien koulutuspalveluiden saatavuus maan eri osissa ja molemmissa kieliryhmissä. Ohjelmalla tuetaan elinvoimaisen, toimintakykyisen toimipisteverkon muodostumista
Toisen asteen koulutus Toisen asteen oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tiivistetään lainsäädännöllisen yhteistyövelvoitteen toteutumisen varmistamiseksi.
Toisen asteen koulutus Ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Lukiokoulutusta ja ammatillisia tutkintoja uudistettaessa parannetaan mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja ja lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen.
Toisen asteen koulutus Ammatillisen perustutkinnon, ylioppilastutkinnon sekä lukion oppimäärän suorittamista rinnakkain kehitetään saatujen kokemusten ja tehtyjen arviointien pohjalta. Kootaan ja selvitetään toisen asteen tutkintojen rinnakkaisen suorittamisen nykytilanne, läpäisyaste, sijoittuminen työelämään ja jatkokoulutukseen sekä opiskelijakohtaiset kustannukset.
Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen rahoitustarpeet uudistetaan ottaen huomioon rahoituksen ylläpitäjäneutraalisuus. Rahoitusta uudistetaan siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen. Rahoitusperusteisiin sisällytetään tuloksellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä. Rahoitusta uudistettaessa turvataan maahanmuuttajien mahdollisuus lukiokoulutukseen.
Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valtioneuvoston asetus sekä lukion opetussuunnitelman perusteet uudistetaan perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskevan asetuksen uudistamisen jälkeen. Tavoitteena on, että lukion uusi tuntijako astuu voimaan 1.8.2016. Lukiokoulutukseen kehitetään tuloksellisuus- rahoitusta tukevat ja kattavat laatukriteerit.
Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta kehitetään yleissivistystä sekä tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Uusi koe tulee käyttöön kevään 2015 ylioppilaskirjoituksissa. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa tutkinnon suorittamisessa.
Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinnon opiskelijavalinnoissa hyödyntämisen mahdollistamiseksi varmistetaan tutkintoon sisältyvien koearvosanojen vertailukelpoisuus yli koerajojen ja kirjoituskertojen.
Ylioppilastutkinto Pienennetään opiskelijoille aiheutuvia opiskelukustannuksia ja parannetaan opiskelijoiden taloudellista asemaa siirtämällä ylioppilastutkintolautakunnan kiinteät kanslia- ja vuokrakustannukset valtion talousarviomenoksi. Muutos toteutetaan vuoden 2012 lukien.
Kiitos!

More Related Content

PDF
Kahoot-ohje
bySussu Junkkarinen
 
PPTX
Autenttiset oppimistehtävät verkossa
byKirsiViitanen
 
PDF
Veiksmīgu cilvēku 7 paradumi
byFranklinCovey Latvia
 
PDF
Päivitetty astman Käypä hoito -suositus
byTyöterveyslaitos
 
PPT
Oppimistehtävät verkossa
byRiikka Lehto (Vanninen)
 
PDF
Conde du la Paix - Access Imóveis - (21) 8085-4595
byACCESS IMÓVEIS
 
PPT
Tiedonhaku Pohjoismaista
bykirjasto
 
PPTX
Lapin rs 2012 sosiaalinen media oppimisessa työpaja
byJuha Paananen
 
Kahoot-ohje
bySussu Junkkarinen
 
Autenttiset oppimistehtävät verkossa
byKirsiViitanen
 
Veiksmīgu cilvēku 7 paradumi
byFranklinCovey Latvia
 
Päivitetty astman Käypä hoito -suositus
byTyöterveyslaitos
 
Oppimistehtävät verkossa
byRiikka Lehto (Vanninen)
 
Conde du la Paix - Access Imóveis - (21) 8085-4595
byACCESS IMÓVEIS
 
Tiedonhaku Pohjoismaista
bykirjasto
 
Lapin rs 2012 sosiaalinen media oppimisessa työpaja
byJuha Paananen
 

Viewers also liked

PDF
SeOppi 1/2013
bySuomen eOppimiskeskus ry
 
PPTX
Toiminnalliset menetelmät koulutuksessa
byMS SOSTE
 
PDF
Ainerajat ylittävä oppiminen - POPS2014 & LOPS2016, Rovaniemi 15.9.2015
byAki Luostarinen
 
PDF
OPS 2016 - Mikä muuttuu?
byTiina Sarisalmi
 
PDF
Tiedonhaku alakoulussa
bySari Metsälä
 
PPT
Kehitys- ja oppimispsykologia Lonkaluento110913final
byKirsti Lonka
 
PDF
Ilmiöpohjaisen oppimisen viikko
byUusi koulutus -foorumi
 
PPTX
Toimintakulttuuri OPS2016
byMikko Jordman
 
PPT
Lonkaluento190913 #kopsy
byKirsti Lonka
 
PDF
Oppivat koulut 2015
byOtavan Opisto
 
PPTX
Oppiminen ja arviointi, Pekka Peura 2014
byPekka Peura
 
PPTX
Opetussuunnitelma uudistuu – mikä muuttuu?
byTiina Sarisalmi
 
PDF
Toiminnallinen opinnäytetyö tekstinä
byTiina Airaksinen
 
PDF
Arviointi uuden opsin mukaan
byAnnukka Leutonen
 
PDF
OPS2016 & arvioinnin muutos
byAki Luostarinen
 
PDF
Ilmiöpohjainen oppiminen ja OPS2016 perusteluonnos
byAki Luostarinen
 
SeOppi 1/2013
bySuomen eOppimiskeskus ry
 
Toiminnalliset menetelmät koulutuksessa
byMS SOSTE
 
Ainerajat ylittävä oppiminen - POPS2014 & LOPS2016, Rovaniemi 15.9.2015
byAki Luostarinen
 
OPS 2016 - Mikä muuttuu?
byTiina Sarisalmi
 
Tiedonhaku alakoulussa
bySari Metsälä
 
Kehitys- ja oppimispsykologia Lonkaluento110913final
byKirsti Lonka
 
Ilmiöpohjaisen oppimisen viikko
byUusi koulutus -foorumi
 
Toimintakulttuuri OPS2016
byMikko Jordman
 
Lonkaluento190913 #kopsy
byKirsti Lonka
 
Oppivat koulut 2015
byOtavan Opisto
 
Oppiminen ja arviointi, Pekka Peura 2014
byPekka Peura
 
Opetussuunnitelma uudistuu – mikä muuttuu?
byTiina Sarisalmi
 
Toiminnallinen opinnäytetyö tekstinä
byTiina Airaksinen
 
Arviointi uuden opsin mukaan
byAnnukka Leutonen
 
OPS2016 & arvioinnin muutos
byAki Luostarinen
 
Ilmiöpohjainen oppiminen ja OPS2016 perusteluonnos
byAki Luostarinen
 

Similar to Tulevaisuuden haasteet opetussuunnitelmatyön pohjana - Irmeli Halinen

PDF
Oppimisen ja vähän opetuksenkin organisointia
byHannu Linturi
 
PDF
Yhtenäiskoulupäivät 2011 pasi_sahlberg
byReima Orvasto
 
PDF
Osallistava DOPoppiminen
byHenriikka Vartiainen
 
PPT
Oppi Ohja Oppiminen Ja Sen Tukeminen
byPirkko Hyvönen
 
PPTX
Opetussuunnitelmauudistus ja kouluhyvinvoinnin lisääminen
bySuomen UNICEF - UNICEF Finland
 
