Suomi on ihanteellinen datakeskusten sijaintipaikka.
Pelkät datakeskukset eivät kuitenkaan yksinään luo työpaikkoja tai innovaatioita - olennaista on datakeskusten ympärille rakentuva ekosysteemi.
Datamäärien kasvun avulla voidaan saavuttaa yhteiskunnallista hyötyä ja talouskasvua. Tarvitaan panostusta sovelluksiin (mm. dataintensiivinen laskenta, big data), koulutukseen ja näistä syntyvään yritystoimintaan.
Kun etsitään ratkaisuja ihmiskunnan suuriin haasteisiin, tieteellinen laskenta on avainasemassa. Tieteelliseen laskentaan investoimalla saadaan hyöty tutkimukselle hyvin laajalla alueella – laskentaresursseja tarvitaan lähes jokaisella tieteenalalla.
Huippututkimuksen toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn varmistamiseksi laitteistoa on uusittava noin neljän vuoden välein. Tarvitaan siis 35 miljoonaa euroa uuden supertietokoneen hankintaan jaettuna vuosille 2017-2019, keskitettynä kansallisena investointina, jotta
a) Suomalainen tiede ja tutkimus säilyvät jatkossakin kansainvälisesti kilpailukykyisinä.
b) Suomalaiset tutkijat saavat tieteellisen laskennan palvelut käyttöönsä riippumatta siitä, ovatko työsuhteessa yliopistoon vai valtion tutkimuslaitokseen.
c) Parannetaan kustannustehokkuutta, karsitaan päällekkäisyyksiä ja edistetään tutkimuksen innovaatiopotentiaalia.
#siksisuper
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto (KTPO) hankkii CSC:ltä palveluja koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja hallinnon tarpeisiin. Korkeakoulujen tutkijoille ostetut palvelut ovat käyttäjilleen pääosin maksuttomia.
Kaikkien korkeakoulujen käytettävissä olevilla ja yhteentoimivilla ratkaisuilla tuetaan suomalaisen tutkimuksen toimintaedellytyksiä sekä korkeakoulujen rakenteellista kehittymistä.
Anne Björklund työskentelee CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n viestintäpäällikkönä ja kertoo maksuttomista palveluista, joita organisaatio tarjoaa korkeakouluille ja niiden henkilöstölle. Esitetty yliopistoviestinnän päivillä 4.6.2015.
Kun etsitään ratkaisuja ihmiskunnan suuriin haasteisiin, tieteellinen laskenta on avainasemassa. Tieteelliseen laskentaan investoimalla saadaan hyöty tutkimukselle hyvin laajalla alueella – laskentaresursseja tarvitaan lähes jokaisella tieteenalalla.
Huippututkimuksen toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn varmistamiseksi laitteistoa on uusittava noin neljän vuoden välein. Tarvitaan siis 35 miljoonaa euroa uuden supertietokoneen hankintaan jaettuna vuosille 2017-2019, keskitettynä kansallisena investointina, jotta
a) Suomalainen tiede ja tutkimus säilyvät jatkossakin kansainvälisesti kilpailukykyisinä.
b) Suomalaiset tutkijat saavat tieteellisen laskennan palvelut käyttöönsä riippumatta siitä, ovatko työsuhteessa yliopistoon vai valtion tutkimuslaitokseen.
c) Parannetaan kustannustehokkuutta, karsitaan päällekkäisyyksiä ja edistetään tutkimuksen innovaatiopotentiaalia.
#siksisuper
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto (KTPO) hankkii CSC:ltä palveluja koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja hallinnon tarpeisiin. Korkeakoulujen tutkijoille ostetut palvelut ovat käyttäjilleen pääosin maksuttomia.
Kaikkien korkeakoulujen käytettävissä olevilla ja yhteentoimivilla ratkaisuilla tuetaan suomalaisen tutkimuksen toimintaedellytyksiä sekä korkeakoulujen rakenteellista kehittymistä.
Anne Björklund työskentelee CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n viestintäpäällikkönä ja kertoo maksuttomista palveluista, joita organisaatio tarjoaa korkeakouluille ja niiden henkilöstölle. Esitetty yliopistoviestinnän päivillä 4.6.2015.
