Digitalisaatio on tällä hetkellä suurin muutostrendi, joka vaikuttaa läpileikkavasti kansantalouteen. Se muuttaa kansalaisten palvelujen tarjontaa niin terveydenhuollossa, pankkiasioinnissa, vapaa-ajan palveluissa sekä teollisuudessa eri prosessien uudistamisessa ja palvelumuotoilussa. Tekes on ollut mukana kehittämässä yritysten ja tutkijoiden kanssa digitaalisaation eri muotoja. Tässä Impact Briefissä on tehty yhteenveto digitalisaation hyödyntämisestä cleantech-, terveys- ja AR/VR-aloilla. Kaikista näistä aloista löytyy mielenkiintoisia esimerkkejä, joissa digitalisaatio on merkittävä tekijä Suomen kansantalouden kehityksessä ja yritysten menestymisessä globaaleilla markkinoilla.

1. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään
ja kansantalouteen
Digitaalisuus muuttaa koko
kansantaloutta
Jari Hyvärinen, Tekes
Digitalisaatio on tällä hetkellä suurin muutostrendi, joka vaikuttaa
läpileikkavasti kansantalouteen. Se muuttaa kansalaisten palvelujen tarjontaa
niin terveydenhuollossa, pankkiasioinnissa, vapaa-ajan palveluissa sekä
teollisuudessa eri prosessien uudistamisessa ja palvelumuotoilussa. Tekes on
ollut mukana kehittämässä yritysten ja tutkijoiden kanssa digitaalisaation eri
muotoja. Tässä Impact Briefissä on tehty yhteenveto digitalisaation
hyödyntämisestä cleantech-, terveys- ja AR/VR-aloilla. Kaikista näistä aloista
löytyy mielenkiintoisia esimerkkejä, joissa digitalisaatio on merkittävä tekijä
Suomen kansantalouden kehityksessä ja yritysten menestymisessä globaaleilla
markkinoilla.
Digitaalisuuden mahdollisuudet laajenevat koko ajan
Digitaalisuuden hyödyntäminen on Suomelle erityisen tärkeää. 1990-luvun alusta
alkaen elektroniikkateollisuus nousi Suomen menestystekijäksi. Pitkäaikainen
panostus on johtanut muun muassa pelialan sekä IT-alan palveluviennin kasvuun.
Digitalisaation käyttöönotto myös muilla aloilla on tärkeää, jotta kansainvälisen
talouden potentiaali saadaan hyödynnettyä Suomen innovaatioympäristössä.
Esimerkiksi pk-yritysten tulisi hyödyntää digitalisaatiota tehokkaammin teollisissa
prosesseissa ja palvelualalla on vielä paljon tehtävää, jotta digitalisaation tuomaa
arvonlisää saadaan nostettua.
Erityisen tärkeää digitalisaatio on terveysalalla ja cleantechissä. Terveysalalla
tuottavuutta voitaisiin kasvattaa tietojärjestelmiä yhdenmukaistamalla ja
sisällyttämällä digitalisaatiota nykyisiin palvelumalleihin. Cleantechissä Suomella
on lukuisia mahdollisuuksia, koska olemme kehittäneet oman ympäristömme
suojelemiseksi luonnonvaroja säästäviä ratkaisuja jo vuosikymmenten ajan.
Informaatioteknologian alalla on edelleen lukuisia hyödyntämismahdollisuuksi,
joista yksi on lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) ja virtuaalitodellisuus
(Virtual Reality, VR). Augmented Reality yhdistää käyttäjän todellisuutta ja
viruaalimaailmaa ja Virtual Reality vastaavasti kytkee ihmisen kokonaan
virtuaaliympäristöön.
