2. Suomi tarvitsee työtä
• Suomen taloutta vaivaavat rakenteelliset kasvun ja
julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä
vaikea suhdannetilanne.
• Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen
kokonaistuotanto supistuu kuluvana vuonna 0,5 %.
• Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-
uralle ensi vuoden aikana.
• Kaikki haasteet vaativat toimia, jotka lisäävät
mahdollisuuksia tehdä työtä Suomessa.
3. Talouspolitiikan kokonaisuus
• Tulevalle syksylle työllisyyslisäbudjetti, jossa tavoite
on tukea työllisyyttä tässä ja nyt. Sen
työllisyysvaikutuksiksi lasketaan 7400
henkilötyövuotta vuosina 2013–2014, ja yli 9000
henkilötyövuotta kaudella 2015–2018
• Työllisyyttä tukeva budjettiesitys ensi vuodelle
• Rakenteelliset uudistukset, jotka tukevat työllisyyttä
pitkällä aikavälillä.
• Toivottava ratkaisu olisi myös työmarkkinasopimus,
joka toisi luottamusta ja näkymää pidemmälle
tulevaisuuteen
5. Työllisyyslisäbudjetti (1)
Keskeisiä ehdotuksia:
•Finavia Oyj:n oman pääoman vahvistamiseen 200 miljoonaa euroa.
Tarkoituksena on käynnistää Helsinki-Vantaan lentoaseman
laajentamishanke, jonka arvioidaan tukevan Suomen kilpailukykyä ja
luovan merkittävästi uusia työpaikkoja
•oppilaitosten ja päiväkotien homekorjaushankkeisiin 35 miljoonaa euroa
•Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten homekorjaushankkeisiin 15
miljoonaa
•Tekesin t&k-valtuuksiin ja kansainvälistymisavustuksiin 17 miljoonaa
•Vientiä tukeva asiantuntijapooli
6. Työllisyyslisäbudjetti (2)
• Finnvera Oyj:lle mahdollisuus pk-yritysten joukkovelkakirjalainojen
merkitsemiseen
• Kotimaisten toimitusten rahoituksen turvaamisen näkökulmasta
arvioidaan tarve ja mahdollisuudet Finnvera Oyj:n lisätakauksille
• Perusväylänpitoon 25 miljoonaa euroa
• Rakennusalan työllisyyden edistämiseksi otetaan käyttöön
määräaikainen asuinrakennusten korjaamisen käynnistysavustus. Tämä
kohdennetaan ensisijaisesti lähiöiden asuinrakennusten
perusparantamiseen. Tähän on tarkoitus osoittaa 15 miljoonaa
• Ammattikorkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja kehitystyöhön 5 miljoonaa
euroa.
• Julkisiin työvoimapalveluihin 25 miljoonan euron lisäystä mm.
maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseen ja nuorille
suunnattavaan palkkatukeen.
8. Keskeisiä kasvu- ja
työllisyystoimia (1)
• Avustuksia erityisesti lähiöiden asuinrakennusten
perusparannushankkeisiin. Avustuksiin voitaisiin myöntää
enintään 100 milj. euroa Asuntorahaston rahoista. Tämä
vauhdittaa työllisyyttä kun rakennuksille ja alihankintaan
tarvitaan työntekijöitä ja kansantalouden ”rattaisiin”
saadaan rahaa.
• Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä pääomitetaan vuosittain 30
milj. eurolla. Näin pääomitetaan kasvuyrityksiä.
• Investointien, työllisyyden ja yrittäjyyden tukemiseksi
yhteisöverokantaa alennetaan vuoden 2014 alusta 4,5
prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Samalla kaikki osinkotulot
tuodaan verotuksen piiriin
9. Keskeisiä kasvu- ja
työllisyystoimia (2)
• Siemenvaiheen yritysten rahoittamiseksi perustetaan uusi
kasvurahasto erilliseen sijoitusyhtiöön
• Yritysten rahoitusmahdollisuuksia parannetaan
mahdollistamalla Finnvera Oyj:lle pk-yritysten
joukkovelkakirjalainojen merkitseminen.
