Yritysten taloushallinnossa on siirrytty entistä enemmän sähköisyyteen ja automatiikan tarjoamiin helpompiin toimintatapoihin, mikä näkyy tyytyväisyytenä kauppakamarien yritysjohtajakyselyssä. Merkittävimmiksi epäkohdiksi nousevat kansainvälisen kaupan ALV-raportointi sekä pieniä konserneja kuormittava vaatimus konsernitilinpäätöksestä.
Yritysten näkökulmasta ympäristölupajärjestelmän suurimpia haasteita ovat resursointi, tasapuolisuus, avoimuus ja ymmärrettävyys.
Yrityksissä ymmärretään kestävän toiminnan päälle. Yhteiskuntavastuuasiat ovat jo kilpailuetukysymys. On tehokkaampaa ja edullisempaa toimia kerralla oikein. Mutta ohjeiden noudattamisesta on tullut loputon ja ennakoimaton esterata.
Yksiselkoisuus on kaukana ympäristölainsäädännöstä. Lupapäätösten ennakoitavuus voi olla jopa mahdotonta. Pienemmille yrityksille tämä on nousemassa yhä suuremmaksi haasteeksi ja isommille investoinneille jumittavaksi jarruksi. Varsinkin YVA-menettelyä vaativien hankkeiden kokonaiskestoajat muodostuvat usein reippaasti ylipitkiksi.
Yritykset kokevat viranomaisen toiminnan olevan hajallaan. Lakia voidaan lukea eri tavoin eri puolilla maata, ja viranomainen voi jopa valittaa toisen viranomaisen tekemästä päätöksestä. Lupakäsittelyn tulisi olla kaikkia toimijoita kohtaan tasapuolista ja läpinäkyvää.
Lisätiedot:
http://helppohallinto.fi/resursseja-avoimuutta-ymmarrettavyytta/
http://helppohallinto.fi/tuulivoima-vastatuulessa-ymparistoluvat-estavat-ymparistoystavallisyyden/
http://helppohallinto.fi/ymparistolupajarjestelma-jumittaa-investointeja/
Yritysten taloushallinnossa on siirrytty entistä enemmän sähköisyyteen ja automatiikan tarjoamiin helpompiin toimintatapoihin, mikä näkyy tyytyväisyytenä kauppakamarien yritysjohtajakyselyssä. Merkittävimmiksi epäkohdiksi nousevat kansainvälisen kaupan ALV-raportointi sekä pieniä konserneja kuormittava vaatimus konsernitilinpäätöksestä.
Yritysten näkökulmasta ympäristölupajärjestelmän suurimpia haasteita ovat resursointi, tasapuolisuus, avoimuus ja ymmärrettävyys.
Yrityksissä ymmärretään kestävän toiminnan päälle. Yhteiskuntavastuuasiat ovat jo kilpailuetukysymys. On tehokkaampaa ja edullisempaa toimia kerralla oikein. Mutta ohjeiden noudattamisesta on tullut loputon ja ennakoimaton esterata.
Yksiselkoisuus on kaukana ympäristölainsäädännöstä. Lupapäätösten ennakoitavuus voi olla jopa mahdotonta. Pienemmille yrityksille tämä on nousemassa yhä suuremmaksi haasteeksi ja isommille investoinneille jumittavaksi jarruksi. Varsinkin YVA-menettelyä vaativien hankkeiden kokonaiskestoajat muodostuvat usein reippaasti ylipitkiksi.
Yritykset kokevat viranomaisen toiminnan olevan hajallaan. Lakia voidaan lukea eri tavoin eri puolilla maata, ja viranomainen voi jopa valittaa toisen viranomaisen tekemästä päätöksestä. Lupakäsittelyn tulisi olla kaikkia toimijoita kohtaan tasapuolista ja läpinäkyvää.