PDF
OPEN polkuja uuteen OPSiin oppimisen laajenevissa ympäristöissä
byHenriikka Vartiainen
 
PPTX
Suupohja 8.2.2012
bySeiran
 
PPT
Oppimisen ja vähän opetuksenkin organisointia
byHannu Linturi
 
PDF
DOP OPEN polkuja
byOpenmetsa
 
PPTX
Oppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivat
byanita rubin
 
PDF
Mattila silander levin_huiput_esitys
byNappiparisto - vertaisvoimaa oppimisympäristöjen kehittämiseen
 
PPT
Saari Mikko opetuksen kehittamishaasteet kajaanissa
byMikko Saari
 
PPTX
Esitysmateriaali: Elinikaisen oppimisen yhteisen tahtotilan julkaisutilaisuus...
bySitra the Finnish Innovation Fund
 
PDF
Elinikäisen oppimisen yhteisen tahtotilan julkistustilaisuus_7.2.2019
bygopaivi
 
PPTX
OPS- hautomo- laaja-alaiset osaamiset
byHannu Linturi
 
PDF
G kampustelua
byHannu Linturi
 
KEY
Ot Oph Barometri
byHannu Linturi
 
PPT
30.3.2010
bySeiran
 
PPTX
Koillismaa 1: johdatus-11-2011
byHannu Linturi
 
DOCX
Oppimisen tulevaisuus
byJorma Enkenberg
 
Oppimisen ja vähän opetuksenkin organisointia
byHannu Linturi
 
Yhtenäiskoulupäivät 2011 pasi_sahlberg
byReima Orvasto
 
Osallistava DOPoppiminen
byHenriikka Vartiainen
 
Oppi Ohja Oppiminen Ja Sen Tukeminen
byPirkko Hyvönen
 
Opetussuunnitelmauudistus ja kouluhyvinvoinnin lisääminen
bySuomen UNICEF - UNICEF Finland
 
OPEN polkuja uuteen OPSiin oppimisen laajenevissa ympäristöissä
byHenriikka Vartiainen
 
Suupohja 8.2.2012
bySeiran
 
Oppimisen ja vähän opetuksenkin organisointia
byHannu Linturi
 
DOP OPEN polkuja
byOpenmetsa
 
Oppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivat
byanita rubin
 
Mattila silander levin_huiput_esitys
byNappiparisto - vertaisvoimaa oppimisympäristöjen kehittämiseen
 
Saari Mikko opetuksen kehittamishaasteet kajaanissa
byMikko Saari
 
Esitysmateriaali: Elinikaisen oppimisen yhteisen tahtotilan julkaisutilaisuus...
bySitra the Finnish Innovation Fund
 
Elinikäisen oppimisen yhteisen tahtotilan julkistustilaisuus_7.2.2019
bygopaivi
 
OPS- hautomo- laaja-alaiset osaamiset
byHannu Linturi
 
G kampustelua
byHannu Linturi
 
Ot Oph Barometri
byHannu Linturi
 
30.3.2010
bySeiran
 
Koillismaa 1: johdatus-11-2011
byHannu Linturi
 
Oppimisen tulevaisuus
byJorma Enkenberg
 

More from Otavan Opisto

PDF
Otavan Opisto
byOtavan Opisto
 
PPTX
Oppivat koulut 2015
byOtavan Opisto
 
PDF
Pentagon – kansainvälistä politiikkaa, kieliä ja luonnontieteitä pelaamalla -...
byOtavan Opisto
 
PPTX
Opetus.tv:n esittely - Janne Cederberg & Samuli Turunen
byOtavan Opisto
 
PPT
Kestävä kehitys Ihastjärven koulukylässä - Jaana Strandman
byOtavan Opisto
 
ODP
Kuvitellen-työpajan esittely ja avaus. Tehokasta ja hauskaa oppimista visuaal...
byOtavan Opisto
 
PDF
Kestävän kehityksen pedagogia vapaassa sivistystyössä - Kaisa Lindström
byOtavan Opisto
 
PDF
Kestävä elämäntapa 2050: tulevaisuusskenaariot kulutuskasvatuksen välineenä -...
byOtavan Opisto
 
PPTX
Kestävä kehitys organisaation arki - Kerttu Hakala
byOtavan Opisto
 
PPT
Oppimisen kompassi - Mikko Kallio
byOtavan Opisto
 
PDF
Ilmari-ilmastovierailijasta tukea nuorten ilmastoahdistukseen - Tea Tönnov
byOtavan Opisto
 
PPT
Miten teknologia tukee erilaisen oppijan oppimista? - Anne Korhonen
byOtavan Opisto
 
PDF
Kriittinen ympäristökasvatus - Mauno Särkkä
byOtavan Opisto
 
PDF
Kuka voittaa ilmastopelissä? Käytännön testausta ja keskustelua pelaamisen lo...
byOtavan Opisto
 
PPT
Tieto- ja viestintäteknologia tutkimusyhteisön ja lukioiden vuorovaikutuksen ...
byOtavan Opisto
 
PPT
Mobiiliteknologia opetuksessa - Sari jaaranen
byOtavan Opisto
 
PPT
Delfoi-menetelmän suomalainen koulukunta - Osmo kuusi
byOtavan Opisto
 
PPT
Oppiaineiden sisällöt ja hyväksiluvut ilmiöpohjaisessa oppimisessa - Tuija sa...
byOtavan Opisto
 
PPT
Vertaistuotanto ja vertaistuotannon laatu - Ari-Matti Auvinen
byOtavan Opisto
 
PPT
Oppiaineet ja osaamisen tunnistaminen osana kokonaisvaltaista ja ilmiöpohjais...
byOtavan Opisto
 
Otavan Opisto
byOtavan Opisto
 
Oppivat koulut 2015
byOtavan Opisto
 
Pentagon – kansainvälistä politiikkaa, kieliä ja luonnontieteitä pelaamalla -...
byOtavan Opisto
 