Business Finland - Krogerus data symposium 25.10.2023.pdfKari Klossner
Esitelmäni Krogeruksen data symposiumista 25.10.2023 siitä miten Business Finland vauhdittaa uuden vientiliiketoiminnan syntymistä Suomeen datan ja datan jakamisen avulla
Suomen Digimenestyjät 2014 -tutkimus paljastaa kuinka Suomen menestyneimpien yritysten digitaalinen osaaminen on kehittynyt vuodesta 2013. Tutkimus keskittyy analysoimaan miten 39 suomalaisyritystä sijoittuvat digitaalisuuden eri alueilla sekä nostaa esiin mitkä toimialat ovat digitaalisuuden alueilla edistyksellisimpiä.
Industrial Internet: Challenge and Opportunity. Presented in Upgraded Life Festival 19.5.2015 by Martti Mäntylä, Aalto University. http://www.upgradedlifefestival.com/
Finnish Advanced Manufacturing Network -verkoston toiminta käynnistyyTechFinland
Suomalaisten teknologiayritysten aloitteesta ja johdolla suunniteltu valmistavan teollisuuden FAMN-verkosto (Finnish Advanced Manufacturing Network) on nyt valmis käynnistymään ja kutsumme yrityksiä liittymään mukaan! Teollisuuden uudistuminen ja teknologinen edelläkävijyys ovat kilpailukyvyn ylläpitämiseksi erittäin tärkeitä teemoja, ja uskomme, että FAMN-verkosto tarjoaa niihin erinomaisia mahdollisuuksia. Verkosto on yrityksistä lähtenyt idea, sen toiminnot ovat yritysedustajien suunnittelemia ja verkostoa tulevat myös johtamaan sen jäsenyritykset. Osallistumalla verkostoon yritys saa hyviä työkaluja uudistumiseen ja kilpailukyvyn nostoon.
Valtiokonttori
Tehokkuutta ja vaikuttavuutta tiedonhallintaa kehittämällä, case Valtiokonttori
apulaisjohtaja Miikka Saarteinen Valtiokonttori
Valtio Expo 19.5.2015
Finnish Advanced Manufacturing Network -verkoston toiminta käynnistyyTechFinland
Suomalaisten teknologiayritysten aloitteesta ja johdolla suunniteltu valmistavan teollisuuden FAMN-verkosto (Finnish Advanced Manufacturing Network) on nyt valmis käynnistymään ja kutsumme yrityksiä liittymään mukaan! Teollisuuden uudistuminen ja teknologinen edelläkävijyys ovat kilpailukyvyn ylläpitämiseksi erittäin tärkeitä teemoja, ja uskomme, että FAMN-verkosto tarjoaa niihin erinomaisia mahdollisuuksia. Verkosto on yrityksistä lähtenyt idea, sen toiminnot ovat yritysedustajien suunnittelemia ja verkostoa tulevat myös johtamaan sen jäsenyritykset. Osallistumalla verkostoon yritys saa hyviä työkaluja uudistumiseen ja kilpailukyvyn nostoon.
Service Design Breakfast - Catalyzing the birth of ICT-based growth ecosystem...Service Design Breakfast
Tuula Antola (Espoo) and Olli-Pekka Mutanen (Aalto) discuss the stesp needed to take the high growth ICT ecosystem in the capital region further and how the city of Espoo sees the role of such an ecosystem.
The 7th Spring School on Computational Chemistry will be organized at CSC, Finland, on 13–16th March 2018. The School is a Prace Advanced Training Center (PATC) event and free to attend for the participants.
More Related Content
Similar to Dataintensiivinen laskenta Suomen menestyksen tekijänä
Business Finland - Krogerus data symposium 25.10.2023.pdfKari Klossner
Esitelmäni Krogeruksen data symposiumista 25.10.2023 siitä miten Business Finland vauhdittaa uuden vientiliiketoiminnan syntymistä Suomeen datan ja datan jakamisen avulla
Suomen Digimenestyjät 2014 -tutkimus paljastaa kuinka Suomen menestyneimpien yritysten digitaalinen osaaminen on kehittynyt vuodesta 2013. Tutkimus keskittyy analysoimaan miten 39 suomalaisyritystä sijoittuvat digitaalisuuden eri alueilla sekä nostaa esiin mitkä toimialat ovat digitaalisuuden alueilla edistyksellisimpiä.
