Julkishallinnon johtamisohjelman lähtökohta on uudistaa julkishallintoa siten, että se vastaa paremmin kansalaisten hyvinvoinnin tarpeisiin ja edistää yhteiskunnan kestävää kehitystä sekä mahdollistaa Suomen kansainvälisen menestymisen tulevaisuudessakin. Uudistumisen toteuttaminen vaatii ennakkoluulotonta johtamisajattelua, mahdollistavaa johtajuutta ja yhteistyötä yli perinteisten rajojen.
Suomen Perusta -ajatuspajan pikkujouluseminaarin 10.2.2013 Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? kolmas esitys. Esitti VATT:n tutkimusjohtaja Seppo Kari
Valtiokonttori, Valtion IT-palvelukeskuksen asiakaspäivä 2013: Maailma muuttuu – Valtion yhteinen integraatiopalvelu kehittyy mukana - tuotepäällikkö Jouko Junttila, Valtiokonttori Valtion IT-palvelukeskus
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
ETL:n aamiaistilaisuus Kansalaisinfossa 18.11.2016. Asiaa elintarviketeollisuuden yleisestä tilanteesta sekä sokeriverosta ja siitä, mitä kaikkea kotimaiset elintarvikeyritykset tekevät ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Strateginen sotenkäynti - julkisen ja yksityisen toiminnan kohtaamiset sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä, alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin esitys. Tekes-hankkeen loppuseminaariin 2.12 Finlandia -talossa.
Laatusuositus hyvin ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2...THL
Projektipäällikkö Anja Noron esitys I&O-kärkihankkeen keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen työpajassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 13.10.2017.
Pasi Moisio (THL): Hallitusohjelman vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin. Esitys seminaarissa "Sosiaaliset oikeudet ja säästötoimet" 10.11.2015. Kela, Helsinki.
Julkishallinnon johtamisohjelman lähtökohta on uudistaa julkishallintoa siten, että se vastaa paremmin kansalaisten hyvinvoinnin tarpeisiin ja edistää yhteiskunnan kestävää kehitystä sekä mahdollistaa Suomen kansainvälisen menestymisen tulevaisuudessakin. Uudistumisen toteuttaminen vaatii ennakkoluulotonta johtamisajattelua, mahdollistavaa johtajuutta ja yhteistyötä yli perinteisten rajojen.
Suomen Perusta -ajatuspajan pikkujouluseminaarin 10.2.2013 Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? kolmas esitys. Esitti VATT:n tutkimusjohtaja Seppo Kari
Valtiokonttori, Valtion IT-palvelukeskuksen asiakaspäivä 2013: Maailma muuttuu – Valtion yhteinen integraatiopalvelu kehittyy mukana - tuotepäällikkö Jouko Junttila, Valtiokonttori Valtion IT-palvelukeskus
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
ETL:n aamiaistilaisuus Kansalaisinfossa 18.11.2016. Asiaa elintarviketeollisuuden yleisestä tilanteesta sekä sokeriverosta ja siitä, mitä kaikkea kotimaiset elintarvikeyritykset tekevät ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Strateginen sotenkäynti - julkisen ja yksityisen toiminnan kohtaamiset sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä, alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin esitys. Tekes-hankkeen loppuseminaariin 2.12 Finlandia -talossa.
Laatusuositus hyvin ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2...THL
Projektipäällikkö Anja Noron esitys I&O-kärkihankkeen keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen työpajassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 13.10.2017.
Pasi Moisio (THL): Hallitusohjelman vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin. Esitys seminaarissa "Sosiaaliset oikeudet ja säästötoimet" 10.11.2015. Kela, Helsinki.
Similar to Keskuskauppakamari linjaukset 2013 (20)
Vanhasta tunnuksesta uuteen identiteettiin: kauppakamarien ilmeuudistusKauppakamari
Kauppakamariryhmän ilme uudistui 2011-2012. Uuden ilmeen haluttiin ilmentävän järjestön pitkää historiaa ja sen tehtävää edunvalvonnassa, mutta sen tuli silti olla nykyaikainen ja kampanjamainen.
Kustannustehokkuus, joustavuus sekä helppokäyttöisyys olivat tärkeimpiä tavoitteita.
Ilmeen haluttiin soveltuvan monipuoliseen käyttöön mutkattomasti: nettiin, esitteeseen, seminaariin, bänneriin, lippuun, kirjaan, käyntikorttiin sekä muiden yritysten ja yhteisöjen logojen joukkoon. Kaikkeen siihen, missä kauppakamarit ovat mukana.
Yritysten taloushallinnossa on siirrytty entistä enemmän sähköisyyteen ja automatiikan tarjoamiin helpompiin toimintatapoihin, mikä näkyy tyytyväisyytenä kauppakamarien yritysjohtajakyselyssä. Merkittävimmiksi epäkohdiksi nousevat kansainvälisen kaupan ALV-raportointi sekä pieniä konserneja kuormittava vaatimus konsernitilinpäätöksestä.