Opetus.tv:n esittely - Janne Cederberg & Samuli Turunen
byOtavan Opisto
 
Kestävä kehitys Ihastjärven koulukylässä - Jaana Strandman
byOtavan Opisto
 
Kuvitellen-työpajan esittely ja avaus. Tehokasta ja hauskaa oppimista visuaal...
byOtavan Opisto
 
Kestävän kehityksen pedagogia vapaassa sivistystyössä - Kaisa Lindström
byOtavan Opisto
 
Kestävä elämäntapa 2050: tulevaisuusskenaariot kulutuskasvatuksen välineenä -...
byOtavan Opisto
 
Kestävä kehitys organisaation arki - Kerttu Hakala
byOtavan Opisto
 
Oppimisen kompassi - Mikko Kallio
byOtavan Opisto
 
Ilmari-ilmastovierailijasta tukea nuorten ilmastoahdistukseen - Tea Tönnov
byOtavan Opisto
 
Miten teknologia tukee erilaisen oppijan oppimista? - Anne Korhonen
byOtavan Opisto
 
Kriittinen ympäristökasvatus - Mauno Särkkä
byOtavan Opisto
 
Kuka voittaa ilmastopelissä? Käytännön testausta ja keskustelua pelaamisen lo...
byOtavan Opisto
 
Tieto- ja viestintäteknologia tutkimusyhteisön ja lukioiden vuorovaikutuksen ...
byOtavan Opisto
 
Mobiiliteknologia opetuksessa - Sari jaaranen
byOtavan Opisto
 
Delfoi-menetelmän suomalainen koulukunta - Osmo kuusi
byOtavan Opisto
 
Oppiaineiden sisällöt ja hyväksiluvut ilmiöpohjaisessa oppimisessa - Tuija sa...
byOtavan Opisto
 
Vertaistuotanto ja vertaistuotannon laatu - Ari-Matti Auvinen
byOtavan Opisto
 
Oppiaineet ja osaamisen tunnistaminen osana kokonaisvaltaista ja ilmiöpohjais...
byOtavan Opisto
 

