SAK:n lähtökohtia kolmikantavalmisteluun

523 views

Published on

SAK:n julkaisusarja

SAK:n näkemyksiä muun muassa työllistymisestä, sosiaaliturvasta ja aikuiskoulutuksesta.

Published in: News & Politics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

SAK:n lähtökohtia kolmikantavalmisteluun

  1. 1. SAK:n lähtökohtiakolmikantavalmisteluun Maaliskuu 2008
  2. 2. Maaliskuu 2008 Lisätiedot: Tilaukset: Sinikka Näätsaari SAK sinikka.naatsaari@sak.fi puh. 020 774 000 puh. 020 774 0149 SAK, PL 157 00531, Helsinki
  3. 3. SAK · Kolmikantavalmistelu 1SAK:n lähtökohtia kolmikantavalmisteluunSisällys:Työmarkkinoiden kohtaannon parantamisehdotuksia.................................. 3 Työvoimapolitiikan määrärahat pohjoismaiselle tasolle ....................... 3 Uuden työn perässä muuttaville muuttoavustus ja asettautumisraha .. 4 Työttömyys- ja muutosturvaa parannettava ......................................... 4 Työelämän kehittäminen ...................................................................... 4 Verotuksen matkakuluvähennystä kehitettävä..................................... 4 Matkakustannukset vähennettävä sairausvakuutuksen rahoituksessa 5 Komennusmiesten verokohtelun kehittäminen .................................... 5 Liikenneinvestointien avulla parannettava liikkuvuuden edellytyksiä ... 5 Asuntopoliittisia toimenpiteitä............................................................... 5Joustoturvan suomalainen malli................................................................... 7Sosiaaliturvan kehittämisestä ...................................................................... 9 Komitean kokoonpano. ......................................................................... 9 SAK:n lähtökohtia sosiaaliturvan uudistamisesta................................. 9 Köyhyyden vähentämisen keinoja...................................................... 10 Sosiaalivakuutuksen rahoitus pääosin uudistettu .............................. 11 Verotus työllisyyttä tukevaksi ............................................................. 11 SAK:n ehdotuksia sosiaaliturvan kehittämiseksi ................................ 12 Liite: Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät ............................. 14Tavoitteena työelämälähtöinen aikuiskoulutusmalli ................................... 15 Työikäisille aikuisille tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksia............ 16 Koulutusta vaille jääneiden osaamisvajeita poistetaan ...................... 17 Ennakoivaa muutosturvaa.................................................................. 17 Maahanmuuttajille lisää koulutusmahdollisuuksia.............................. 17 Parannetaan oppimisen aikaista toimeentuloa .................................. 17 Työehtosopimukset tukemaan oppimista........................................... 18 Koulutuksen työelämävastaavuus huomioitava myös hallinnossa..... 19Meneillään olevia Kolmi- ja kaksikantaisia työelämähankkeita.................. 22
  4. 4. 2 SAK · Kolmikantavalmistelu
  5. 5. SAK · Kolmikantavalmistelu 3TYÖMARKKINOIDEN KOHTAANNONPARANTAMISEHDOTUKSIATyöllisyyden kasvu ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ovat kasvun ja hyvin-voinnin perusedellytyksiä. Suomen työmarkkinoilla on samanaikaisesti pulaa osaa-vasta työvoimasta, vaikka työttömyysaste on edelleen korkea. Voimakas talouskasvuja väestön vanheneva ikärakenne heikentää työvoiman saatavuutta. Työllistymisenesteet liittyvät erityisesti osaamisen ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden puutteisiin.Työvoimapolitiikan aktiivitoimenpiteiden avulla on parannettava vaikeimmin työllisty-vien mahdollisuuksia palata työmarkkinoille.Työmarkkinajärjestöt luovuttivat huhtikuussa 2007 hallitusneuvottelijoille yhteisen lis-tan toimista, joilla voidaan edistää työmarkkinoiden toimintaa ja löytää ratkaisuja ns.kohtaanto-ongelmaan eli siihen, että työtilaisuudet ja työntekijät kohtaisivat nykyistäparemmin. Tässä muistiossa käsitellään toimenpiteitä, joita tarvitaan viimekeväistenesitysten ohella työmarkkinoiden kohtaannon parantamiseksi. Kohtaanto-ongelmaanhaetaan ratkaisua valtiosihteeri Raimo Sailaksen vetämässä kolmikantatyöryhmässä.Tavoitteena on oltava, että omalla työllään tulee toimeen ja että työnteko kannattaa.Kohtaanto-ongelman ratkaisemisen kannalta on