Julkisissa hankintamenettelyissä on kauppakamarien yritysjohtajakyselyn mukaan runsaasti kehitettävää. Kaksi kolmesta julkisiin hankintakilpailuihin osallistuneesta yritysjohtajasta on tyytymätön menettelyjen sujuvuuteen.
Yritysten näkökulmasta ympäristölupajärjestelmän suurimpia haasteita ovat resursointi, tasapuolisuus, avoimuus ja ymmärrettävyys.
Yrityksissä ymmärretään kestävän toiminnan päälle. Yhteiskuntavastuuasiat ovat jo kilpailuetukysymys. On tehokkaampaa ja edullisempaa toimia kerralla oikein. Mutta ohjeiden noudattamisesta on tullut loputon ja ennakoimaton esterata.
Yksiselkoisuus on kaukana ympäristölainsäädännöstä. Lupapäätösten ennakoitavuus voi olla jopa mahdotonta. Pienemmille yrityksille tämä on nousemassa yhä suuremmaksi haasteeksi ja isommille investoinneille jumittavaksi jarruksi. Varsinkin YVA-menettelyä vaativien hankkeiden kokonaiskestoajat muodostuvat usein reippaasti ylipitkiksi.
Yritykset kokevat viranomaisen toiminnan olevan hajallaan. Lakia voidaan lukea eri tavoin eri puolilla maata, ja viranomainen voi jopa valittaa toisen viranomaisen tekemästä päätöksestä. Lupakäsittelyn tulisi olla kaikkia toimijoita kohtaan tasapuolista ja läpinäkyvää.
Lisätiedot:
http://helppohallinto.fi/resursseja-avoimuutta-ymmarrettavyytta/
http://helppohallinto.fi/tuulivoima-vastatuulessa-ymparistoluvat-estavat-ymparistoystavallisyyden/
http://helppohallinto.fi/ymparistolupajarjestelma-jumittaa-investointeja/
Kauppakamarien yritysjohtajakysely paljastaa, että puolet suomalaisista yritysjohtajista on tyytymättömiä kaavoituksen sujuvuuteen. Pääasialliset haasteet ovat pitkä kesto, laaja valitusoikeus sekä viranomaisen harkintavalta. Kaavoitus toimii hyvin joissakin osissa Suomea ja toisissa ei ollenkaan. Kyselyyn vastanneiden yritysjohtajien mukaan heikoimpia alueita ovat Häme, Kymenlaakso sekä Etelä-Savo. Erityisen tyytyväisiä puolestaan ollaan Satakunnassa, Riihimäki-Hyvinkään alueella sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa.
Kauppakamarien yritysjohtajakyselyn vastaajat ovat yksimielisiä siitä, että kaavoituksen toimivuus on tärkeää yrityksen toiminnalle, kasvulle ja kehitykselle. Tätä mieltä on 95 prosenttia yritysjohtajista. Kaavoitukseen liittyviä prosesseja oman yrityksensä toiminta-alueella kuitenkin piti sujuvana vain puolet vastaajista.
Lisätietoja
Kaavoitus: venyvää selvitystä, soveltamista ja tulkintaa http://helppohallinto.fi/kaavoitus-selvitysta-soveltamista-tulkintaa/
CASE Woikoski: Suomi on kaavoihin kangistunut http://helppohallinto.fi/case-woikoski/
Työllistämistukien toimivuus on merkittävä aihe niin yhteiskunnallisesti, inhimillisesti kuin taloudellisesti.
Työllistäminen on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Henkilöille työ takaa elannon ja määrittää identiteettiä. Työntekijät ovat työpaikkojen tärkein voimavara.
Yritykset haluaisivat kantaa yhteiskunnallista vastuuta tarjoamalla tehtäviä vaikeasti työllistettäville. Mutta byrokratiamylly hitsaa kiinni. Yritys, tekijä ja tuki eivät löydä toisiaan.
Kauppakamarien yritysjohtajakysely selvitti, mistä kiikastaa.