Tulevaisuuden haasteet opetussuunnitelmatyön pohjana - Irmeli Halinen

  • 1.
    Otavan opisto -Opetussuunnitelmapaja TULEVAISUUDEN HAASTEET OPETUSSUUNNITELMATYÖN POHJANA 16.2.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS
  • 2.
    OPETUSSUUNNITELMATYÖSSÄ TÄRKEITÄ KYSYMYKSIÄ • Mitä on tulevaisuuden sivistys? Millaista osaamista tarvitaan? • Miten muutos toteutuu kuntien ja koulujen toimintakulttuurissa sekä jokaisella oppitunnilla? • Millaisia taitoja opettajat ja koulun muu henkilöstö tarvitsee kyetäkseen työskentelemään tulevaisuuden sivistystä ja osaamista edistävällä tavalla? • Mikä on opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman merkitys opettajan ja kouluyhteisön työn ohjaajana ja tukijana?
  • 3.
    Opetussuunnitelman perusteiden tehtävä OSAAMINEN TULEVAISUUDEN SIVISTYS TOIMINTAKULTTUURI
  • 4.
    Opetussuunnitelmalliset työkalut oppimisen edistämisessä Koulutukselle asetetut tavoitteet Oppimiselle asetetut tavoitteet Oppimisen KOULUN Opetus ja TOIMINTA- Oppilaan ja arviointi koulunkäyn-KULTTUURI ohjaus nin tuki OPPIMIS- YMPÄRISTÖ Oppimiskäsitys Oppilaan oppimiseen ja kasvuun liittyvät tarpeet Irmeli Halinen
  • 5.
    OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE Arvot, toiminta-ajatus, tavoitteet Oppimiskäsitys, toimintakulttuuri, Oppilaan ja koulun toiminnan arviointi oppimisympäristö ja työtavat Yhteistyö Tuntijako Kieliohjelma Tietostrategia Aihekokonaisuudet Oppiaineet Oppiaineet Oppiaineet Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
  • 6.
    Opetussuunnitelman monet ulottuvuudet Vuosi- suunni- Oppimissuun- telma nitelma ja HOJKS Kunnan Opetussuunnitelma strategiat Pedagogisen johtajuuden ja ammatillisen kehittymisen työkalu Esiopetus, Huoltajat ja toiset koulut muut yhteistyökumppanit
  • 7.
    KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset ja tarpeet Laatukriteerit linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2004 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 2001 Perusopetuslaki ja -asetus 1998
  • 8.
    Suomalaisen ohjausjärjestelmän vahvuuksia • Fokus on opetuksen ja oppimisen tukemisessa – kansalliset normit ovat tukea antava pohja • Opetussuunnitelman perusteissa on jo nyt melko vahva osaamista korostava tulevaisuusorientaatio • Opetussuunnitelma rakennetaan yhteistyössä • Opetussuunnitelmaa kehitetään jatkuvassa vuorovaikutuksessa – kehittämistyöstä ammennetaan opsiin ja opsia toteutetaan ja syvennetään kehittämistyöllä • Paikallinen työ ei ole vain perusteiden käyttöönottoa, vaan olosuhteet, mahdollisuudet ja tarpeet huomioonottavaa moniammatillista ja hallintokuntarajat ylittävää suunnittelua • Opetushallinto, opettajankoulutus ja oppimateriaalien tuottajat työskentelevät toimivat samaan suuntaan • Opetussuunnitelman asema on kirjattu lakiin
  • 9.
    Koulun perustehtävä säilyy, mutta toimintaympäristö muuttuuvinhaa vauhtia? Mitkä ovat tulevaisuuden sivistystarpeita? Miten koulu toimii hoitaakseen perustehtävänsä?
  • 10.
    Toimintaympäristöä muuttavat tekijät • Ilmasto, väestön kasvu ja ympäristö • Globalisaatio • Teknologian kehitys • Tiedon määrän ja luonteen muutos • Lasten kasvuympäristöissä tapahtuvat muutokset
  • 11.
    Ilmaston muutos, väestönkasvu ja ympäristö • Ilmaston muutos ja luontoympäristön kuluminen asettavat kaikkein tinkimättömimmät reunaehdot tulevaisuutta ajatellen • Muutokset vaikuttavat globaalisti, meihin kaikkiin • Oppilaat odottavat, että he voisivat tuntea olonsa turvalliseksi, voisivat ymmärtää asioita ja oppisivat tekemään omassa elämässä eettisesti perusteltuja valintoja
  • 12.
    Globalisaatio ja yhteiskunnanmuutos • Globalisaatio on monimuotoinen ja ristiriitainen prosessi • Taloudellinen ja kulttuurinen yhtenäistyminen ja lisääntyvä vuorovaikutus • Kulttuurien, kielten ja uskontojen moninaisuus • Alueellisten erojen kasvu, kaupungistuminen • Työn luonteen muutos, työn ja työvoiman liikkuvuus • Oppilaat tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä omasta taustastaan ja muiden kulttuurien ominaispiirteistä, kykyä toimia monikielisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä sekä taitoja, joiden avulla voi toimia muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä
  • 13.
    Teknologian ja mediankehitys • Teknologian, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan kehitys on luonut edellytykset globalisaatiolle • Teknologian kehitys on vasta alussa; se luo uusia oppimisen ympäristöjä, tapoja ja mahdollisuuksia • Oppilaat tarvitsevat nykyistä parempia tilaisuuksia hyödyntää teknologiaa syvälliseen oppimiseen, yhdistää koulussa ja sen ulkopuolella opittua sekä oppia hakemaan ja rakentamaan tietoa monipuolisessa vuorovaikutuksessa, yhdessä toisten kanssa
  • 14.
    Tiedon luonteen muutos • Teknologia tuo tiedon ulottuvillemme • Tiedon valtava määrä, kompleksisuus ja visuaalisuus • Tiedon syntyminen verkostoissa • Tiedon monimuotoisuus, epävarmuus, ristiriitaisuus, nopea uusiutuminen, dynaamisuus • Oppilaat tarvitsevat tiedonhankinnan ja käsittelyn taitoja, kriittistä lukutaitoa, kykyä tuottaa tietoa vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja toimia verkostoissa sekä ajatella ja ratkaista ongelmia
  • 15.
    Lasten ja nuorten kasvuympäristön muutokset • Perheen, suvun, asuinyhteisöjen ja kaveripiirin rakenteiden ja toimintatapojen muutokset • Aikuisuuden mallit, hoivasuhteet, perheiden ongelmat, köyhyys • Uudenlaiset yhteisöllisyyden muodot, median ja mainonnan vaikutus • Päiväkotien ja koulujen kasvatus/hoivavastuun kasvaminen • Oppilas tarvitsee kokemuksia turvallisesta ja välittävästä aikuisuudesta sekä rakentavasta toiminnasta yhteisössä, harjaantumista arjen taitoihin ja yksilöllistä tukea ja ohjausta omalle kehitykselleen
  • 16.
    Muutoksen ytimessä • Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle, 2009) • Tekeminen – kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa • Tietäminen – entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti • Oleminen – identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutoksen ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa
  • 17.
    Miksi muutos onniin vaikeaa? Miksi emme voi hyvin?
  • 18.
    Maailma on hämmentäväpaikka! - Ilmaston lämpeneminen - Terrorismi - Talouden globalisaatio - Työelämän muutos - Maahanmuutto - Yhteiskunnan polarisoituminen - Finanssi-, talous- ja velkakriisit - Jokela, Kauhajoki, Utoya - Arabimaiden vallankumoukset - jne. 20.2.2012 Lähde: Hämäläinen, 2011; O’Hara 2008 18
  • 19.
    Koetun hyvinvoinnin tekijät ELINYMPÄRISTÖ -Luonnonympäristö - Teknologiat HENKINEN KOHERENSSI - Väestö - Maailman - Kulttuuri (arvot ja ymmärrettävyys SUBJEKTIIVINEN normit) - Arjen hallittavuus HYVINVOINTI - Instituutiot (lait ja sääntely) ARIKIELÄMÄN ELÄMÄN MERKITYK- - Yhteiskuntapolitiikka AKTIVITEETIT - Talous SELLISYYS JA ROOLIT - Itsensä ylittäminen - Työelämä - Työntekijä - Media & - Muiden palveleminen - Kuluttaja - Korkeampi päämäärä markkinointi - Perheenjäsen - Sukulainen RESURSSIT JA - Ystävä MASLOWIN TARPEET TOIMINTAMAH- - Harrastaja - Itsensä toteuttaminen DOLLISUUDET - Kansalaisaktivisti - Itsekunnioitus ja - Tulotaso - Kansalainen sosiaalinen arvostus - Osaaminen - Lähimmäisen rakkaus - Fyysinen terveys ja ja yhteisöllisyys mielenterveys - Turvallisuus - Sosiaalinen pääoma - Fysiologiset tarpeet - Informaatio - Aika - Poliittinen valta Lähde: Timo Hämäläinen, SITRA - Luonnonvarat Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Tiedepolitiikka 4/09
