Teknologian aallonharjalla

Miten pysymme
teknologiaosaamisen aallonharjalla?
Jyrki J.J. Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE
Sitran Uusi koulutus -foorumi 21.1.2015

Any sufficiently advanced technology is
indistinguishable from magic.
- Arthur C. Clarke

Olemme matkalla kohti Tylypahka-yhteiskuntaa
Teknologian ymmärtäminen on digitaalisen yhteiskunnan yleissivistystä

Eikä kyse ole vain
lasten digitaalisesta
yleissivistyksestä

Ensi syksynä koulunsa aloittava lapsi
on työelämässä vielä 2070-luvulla.
Lapset elävät tulevaisuudessa – myös koulutuksen on oltava siellä.

Yhtä kaukana historiassa tietotekniikka näytti tältä.
US Army Photo

Talouskriisit tulevat ja menevät
Todelliset megatrendit muuttavat maailmaa
22.1.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7
Digitalisaatio räjäyttää
tuottavuuden
- Mooren laki alkaa purra
- Useita disruptiivisia
teknologioita yhtä aikaa
- Robotit automatisoivat käsityön
ja maatalouden
- Tekoälyt automatisoivat
henkisen työn
- Esineiden Internet yhdistää
kaiken kokonaisuudeksi
- Maailmantalouden kortit jaetaan
uudelleen
- Yhteiskuntien rakenteet uusiksi
Ikärakenne kääntää maailman
- Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA)
- Kehittyvien maiden suuret ikäluokat
nuoria aikuisia
Globalisaatio verkostoi maailman
- Nousevat taloudet suurvalloiksi
- Kiina palaa maailman keskukseksi
- Työtä teetetään kehittyvissä maissa
Ympäristö alkaa käydä kalliiksi
- Luonnonvarojen hinta nousee
- Päästöjen vähentäminen maksaa
- Ilmastonmuutokseen sopeutumien
Haasteet Mahdollisuus

Image: Cyberdyne
Tukiranka korvaa rollaattorin ja lisää liikkuvuutta
Megatrendit nivoutuvat toisiinsa

Muutostrendien osaamistarpeita
Teknologia- ja tuotanto-
talousosaaminen
- Tekoäly- ja robottiosaaminen
- Algoritminen ajattelu
- Medialuku- ja -kirjoitustaito
- Digitaalinen sosiaalinen pääoma
- Tiedon hallinta ja analyysi
- Tietoturvaosaaminen
- Eri osaamisalueiden yhdistely ja
kokonaisuuksien hallinta
(esim. älykäs talotekniikka)
- Toiminnansuunnittelu ja
muutosjohtaminen
- Luovuus ja ennakkoluulottomuus
Hoivaosaaminen, gerontologia
- Hoivarobotiikka ja -tekniikka
- Käytettävyys ja esteettömyys
- Geriatria, vanhuspsykiatria
Verkostoituminen, kansainvälisyys
- Kielitaito, kulttuurilukutaito
- Kuluttajalähtöinen palvelumuotoilu
- Logistiikka
Ympäristöosaaminen
- Raaka-aine- ja energiatehokkuus
- Bio- ja geenitekniikka
- Yhdyskuntasuunnittelu, liikennetekniikka
Haasteet Mahdollisuus

Mitä tämä tarkoittaa kouluille?
Uskonnon tuntien määrän hienosäätö ei riitä!

LegoEducation UK

Olemmeko ”teknologiaosaamisen aallonharjalla”?

Suomi: digitalisaation alisuorittaja
 22 vertailumaasta Suomen yrityksillä parhaat edellytykset
hyödyntää digitaalitekniikkaa toiminnassaan
 Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17.
 Sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides
 Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali-tekniikkaa
ovat toiseksi parhaat
 Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen
sektori on 22:a kahdeksas
 Esimerkiksi: Suomen kouluissa on
Euroopan parhaisiin kuuluva ICT-varustus
 … mutta Suomen kouluissa käytetään
tietotekniikkaa vähiten Euroopassa
22.1.2015
Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi
CC BY SA 3.0 Shritwod

… kyllä, vähiten Euroopassa
Survey of Schools: ICT in Education

Koulu pyristelee murroksessa
 Olemme tuoneet IC-teknologiaa
koululuokkiin, mutta koulutuksen
rakenteet ja toimintatavat ovat pysyneet ennallaan
 Kirjat on korvattu tableteilta luettavilla ja tehtävillä digitaalisilla materiaaleilla
 Liitutaulut on korvattu videotykeillä ja smart boardeilla
 Reissuvihkot on korvattu Wilmalla
 Valmiita toimintatapoja olisi, mutta ne rikkoisivat tutut kuviot
 Pelillinen, mobiili-, yhteisöllinen, jaettu, etä-, virtuaali-, ym. jne. etc. oppiminen.
 Avointen oppimateriaalien luominen ja jakaminen yhdessä
 Uusia oppimisteknologioita syntyy jatkuvasti, mutta uusi
oppimisen paradigma puuttuu
 Opettajankoulutus haasteen edessä:
 Millaiseen kouluun me opettajia koulutamme?
 Millaiseen maailmaan me haluamme opettajien oppilaitaan kouluttavan.