Lisätiedot:
http://helppohallinto.fi/resursseja-avoimuutta-ymmarrettavyytta/
http://helppohallinto.fi/tuulivoima-vastatuulessa-ymparistoluvat-estavat-ymparistoystavallisyyden/
http://helppohallinto.fi/ymparistolupajarjestelma-jumittaa-investointeja/
Millainen on yritysrahoituksen tilanne? Minkä verran pankit Suomessa antavat yrityksille lainaa? Millaisessa kunnossa pankit ovat? Mitkä sääntelyhankkeet vaikuttavat yritysrahoitukseen nyt ja tulevaisuudessa? Pääekonomisti Veli-Matti Mattilan esitys.
Suomen pääomasijoitusyhdistyksen toimitusjohtaja Pia Santavirta ja Deloitten Leader of Sustainable Services Riikka Poukka puhuivat vastuullisuussijoittamisesta (Impact Investing) Suomen pääomasijoitusyhdistyksen jäsenkentässä
Minna Ylikännö: Mitä mieltä Kela-siirrosta? Sosiaalijohtajien, sosiaalityöntekijöiden ja Kelan toimihenkilöiden näkemyksiä perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan vuonna 2017. Esitys Pieksämäen koulukunnan kevättapaamisessa 14.-15.6.2016
Lokakuun Hevosyrittäjäuutisissa aiheena hevosyritysten investointi- ja kehittämistuet Maaseutuohjelman näkökulmasta. Maria Konsin-Palva/ Uudenmaan ELY-keskus
Vanhasta tunnuksesta uuteen identiteettiin: kauppakamarien ilmeuudistusKauppakamari
Kauppakamariryhmän ilme uudistui 2011-2012. Uuden ilmeen haluttiin ilmentävän järjestön pitkää historiaa ja sen tehtävää edunvalvonnassa, mutta sen tuli silti olla nykyaikainen ja kampanjamainen.
Kustannustehokkuus, joustavuus sekä helppokäyttöisyys olivat tärkeimpiä tavoitteita.
Ilmeen haluttiin soveltuvan monipuoliseen käyttöön mutkattomasti: nettiin, esitteeseen, seminaariin, bänneriin, lippuun, kirjaan, käyntikorttiin sekä muiden yritysten ja yhteisöjen logojen joukkoon. Kaikkeen siihen, missä kauppakamarit ovat mukana.
Millainen on yritysrahoituksen tilanne? Minkä verran pankit Suomessa antavat yrityksille lainaa? Millaisessa kunnossa pankit ovat? Mitkä sääntelyhankkeet vaikuttavat yritysrahoitukseen nyt ja tulevaisuudessa? Pääekonomisti Veli-Matti Mattilan esitys.
Suomen pääomasijoitusyhdistyksen toimitusjohtaja Pia Santavirta ja Deloitten Leader of Sustainable Services Riikka Poukka puhuivat vastuullisuussijoittamisesta (Impact Investing) Suomen pääomasijoitusyhdistyksen jäsenkentässä
Minna Ylikännö: Mitä mieltä Kela-siirrosta? Sosiaalijohtajien, sosiaalityöntekijöiden ja Kelan toimihenkilöiden näkemyksiä perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan vuonna 2017. Esitys Pieksämäen koulukunnan kevättapaamisessa 14.-15.6.2016
Lokakuun Hevosyrittäjäuutisissa aiheena hevosyritysten investointi- ja kehittämistuet Maaseutuohjelman näkökulmasta. Maria Konsin-Palva/ Uudenmaan ELY-keskus
Vanhasta tunnuksesta uuteen identiteettiin: kauppakamarien ilmeuudistusKauppakamari
Kauppakamariryhmän ilme uudistui 2011-2012. Uuden ilmeen haluttiin ilmentävän järjestön pitkää historiaa ja sen tehtävää edunvalvonnassa, mutta sen tuli silti olla nykyaikainen ja kampanjamainen.
Kustannustehokkuus, joustavuus sekä helppokäyttöisyys olivat tärkeimpiä tavoitteita.
