Esitys Turun kauppakamarin kevätkokouksessa 23.4.2015, Erkka Railo, Turun yliopisto

1. Tuleva hallitus ja sen talouspolitiikka
Esitys Turun kauppakamarin kevätkokouksessa
Erkka Railo
23.4.2015
Turun yliopisto

2. Vaalitulos 2015
49 38 37 34 15 12 9 5 1

3. Hallituspohja
Kaksi asiaa ratkaisee hallituspohjan:
1) Matematiikka = hallituspohjan vakaus
2) Vaaliohjelmat = hallituspohjan yhtenäisyys
Kolme todennäköistä hallituspohjaa:
1) Keskusta – Kokoomus – Perussuomalaiset : 124 paikkaa
2) Keskusta – SDP -- Perussuomalaiset : 121 paikkaa
3) Keskusta – SDP – Vihreät – RKP: 108 paikkaa
Keskusta, Kokoomus ja SDP saattavat haluta RKP:n tai KD:n mukaan
tasapainottamaan PS vaikutusvaltaa.

4. Miksi perusporvarihallitus?
• Vaalivoittajien hallitus – laajin pohja
• Keskusta ja Kokoomus hyvin lähellä toisiaan – Perussuomalaiset
puolestaan valmis myönnytyksiin
Miksi ei Peruspunamultaa?
• Heikompi pohja – SDP ei välttämättä valmis myönnytyksiin
• Keskusta löytänee yhteisen talouspoliittisen linjan helpommin
Kokoomuksen kanssa
• Onnistuuko yhteiskuntasopimus sitomaan ammattiyhdistysliikkeen kädet?
Miksi ei punamultakoalitiota?
• Hajanainen ja kapea pohja – Vasemmistoliitto liian vasemmalla
• Vihreille ei haluta antaa vaa’ankieliasemaa

5. Millaista talouspolitiikkaa?
• Näkemys talouden tilasta hyvin samankaltainen:
• Valtio velkaantuu liikaa – tulot ja menot sopeutettava
• Talouskasvuun pitää saada vauhtia – vientisektori avainasemassa
• Keinot poikkeavat toisistaan
• Talouspolitiikassa keskusta ja kokoomus voivat kuitenkin liittoutua
perussuomalaisia vastaan. (vrt. peruspunamultahallitus)

6. Perussuomalaisten talouspolitiikka
Perussuomalaisten talouspolitiikka sisältää sekä oikeistolaisia,
vasemmistolaisia että populistisia elementtejä.
• Vasemmistolaista on varallisuusveron palauttaminen, indeksien
jäädytyksen vastustaminen
• Oikeistolaista on vaatimus suurista leikkauksista
• Populistista on ajatus autoveron lakkauttamisesta, kun ei kerrota
mistä rahat otetaan tai ehdotus EU-jäsenmaksujen leikkaamisesta,
kun se esitetään ratkaisuna valtion velkaantumiseen

7. Valtion menot ja tulot, elvytys?
• Menoja leikataan, mutta mistä?
• Kok & kesk haluavat indeksien jäädytystä – PS vastustaa
• Yhteistä:
• Sote-uudistuksesta toivotaan satojen miljoonien säästöjä. Perussuomalaiset ja
keskusta vienevät läpi maakunta – kotikunta –mallin.
• Digitalisaatiosta toivotaan myös suuria säästöjä
• Kehitysyhteistyö
• Yritystuet
• Keskusta ja PS suunnittelevat elvytystä, kokoomus nuiva
• keskusta ottaa rahat taseesta, PS ei kerro, mistä rahat otetaan
• Rahat infrastruktuuriin

8. Perussuomalaisten lempilapsia
• Kehitysyhteistyörahat, maahanmuuttajien kotouttamisrahat
• EU-jäsenmaksu
• Tuulivoiman syöttötariffit ja muut ympäristöverot
• Kuntien ”byrokraatit” - viisivuotisen irtisanomissuojan purku
• Haitalliset EU-direktiivit, ympäristöregulaatio

9. Verotus
• Yhteistä: Palkkaverotus ei kasva, kokonaisveroaste ei nouse –
keskusta luopui ajatuksesta, että suurituloisten verotusta kiristetään
• Kokoomus kannatti verotuksen keventämistä kautta linjan.
Pienituloisten verotus voi keventyä PS ja keskustan tuella.
• Tosin perussuomalaiset ehdottaa varallisuusveron palauttamista,
puhuu verotuksen epäoikeudenmukaisuudesta
• Verotukia puretaan – verotusta yksinkertaistetaan ja
yhdenmukaistetaan
• Asuntovelkojen verovähennysoikeus?

10. Yritysverotus ja välilliset kulut
• Yhteistä:
• Yhteisövero ei nouse
• Pienten yritysten arvonlisäverovapauden rajaa nostetaan nykyisestä 10 000
eurosta esimerkiksi 20000 / 40000 euroon
• Kokeillaan Viron yritysverotuksesta tuttuja keinoja kannustaa investointeja –
esimerkiksi mahdollisuutta investointivarausten tekemisestä.
• Verotukia pitää karsia
• Keskustalla ja kokoomuksella vahva ajatus siirtymisestä kohti
biotaloutta, ympäristölle haitallisen energian verotus kiristynee – PS
vastustaa

11. Yritysten välilliset kulut ja byrokratia
• Kaikki kolme haluavat keventää yritysten välillisiä kuluja ja keventää
lupabyrokratiaa, erit. ympäristöluvat
• Kaikki kolme haluavat enemmän paikallista sopimista yrityksiin
• Keskusta ja kokoomus haluavat purkaa ulkomaisen työvoiman
tarveharkinnan, PS vastustaa
• Keskusta ja kokoomus haluavat pidentää koeaikoja, helpottaa
määräaikaisia sopimuksia, PS vastustaa
• Keskusta ja kokoomus haluavat maltillisen palkkaratkaisun, PS
suhtautuu tähän nuivasti
• Keskusta ja PS ovat väläytelleet ns. EMU-puskureiden käyttöä
väliaikaiseen eläkemaksujen keventämiseen

12. Uuden edessä…
Perussuomalaiset monessa asiassa periaatteessa lähellä kokoomuksen
ja keskustan linjoja, mutta käytännössä asioita ei ole ehkä mietitty
loppuun.
• Halutaan vähentää valtion menoja, mutta ei oikein tiedetä mistä.
• Halutaan parantaa yritysten kilpailukykyä vähentämällä yritysten
välillisiä kuluja, mutta miten?
Jos kokoomus ja keskusta saavat perussuomalaiset houkuteltua
hallitukseen ja Soinin valtiovarainministeriksi, tulee värikkäät neljä vuotta