  • 20.
    Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Epävarmuu- den kasvu Maailman ymmärrettävyys Valintojen Terveys, ongelmat Arjen Koherens- subjektiivinen hallittavuus sin tunne hyvinvointi (QoL) Individualismi, normittomuus, kulutusyhteis- Elämän kunta, materia- merkityksellisyys lismi & instru- mentalismi Lähde: Timo Hämäläinen, 2009 (Aaron Antonovsky; Monica Ericsson & Bengt Lindström)
  • 21.
    Koulun toimintatapojen ja toimintakulttuurin merkitys • Koulu voi toimia merkittävänä koherenssin tunnetta vahvistavana tekijänä • Toimintakulttuurin ytimenä on kouluyhteisön vuorovaikutuksen laatu • kohtaaminen ja kohteleminen • läsnäolo • kuunteleminen ja arvostaminen • tukeminen ja kannustaminen • Taidot kehittyvät vain tekemällä • ”miten” on tärkeämpi kysymys kuin ”mitä”
  • 22.
  • 23.
    Oppimisen tulevaisuus 2030–barometri Opetushallituksen, Otavan opiston, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sekä Demos ry:n yhdessä toteuttama Delfoi-barometri: • Käynnistyi perusopetusta koskevana 2010 vuoden alusta • Laajentui koskemaan myös lukiota keväällä 2011 • Kaksi paneelia, n. 30 panelistia kummassakin, yhteensä 77 asiantuntijaa • Sisäpaneeli: opetusalan asiantuntijat, opettajat, oppimisen tutkijat ja virkamiehet • Ulkopaneeli: yritysjohtajat, päättäjät, tutkijat, kansalaisjärjestöjen edustajat jne. • Julkaisu: Linturi, H. & A. Rubin: Toinen koulu, toinen maailma; Oppimisen tulevaisuus 2030
  • 24.
    Ratkaisut eli mistä ollaan melko lailla yhtä mieltä Monta tapaa oppia ja opettaa • ilmiöoppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen, • itseopiskelu, kansalaistoiminnan ja muun kuin kouluoppimisen hyväksilukeminen; • osaamisen näyttötilaisuudet Resurssikysymys voidaan ajatella uudella tavalla • yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat • eläkeläiset ja vanhemmat mukaan koulun toimintaan • tehtävien ja säännösten tiukkojen raja-aitojen murtaminen Erilaisuuden huomioonottaminen • yksilölliset tarpeet • yhteistoiminnallisen oppimisen muodot Opettajan tehtävän uudelleenarviointi • moniammatillisuuden lisääntyminen
  • 25.
    Dialogit eli minkä nähdään olevan mahdollista mutta reittiä etsitään vielä Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus • yhteiskunnallisen koheesion säilyttäminen vs. erilaisuuden kunnioittaminen Globalisaation alueelliset seuraukset • fundamentalismi vs. yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen; esim. kotikoulut, uskonnolliset koulut ym. Opetuksen toteuttamisen tavat • perustuvatko ratkaisut teknologiseen kehitykseen, yhteiskunnalliseen tarpeeseen vai taloudellisiin näkökulmiin?
  • 26.
    Dialogit eli minkä nähdään olevan mahdollista mutta reittiä etsitään vielä Arviointi • metataidot vs. ainekohtainen osaaminen; näyttö • koko ikäluokan päättö- ja tulosarviointi, vs. (moni)kansalliset väliarvioinnit • yksilöllisen osaamisen arviointi vs. ryhmäkohtaiset arviointikäytännöt Yleissivistys • opettaja sivistysagenttina, itseohjautuva ja -organisoituva oppija
  • 27.
    Kiistakysymykset eli asiat, joista esitettiin erilaisia näkemyksiä Voiko kukaan muu kuin yksilö oppia? • tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminen Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen • monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiö-oppiminen vs. asiantuntijuus Opetuksen ulkoistaminen, tarve hakea rahoitusta yritysmaailmalta • keikkaopettajafirmat, etäopetus jne. • ulkoistettu opetus, eriarvoistuminen Englanti oppimisen kieleksi • moni- vai monokulttuuristuminen? Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia • inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keinotekoiset virtuaalisuhteet
  • 28.
  • 29.
    Tulevaisuuden osaamisen pohdintaa • Tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista on pohdittu laajasti mm. OECD:n, EU:n, UNESCO:n piirissä ja laajoissa tutkimushankkeissa - > näkemyksissä on paljon yhteistä • Suomessa pohdinta aktivoitui perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon valmistelun (perusopetus 2020) sekä lukion kehittämisen pohdinnan (ministeriön työryhmän esitys) yhteydessä • Seuraavassa tarkastellaan joitakin kiinnostavia lähteitä ja osaamiseen liittyvän ajattelun kehittymistä
  • 30.
    Työelämässä vaadittavien taitojenluonne on muuttunut; prof. Linda Darling-Hammond 2011 KEHITYS 1960 - 2002 Routine manual 50 -> 46 Non-routine manual 50 -> 41 Routine cognitive 50 -> 42 Non-routine analytic 50 -> 60 Non-routine interactive 50 -> 64 The dilemma of schools: The skills that are easiest to teach and test are also the ones that are easiest to digitize, automate, and outsource
  • 31.
    Oppimiseen kohdistuvat odotuksetmuuttuvassa toimintaympäristössä; prof. Linda Darling-Hammond 2011 The new context means new expectations. Most studies include: Ability to communicate Adaptability to change Ability to work in teams Preparedness to solve problems Ability to analyse and conceptualise Ability to reflect on and improve performance Ability to manage oneself Ability to create, innovate and criticise Ability to engage in learning new things at all times Ability to cross specialist borders Chris Wardlaw, "Mathematics in Hong Kong/China – Improving on Being First in PISA"
  • 32.
    Individual Skills forInnovation What individual competences should people acquire to contribute to innovation as producers and users? Subject-based skills (know-what and know-how) Behavioral and social skills Skills in thinking and (self-confidence, energy, creativity (critical thinking, perseverance, passion, ability to make connections, leadership, collaboration, imagination, curiosity,...) communication) Lähde: Stéphan Vincent-Lancrin, 19.9.2011 Senior Analyst OECD Centre for Educational Research and Innovation
  • 33.
    Critical skills forthe most innovative jobs • assert your authority • negotiate • knowledge of other fields • perform under pressure • write reports or documents • work productively with others • mobilize capacities of others • use time efficiently • make your meaning clear • use computers and internet • write and speak a foreign language • coordinate activities • master of your own field • analytical thinking • present ideas in audience • alertness to opportunities • willingness to question ideas • acquire new knowledge • come with news ideas/solutions Lähde: Stéphan Vincent-Lancrin, 2011 Senior Analyst, OECD Centre for Educational Research and Innovation
  • 34.