• Osaamista edistetään siten, että Suomen Akatemian kautta
kohdistetaan 10 milj. euroa tutkimus-, kehittämis- ja
innovaatio-ohjelman toteuttamiseen
• Työn kysynnän lisäämiseksi kotitalousvähennyksen
enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 2 000 eurosta 2 400
euroon
10. Keskeisiä sopeutustoimia (1)
Valtiontalous on edelleen alijäämäinen. Siksi tarvitsemme
sopeutustoimia
•Myös hyvätuloiset osallistuvat sopeutukseen. Yhtenä
osoituksena, yli 40 000 pääomatuloihin esitetään
veronkorotusta 32 %:iin.
•SDP:n lupauksen mukaan osinkoverouudistus ei jatkossa
rohkaise muuttamaan palkkatuloja pääomatuloiksi
•Alkoholijuomaveron, tupakkaveron ja virvoitusjuomaveron
korotusten tuotoksi arvioidaan 230 milj. euroa ja
liikennepolttoaineiden veron ja sähköveron korotusten 195 milj.
euroa.
11. Keskeisiä sopeutustoimia (2)
• Kuntatalouteen 362 milj. euron valtionosuussäästö
• Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä
indeksikorotuksia, mikä vähentää kuntatalouden
valtionosuuksia 36 milj. eurolla.
• Kuntien valtionavut kuitenkin kasvavat hieman vuoteen 2013
verrattuna. Kuntien tuloja korottavat:
• jäteveron tuottoa vastaava valtionosuuksien lisäys (70
milj. euroa)
• kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen
kiinteistöverotuksessa (100 milj. euroa).
12. Työ- ja elinkeinoministeriö
Toimia työllisyyden edistämiseksi ja teollisuuden
toimintaedellytysten parantamiseksi:
•Rikkidirektiiviin sopeutumista helpotetaan 90 milj.
euron investointitukivaltuudella nesteytetyn
maakaasun (LNG) terminaalien rakentamiseen
•Energiatuen myöntämisvaltuudeksi 60 milj. euroa,
josta 20 milj. euroa merituulivoiman tukemiseen
13. Opetus- ja kulttuuriministeriö
PLUSSAT:
•+35 milj. koulujen ja päiväkotien home- ja muihin peruskorjauksiin: tämä
mahdollistaa satojen miljoonien rakennuspaketin kuntiin
•+20 miljoonaa Akatemian valtuuteen, joka mahdollistaa osaamisperustaisen
kasvun
•+10 miljoonaa AMK:ille tutkimus- ja kehitystoimintaan; myös tämä edistää
osaamista ja kasvua
•+3 miljoonaa ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin
•+1 miljoona oppisopimuksen info- ja koulutuspisteisiin
•+30 milj. Helsingin kaupungin keskustakirjaston perustamishankkeelle
MIINUKSET:
•- koulujen digitaalisten materiaalien käyttöoikeuksien kollektiivinen turvaaminen ei
edistynyt
•- ammatillisen koulutuksen aloituspaikkarahoitus on riittämätön
•- oppisopimuskoulutuksen säästöpaine säilyi, löydettävä sisäisiä ratkaisuja
•- kansallisarkiston esittämä lisärahoitus puuttuu
14. Sosiaali- ja terveysministeriö
• + Kehyspäätöksestä poiketen kansaneläkeindeksiin sidottuja
etuuksia korotetaan täysimääräisesti.
• + Pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta kevennetään
korottamalla perusvähennyksen ja työtulovähennyksen
enimmäismääriä 30 eurolla.
• + AMK - opiskelijoiden terveydenhuollon kehittäminen:
järjestämistapakokeilua jatketaan 31.7.2016 saakka. 300 000
• + Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tulee voimaan
15. Ympäristöministeriö
PLUSSAT:
•+ 15 miljoonaa euroa asunto-osakeyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden
korjausten käynnistysavustuksiin loppuvuodelle 2013
•+ 4 miljoonaa euroa asuinalueiden kehittämisohjelman laajentamiseen
•+ 100 miljoonaa euroa asunto-osakeyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden
korjausten käynnistysavustuksiin vuodelle 2014
•+ Kosteus- ja hometalkoot jatkuvat vuonna 2014 samalla tasolla kuin
vuonna 2013
•+ Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla: Kymijoen
Korkeakosken kalatien rakentamiseen 1,8
Miinukset:
•- Kosteus- ja hometalkoot olisivat tarvinneet lisärahoitusta
•- Vesihuoltohankkeisiin ei tullut lisää rahaa
16. Liikenne- ja viestintäministeriö
sekä sisäministeriö
• Kyberturvallisuuskeskuksen perustamiseen 1 milj.