Meidän on noustava takaisin ”aallonharjalle”!

”Diginatiivit” lapset ja nuoret
 Suomalaisten koululaisten luottamus
omiin tietoteknisiin taitoihin on laskenut
vuosisadan alusta alkaen
 Suuri osa nuorista ei osaa käyttää
tietokonetta työvälineenä
 Esim. sovellusohjelmien käyttö, tiedon haku, sähköposti jne.
 Suomalaisten nuorten osaaminen Euroopan keskitasoa
 30% työikäisistä selvisi huonosti tai ei lainkaan tietotekniikkaa
soveltavia ongelmanratkaisutaitoja arvioineessa testissä
 Erityisesti alle 20- ja yli 40-vuotiailla oli ongelmia
 Missä taidot olisi opittu, jos niitä ei ole opetettu?
 Suomella on huippuluokan musiikkiopistot ja urheiluseurat, mutta missä ovat yhtä
hyvin resursoidut koodikoulut?
CC2.0SharealikeAttributionDeryckHodge

Mihin motivaatio katosi?
 9-luokkalaisten osaamistaso
romahtanut vuosikymmenessä
 Syitä etsitään koulun ulkopuolelta, maailman muutoksesta
 Entä jos koulu ja ympäröivä todellisuus irtautumassa toisistaan
 Koulu on jäänyt online-maailman irralliseksi offline-saarekkeeksi
 Entä jos koulu ja oppilaiden tulevaisuus jo kaukana toisistaan
 Oppilaat eivät koe opittavien sisältöjen ja oppimismenetelmien olevan relevantteja
omalle tulevaisuudelleen
 Uusi koulu, uudet kympin oppilaat
 Yhden tietolähteen asemesta monta vuorovaikutteista kanavaa samanaikaisesti
 Hiljaiset puurtajat eivät välttämättä enää menesty koulussa tai työelämässä yhtä
hyvin kuin kyseenalaistavat moniajajat.

2030-luvun osaamisen paradigma
 Muurit oppimisen ja työn väliltä murtuvat
 Työviikossa yksi päivä kouluttajana ja toinen päivä
opiskelijana
 Muurit oppilaitosten ja ympäristön väliltä murtuvat
 Seinät eivät enää rajoita oppimista tiettyyn aikaan ja paikkaan
 Oppilaitos on ennemmin mielentila kuin fyysinen tila
 Muurit opetuksen ja oppimisen väliltä murtuvat
 Oppiminen on yhteisöllistä ilman hierarkiaa
 IC-tekniikan merkitys oppimisessa arkipäiväistyy
 Tekniikkaa ei enää nosteta erikseen esiin sen enempää kuin ovia tai ikkunoita
 Keskitytään tekniikan asemesta sen mahdollistamaan pedagogiikkaan ja uusiin
toimintatapoihin

Osaamisen pitkiä kaaria
 Vuonna 1982 julkaistulla
Commodore 64 -kotimikrolla
lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat
perustaneet valtaosan Suomen ohjelmistoyrityksistä.
 Suomessa oli 1980-luvulla poikkeuksellisen vilkas kotimikrokulttuuri.
 Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta onneksi revitty irti tietokoneesta ;)
 Erityisesti Demoscene-yhteisö Suomen ICT-sektorin nousun taustalla!
 Mistä löytyisi 2010-luvun lapsille yhtä hyvät eväät menestyä
2030-luvulla?
 Esim. Pyhtäällä opitaan peruskoulussa 3D-tulostinten käyttöä
 Jätämmekö myös tällä kertaa tulevaisuuden menestyksen edellytysten löytämisen
lasten ja nuorten omien harrastusten varaan?
CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram

Edes opiskelijat eivät pysy entisellään
 Ritalin ja muut aivodopingaineet tulossa myös Suomeen
 Saksassa jo joka viides opiskelija parantaa suorituskykyään kemiallisesti (kofeiini,
ritalin, amfetamiini) - Urheiluun liittyvillä aloilla joka neljäs
 Opiskelijat verkkoon kytkettyjä kyborgeja
 Pian emme enää vilkuile älypuhelinta, vaan elämme
täydennetyssä todellisuudessa
 Anturit, implantit, älypiilolinssit ym. ovat vasta alkua
 Laitteiden, esim. muisti-implantin sammuttaminen vastaa amputaatiota
 Opiskelijat ovat yhä useammin myös töissä, työttömiä, yrittäjiä
ja/tai eläkkeellä
 Nopeasti muuttuvassa maailmassa opiskelua ei voi koskaan lopettaa
 Työuralla useita ammatteja, siis myös useita tutkintoja
Dietz P., Striegel H., Franke A., Lieb K., Simon P. & Ulrich R. (2013) Randomized Response Estimates for the 12-Month Prevalence of Cognitive-
Enhancing Drug Use in University Students. Pharmacotherapy: The Journal of Human Pharmacology and Drug Therapy. Vol 33,/1, p 44-50.