Ilmeen haluttiin soveltuvan monipuoliseen käyttöön mutkattomasti: nettiin, esitteeseen, seminaariin, bänneriin, lippuun, kirjaan, käyntikorttiin sekä muiden yritysten ja yhteisöjen logojen joukkoon. Kaikkeen siihen, missä kauppakamarit ovat mukana.
Julkisissa hankintamenettelyissä on kauppakamarien yritysjohtajakyselyn mukaan runsaasti kehitettävää. Kaksi kolmesta julkisiin hankintakilpailuihin osallistuneesta yritysjohtajasta on tyytymätön menettelyjen sujuvuuteen.
Kauppakamarien yritysjohtajakysely paljastaa, että puolet suomalaisista yritysjohtajista on tyytymättömiä kaavoituksen sujuvuuteen. Pääasialliset haasteet ovat pitkä kesto, laaja valitusoikeus sekä viranomaisen harkintavalta. Kaavoitus toimii hyvin joissakin osissa Suomea ja toisissa ei ollenkaan. Kyselyyn vastanneiden yritysjohtajien mukaan heikoimpia alueita ovat Häme, Kymenlaakso sekä Etelä-Savo. Erityisen tyytyväisiä puolestaan ollaan Satakunnassa, Riihimäki-Hyvinkään alueella sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa.
Kauppakamarien yritysjohtajakyselyn vastaajat ovat yksimielisiä siitä, että kaavoituksen toimivuus on tärkeää yrityksen toiminnalle, kasvulle ja kehitykselle. Tätä mieltä on 95 prosenttia yritysjohtajista. Kaavoitukseen liittyviä prosesseja oman yrityksensä toiminta-alueella kuitenkin piti sujuvana vain puolet vastaajista.
Lisätietoja
Kaavoitus: venyvää selvitystä, soveltamista ja tulkintaa http://helppohallinto.fi/kaavoitus-selvitysta-soveltamista-tulkintaa/
CASE Woikoski: Suomi on kaavoihin kangistunut http://helppohallinto.fi/case-woikoski/
Työllistämistukien toimivuus on merkittävä aihe niin yhteiskunnallisesti, inhimillisesti kuin taloudellisesti.
Työllistäminen on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Henkilöille työ takaa elannon ja määrittää identiteettiä. Työntekijät ovat työpaikkojen tärkein voimavara.
Yritykset haluaisivat kantaa yhteiskunnallista vastuuta tarjoamalla tehtäviä vaikeasti työllistettäville. Mutta byrokratiamylly hitsaa kiinni. Yritys, tekijä ja tuki eivät löydä toisiaan.
Kauppakamarien yritysjohtajakysely selvitti, mistä kiikastaa.
http://helppohallinto.fi/case-iss-byrokratiahaaste/
http://helppohallinto.fi/miljoonan-euron-haaste/
2. Kyselystä
• Kartoitti yritysjohtajien näkemyksiä rahoituksen saatavuudesta
ja viranomaislupien vaikutuksesta investointeihin.
• Toteutettiin 4.2. –10.2.2014
• Kysely tavoittaa keskeiset yritysjohtajat kaikkialta Suomesta,
Hangosta Utsjoelle. Vastaajat ovat PK-yritysten, suuryritysten,
perheyritysten sekä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia ja
kuntapäättäjiä, jotka kuuluvat Suomen 19 kauppakamarin
hallituksiin ja valtuuskuntiin.
• Kyselyyn vastasi 130 yritysjohtajaa 681:sta (vastausprosentti
19 %)
3. Miten yrityksesi rahoituksen saatavuus on
muuttunut viimeksi kuluneena vuonna
aiempaan verrattuna?
Kaikki vastaajat N=129
18
9
0%
10%
20%
63
30%
40%
Kiristynyt merkittävästi
Pysynyt ennallaan
Helpottunut merkittävästi
50%
60%
9
70%
80%
Kiristynyt hieman
Helpottunut hieman
90%
2
100%
4. Onko viimeksi kuluneen vuoden aikana
yrityksesi suunnittelema investointi
viivästynyt tai peruuntunut rahoitusongelman
vuoksi?