Digitaalisuus vaikuttaa koko kansantalouteen
N
Brief No. 7/2017
Impact Brief

2. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja
kansantalouteen
Suomella on tarvittavat
resurssit sekä monipuolista
cleantechiin ja
digitalisaatioon liittyvää
huippuosaamista
Case 1. Digitalisaatio on selkeä kilpailuetu cleantech-alalla
Viimeisen kymmenen vuoden aikana cleantechin globaalit markkinat ovat
kasvaneet useita muita aloja nopeammin ja kasvun arvioidaan jatkuvan. Samalla
yhä useamman yrityksen tavoite on tuottaa markkinoille tuotteita, jotka edistävät
luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön. Näin ollen
cleantech kattokäsitteenä dilutoituu ja kilpailu cleantech-alalla kovenee.
Suomi on ollut kansainvälisesti yksi cleantechin edelläkävijöistä ja Suomessa on
arviolta yli 3000 cleantech–ratkaisuja tarjoavaa yritystä. Iso osa suomalaisista
merkittävistä isoista kansainvälisistä teollisuusyrityksistä on luokiteltavissa
cleantech –alan yrityksiksi, vaikka selkeää rajanvetoa cleantechin ja muun
liiketoiminnan välille ei aina pysty tekemään. Noin 10 suurinta cleantech -yritystä
kattavat suurimman osan alan viennistä.
Digitalisaatio vauhdittaa cleantechin älykkäiden ratkaisujen käyttöönottoa,
mahdollistaa resurssien ja toimintatapojen tehokkaan optimoimisen sekä
potentiaalisten ratkaisujen nopean skaalaamisen globaalisti. Digitalisaation
saattelemana uusissa cleantech-ratkaisuissa etenkin kuluttajien, esineiden
internetin (IoT) ja big datan roolit korostuvat. Suomessa on vahva historia
erityisesti metsiin ja vesiin sekä säähän liittyvän tiedon keräämisestä ja
hyödyntämisestä. Ympäristö- ja luonnonvaratiedon ja sitä tuottavan analytiikan
painoarvo kasvaa, kun tietoa on mahdollista kerätä enemmän ja analysoida
paremmin.
Tekes on määrätietoisesti panostanut cleantechiin
Tekes on panostanut cleantechin, biotalouden ja energia-alan
innovaatiotoimintaan määrätietoisesti koko olemassaolonsa ajan. Tekes on viime
strategiakausiensa aikana selkeästi määritellyt cleantechin osa-alueita
painopistealueikseen ja kohdentanut tälle alueelle ohjelmia. Cleantech Finlandin
vuonna 2014 tekemän kyselyn mukaan suurin osa (78 %) cleantech-yritysten
julkisesta rahoituksesta tulee Tekesistä. Vuosina 2010 -2015 Tekesin rahoittamiin
cleantech-projekteihin osallistui 1432 yritystä, jonka voidaan arvioida edustavan
noin puolta alan yrityksistä Suomessa. Vuonna 2014 lähes puolet Tekesin 570
miljoonan euron budjetista suuntautui cleantechiin kytkeytyneille alueille,
erityisesti energiatehokkuuteen.
Cleantechin ja digitalisaation rajapinnoilla toimivat yritykset ovat olleet laajasti
mukana Tekesin ohjelmissa. Tekesin tilaamassa cleantech-vauikuttavuuspolussa
tarkasteltiin 11 case -yritystä, jotka olivat olleet mukana yhteensä 23 eri Tekesin
cleantechiin ja digitalisaatioon liittyvissä ohjelmassa.

3. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja
kansantalouteen
Johtavat suomalaiset
cleantech-yritykset
hyödyntävät jo
digitalisaatiota
Kuva 1. Tekesin rooli digitalisaatiota hyödyntävissä cleantech –yrityksissä
kansainvälisillä markkinoilla
Cleantechin ja digitalisaation rajapinnalla kansainvälisen menestyksen tärkeimpinä
ehtoina ovat asiakkaat, referenssit ja oikeat kumppanit. Asiakas on löydettävä
kohdemarkkinoilta heti ja asiakkaan kanssa kehitetään tuotetta yhdessä. Tekesin
rahoituksen avulla erityisesti pienemmät yritykset ovat pystyneet palkkaamaan
kriittisiä henkilöitä ja osaamista kohdemarkkinoille tai kohdemarkkinoilta. Tämä
on varmistanut sen, että yrityksellä on ollut paremmat edellytykset olla lähellä
asiakasta.