Digitalisaatio mullistaa kaiken
Mediateollisuus kohtasi murroksen ensimmäisten joukossa...
…yhdessä pankkien, arvopaperikaupan, maanviljelyksen ja metsätalouden kanssa

Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa.
Image: Lely

Image: Energid Technologies
Pelto on robotille paljon helpompi ympäristö kuin esim. maantie.
Image: Energid Technologies
Pian syöt robotin tuottamaa ruokaa.

Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnan
käytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu.
We ain’t seen nothing, yet.

Digitalisaatio on vasta alkamassa
 1600-luvun lopulla keksitty höyrykone
mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet
1800-luvun alussa
 Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …
 Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan
 1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän
yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet
 Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …
 Mikä on 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?
 Kolmasosa nykyisistä ammateista korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla,
loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle.
 Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2070-luvulla!
 Ja aktiivinen yhteiskunnan jäsen vielä 2090-luvulla

Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on?
Image: Cimcorp

Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä.
Image: Kuehne + Nagel International AG

CC 3.0 SA BY Heikki Valve
1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.

Image: Lockheed
Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!

Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?
Image: IBM

Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?
CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr

Suomi ei pelastu romuttamalla
pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …
… ja jakamalla ihmisille pankkikirjat ja lypsyjakkarat

 Kolmannes nykyammateista katoaa,
vanhat muuttuvat ja uusia syntyy
 Rekkamanageri
 Lennokkiohjaaja
 Bioinformaatikko
 Geenikorjaaja
 Energiasuunnittelija
 Putkimies
 Koulutus vanhenee nopeasti
 Jatkuva oppiminen
 Kyky toimia tehtävissä, joita ei osaa
 Työn, yrittämisen, opiskelun, vapaan, eläkkeen ym. yhdisteleminen
Ammatinvalinta mahdotonta

Image: Zenrobotics
Uutta työtä: Rakennusjätteen lajittelu kannattaa vain robotilla.

yhteensä.
Uusia haastajia
V. 2012 Afrikan mobiiliraha-
markkinat olivat 61,5 mrd
euroa, suuremmat kuin
Euroopan ja Pohjois-
Amerikan yhteensä.
Keniassa avataan rahti-
lennokkireitti vuonna 2016.

Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot
 Tietotekniikan peruskäyttötaidot
 Osaamisvaje kaikissa(!) ikäluokissa
 Medialuku- ja kirjoitustaidot
 Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt
 Tietoturvataidot
 Vastuu tietoturvasta on viime kädessä äyttäjillä itsellään
 Automaation yleistyessä tietoturvan tarve korostuu
 Digitaalinen sosiaalinen pääoma
 Sosiaalinen pääoma pudonnut sosiaalisen median kehityksen tahdista
 Tiedonhallintataidot
 Infoähky on tietoyhteiskunnan keskeinen työterveysriski
 Missä ja miten nämä opitaan? Ei ainakaan koulussa!
 Lapset eriarvoisessa asemassa kunnan, koulun ja opettajan mukaan.
CCSAAttributionSugree

Muutosten tahti vain kiihtyy
”Tulevaisuus on toisenlainen!” – Mika Mannermaa

Hupi on vasta alkamassa
 Digitalisaatio kiihtyy
 Tekoälyt ja robotit arkipäiväistyvät
 Ihmisen ja koneen suhde tiivistyy
 Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi
 Ajatusten välittäminen aivoista toiseen
 3d-tulostimet kodinkoneiksi
 Korvaa tuotantoa, logistiikkaa ja kauppaa
 Muotoilun (ja muotoilupiratismin) merkitys kasvaa
 Esineiden (teollinen, kaiken) internet
 Yhä useampi esine ja laite kotona ja ulkona
voidaan tunnistaa (rfid) ja liittää verkkoon (ipv6)
 Visio: Suomen jokainen metsäpalsta puu verkossa
 Älykäs sähköverkko
 Hajautettu verkostoitunut sähköjärjestelmä
Google

73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä
juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.

30.9.2010 www.kasvi.org 41
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
 Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
 TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 42

Teknologian aallonharjalla

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (16)

Similar to Teknologian aallonharjalla

Similar to Teknologian aallonharjalla (18)

More from Jyrki Kasvi

More from Jyrki Kasvi (20)

Teknologian aallonharjalla