Industrial Internet: Challenge and Opportunity. Presented in Upgraded Life Festival 19.5.2015 by Martti Mäntylä, Aalto University. http://www.upgradedlifefestival.com/
Finnish Advanced Manufacturing Network -verkoston toiminta käynnistyyTechFinland
Suomalaisten teknologiayritysten aloitteesta ja johdolla suunniteltu valmistavan teollisuuden FAMN-verkosto (Finnish Advanced Manufacturing Network) on nyt valmis käynnistymään ja kutsumme yrityksiä liittymään mukaan! Teollisuuden uudistuminen ja teknologinen edelläkävijyys ovat kilpailukyvyn ylläpitämiseksi erittäin tärkeitä teemoja, ja uskomme, että FAMN-verkosto tarjoaa niihin erinomaisia mahdollisuuksia. Verkosto on yrityksistä lähtenyt idea, sen toiminnot ovat yritysedustajien suunnittelemia ja verkostoa tulevat myös johtamaan sen jäsenyritykset. Osallistumalla verkostoon yritys saa hyviä työkaluja uudistumiseen ja kilpailukyvyn nostoon.
Valtiokonttori
Tehokkuutta ja vaikuttavuutta tiedonhallintaa kehittämällä, case Valtiokonttori
apulaisjohtaja Miikka Saarteinen Valtiokonttori
Valtio Expo 19.5.2015
Finnish Advanced Manufacturing Network -verkoston toiminta käynnistyyTechFinland
Suomalaisten teknologiayritysten aloitteesta ja johdolla suunniteltu valmistavan teollisuuden FAMN-verkosto (Finnish Advanced Manufacturing Network) on nyt valmis käynnistymään ja kutsumme yrityksiä liittymään mukaan! Teollisuuden uudistuminen ja teknologinen edelläkävijyys ovat kilpailukyvyn ylläpitämiseksi erittäin tärkeitä teemoja, ja uskomme, että FAMN-verkosto tarjoaa niihin erinomaisia mahdollisuuksia. Verkosto on yrityksistä lähtenyt idea, sen toiminnot ovat yritysedustajien suunnittelemia ja verkostoa tulevat myös johtamaan sen jäsenyritykset. Osallistumalla verkostoon yritys saa hyviä työkaluja uudistumiseen ja kilpailukyvyn nostoon.
Service Design Breakfast - Catalyzing the birth of ICT-based growth ecosystem...Service Design Breakfast
Tuula Antola (Espoo) and Olli-Pekka Mutanen (Aalto) discuss the stesp needed to take the high growth ICT ecosystem in the capital region further and how the city of Espoo sees the role of such an ecosystem.
Similar to Dataintensiivinen laskenta Suomen menestyksen tekijänä (20)
The 7th Spring School on Computational Chemistry will be organized at CSC, Finland, on 13–16th March 2018. The School is a Prace Advanced Training Center (PATC) event and free to attend for the participants.
On a European scale smart specialization means locating common, Pan-European structures in those regions of Europe where it is most optimal.
Here we present suggestions for clearly-defined selection criteria that will help to select the optimal region.
Case: Kajaani datacenter ecosystem – a smart European solution
2. Taustaa
• Suomi on energiatehokkuuden, verkottuneisuuden,
vakaiden olosuhteiden ja osaamisen puolesta
ihanteellinen datakeskusten sijaintipaikka.
• Pelkät datakeskukset eivät yksinään tuo työpaikkoja
tai innovaatioita - olennaista on datakeskusten
ympärille rakentuva kokonaisvaltainen ekosysteemi.
• Datamäärien kasvun avulla voidaan saavuttaa
yhteiskunnallista hyötyä ja talouskasvua. Tarvitaan
uusia keinoja kuten automatisoituja prosesseja ja
digitalisoitumisen hyödyntämistä. Datan vapaa
liikkuvuus on avaintekijä.
• Tarvitaan panostusta sovelluksiin (mm.
dataintensiivinen laskenta, big data), koulutukseen
ja näistä syntyvään yritystoimintaan.