Isot kansainvälisesti menestyneet cleantech-yrityksemme ovat usein kilpailijoita
aiemmin tarttuneet digitalisaation murrokseen ja kääntäneet sen strategiseksi
edukseen. Selvityksessäkin tarkastelluista yrityksistä hyvä esimerkki on Ponsse,
joka toi ensimmäisenä metsäkonevalmistajana maailmassa PC-pohjaisen
mittalaitejärjestelmän markkinoille jo 90-luvulla ja on sen jälkeen ollut alansa
edelläkävijä digitalisaation hyödyntämisessä cleantech-liiketoiminnan tukena.
Esineiden internetiä ja Big Dataa kansainvälisen kasvun perustana hyödyntäviä
nopeasti kasvaneita cleantech-yritysten esimerkkejä ovat Eniram tarjoten
energiasäästöratkaisuja meriliikenteeseen sekä Enevo optimointiratkaisuja
jätehuoltoon. Selvityksessä katettuja muita menestysesimerkkejä olivat Aidon,
Arbonaut, Beneq, EHP Tekniikka, Netcycler, Oilon, Vaisala ja Valopaa.
Digitalisaatiota hyödyntävät cleantech-yritykset tekevät strategisessa
kasvuvaiheessa monia asioita yhtä aikaa. Samalla hetkellä on nopeasti löydettävä
ja hoidettava kansainväliset kumppanit, asiakkaat, pilotointi, referenssit,
tuotekehitys ja tuotanto sekä rahoitus. Etenkin digitaalisuutta hyödyntävät
yritykset ovat ”born global” ja toimivat jo tuotekehitysvaiheessa asiakkaiden
kanssa ulkomailla. Näissä yrityksissä on yhä hankalampaa suunnitella ”TKI-
hankkeita” irrallaan esimerkiksi uusien asiakkuuksien rakentamisesta.

4. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja
kansantalouteen
Tanska edelläkävijä -
Suomella hyvät
lähtökohdat digitaalisten
terveyspalveluiden ja -
teknologian globaaleilla
markkinoilla
Case 2. Sairaaloiden toiminta digitalisoituu
Digitaalisen sairaalan ja terveydenhuollon prosessien kehittämisen taustalla on
voimakas systeeminen muutos koskien niin terveydenhuollon digitalisoitumista
kuin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta (sote-uudistus). Digitalisoituvalla
sairaalalla on rajapintoja paitsi innovaatio-, elinkeino- ja terveyspolitiikan
rajapinnoilla, myös esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön, oikeusministeriön,
opetus- ja kulttuuriministeriön ja ulkoministeriön hallinnonalojen kanssa.
Suomessa on vuonna 2016 yhteistyössä eri hallinnonalojen ja terveysalan
toimijoiden kesken päivitetty Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan
kasvustrategian tiekartta.
Tanskaa pidetään terveysalan digitalisoinnin edelläkävijänä Suomeen verrattuna.
Tanskassa on kehitetty digitaalista terveydenhoitoa julkisen hallinnon ja
elinkeinoelämän yhteistyössä jo vuosien ajan, minkä taustana on esimerkiksi
kansallinen eri hallinnonalojen yhteinen digitaalinen strategia sekä digitaalinen
hyvinvointistrategia.