keskeistä, että yritykset sijoittuvatalueille, joilla työvoimaa on tarjolla. Muun muassa elinkeino-, liikenne- ja kuntapolitii-kan avulla on huolehdittava työpaikkojen säilyttämisen ja luomisen edellytyksistä eripuolilla maata. Erityinen ongelmaryhmä on syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, joilla eiole työtä eikä koulutuspaikkaa. Heidän työllistymismahdollisuuksiaan voidaan paran-taa muun muassa erilaisilla ammatillisen koulutuksen toimenpiteillä ja työllistämistu-kia kohdentamalla.Työuran aikainen koulutus on tärkeää ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämiseksi.Työnantajalla on keskeinen vastuu työntekijöiden koulutuksen järjestämisessä. Am-matillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmistellaan kolmikantaisessa työ-ryhmässä.SAK esittää seuraavia toimenpiteitä työmarkkinoiden kohtaannon parantamiseksi:Työvoimapolitiikan määrärahat pohjoismaiselle tasolleAktiivisen työvoimapolitiikan avulla voidaan tukea työttömien uudelleen työllistymistä,mikä tukee korkeaa työllisyysastetta. Tämä edellyttää merkittävää lisäystä työvoima-politiikan määrärahoihin, jotta mahdollisimman moni pääsee osaamista parantavienja työllistymistä edistävien toimenpiteiden piiriin. Myös vastentahtoista osa-aikatyötätekeville on etsittävä kokoaikatyötä.
  6. 6. 4 SAK · KolmikantavalmisteluUuden työn perässä muuttaville muuttoavustus jaasettautumisrahaTilanteissa, joissa kannattava suuri yritys irtisanoo henkilöstöään, on syytä edellyttääyhteiskuntavastuulle konkreettista sisältöä. Tähän kuuluu vähintäänkin työntekijöidenmuuntokoulutuksesta aiheutuvien kustannusten kattaminen ja muuttokustannustenkorvaaminen sekä asettautumisrahan maksaminen, jos uusi työ edellyttää muuttoatoiselle paikkakunnalle.Mikäli irtisanovalla yrityksellä ei ole mahdollisuuksia edellä mainittuihin toimenpitei-siin, on turvauduttava valtion ja työnantajien yhteisrahoitukseen. Viime vuoden valtiontalousarvioon sisältyi muutosturvan osaksi tuleva harkinnanvarainen 700 euron muut-toavustus. Muuttoavustuksen määrä ei ole riittävä muuttokustannusten kattamiseksi.Avustusta tulisikin laajentaa 500 euron asettautumisrahalla, joka maksettaisiin uudentyön perässä muuttaville. Lisäksi muuttoavustuksen hakemisprosessia olisi virtavii-vaistettava. Sailaksen työryhmän on esittänyt muuttoavustuksen korottamista 1200euroon.Työttömyys- ja muutosturvaa parannettavaMuutosturvan avulla on annettava vähemmän koulutetuille mahdollisuus nykyistä pi-tempään omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen. Määräaikaisten työntekijöidenmahdollisuuksia muutosturvaan on helpotettava yhdenmukaistamalla ja väljentämällätyöhistoriavaatimuksia. Muutosturvan ohella tarvitaan myös valmiussuunnitelmia, joi-den avulla voidaan valtakunnallisesti, alueellisesti ja yritystasolla varautua tuotannonlopettamis- tai irtisanomistilanteisiin.Työttömyysturvan omavastuuaikaa lyhentämällä, lomakorvausten jaksottamisen sekäsovitellun päivärahan enimmäisajan poistamisella voidaan helpottaa lyhytaikaisenkintyön vastaanottamista.Ikääntyneille työttömille on taattava oikeus työpaikkaan. Asumis- ym. tukien yhteen-sovittamista on lievennettävä niissä tapauksissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan.Työelämän kehittäminenMuuttohalukkuutta vähentää ja työnantajien rekrytointiongelmia aiheuttaa myös se,että tarjolla on vain tilapäisiä pätkätyösuhteita. Työsuhteita ja työoloja parantamallavoidaan lisätä ihmisten halua muuttaa tai vaihtaa ammattia. Työelämän kehittämis-hankkeiden rahoituksesta on huolehdittava.Verotuksen matkakuluvähennystä kehitettäväTyövoiman alueellisen liikkuvuuden helpottaminen on edelleen tärkeää työllisyydenparantamiseksi. Matkakuluvähennyksen korkean omavastuun johdosta vain osa pal-kansaajista saa vähennyksen asunnon ja työpaikan välisistä matkakustannuksista.Vuodelta 2005 toimitetussa verotuksessa noin 760000 tulonsaajaa sai vähennyksen.Vähennys oli keskimäärin 1350 euroa. Vähennyksen yhteismäärä oli runsas 1 mrd.euroa.