• Käynnistetään valtatie 4:n Rovaniemen kohdan
kehittäminen
• Käynnistetään valtatie 5:n Mikkelin kohdan
kehittäminen
• Käynnistetään maantie 101 Kehä I:n parantaminen
17. Ulkoasiainministeriö,
puolustusministeriö sekä
sisäministeriö
PLUSSIA:
•+ Suomen edustustoverkon nykyinen laajuus turvataan siirtämällä UMn
toimintamenoihin 4 miljoonaa euroa kv-järjestöjäsenmaksuista ( jäsenyyksiä
karsitaan)
•+ kehitysyhteistyön tulevien vuosien sitomisvaltuudet kasvavat ja se helpottaa
hankkeiden etukäteissuunnittelua
•+ /-kehitysyhteistyömäärärahojen taso on aikaisemmilla päätöksillä jäädytetty
vuoden 2012 tasolle. BKTL-osuudeksi arvioitu 0,55 %
•+budjetti toteuttaa puolustusvoimauudistusta
•Sisäministeriön puolella poliisien telekuuntelulaitteistoon 500 000
MIINUKSIA:
•-kansalaisjärjestöjen määrärahoissa leikkauksia ja osalle ei lainkaan valtionapua
•-PLMn sisäinen valmistelu rakennuslaitoksen osalta kesken, henkilöstövaikutukset ei
tiedossa
19. Rakenneuudistuksia tarvitaan
• Julkinen talous on alijäämäinen ja tulevaisuudessa työtä
tekeviä on entistä vähemmän verrattuna etenkin
eläkeläisiin. Niin kutsuttu kestävyysvaje on kasvussa.
• Julkiset palvelumme on saatava toimimaan
tehokkaammin
• Meidän on myös luotava enemmän mahdollisuuksia uusille
työpaikoille. Näin saamme verotuloja, joilla maksetaan
koulut ja sairaalat myös tulevaisuudessa.
• Näistä syistä hallituksen budjettiriihen yhteydessä
päättämä rakenneuudistuspaketti oli tärkeä
20. SDP:lle tärkeää
rakenneuudistuspaketissa
• Terveydenhuollon sekavaa rahoitusta selkiytetään
• Oppivelvollisuutta nostetaan vuodella
• Esiopetus tulee velvoittavaksi
• Oppilaitosten hakijasumaa puretaan
• Työttömyysturvan ja asumistuen kannustinloukkuja
puretaan
• Nollatyösopimuksista, alipalkkauksen epäkohdista ja osa-
aikaisten mahdollisuuksista lisätöihin tehdään selvitys
• Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen parantamiseksi
otetaan käyttöön malli, jossa työtön saa ansaita 400
euroa kuussa tämän vaikuttamatta asumistukeen
21. Muita rakennetoimia
• Kuntauudistuksen vauhdittaminen: valtioneuvoston
toimivallan laajennus kaupunkiseuduilla. Valtioneuvosto
voi liittää yhteen kaupunkiseutujen kuntia, jos alueen
asukkaat niin haluavat.
• Opintotukiuudistus
• Kotihoidontukiuudistus
• Päivähoito-oikeuden rajaaminen
22. Kuntaliitosten vauhdittaminen
• Jokaisen hallituspuolueen oli joustettava omissa kannoissaan,
jotta koko suuri, hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta
merkittävä uudistuspaketti saatiin läpi. Myös SDP jousti
pakkoliitoskannassaan. Jos kaikki olisivat istuneet kantojensa
päällä, uudistus olisi pysähtynyt ja Suomi olisi lähetetty
näivettymisen tielle.
• Kaupunkiseuduille tulee nyt tämän ratkaisun myötä eräänlainen
demokratian perälauta: alueen asukkaiden tahto pitää olla takana
ennen kuin valtioneuvosto voi tehdä liitospäätöksen vastoin
kunnanvaltuustojen tahtoa. Asukkaita kuunnellaan
kansanäänestyksellä.
• Metropolialue on rajattu tämän menettelyn ulkopuolelle.
• Suomi tarvitsee kuntauudistuksen, ja hallituksen velvollisuus on
huolehtia siitä, että näin tapahtuu.