Suomella on useita vahvuuksia terveysalan digitaalisten palveluiden globaalin
kysynnän kasvuun vastaamisessa kuten korkeatasoinen lääketieteellinen tutkimus
ja osaamispohja, korkeatasoinen IT-osaaminen, digitaaliset väestötason
terveystiedon rekisterit, julkinen terveydenhuolto ja yliopistosairaaloiden verkosto
sekä hyvä maine luotettavana ja korruptoitumattomana yhteistyömaana.
Terveysteknologia onkin yksi nopeimmin kasvavista korkean teknologian aloista
Suomessa. Yritysten määrää on tarkasti vaikea arvioida, koska digisairaalaa ja
terveydenhuollon prosesseja kehittävät yritykset toimivat useiden alojen välisellä
rajapinnalla. Valtaosa alan yrityksistä Suomessa on pk-yrityksiä, mutta
samanaikaisesti myös muilla aloilla kuten esimerkiksi IT- ja vakuutusalalla
perinteisesti toimineet suuryritykset ovat laajentaneet toimintaansa terveys- ja
hyvinvointipalveluihin.
Tekes mukana digitalisoituvassa terveydenhuollossa
Tekesin pitkäjänteinen ohjelmatoiminta terveys- ja IT-aloilla 2000-luvulla sekä muu
TKI-rahoitus ovat luoneet perustan myös digitalisoituvan sairaalan osaamispohjan
vahvistamiselle sekä innovaatioekosysteemille. Jo päättyneiden ohjelmien Tekesin
rahoitusosuus on ollut yhteensä yli 300 milj. euroa 2000-luvulla liittyen
digisairaalan teemaan. Aiemmin on arvioitu, että muun kuin Tekesin ohjelmien
kautta tulleen Tekesin rahoituksen volyymi terveysalan yrityksille on 2000-luvulla
ollut selvästi suurempi kuin ohjelmarahoitus.
Viime vuosina Tekes on panostanut voimakkaasti innovaatioekosysteemin
edistämiseen esimerkiksi solmimalla yhteistyösopimuksen digitaalisen
terveydenhoidon ekosysteemin kehittämisestä Suomessa. Innovaatioekosysteemit
ovat avainasemassa, jotta voidaan saavuttaa Tekesin perimmäiset
vaikuttavuustavoitteet edelläkävijämaana. Digitalisoituvan sairaalan kehittäminen
on vahvasti riippuvainen sairaaloista kokeilu- ja pilotointialustoina ja suuryritysten
kanssa tehtävästä yhteistyöstä, joka avaa väylät edelleen globaaleille markkinoille.

5. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja
kansantalouteen
Tekesin vaikuttavuus
korostuu innovaatio-
ekosysteemin edistämisessä
AR/VR-alalla on monia
käyttökohteita ja ala
kasvaa nopeasti
Tekesin vaikuttavuus korostuu perinteisenä innovaatiotoiminnan ja yhteistyön
rahoittajana ja aktivoijana. Vaikuttavuuspoluista vahvimpia ovat osaamispohjan
vahvistaminen ja tutkimus- ja innovaatioyhteistyön uusien muotojen edistäminen.
