Liikenneviraston toimeksiannosta tehty tutkimusSeppo Laakso & Eeva Kostiainen, Kaupunkitutkimus TA OyHeikki Metsäranta, StraficaOy 12/2015

1. Helsinki-Turku-ratakäytävän kehittämisen
aluetaloudelliset vaikutukset
Liikenneviraston toimeksiannosta tehty tutkimus
Seppo Laakso & Eeva Kostiainen, Kaupunkitutkimus TA Oy
Heikki Metsäranta, Strafica Oy
12/2015

2. Johtopäätöksiä kansainvälisen
tutkimuskirjallisuuden tuloksista
• Liikenteellinen saavutettavuus vaikuttaa merkittävästi taloudelliseen
kasvuun
• Parantunutta saavutettavuutta on hyödynnetty tehokkaimmin
kaupungeissa ja seuduilla, joissa liikenneyhteyksien kehittäminen on
osa laajempaa kehittämisstrategiaa, esim. Öresund.
• Liikenneinvestointi yksinään ei ole riittävä ehto kehitykselle, vaan
toimii sitä tukevana elementtinä.
• Paras kehityspotentiaali saadaan, kun liikenneyhteys liittää alueet
tiiviimmin yhdeksi toiminnalliseksi, riittävän väestöpotentiaalin
työssäkäyntialueeksi.
• Nopeampi rata tuo kehittämismahdollisuuksia asemille, joista on
luotu liikenteen solmukohtia.
• Aseman vaikutusalueelle tehokasta maankäyttöä, uutta
yritystoimintaa, palveluita, asukkaita sekä maan arvon ja vuokrien
nousua.
• Nopeat junayhteydet johtavat yleensä keskittymiseen ja laajemman
alueen sisäiseen uusjakoon.

3. Ruotsissa investoinnit liikenteeseen ovat
eri tasolla kuin Suomessa
Europakorridoren srategisesti
tärkeä hanke
• Götalandsbanan Tukholma-
Göteborg
• Europabanan Tukholma-
Malmö
• Mahdollisuus kytkeä
ruotsalainen
suurnopeusrataverkko
eurooppalaiseen
suurnopeusrataverkkoon
(Holm ym., 2015.)

4. Työmarkkina-alueiden laajeneminen ja aluetalous
 Saavutettavuuden paraneminen luo edellytykset
 alueiden väliselle työssäkäynnille
 työmarkkina-alueiden laajenemiselle
 alueiden integroitumiselle
 Työmarkkina-alueiden laajeneminen
 Edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista
 Mahdollistaa perheiden aikuisten jäsenten työllistymismahdollisuuksia
eri kunnissa/alueilla
 Johtaa työllisyysasteen nousuun
 Työmarkkina-alueiden laajeneminen johtaa tuottavuuden
kasvuun yrityssektorilla ja julkisella sektorilla
 Samalla työpanoksella enemmän arvonlisäystä
 Luo edellytyksiä yritysten kasvulle ja uusille yrityksille

5. Parempi saavutettavuus mahdollistaa yritysten
liiketoiminta-alueiden laajeneminen
− Markkina-alueiden laajeneminen uusille alueille
− Yritysten verkottuminen alueiden välillä
− Kilpailun lisääntyminen
− Työntekijöiden liikkuvuuden lisääntyminen eri
alueiden toimipaikkojen välillä
− Tiedon, osaamisen ja innovaatioiden leviäminen
‒ Matkailun potentiaali
‒ Yhteydet lentokentille ja satamiin
‒ Kaupunkimatkailu, tapahtumamatkailu, Stopover-matkailu

6. Helsingin, Tampereen ja Turun seutukuntien väestön
ennustetaan kasvavan
-50,000 50,000 150,000 250,000
..Helsingin seutukunta
..Loviisan seutukunta
..Porvoon seutukunta
..Raaseporin seutukunta
..Salon seutukunta
..Turun seutukunta
..Porin seutukunta
..Forssan seutukunta
..Hämeenlinnan seutukunta
..Riihimäen seutukunta
..Etelä-Pirkanmaan seutukunta
..Tampereen seutukunta
..Lahden seutukunta
..Kotkan-Haminan seutukunta
..Kouvolan seutukunta
Muutos, henkeä
• Etelä-Suomessa liikenteen
kysynnän kannalta merkittävää
väestönkasvua on
odotettavissa
− Helsingin seudulle
− Tampereen seudulle
− Turun seudulle
(Tilastokeskus 2015)
− Näillä alueilla myös
työpaikkojen odotetaan
kasvavan (VATT 2015)
− Joukkoliikenneinvestoinnit
kannattaa suunnata sinne,
missä on kysyntää
Ennustettu väestönmuutos Etelä-Suomen
Seutukunnissa v. 2014-2030 (Tilastokeskus 2015)

7. Nopean junayhteyden vaikutuksia Helsinki-Turku-
vyöhykkeen työmarkkina-alueen ja yritysten
liiketoiminta-alueen laajenemiseen
• Helsinki-Turku-vyöhykkeen pendelöinti lisääntyy 7 000 –
8 000 työntekijällä vuodessa.
• Lisää yritysten työasiamatkoja 110 000 – 170 000 matkaa
vuodessa.
• Työperäisten matkojen kasvu lisää matkatapahtumia 1,8 –
2,1 miljoonaa vuodessa, josta suurin kasvu
junaliikenteeseen.
• Työmarkkina-alueen ja yritysten liiketoiminta-alueiden
laajeneminen saa aikaan noin prosentin kasautumisedun
lisäyksen.
• Tästä aiheutuva tuottavuuden kasvu aikaansaa 40–80
miljoonan euron lisäyksen vuosittaiseen arvonlisäykseen.