2. Kilpailukykyinen Suomi -
kilpailukykyiset yritykset
1. Julkisten menojen BKT-suhde on pienennettävä 50 prosenttiin. Tämä
vaatii kolmea asiaa: yksityisen sektorin kasvua, tuottavuuden
parantamista erityisesti julkisissa palveluissa sekä tiukkaa kulukuria
julkisissa menoissa.
2. Veroaste on käännettävä selvään laskuun. Veropolitiikan tulee olla
kasvua ja työllisyyttä tukevaa, jotta veropohja laajenee. Kasvun kannalta
erityisen haitallisia veroja ovat työn ja yrittämisen verot sekä
transaktioverot.
3. Hallitusohjelmassa on sitouduttava yritysten hallinnollisen taakan
keventämiseen sekä kaavoitus-, lupa- ja valitusprosessien
nopeuttamiseen. Yhden luukun periaate on toteutettava.
4. Liikenteen infrastruktuuri on saatava parempaan kuntoon ilman, että
valtion tarvitsee ottaa lisää velkaa. Liikennepolitiikan tulee perustua
selkeisiin palvelukriteereihin ja pitkäjänteiseen päätöksentekoon.
5. Suomen energiaomavaraisuutta ja -huoltovarmuutta on parannettava ja
kotimaisia energiamuotoja tulee hyödyntää aiempaa enemmän.
Tukipolitiikasta on siirryttävä kohti markkinaehtoista energiapolitiikkaa.
6. Ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulutusta on uudistettava
lähtökohtina työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen ja koulutuksen
läpäisyasteen parantaminen. Ulkomaisen työvoiman kiinnittämistä
suomalaiseen työelämään on vahvistettava.
3. Kilpailukykyiset alueet –
kilpailukykyinen Suomi
• Alueellisten toimintaympäristötekijöiden merkitys monista
syistä korostut yritysten sijoittautumispäätöksissä
– Usein tutkimuksissa nousee esille muun muassa osaavan
työvoiman saatavuus, sijaintialueen innovaatioympäristö
tai esimerkiksi mahdolliset alueelliset tuotantoklusterit
• Alueellisten yritystoimintaympäristötekijöiden entistä
aktiivisempi kehittäminen on tärkeää Suomen kilpailukyvyn
kehittämiseksi
– Turun kauppakamari on laatinut kuusi tavoitetta ja kaksitoista
konkreettista ehdotusta, joilla yritystoimintaympäristöä voidaan
aluetasolla parantaa
• Tämä on melko lailla omissa käsissämme
4. Yritysilmapiiristä kilpailukykytekijä
• Alueellinen julkishallinto, kunnat ja alueviranomaiset,
muodostavat yritystoimintaan suoraan vaikuttavan
hallinnollisen toimintaympäristön
– Yritystoimintamyönteisyyden parantaminen on keskeinen, hyvin
laajalti vaikuttava ja lopulta melko yksinkertainen asia jos vain tahtoa
löytyy
• Kunnan yritysilmapiiri vaikuttaa suoraan yritystoiminnan
kehittymiseen alueella – Eikä se maksa mitään
– Kuntapäättäjät aloittavat asennemuokkauksen kuntien
hallinto-organisaatioiden yritystoimintamyönteisyyden
kehittämiseksi.
• Päätöksenteon nopeuden ja rohkeuden parantaminen
• Kaavoitus tukemaan yritysten kasvuedellytyksiä
• Tarvitaan uudenlaista joustoa ja nopeutta, jotta yritysten
muuttuviin tarpeisiin voidaan vastata
5. Investoitava kilpailukykyyn
• Kauppakamareiden yhteinen tavoite seuraavaan
hallitusohjelmaan:
Oikeista liikenneratkaisuista kilpailukykyä Suomelle
www.kauppakamari.fi
• Ydinkysymykset:
– Miten varmistetaan vientikuljetusten häiriöttömyys
– Millä varmistamme ihmisten liikkuvuuden, jotta saamme
käyttöön kaiken osaamisemme ja työvoimamme ja luomme
innovaatioiden kautta uutta kasvua ja kehitystä
– Miten olemme läsnä maailman markkinoilla ja saavutettavissa
maailmalta
– Miten pääsemme irti vanhasta, uudistamme rakenteita,
vältämme vääriä ratkaisuja ja katsomme avarasti ja modernisti
tulevaisuuteen
6. Investoitava kilpailukykyyn
• Tavaraliikenteen palvelukriteerit
– Suomen yhdistävät keskeiset pääväylät
• Nopeus 100 km/h = 70 km/h keskinopeus
• Rautateillä 25 tonnin akselipaino
– Olemassa olevan tiestön kunto
• Työssäkäyntialueet entistä laajemmiksi
– Pienen väestön osaamispotentiaalista saatava tehokkaammin käyttöön
– Synnytettävä kasautumisen etuja
– Modernin, älykkään joukkoliikenteen kehittämistä oleellisesti nopeutettava
– Hyvät yhteydet synnyttävät tehokkaita rakenteita
• Suomen on oltava hyvin lentoliikenteen saavutettavissa
– Tavoitteena on oltava matkustajamäärien kasvu – tärkeämpi tavoite kuin
lentoasemien karsiminen
– Kuinka tehdä Suomi entistä houkuttelevammaksi lento-operaattoreille
7. Investoitava kilpailukykyyn
• Helsinki – Turku väli yhteiseksi työssäkäyntialueeksi
– Mahdollista toteuttaa Espoon ja Salon välisellä oikoradalla +
– Suunniteltava tulevan hallituskauden aikana (5 milj.)
– Rakentamispäätös 2019
• Niin sanottu tunnin juna on tärkein yksittäinen tekijä koko Etelä-
Suomen halki kulkevan liikennekäytävän kehittämisessä
– Osa komission linjaamaa EU:n liikenteen ydinverkkokäytävää
– Elinkeinoelämän, julkishallinnon ja politiikan edustajien yhteinen valtuuskunta
– Halutaan tuoda esille hankkeen merkitys Suomen kilpailukyvylle
• On vain uskallettava päästä irti vanhasta, rohkeasti uudistaa rakenteita,
välttää vääriä ratkaisuja ja katsoa avarasti ja modernisti tulevaisuuteen