Kuva 2. Digitalisoituvan sairaalan vaikuttavuuspolku
Case 3. Lisätyllä ja virtuaalisella todellisuudella on lukuisia käyttökohteita
Virtuaali- ja lisätyn todellisuuden (AR/VR) sovellusten taustalla olevien
teknologioiden viimeaikaisen kehityksen myötä ala on alkanut lunastaa siihen
kohdistettuja odotuksia. AR/VR-alan kehitys on vielä alkutekijöissään, mutta ala
kasvaa nopeasti. Kansainvälisten AR/VR-markkinoiden kooksi on arvioitu tällä
hetkellä noin 5 miljardia euroa. Ennusteiden mukaan markkinoiden koko kasvaa
jopa 150 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä.1
Samalla yhä useampi yritys
tulee hyödyntämään AR/VR-teknologioita liiketoiminnassaan, vaikka varsinaisia
AR/VR-teknologioihin ja niiden kehittämiseen keskittyviä yrityksiä tulisi olemaan
edelleenkin suhteellisen vähän. AR/VR-teknologiat tulevat monien arvioiden
mukaan muuttamaan liiketoiminnan tekemisen tapoja samaan tapaan kuin
internetin yleistyminen 2000-luvun vaihteessa.2
Suomessa on vielä suhteellisen vähän yksinomaan AR/VR-alan teknologioihin tai
sovelluksiin keskittyviä yrityksiä. Karkeasti 60–80 yritystä toimii AR/VR-teknologian
parissa. Tämä luku pitää sisällään kuitenkin varsin laajan joukon erilaisia yrityksiä,
joista useimmille AR/VR-teknologia ei ole liiketoiminnan ydinaluetta. Yli puolet
näistä yrityksistä on sijoittunut pääkaupunkiseudulle, mutta myös Tampereella ja
1
http://www.digi-capital.com/news/2015/04/augmentedvirtual-reality-to-hit-150-billion-
disrupting-mobile-by-2020/
https://www.fastcompany.com/3052209/tech-forecast/vr-and-augmented-reality-will-soon-
be-worth-150-billion-here-are-the-major-pla/3
2
Perustuen tehtyihin yritys- ja asiantuntijahaastatteluihin.

6. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja
kansantalouteen
Tekesin rooli on vahva
nuorten ja pienten
yritysten tuote- ja
palvelukehityksessä
Oulussa on molemmissa noin kymmenen yrityksen AR/VR-yrityskeskittymät.
Yksinomaan AR/VR-teknologiaan keskittyviä yrityksiä on Suomessa vain muutamia.
Pienestä yritysjoukosta huolimatta Suomessa on kuitenkin verrattain paljon
AR/VR-alalle hyödyllistä kansainvälistä huippuosaamista mm. Nokian peruja
olevan optiikka-, ohjelmistoteknologia- ja käyttöjärjestelmäosaamisen sekä vahvan
pelialan yrityskeskittymän ansiosta. Suomessa oleva, erityisesti pelialan ja
optiikan, erityisosaaminen houkuttelee myös ulkomaisia investointeja ja osaamista
maahan. Hyvä esimerkki tästä on se, että yhdysvaltalainen Magic Leap – joka on
kenties AR/VR-alan kansainvälisesti lupaavin startup – perusti tytäryhtiön
Suomeen syksyllä 2016. Suomen yleisesti tunnettujen vahvuuksien, kuten maan
yleisesti korkean koulutustason, lisäksi muita Suomen vahvuuksia ovat alan
osaajien tiivis ekosysteemi ja verkostoitumismahdollisuudet sekä muutamien
yritysten menestystarinat. Haasteet puolestaan ovat samat kuin monilla muillakin
aloilla: syrjäinen sijainti ydinmarkkinoista, kansainvälisten osaajien
houkuttelemisen vaikeus, pienet kotimarkkinat sekä alan vähäinen paikallinen
tutkimus ja koulutus.
Tekesin rooli Lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden kehittämisessä
AR/VR-ala on ollut Tekesin strategisena kohteena jo pidempään, ja Tekes on
panostanut AR/VR-alaan sekä suorasti että epäsuorasti. Digitalisaatio on ollut
läpileikkaavana teemana Tekesin strategioissa jo useiden vuosien ajan, ja AR/VR-
alan yrityksiä on ollut mukana useissa eri ohjelmissa (esim. Verso, Tila, Skene).
Ensimmäisen kerran AR/VR on mainittu erikseen Tekesin vuoden 2011
strategiassa, ja vuonna 2016 julkaistussa Reboot Finland -toimenpideohjelmassa
AR/VR on mainittu yhtenä avainteknologioista.