Kaikki vastaajat N=128
83
14
0%
10%
20%
30%
40%
Kyllä
50%
Ei
3
60%
En osaa sanoa
70%
80%
90%
100%
5. Kuinka suuri investointi on kyseessä?
Kaikki vastaajat N=128
6
0%
17
10%
33
20%
30%
40%
alle 100.000 euroa
500.001–1.000.000 euroa
Yli 5.000.000 euroa
39
50%
60%
70%
6
80%
100.001–500.000 euroa
1.000.001–5.000.000 euroa
90%
100%
6. Onko viimeksi kuluneen vuoden aikana yrityksesi
suunnittelema investointi viivästynyt tai
peruuntunut viranomaislupiin liittyvistä syistä (esim.
kaavoitus, rakennuslupa, ympäristölupa) ilman
perusteltua syytä?
Kaikki vastaajat N=128
22
0%
10%
75
20%
30%
40%
Kyllä
50%
Ei
60%
En osaa sanoa
4
70%
80%
90%
100%
7. Mistä viivästys johtui?
Kaikki vastaajat N=128
61
0%
10%
20%
Kaavoitus
36
30%
40%
50%
Rakennuslupa
60%
21
70%
Ympäristölupa
80%
Muu, mikä
14
90%
100%
8. Kuinka suuri investointi oli kyseessä?
Kaikki vastaajat N=128
7
0%
18
10%
18
20%
30%
21
40%
alle 100.000 euroa
500.001–1.000.000 euroa
Yli 5.000.000 euroa
50%
36
60%
70%
80%
90%
100.001–500.000 euroa
1.000.001–5.000.000 euroa
100%
9. Avoimia vastauksia
• "Viivästyksen syynä on ollut liian helppo
valitusprosessi."
• ”Pitäisi saada käyttöön ns. yhden luukun
periaate, jossa on viranomaisten puolelta
selkeästi nimettynä yksi henkilö joka on
vastuullinen prosessin etenemisestä. Nyt, kun
kenelläkään ei ole vastuuta, ei myöskään ole
velvollisuutta asioita hoitaa.”
10. Avoimia vastauksia
• ”Rahoituksen kiristyessä tarvitaan vaihtoehtoisia kanavia, sillä muuten
yritysten kehittäminen ja kasvu tyrehtyvät. Finnveran roolia ja
valtuuksia pitää kasvattaa.”
• ”Yrittäjävetoisia PK-yrityksiä rahoitettaessa pitäisi vaatimuksia
helpottaa. Vakavaraisuusvaatimukset voivat olla rahoituksen ja siten
investoinnin tai laajentamisen esteenä. Kuitenkin yrittäjän
sitoutuneisuudesta voisi hyvin ’hyvittää’ rahoittajaakin siihen
kohdistettavien vaatimusten osalta.”
• ”Rahoitus on kiristynyt pankkien vakuusvaatimuksista ja yrityslainoihin
kohdistuvasta raskaammasta finanssiverosta johtuen. Lisäksi
päätöksenteko on pääkaupunkikeskeistynyt, jolloin maakunnalliset
hankkeet eivät ole yhtä kiinnostavia.”
• "Pankit vetoavat usein rahoitustarkastuksen antamiin
määräyksiin, joita pyritään tulkitsemaan ahtaasti"
11. Avoimia vastauksia
• ”Suomalaisen poliittisen ympäristön
ennustettavuus on merkittävästi heijastunut ja
maariski kasvanut. Se vaikuttaa
investointipäätöksiin.”
• ”Epävarman sisäpoliittisen tilanteen takia
investoinnit ovat jäissä. Ei tiedä, mitä veroja ja
äkkimuutoksia on tulossa.”
• ”Poliitikot ovat toimillaan aiheuttaneet sen, että
emme uskalla enää investoida kotimaahan.”