http://helppohallinto.fi/case-iss-byrokratiahaaste/
http://helppohallinto.fi/miljoonan-euron-haaste/
2. Toimintamme perusta
• Kauppakamarit ovat koko Suomen
kattava elinkeinoelämän verkosto,
joka edistää yritystoimintaa ja
talouden vapautta
• Menestyvät yritykset rahoittavat
hyvinvointimme
• Kun Suomi on hyvä yrityksille, se
on hyvä yksilöille
• Vastuullinen markkinatalous on
kehityksen paras moottori
2 2.5.2013
3. Verotus
• Veroasteen nousu torjuttava
– Huomio rakenteellisiin uudistuksiin, julkisen
sektorin tehostamiseen ja menosäästöihin
• Tavoitteena selkeä ja ennustettava
yritysverojärjestelmä
– Laaja veropohja ja matala verokanta
• Pääomatulojen verokantoja ei saa
nostaa
• Ansiotulojen verotusta ei saa kiristää
– Tavoitteeksi otettava rajaveroasteiden
alentaminen
2.5.20133
4. Itsesääntely
• Keskuskauppakamari uskoo hyvin hoidettuun
itsesääntelyyn
• Tähtäämme ylisääntelyn estämiseen, avoimuuteen ja
hallinnon keventämiseen
• Keskeisiä itsesääntelyn alueita ovat
– yritysten hyvä hallinnointi
– yritystoiminnan eettisyys ja vastuullisuus
– naisjohtajuuden edistäminen
• Lisäksi tarjoamme tehokasta oikeuden ulkopuolista
riidanratkaisumenettelyä yrityksille
– Tavoitteemme on yritysten ja talouden kannalta
tehokkain menettely ratkaista riitoja
2.5.20134
5. Yritysjuridiikka / Lainsäädäntö
2.5.20135
• Yrityksiä koskevan lainsäädännön tulee olla
virtaviivaista ja selkeää
• Kunnollinen yritysvaikutusarviointi on tehtävä
ennen kuin laki vahvistetaan, jottei tarpeetonta
hallinnollista taakkaa synny (vrt.
ympäristövaikutukset)
• Tavoitteemme on vähemmän ja parempia lakeja
• Lain tulkinnan on oltava yhtenäinen koko Suomessa
• Suomi ei saa poiketa EU:sta ja kilpailijamaista eikä
hyväksyä sitä, että EU poikkeaa muista maista
• Ylisääntelyllä ei saa näivettää pörssiä
6. Viisi vaarallista hanketta
• Rikkidirektiivi
• EU:n yksipuolinen ilmastopolitiikka
• Kaivosvero
• Energiatehokkuusdirektiivi
• Pankkivero
2.5.20136
7. Yritysten
toimintaedellytykset
• Yritysten tuomia työpaikkoja ja verotuloja
tarvitaan kaikkialla Suomessa ja siksi
yrityksillä tulee olla hyvät
toimintaedellytykset kaikkialla Suomessa
• Kanssakäymisen viranomaisten kanssa tulee
olla yksiselkoista ja helppoa
• Julkisen sektorin toiminnan on oltava
tehokasta
• Kiinnitämme erityisesti huomiota kaupan
aukioloaikoihin, kaavoituksen sujuvuuteen
sekä koulutuksen, työvoiman saatavuuden
ja yritysten tarpeiden kohtaamiseen
2.5.20137
8. • Liikennepolitiikalla on taattava sujuva liikenne sekä kansallinen
ja kansainvälinen saavutettavuus.
• Tavoitteena on edistää toimivaa kilpailua eri liikennemuodoissa
• Suomalaisten yritysten kohoaviin kuljetuskustannuksiin on
puututtava. Samalla on varmistettava, että yritysten
kilpailuympäristö ei vääristy eikä eri toimijoita aseteta
eriarvoiseen asemaan
• Kannatamme kokonaisvaltaista, asiakaslähtöistä
liikennejärjestelmän kehittämistä kulkumuotojen
osaoptimoinnin sijaan
• Lähitulevaisuuden kysymyksiä ovat mm. lisääntyvän
ympäristösääntelyn vaikutukset
liikennepolitiikassa, liikennemäärien kehitys itärajalla ja sen
tuntumassa sekä yhteydet tuleviin kaivoksiin
2.5.2013
Liikenne
8
9. • Kuntien tehtäviä ei tule lisätä sen paremmin lisäsääntelyllä kuin
siirtämällä valtion tehtäviä
• Palvelut tulee tuottaa siten kuin kuntalaisille on edullisinta
– Omaa tuotantoa ei saa suojata
• Liikelaitosten ja julkisomisteisten yhtiöiden tulee toimia avoimilla
markkinoilla kilpailuneutraalisti
• Kilpailutuksiin on saatava lisää osaamista ja maalaisjärkeä -
kilpailutus on eri asia kuin kilpailu
2.5.2013
Kuntareformi ja julkinen sektori
9
10. • Uskomme yhteistyöhön kansainvälisyydessä
– Team Finlandin tulee olla julkisten ja yksityisten
toimijoiden yhteinen verkosto
• FinnCham-verkoston ja Team Finlandin
saumatonta yhteistyötä on kehitettävä
• Maabrändiä on määrätietoisesti kehitettävä
yrityksiä kuullen, koska se on tärkeää
kansainvälistymiselle
• Kansainvälisen kaupan menettelyiden on oltava
tehokkaita ja yksinkertaisia
2.5.2013
Kansainvälinen toiminta
10
11. Tilintarkastuksen tulevaisuus
• Laadukas tilintarkastus on yritysten etu
– Kannatamme tilintarkastajatutkinnon uudistusta
• Keskuskauppakamari on luonnollinen ja kustannus-
tehokas paikka Tilintarkastuslautakunnalle
– Tilintarkastajat tekevät työnsä yrityksen omistajille
2.5.201311