Tekes on osallistunut AR/VR-alan kehitykseen sekä omien ohjelmiensa että
yrityksille suunnatun rahoituksen kautta. Tekes on vuodesta 2010 lähtien
rahoittanut suoraan AR/VR-teknologiaan liittyvää yritysten tuotekehitystä noin 10
miljoonalla eurolla. AR/VR-alan innovaatioekosysteemin näkökulmasta
euromääräisesti suurempi panostus on tapahtunut AR/VR-alan taustalla oleviin ja
mahdollistaviin teknologioihin (esim. ohjelmistoteknologia, peliala, 3D-mallinnus,
jne.). Lisäksi Tekes on rahoittanut alaan liittyviä tutkimusprojekteja. Esimerkiksi
vuosina 2008–2012 käynnissä olleen Tila-ohjelman yksi painopisteistä oli
virtuaalitilat, johon liittyi useita AR/VR-projekteja. Tekesillä on kampanja AR/VR-
teemasta ja sen yhteydessä on tehty kattavampi selvitys AR/VR-alasta.
https://www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut/kampanjat/team-finland-mixed-reality/
Pitkäjänteinen rahoitus erityisesti alan nuorten ja pienten yritysten
tuotekehitykseen on epäilemättä ollut tärkein Tekesin vaikutusmekanismi AR/VR-
alalla. Osa tästä rahoituksesta on kohdistunut yrityksille tai hankkeisiin, jotka ovat
sittemmin lakanneet olemasta tai eivät vielä ole saavuttaneet läpimurtoa.
Rahoitus on kuitenkin auttanut rakentamaan laajempaa osaamispohjaa ja sitä
kautta AR/VR-alan ekosysteemiä. Tekesin roolia AR/VR-alalla tuleekin siksi
tarkastella laajemmin kuin vain nykyisiä yrityksiä ja niiden kasvua analysoimalla.

7. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja
kansantalouteen
Kuva 3. Tekesin rooli AR/VR-ekosysteemin kehittämisessä. 3
Rahoituksen lisäksi Tekesin ohjelmat ovat osaltaan edistäneet AR/VR-alan
yritysten välistä yhteistyötä ja tiedon leviämistä, vaikka verkostoitumisen
edistämisessä Tekesiä suurempi rooli onkin ollut alan toimijoita yhdistävillä
järjestöillä, Finnish Virtual Reality Associationilla (FIVR) ja VR Finlandilla.
Verkostoitumisen ja yhteistyön rakentamisen merkitys korostuu todennäköisesti
vielä jatkossa, jotta osaaminen saadaan leviämään muille aloille ja ekosysteemiin
saadaan lisää uusia toimijoita. Yrityshaastatteluissa nousi esiin myös se, että
pelialalla Tekes on varsin tunnettu ja luotettu toimija, ja sen mukanaolo yrityksen
taustalla auttaa vakuuttamaan ulkomaisia sijoittajia ja näin auttaa yrityksiä
hankkimaan lisärahoitusta.
Lähteet:
Tekes cleantech-yritysten kansainvälisen kasvun tukena – kilpailuetuna
digitalisaatio, Tekes Impact Brief No. 1/2017 - Mari Hjelt, Lauri Larvus ja
Susanna Sepponen, Gaia Consulting
Tekesin vaikutukset lisätyn ja virtuaalitodellisuuden innovaatioekosysteemin
rakentamiseen, Tekes Impact Brief No. 4/2017 - Vesa Salminen, Julia Wiikeri,
Kimmo Halme, Valtteri Härmälä, 4FRONT
Tekesin vaikutukset digitalisoituvan sairaalan kehittämisessä: Disruptiivinen
muutos neljän eri polun yhteisvaikutuksena, Tekes Impact Brief No. 5/2017 -
Katri Haila, Ramboll Management Consulting, Mikko Valtakari, MDI
3
Lähde: 4FRONT. Vaikutusmekanismien osalta soveltaen: Tempo Economics (2016). Strategisten
tutkimusavausten ennakoivan vaikuttavuusarvioinnin malli.