221.04.15
3. Sisältö
• Data digiteollisuuden raaka-aineena
• Esimerkkejä big data –sovelluksista
• Panostusta koulutukseen ja kansalliseen
yhteistyöhön
• Kuinka synnyttää datasta uutta liiketoimintaa
• Käynnissä olevia hankkeita
• Kansainvälinen kilpailukyky
• Hanke käyntiin, Suomi nousuun
321.04.15
5. Data digiteollisuuden
raaka-aineena (1/2)
• Avoimen datan potentiaalin hyödyntäminen tutkimuksessa ja
yritystoiminnassa
o Luodaan edellytyksiä yritystoiminnan ja start-up -yritysten
tukemiseen sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön
edistämiseen.
o Kehitetään uusia, ketteriä toimintamalleja, joissa hyödynnetään
avointa dataa.
o Osallistutaan aktiivisesti yhteisten dataa koskevien standardien
luomiseen globaalilla tasolla ja edistetään datan vapaata liikkuvuutta
poistamalla esim. lainsäädännöllisiä esteitä. Tekijänoikeuslakiin
sisällytetään tutkimuspoikkeus, joka mahdollistaa aineistojen käytön
tieteelliseen tutkimukseen ja tiedonlouhintaan. Tietokoneohjelmien
sekä tietokantojen sääntelyä selkiytetään.
521.04.15
“Data is
the new
gold.”
“Data is
the new
gold.”
6. Data digiteollisuuden
raaka-aineena (2/2)
• Dataintensiivinen laskenta tulevaisuuden
menestystekijänä
o Datatieteen (data science) koulutuksen tuominen
useille eri sovellusalueille, jotta yhteiskunnan
palvelukseen saadaan monipuolisia ja datankäsittelyn
haasteisiin vastaavia osaajia.
o Koneoppimisen ja tiedonlouhinnan perustutkimuksen
ohelle synnytetään tuotekehitystä ja teollisuutta.
Keskeisiä tahoja tässä ovat yliopistoja lähellä olevat
yritykset, sekä julkisrahoitteiset toimijat.
621.04.15
“Data is
the new
gold.”
“Data is
the new
gold.”
7. Big data ja Internet of Things:
Suomen paikka loistaa
• Nostetaan big data ja Internet of Things (IoT) yhdeksi Suomen
tulevaisuuden kehityspanostusten painopistealueiksi.
• Suunnataan julkista rahoitusta hankkeille, joissa käytetään big dataa,
sensoriteknologiaa ja automaatiota synnyttämään uusia innovatiivisia
prosesseja, menetelmiä ja infrastruktuureja.
• Yleisen teknologiakehityksen sijaan pyritään löytämään Suomelle ominaisia
sovellusalueita, joilla voidaan saavuttaa nopeasti globaalisti johtava asema
ko. teknologioiden käytössä.
• Valtio avaa rohkeasti omia tietovarantojaan ja prosessejaan uudenlaiselle
ajattelulle, ja haastaa eri toimijoita mukaan kehitykseen.
721.04.15
9. Kustannustehokasta ja luotettava
tiedonlouhintaa
• Globaalien pilvipalveluiden tarjoajien rinnalle (Google, Amazon,..) tarvitaan
luotettavia, kotimaisia palveluntarjoajia.
• Datan säilyminen Suomessa on useassa tapauksessa välttämätöntä ja
riippumattomuus esim. Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun vaatimuksista voidaan
kääntää kilpailueduksi myös kansainvälisessä toiminnassa.
• Suomi tulee säilyttää luotettavana datan säilytyspaikkana: Tieto, jota suomalaisten
pilvipalvelutarjoajien konesaleissa analysoidaan, pysyy 100% varmasti asiakkaan
tietona. Lainsäädäntö tärkeässä roolissa.
• Suomeen on mahdollista rakentaa maailman kustannustehokkaimpia datakeskuksia.
Niiden työllisyysvaikutusta ja “jalostusastetta” voidaan nostaa luotettavuuteen ja
osaamiseen perustuvien korkeamman tason pilvipalveluihin panostamalla.
21.04.15 9
10. Avoin data ja avoimuus
menestystekijänä
• Avoin data parantaa tutkimuksen laatua, kasvattaa sen yhteiskunnallista
vaikuttavuutta, luo edellytyksiä uusille tieteellisille ja kaupallisille
innovaatioille, edistää demokratiaa sekä osallistaa kansalaisia tieteeseen ja
poliittiseen päätöksentekoon (citizen science).
• Avoimen datan avulla luodaan merkittävästi uusia työpaikkoja, tuotteita ja
palveluita – siis talouskasvua ja innovaatioita.
• Julkisen sektorin datan avoimuudella voidaan saavuttaa merkittävää
toiminnan tehostamista ja säästöjä.
