Metsätaimitarhapäivät 2021 pidettiin webinaarina 20.-21.1.21.

1. © Luonnonvarakeskus
Jalojen lehtipuiden karaistuminen
Tapani Repo
Luke, Joensuu
Biosfäärilaboratorio/Luke & UEF

2. © Luonnonvarakeskus
Tausta ja tavoite
• Jalojen lehtipuiden viljelyä ja kasvatusta rajoittavana tekijänä on
pidetty niiden puutteellista talvenkestävyyttä
• Tutkimuksessa selvitettiin tammen, vuorijalavan ja metsävaahteran
karaistumista luonnon oloissa
• Vertailupuulajina oli rauduskoivu, joka on sopeutunut hyvin
vallitseviin oloihin
2 21.1.2021

3. 3 21.1.2021
Materiaali
• Tammi: Helsinki, Malmi (2v)
• Metsävaahtera: Punkaharju, Haasikonmäki (1v)
• Vuorijalava: Tuusula (2v)
• Rauduskoivu: sv. 3711, Keski-Suomi (1v)
• Verson pituuskasvu ja rangan paksuuskasvu
• Lehtien värimuutokset
• Rangan vesi- ja kuiva-ainepitoisuus
• Rangan jäätymislämpötila kontrolloidun pakkaskäsittelyn
aikana (eksotermianalyysi) (HTE, LTE)
• Rangan pakkaskestävyys eri ajankohtina (kontrolloitu
pakkastesti, ionivuoto ja impedanssianalyysi)
Mittaukset

4. 4 21.1.2021

5. © Luonnonvarakeskus
Vuorokauden minimi ja maksimilämpötila ja
päivänpituus
5
5
5
7
9
11
13
15
17
19
21
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
1.7. 31.7. 30.8. 29.9. 29.10. 28.11. 28.12.
Päivänpituus,
h
Ilman
lämpötila,
C
Aika
min
max
päivänpituus
Polyn. (päivänpituus)
Osoittaa pakkastestauksen ajankohdan

6. © Luonnonvarakeskus
Verson kasvun päättyminen
6 21.1.2021
Puulaji Päivämäärä s.d., vrk
Vaahtera 01.08. ±14
Tammi 03.08. ±14
Vuorijalava 06.08. ±8
Koivu 24.08. ±8
1
2
3
4
5
1.elo 31.elo 30.syys 30.loka 29.marras 29.joulu
Verson
halkaisija,
mm
Aika
tammi
vuorijalava
koivu
vaahtera
Verson pituuskasvun päättyminen Verson paksuuskasvu

7. © Luonnonvarakeskus
Lehtien valon heijastuskyky eri ajankohtina
-esimerkkinä vaahtera
7 21.1.2021
0
10
20
30
40
50
60
70
80
400 450 500 550 600 650 700 750
Heijastuskyky,
%
Aallonpituus, nm
1.syys
18.syys
25.syys
2.loka

8. © Luonnonvarakeskus
Solujäätyminen: Esimerkkimittaus
8 21.1.2021
0
1
2
3
4
5
6
7
-60 -50 -40 -30 -20 -10 0
Lämpötilaero,
o
C
Lämpötila, oC
Korkean lämpötilan eksotermi, HTE
Alhaisen lämpötilan eksotermi, LTE

9. Pakkaske
9 21.1.2021
Rangan pakkaskestävyyden määritys
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
-100 -80 -60 -40 -20 0 20
Suhteellinen
ionivuoto
Lämpötila, C
REL
model2
-25oC
-ionivuotomenetelmä
-impedanssimenetelmä

10. © Luonnonvarakeskus
Yhteenveto
10
10
• Pituus- ja paksuuskasvu päättyivät elokuun alussa/aikana; koivu lopetti
pituuskasvunsa viimeisenä.
• Lehtien värimuutos (ruska) myöhäisin tammella ja koivulla. Värimuutoksen
nopeutuminen ajoittuu rangan karaistumisen alkuvaiheiseen.
• Merkittävin vesi-/kuiva-ainepitoisuuden muutos ennen varsinaisen
karaistumisen alkamista. Puulajien välillä ei merkittäviä eroja.
• Soluvälien jäätyminen (HTE) -5 … -10oC välillä. Ei merkittävää muutosta
karaistumisen aikana, paitsi vuorijalavalla tilapäistä nousua.
• LTE esiintymisessä vaihtelevuutta puulajien välillä. LTE muuttui
karaistumisen aikana. Alhaisimmillaan n. -35oC.
• Rangan pakkaskestävyys syyskuun alussa -5 … -10oC ja lokakuun alussa
-15 … -25oC. REL antoi tyypillisesti korkeamman pakkaskestävyyden kuin
impedanssimenetelmä. Lämpötilavastekäyrän muoto muuttui
karaistumisen edetessä!
• Karaistuminen alkoi kaikilla lajeilla ’riittävän’ aikaisin. Eroja alkoi syntyä
seurantajakson lopussa.
• Maksimaalinen pakkaskestävyys keskitalvella vs. LTE?

11. Kiitos!