    Elinikäisen oppimisen avaintaitojen eurooppalainenviitekehys/EU • Viestintä äidinkielellä • Viestintä vierailla kielillä • Matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla • Digitaaliset taidot • Oppimistaidot • Sosiaaliset ja kansalaistaidot • Aloitekyky ja yrittäjyys • Tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot
  • 35.
    Elinikäisen oppimisen avaintaitojen eurooppalainenviitekehys/EU EU:n viitekehyksessä sovelletaan tiettyjä teemoja, jotka ovat tärkeitä kaikissa kahdeksassa avaintaidossa: • Kriittinen ajattelu • Luovuus • Aloitteellisuus • Ongelmanratkaisu • Riskinarviointi • Päätöksenteko • Tunteiden rakentava hallinta
  • 36.
    Elinikäisen oppimisen avaintaidot ammatillisessakoulutuksessa 2008; OPH • Avaintaidoilla tarkoitetaan valmiuksia, joita tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. • Avaintaidot ovat tärkeä osa ammattitaitoa, ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. • Avaintaidoilla on suuri merkitys yksilön elämän laadun ja persoonallisuuden kehittymisen kannalta. • Avaintaidot perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksiin sekä Opetushallituksen omaan kehittämistyöhön.
  • 37.
    Elinikäisen oppimisen avaintaidot ammatillisessakoulutuksessa 2008; OPH Oppimisen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus- ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Aloitekyky ja yrittäjyys Viestintä- ja mediaosaaminen Kestävän kehityksen edistäminen Estetiikka Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit
  • 38.
    OECD:n DeSeCo projekti (Definition and Selection of Competencies) • Tavoitteena oli määritellä “Key Competencies for a Successful Life and a Well-Functioning Society” • Lähtökohtana oli se, että kirjoitus-, luku- ja laskutaitojen lisäksi tarvitaan muitakin taitoja, jotka ovat ainakin osittain riippumattomia spesifeistä sisällöistä • Kompetenssi määriteltiin yleisemmäksi käsitteeksi kuin taito • Kompetenssilla tarkoitetaan kykyä kohdata menestyksellisesti kulloisenkin tilanteen kompleksit vaatimukset • Kompetentti käyttäytyminen tarkoittaa tietojen, taitojen, sosiaalisten valmiuksien, asenteiden, emootioiden, ja motivaation tarkoituksenmukaista käyttöön ottamista
  • 39.
    DeSeCo –työssä määritellytkompetenssit 1) Vuorovaikutus sosiaalisesti heterogeenisissa ryhmissä • Miten liittyä erilaisen taustan omaaviin ryhmiin ja toimia niissä 2) Itseohjautuva toiminta • Miten ohjata ja kontrolloida omaa toimintaa osana oman elämän ja toimintaympäristön kokonaisuutta 3) Apuvälineiden vuorovaikutteinen hyväksikäyttö • Miten käyttää sosio-kulttuurisia (kieli, informaatio) ja fyysisiä (esim. tietokoneet) apuvälineitä 1 3 2
  • 40.
    Tulevaisuudessa tarvittava osaaminen (DeSeCo:n viitekehyksen pohjalta OPH 2007) • Identiteetti, eheä minuus, kyky Luovuus ja innovatiivisuus itsenäiseen toimintaan ja itseohjautuvuuteen • Taito elää yhteisöissä ja kohdata erilaisuutta, liittymisen, vuorovaikutuksen ja dialogin taidot • Hyvä perusosaaminen, oppimaan oppiminen ja taito käyttää ”välineitä” vuorovaikutteisesti • Kestävää tulevaisuutta rakentava elämäntapa ja sivistys
  • 41.
    Muutokset tiedon määrässäja luonteessa Globalisaatio; mm. muuttuvat ammatit, monikielisyys, monikulttuurisuus 4 Kaikkeen vaikuttava teknologia, 3 2 luonnon tasapaino Ilmaston muutos, 1 verkkoyhteisöt 1 = Kypsä identiteetti, valmius itsenäiseen toimintaan 2 = Taito elää yhteisössä ja kohdata erilaisuutta 3 = Perusosaaminen, oppimaan oppiminen, taito käyttää Kasvuympäristön rakenteiden muutos välineitä vuorovaikutteisesti 4 = Kyky pohtia ja toimia vastuullisesti, kestävää tulevaisuutta rakentava elämäntapa ja sivistys 5 = Luovuus, innovatiivisuus
  • 42.
    Tulevaisuudessa korostuva osaaminen Osallistumisen ja vaikuttamisen Ajattelun ja taidot ongelmanratkaisu n Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot Ilmaisun ja käden taidot taidot taidot Itsetuntemuksentaidot ja vastuullisuuden taidot Opetussuunnitelman perusteet 2010 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat
  • 43.
    Tulevaisuudessa korostuva osaaminen: Perusopetus 2020 Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot • itsetuntemus ja taito pohtia ja arvioida omaa toimintaa • terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen • eettisyys ja vastuullisuus ja toiminta yhteisön jäsenenä • hyvä käytös ja empatia Käden ja ilmaisun taidot • kehon koordinaatio • monipuolisen ilmaisun ja esiintymisen taidot ja rohkeus • suunnittelun ja tuottamisen taidot • kekseliäisyys, kokeellisuus ja mielikuvituksen käyttö
  • 44.
    Tulevaisuudessa korostuva osaaminen; Perusopetus 2020 Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot • laaja-alainen lukutaito ja tekstitaidot, tiedon hankinnan, käsittelyn ja käytön taidot • tieto- ja viestintäteknologian ja muun teknologian käyttötaito • kommunikointi-, yhteistyö- ja neuvottelutaidot • opiskelun taidot • itsenäisen ja pitkäjänteisen työn tekemisen taidot • ajanhallinta ja joustavuus • yrittäjyys ja muutososaaminen
  • 45.
    Tulevaisuudessa korostuva osaaminen; `Perusopetus 2020 Ajattelun taidot • ongelmanratkaisu, päättely, argumentointi ja johtopäätösten teko • kriittinen, analyyttinen ja systeeminen ajattelu • luova ja innovatiivinen ajattelu Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot • yhteisön ja yhteiskunnan hahmottaminen • aloitteellisuus ja johtamisen taidot • kyky toimia rakentavasti ja ratkaista ristiriitoja • erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien hyväksyminen • mediataidot • kestävän tulevaisuuden ajattelemisen ja rakentamisen taidot
  • 46.
    Osaamisen rakentuminen yksilönkehityksen näkökulmasta Osallistuminen, vaikuttaminen, vastuullisuus Perustiedot ja taidot, työskentelyn ja ajattelun taidot Vuorovaikutus liittyminen ja yhdessä tekeminen Identiteetti ja itsensä ilmaisu
  • 47.
    Koulun toimintakulttuuri jatulevaisuuden osaaminen Miten kussakin opetustilanteessa ja koulutyössä yleensä • vahvistetaan oppilaan itsetuntemusta ja itseohjautuvuutta, kykyä arvostaa itseään ja ottaa vastuuta itsestään? • lisätään oppilaitten mahdollisuuksia oppia tekemään yhdessä, toimimaan rikkaassa ja toisia arvostavassa vuorovaikutuksessa? • harjaannutetaan tiettyä perustietoa/taitoa ja sen yhteydessä edistetään erilaisia työskentelyn ja ajattelun taitoja? • autetaan oppilaita suhteuttamaan omat kokemuksensa yhteiskuntaan ja maailmaan, pohtimaan tulevaisuutta ja tekemään eettisesti perusteltuja ratkaisuja ja tekoja kestävän tulevaisuuden hyväksi?
  • 48.
  • 49.
    Otavan opisto -Opetussuunnitelmapaja ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS 16.2.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS
  • 50.
  • 51.
    Hallitusohjelman asettamia painopisteitä perusopetuksentavoitteille ja tuntijaolle • Vahvistetaan taito- ja taideaineiden opetusta • Vahvistetaan liikuntaa • Vahvistetaan yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta • Vahvistetaan ympäristökasvatuksen asemaa • Vahvistetaan oppiaineiden välistä yhteistyötä • Monipuolistetaan kieliohjelmia
  • 52.
    Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteita • Rakentaminen nykyisille vahvuuksille • Opetussuunnitelmaa jäsentävien, kantavien periaatteiden selkeyttäminen • Esim: identiteetin vahvistaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen, laaja-alainen lukutaito kaikkien oppiaineiden yhteisenä tehtävänä • Oppimiskäsityksen syventäminen ja avaaminen • Tulevaisuuden sivistys ja laaja-alainen osaaminen kaikkia opetuksen alueita ja eri oppiaineita läpäisevinä ja opetusta eheyttävinä tavoitteina • Olennaiseen keskittyminen – tavoitteiden korostaminen ja sisältöjen karsiminen/selkeyttäminen • Pedagogisen otteen vahvistaminen ja kuntien/koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tukeminen • Esim: vuorovaikutteisuus, yhteisöllisyys ja osallisuus toiminnassa, yksilöllinen tuki ja joustavat ratkaisut oppimisessa
  • 53.
    OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN TEHTÄVÄ OSAAMINEN TULEVAISUUDEN SIVISTYS TOIMINTAKULTTUURI
  • 54.
    Perustetyössä ratkaistavia kysymyksiä • Uudistettaessa rakennetaan nykyisille vahvuuksille • Miten vahvuudet tunnistetaan ja niiden kehittymisestä pidetään huolta? • Miten muutosprosessi toteutetaan niin että vahvuudet säilyvät samalla kun niitä tarkastellaan tulevaisuuden näkökulmasta?
  • 55.
    Perustetyössä ratkaistavia kysymyksiä • Opetussuunnitelmaa jäsentävien, kantavien periaatteiden selkeyttäminen • Mitkä ovat keskeisiä periaatteita/kantavia linjauksia? • Miten ne tulisi kirjata opetussuunnitelman perusteisiin, jotta niiden vaikutus ulottuu kaikille osa-alueille?
  • 56.
    Perustetyössä ratkaistavia kysymyksiä Mitkäasiat korostuvat opettamisessa ja oppimisessa? • oppilaan ja opettajan kohtaamisen luonne - turvallisuus, selkeys, säännöllisyys, tunnetaidot, yhdessä olemisen pelisäännöt, vuorovaikutteisuus • oppijalähtöiset opetusjärjestelyt ja oppimista tukevat monipuoliset oppimisympäristöt • keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen • oppilaiden/opiskelijoiden osallistuminen, oma pohdinta ja aktiivisuus, oppilaiden tiimityö ja yhteistoiminnalliset työtavat • opettajien tiimityö ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, huoltajat ja asiantuntijat koulutyön tukena • oppiaineiden yhteistyö ja integraatio • koulussa ja muualla opitun yhdistyminen
  • 57.
    Perustetyössä ratkaistavia kysymyksiä • Otetaan kehittämisen lähtökohdaksi tulevaisuuden sivistys ja laaja-alainen osaaminen • Miten tavoitteet kuvataan osaamisena? • Miten osaamisen kehittämisen tehtävä näkyy eri oppiaineissa ja vaikuttaa aineiden integrointiin? • Miten osaamisen kehitys kirjoitetaan opetussuunnitelmiin? • Millaisia ovat osaamisen kehittymistä tukevat menetelmät, työtavat ja oppimisympäristöt? • Miten tavoitteeksi asetettu osaaminen otetaan huomioon koulun toimintakulttuurissa? • Miten oppilaan arviointia tulee parantaa tukemaan osaamisen kehittämistä?
  • 58.
    Perustetyössä ratkaistavia kysymyksiä • Uskalletaan keskittyä olennaiseen - ajan ja rauhan antaminen ihmisenä kasvulle, vuorovaikutukselle ja ajattelun taitojen kehittymiselle • Mitä karsitaan? • Mihin keskitytään? • Suunnataan voimavaroja sen pohtimiseen, miten tehdään ja opitaan • Millaista yhteistä työprosessia tarvitaan – valtakunnallisesti, kunnassa, koulussa? Ketkä ovat mukana? Miten prosessi organisoidaan?
  • 59.
    Perustetyössä ratkaistavia kysymyksiä • Rakenteistetaan opetussuunnitelman perusteet ja tuotetaan ne sellaisessa sähköisessä muodossa, että ne palvelevat nykyistä paremmin paikallista opetussuunnitelmatyötä • Mitkä ovat kansallisten, paikallisten ja koulukohtaisten tekstien sekä opettajan oman työn suunnittelun väliset suhteet? • Miten teknisillä ratkaisuilla vapautetaan aikaa koulussa tärkeiden asioiden pohtimiselle?
  • 60.
  • 61.
    Perusopetuksen uudistaminen • OKM:n työryhmän esitys 29.2.2012 mennessä • VN asetus kevään kuluessa • Ops-perusteet valmiit 31.12.2014, käyttöönotto 1.8.2016
  • 62.
    Valtakunnallisen työn aikataulua • OKM:n esitys perusopetuslain alaisen opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta; helmikuu 2012 • VN:n asetuksen antaminen; touko-kesäkuu 2012 • Esiopetuksen ja perusopetuksen sekä lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 vuoden loppuun mennessä • Esiopetuksen ja perusopetuksen sekä lisäopetuksen uusien perusteiden mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat valmiina siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä lukuvuoden 2016 – 2017 alusta
  • 63.
    Valtakunnallisen työn aikataulua • Varhaiskasvatuksen ohjaus ja hallinto siirtyy Opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta • Varhaiskasvatuksen perusteet valmisteluun 2013 – 2014? • Lukion tavoitteiden ja tuntijaon valmistelu käynnistyy pian esi- ja perusopetusta koskevan asetuksen antamisen jälkeen • Lukion opetussuunnitelman perusteet valmisteluun 2013 - 2014? • Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet • Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet • Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
  • 64.
    Esi-, perus- jalisäopetuksen aikataulua 2012 - 2014 • Huhtikuu 2012: Opetussuunnitelmatyölle pohjaa luovan keskustelun käynnistäminen; prosessin aikataulu OPH:n verkkosivuille • Elokuu 2012: Keskustelua virittävää tukiaineistoa OPH:n verkkosivuille • Elokuu 2012: Perustetyön ohjausryhmä ja yleisiä linjauksia valmistelevat työryhmät aloittavat työnsä – luodaan yhtenäinen perusta oppiainetyölle • Marraskuu 2012: Ensimmäinen kommentointipyyntö opetuksen järjestäjille (yleiset linjaukset) • Tammikuu 2013: Oppiainekohtaiset ja muut tarvittavat valmisteluryhmät aloittavat työnsä
  • 65.
    Esi-, perus- jalisäopetuksen aikataulua 2012 - 2014 • Elokuu 2013: Toinen kommentointipyyntö opetuksen järjestäjille (painopisteenä esiopetus) • Huhtikuu 2014: Kolmas kommentointipyyntö opetuksen järjestäjille (perusopetus ja lisäopetus) • Syys - lokakuu 2014: Lausuntopyynnöt esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteista • Joulukuu 2014: Pääjohtajan päätös; uusien perustemääräysten antaminen • Tammikuu 2015: Paikallisten opetussuunnitelmien laadinta alkaa • Elokuu 2016: Uusien opetussuunnitelmien mukainen opetus alkaa
  • 66.
  • 67.
    Lukion opetussuunnitelmauudistus ja muut kehittämishaasteet Opetusneuvos Irmeli Halinen Otavan opisto 16.2.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  • 68.
    Lukion opetussuunnitelmatyön aikatauluaja tavoitteita • Hallitusohjelma: Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen käynnistetään perusopetuksen tuntijaon uudistuksen jälkeen • Lukion opetussuunnitelman perusteiden laatiminen käynnistyy todennäköisesti syksyllä 2013 • Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan tavoitteena on, että lukion uusi tuntijako astuu voimaan 1.8.2016. Tällöin tulisi siis siirtyä uusien opetussuunnitelman perusteiden ja uudistettujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen.
  • 69.
  • 70.