• Avoin data mahdollistaa globaalin poikkitieteellisyyden, joka on ainoa keino
suurten haasteiden (kuten ilmastonmuutoksen) ratkomiseen.
1021.04.15
11. Avoin saatavuus ei vielä riitä…
• Tarvitaan globaalisti yhteentoimivia infrastruktuureja, tiiviimpää yhteistyötä
elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja tiedemaailman välillä, yhteisiä
globaaleja standardeja, lainsäädännön esteiden poistamista, koulutusta sekä
kannustimia tutkijoille ja yrityksille.
• Tarvitaan työkaluja eri lähteistä saatavien tietojen yhdistämiselle ja suurten
datamäärien jalostamiselle helposti hyödynnettävään muotoon.
• Tarvitaan datan hallintaan ja käsittelyyn liittyvää koulutusta osana
suomalaista koulutusjärjestelmää.
1121.04.15
12.
13. • Linux: yhden suomalaisen
opiskelijan projektista koko IT-
teollisuutta mullistavaksi
teknologiaksi
• Yhdysvaltojen
säätietoliiketoiminnan koko 1500
milj. dollaria, kun EU:ssa vain 200
milj euroa. Erottava tekijä:
Yhdysvaltojen avoimen datan
politiikka.
Esimerkkejä avoimesta
toimintamallista
21.04.15 13
14. Esimerkkejä big data
-sovelluksista
• Pekka Lundmark / Konecranes: “Konecranesin strategiassa teollinen internet
on numero yksi. Vuonna 2020 kaikki laitteemme ovat älykkäitä.”
• Peliteollisuudessa käyttäjäkokemuksen optimointi big datan avulla keskeistä
pelaajien mielenkiinnon ylläpitämiseksi (Rovio, Supercell)
• Saksan valtiollinen työllisyysvirasto otti käyttöön big data –ratkaisut, jolloin
työttömien määrä putosi 4,5 miljoonasta 2,9 miljoonaan ja
asiakastyytyväisyys parantui huomattavasti
1421.04.15
15. Esimerkkejä dataintensiivisesta
laskennasta
• Sami Kasken ryhmä (HIIT) on kehittänyt menetelmän, jonka avulla voidaan
massiivisesta määrästä ihmisten solutason mittauksia päätellä, millainen lääke
sopii juuri tietylle potilaalle tehokkaasti ja ilman sivuvaikutuksia
• Aalto-yliopisto selvittää miten online-talousuutisia, blogeja ja foorumeita
voidaan analysoida vallitsevien markkinasentimenttien ja trendien
tunnistamiseksi
• HIP, HY ja LUT: osallistuminen Higgsin bosonin löytämiseen. LHC-kiihdytin
tuottaa dataa noin 15 petatavua vuodessa.
1521.04.15
17. Osaamisesta vientituote
• Dataintensiivinen laskenta sovelluksineen tulee olemaan tärkeä ja
nopeasti kehittyvä alue pitkään, joten koulutuspanostuksenkin tulee olla
jatkuvaa ja pitkäjänteistä
o Kouluttajien koulutus tärkeää, koska kehitys jatkuu kymmeniä vuosia
o Koulutuspanostuksen laatua ja volyymia kasvatettava, lisää tieteenalarajat
ylittävää koulutusta (data scientist, data analyst, …)
• Suomella korkealuokkaisen koulutusjärjestelmän vuoksi hyvät
mahdollisuudet onnistua, mutta tämä vaatii työtä ja dataosaamisen
systemaattista integroimista suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja
opetukseen.
• Dataosaamisesta on mahdollista kehittää myös vientituote.
1721.04.15
19. Uutta liiketoimintaa start-up
yritysten kautta
• Yrittämisen kulttuuri voidaan istuttaa opiskelijoihin sekä koulutuksen aikana
tai valmistumisen jälkeen
o Esimerkkinä peliteollisuus: merkittävä määrä uusia start-up yrityksiä
• Kuinka varmistetaan, että yrittäjät voivat keskittyä olennaiseen, esimerkiksi
big data –sovelluksensa tuotteistamiseen ja markkinointiin?