    Lukion yleissivistävä tehtäväja yleissivistys- käsitteen muutos • Osaamisen, erityisesti asiantuntijatyössä tarvittavan osaamisen korostaminen tärkeänä osana yleissivistystä • Liiallinen keskittyminen tietoon ja yleissivistyksen tarkastelu oppiaineiden sekä niiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kautta tuottaa infoähkyä oppijoille ja opettajille
  • 71.
    Akateemisen asiantuntijuuden uudet haasteet; professori Erno Lehtinen 2004 • Nopea muutos Yleisten taitojen (kuten työelämässä ja vuorovaikutus, itseohjautuvuus, jne.) ohella, mitä erityistä yhteiskunnassa yleensä odotetaan asiantuntijoilta? • Ratkaistavien ongelmien 1. Tieteellinen ajattelu, kompleksisuuden kasvu ja tutkimukselliset taidot tarve epävarmuuden 2. Kirjallinen ja suullinen hallintaa ilmaisutaito 3. Kriittinen ajattelu ja asioiden • Toimintaympäristön monisuhteisuuden hallinta teknologisoituminen 4. Innovatiivisuus ja uutta luova • Kansainvälisyyden oppiminen lisääntyminen 5. Eettinen vastuu asiantuntija- tiedon käytöstä • Toimiminen asiantuntijaverkostoissa
  • 72.
    Valinnaisuus • Tavoitteena motivaation ja jatko-opintovalmiuksien vahvistaminen - oppijan vaikutusmahdollisuudet - oman suuntautumisen ja tarpeiden mukaiset valinnat • Koulutuksen järjestäjien paikalliset tarpeet • Lukiokoulutuksen oma perustehtävä - oppiaineiden määrä?
  • 73.
    Pedagoginen muutos • Opiskelijoiden aito osallisuus • Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö • Monipuolinen, osaamista ja osallistumista aktivoiva työskentely • Opettajan peruskoulutus ja täydennyskoulutus  opettajan osaamisen vahvistaminen
  • 74.
  • 75.
    Koulutus-, tiede- jakulttuuripolitiikka • Laadukas maksuton koulutus • Palvelut tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla • Tavoitteena nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä • Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa kavennetaan ja koulutuksen periytyvyyttä vähennetään • Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten • Selvitetään edellytykset poistaa oppimateriaalien maksullisuus toisen asteen koulutuksessa
  • 76.
    Koulutus-, tiede- jakulttuuripolitiikka • Aiemmin ja muualla opitun tunnistaminen ja tunnustaminen otetaan osaksi kaikkea koulutusta perusasteelta aikuiskoulutukseen • Koulutuksen työelämäyhteyksiä sekä tietoa kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista antavaa työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla • Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla • Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen kriteerit lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen
  • 77.
    Koulutus-, tiede- jakulttuuripolitiikka • Erityispedagogiikan, monikulttuurisuuden sekä kodin ja koulun yhteistyön merkityksen kasvu huomioidaan opettajien koulutuksessa • Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä koulutuksessa vahvistetaan
  • 78.
    Toinen aste • Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa tai muulla tavoin • Vahvistetaan kuntien vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta • Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina • Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle
  • 79.
    Lukio • Uudistetaan lukion rahoituspohja siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen • Sisällytetään lukiorahoituksen perusteisiin tuloksellisuus-rahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä • Lukiokoulutuksen työelämäyhteyttä ja –tietoutta vahvistetaan
  • 80.
    Lukio • Käynnistetään maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus • Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilas- tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelija-valinnoissa parantamalla koearvosanojen vertailukelpoisuutta ja kehittämällä ylioppilastutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyn ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe • Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa
  • 81.
  • 82.
    Toisen asteen koulutus Käynnistetään toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelma, kehittäen ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja erillisinä tutkintoina, koulutuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi lisäämällä oppilaitosrajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä myös yhdessä korkeakoulujen kanssa.
  • 83.
    Toisen asteen koulutus Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä varmistaa yksilöiden tarpeisiin vastaavien koulutuspalveluiden saatavuus maan eri osissa ja molemmissa kieliryhmissä. Ohjelmalla tuetaan elinvoimaisen, toimintakykyisen toimipisteverkon muodostumista
  • 84.
    Toisen asteen koulutus Toisen asteen oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tiivistetään lainsäädännöllisen yhteistyövelvoitteen toteutumisen varmistamiseksi.
  • 85.
    Toisen asteen koulutus Ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Lukiokoulutusta ja ammatillisia tutkintoja uudistettaessa parannetaan mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja ja lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen.
  • 86.
    Toisen asteen koulutus Ammatillisen perustutkinnon, ylioppilastutkinnon sekä lukion oppimäärän suorittamista rinnakkain kehitetään saatujen kokemusten ja tehtyjen arviointien pohjalta. Kootaan ja selvitetään toisen asteen tutkintojen rinnakkaisen suorittamisen nykytilanne, läpäisyaste, sijoittuminen työelämään ja jatkokoulutukseen sekä opiskelijakohtaiset kustannukset.
  • 87.
    Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen rahoitustarpeetuudistetaan ottaen huomioon rahoituksen ylläpitäjäneutraalisuus. Rahoitusta uudistetaan siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen. Rahoitusperusteisiin sisällytetään tuloksellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä. Rahoitusta uudistettaessa turvataan maahanmuuttajien mahdollisuus lukiokoulutukseen.
  • 88.
    Lukiokoulutus Lukiokoulutuksenvaltakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valtioneuvoston asetus sekä lukion opetussuunnitelman perusteet uudistetaan perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskevan asetuksen uudistamisen jälkeen. Tavoitteena on, että lukion uusi tuntijako astuu voimaan 1.8.2016. Lukiokoulutukseen kehitetään tuloksellisuus- rahoitusta tukevat ja kattavat laatukriteerit.
  • 89.
    Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta kehitetään yleissivistystä sekä tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Uusi koe tulee käyttöön kevään 2015 ylioppilaskirjoituksissa. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa tutkinnon suorittamisessa.
  • 90.
    Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinnon opiskelijavalinnoissa hyödyntämisen mahdollistamiseksi varmistetaan tutkintoon sisältyvien koearvosanojen vertailukelpoisuus yli koerajojen ja kirjoituskertojen.
  • 91.
    Ylioppilastutkinto Pienennetäänopiskelijoille aiheutuvia opiskelukustannuksia ja parannetaan opiskelijoiden taloudellista asemaa siirtämällä ylioppilastutkintolautakunnan kiinteät kanslia- ja vuokrakustannukset valtion talousarviomenoksi. Muutos toteutetaan vuoden 2012 lukien.
  • 92.