o Erilaiset alkuvaiheen tukimuodot, esimerkiksi:
o Pilvipalveluympäristö vuodeksi käyttöön minimaalisella korvauksella
o Asiantuntijaresursseja yritystoiminnan perustamiseen, liiketoimintasuunnitelmien
tekoon, ohjelmointiin, …
1921.04.15
20. Kansallisia hankkeita
• Avoin tiede ja tutkimus: Suomi johtavaksi maaksi
tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa 2017 (OKM)
www.avointiede.fi
• Avoin Suomi -tapahtuma 2014: julkisen ja yksityisen
sektorin toimijat yhdessä (VNK)
www.avoinsuomi2014.fi
• KIDE-ohjelma: kilpailukyky, innovaatiot, digitalisaatio,
evoluutio (LVM)
www.lvm.fi/web/hanke/kide-ohjelma
• Avoimen tiedon ohjelma: julkisen datan avoimen
saatavuuden edistäminen ja Avoindata-portaali (VM)
www.avoindata.fi
• ICT 2015 –ohjelma (TEM):
http://ict2015.fi
21.04.15 20
21. Kansainvälisiä hankkeita
• Research Data Alliance: globaali tutkimusdatan vapaata liikkuvuutta
edistävä hanke, jossa luodaan yhteisiä standardeja yhteentoimivien
poikkitieteellisten datainfrastruktuurien mahdollistamiseksi
www.rd-alliance.org
• EUDAT: EU-rahoitteinen hanke, jossa rakennetaan Euroopan
laajuista tutkimusdatainfrastruktuuria ja -palveluita
www.eudat.eu
• ELIXIR: EU-rahoitteinen hanke rakentaa Eurooppaan biologisen
informaation infrastruktuurin bioalan tutkimuksen tueksi. Tuloksia
hyödynnetään lääketieteessä ja ympäristön tutkimuksessa
www.elixir-europe.org
2121.04.15
22. Miten edistetään Suomen
kansainvälistä kilpailukykyä?
• Nostetaan Suomi digitaalisen osaamisen mallimaaksi, luodaan meille elinvoimainen big data ja Internet
of Things –sektori. Tuetaan yritysten kansainvälistä hankeyhteistyötä.
• ”Uusien nokioiden” luominen erityyppisten osaamisten yhdistämisellä ja start up-yritysten avulla
• Onnistuneiden datatuotteiden ja –palvelujen kaupallistaminen ja vienti
• Elinkeinoelämä, julkinen sektori ja tutkimusmaailma yhteistyöhön.
• Suomen houkuttelevuuden kasvattaminen datakeskusinvestoinneille mm. kehittämällä
tietoliikenneyhteyksiä, energiaverotusta ja vastuullista tietoturvaa.
• CSC kansallisena IT-toimijana voi kansainvälisen menestyksensä myötä ja toimia konsulttina/osaamisen
siirtäjänä/infran ja palvelujen tarjoajana.
• Yrityksiä tulee rohkaista hakemaan ulkopuolista rahoitusta ja tukea niitä omarahoitusosuuden
hakemisessa.
21.04.15 22
23. Toimenpiteitä dataintensiivisen
laskennan kehittämiseksi
1. Taataan vankka ja kustannustehokas datakeskusalusta hankkeiden käyttöön, esimerkiksi datan säilytykselle ja
analyysien vaatimalle laskentakapasiteetille.
2. Tuetaan alan koulutusta uusilla ohjelmilla, lisärahoituksella sekä luomalla osaajaverkostoja eri korkeakoulujen kesken.
3. Luodaan kansallinen dataintensiivisen laskennan osaamiskeskittymä korkeakoulujen ja CSC:n yhteyteen, tai näiden
toimijoiden kanssa yhteistyössä muualle.
4. Tuetaan uusien yritysten syntyä ja alkuvaiheen toimintaa mahdollistamalla kustannustehokas (pilvi)kapasiteetti.
5. Edistetään datan vapaata liikkuvuutta. Hyödynnetään avoimen datan ja avointen menetelmien mahdollisuuksia ja
luodaan näiden avulla meille kansainvälistä kilpailuetua. Säädetään tekijänoikeuslain tutkimuspoikkeus.
6. Osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen toimintaan ja etsitään keinoja osallistua yhä laajemmin EU-hankkeisiin ja
samalla lisätä Suomeen päätyvää EU-rahoitusta.
7. Markkinoidaan aktiivisesti Suomea osaavana, verkottuneena ja turvallisena paikkana datakeskusinvestoinneille, datan
säilytykselle ja tietoliikenteelle.
2321.04.15