  7. 7. SAK · Kolmikantavalmistelu 5Matkakustannukset asunnolta työpaikalle ja takaisin voidaan vähentää verotuksessavain halvimman kulkuneuvon käytöstä aiheutuvien kustannusten mukaan. Tavallisestihalvimpana kulkuneuvona pidetään julkista kulkuneuvoa. Oman auton hyväksyminenhalvimmaksi kulkuneuvoksi edellyttää yleensä vähintään kolmen kilometrin kävely-matkaa julkisen liikenteen reitin varteen tai vähintään kahden tunnin odotusaikaaedestakaisella matkalla. Oman auton käytön edellytykset sopivat huonosti nykypäi-vän työ- ja toimintaympäristöön.Asunnon ja työpaikan välisten matkakulujen verovähennystä tulisi yksinkertaistaa si-ten, että sekä verovelvollisten että verohallinnon työ helpottuisi. Vähennyksen tulisiolla kaavamainen. Lisäksi matkakuluvähennyksen omavastuuta tulisi pienentää.Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut pitäisi voida vähentää verotuksessa.On tarpeen selvittää asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten perusteellamyönnettävän matkakuluvähennyksen kehittämistä siten, että omavastuu pieneneeja järjestelmä yksinkertaistuu. Ensisijaisena lähtökohtana on selvitettävä mahdolli-suus tehdä vähennys verosta. Vähennyksen korjaaminen ei saa merkittävästi pienen-tää minkään palkansaajaryhmän matkakuluvähennystä.Matkakustannukset vähennettävä sairausvakuutuksenrahoituksessaPalkansaajan tulonhankkimiskulut vähennetään sairausvakuutuksen päivärahan pe-rusteena olevasta palkasta ennen päivärahan määrittelyä. Tulonhankkimiskuluja eikuitenkaan vähennetä päivärahamaksua laskettaessa, joten palkansaajan maksumuodostuu liian suureksi. Tämä epäkohta on erityisesti suurten matkakustannustenvuoksi liikkuvuuden este.Komennusmiesten verokohtelun kehittäminenKomennusmiesten verokohtelua muutettiin vuoden 2006 alussa voimaantulleella lail-la. Matkatyötä tekevien verokohteluun liittyy edelleen ongelmakohtia. Esimerkiksityömatkan käsite on ongelmallinen tilanteessa, jossa työntekijä työskentelee muuallakuin oman työnantajan toimitiloissa, mutta työkohteet vaihtuvat. Komennusmiestyö-ryhmä teki toimenpide-ehdotuksia verotuskohtelun muuttamiseksi joulukuussa 2006.Työryhmän ehdotusten pohjalta on haettava sopiva malli ongelmien ratkaisemiseksi.Liikenneinvestointien avulla parannettava liikkuvuudenedellytyksiäLiikenneinvestointien, perusväylänpidon ja joukkoliikenteen määrärahoja on lisättävä.Erityisen tärkeää on saada liikkeelle kehäradan toteuttaminen, joka on pääkaupunki-seudun työpaikkaliikenteen, asuntopolitiikan ja kestävän liikennepolitiikan kannaltakeskeinen hanke.Asuntopoliittisia toimenpiteitäTyövoiman kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen edellyttää myös asuntopolitiikan toi-menpiteitä. Työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi tarjolla on oltava riittävästi kohtuu-hintaisia vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntotuotannon lisääminen edellyttää valtiovallal-
  8. 8. 6 SAK · Kolmikantavalmisteluta konkreettisia toimia ja rahoituksen lisäämistä. Nyt on huolehdittava siitä, että halli-tuksen tavoittelemat vuokratuotannon lisäykset toteutuvat.Sen lisäksi korkotukijärjestelmää on uudistettava omavastuukorkoa alentamalla. Eri-tyinen tarve tähän on pääkaupunkiseudulla. Myös ARA:n tulorajoja on tarkistettava.Rakentamattomalle tonttimaalle on asetettava ylimääräinen vero. Kuntien on kannet-tava vastuunsa, jotta asuntorakentamiseen saadaan riittävästi kaavoitettuja tontteja.Myös valtion maita on käytettävä tonttipulan helpottamiseen ja kaavoitusprosessia onnopeutettava.
  9. 9. SAK · Kolmikantavalmistelu 7JOUSTOTURVAN SUOMALAINEN MALLIJoustoturva (flexicurity) on noussut nopeasti eurooppalaiseen ja suomalai-seen työlli-syyspoliittiseen keskusteluun. Tämä konsepti, jossa joustavuus ja turvallisuus liittyvättoisiinsa, on eräs tapa sovittaa aiempaa paremmin yh-teen työn ja pääoman etuja.Joustoturvan ajatus liittyy keskeisesti myös Lissabonin strategian toteuttamiseen eliEU:n työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseen.Suomessa työministeri Tarja Cronberg on perustanut kolmikantatyöryhmän valmiste-lemaan Suomen joustoturvamallia. Työryhmä arvioi jouston ja turvan tasapainoaSuomen työmarkkinoilla ja työelämässä. Työ kestää vuoden 2010 loppuun. Tavoit-teena on rakentaa yhteinen kansallinen kokonais-näkemys, ”Suomen malli”, jollavarmistetaan jatkossakin työmarkkinoiden toimivuus, työvoiman saatavuus ja työntuottavuuden nousu kestävällä tavalla. SAK:n edustaja työryhmässä on Janne Met-sämäki.Maailmantalouden avautuminen ja teknologian kehitys merkitsevät muutosten nopeu-tumista. Työpaikkoja syntyy ja häviää kiivaassa tahdissa. Yhä harvemmat palkansaa-jat ovat koko työuransa ajan saman työnantajan palveluksessa. Muutoksessa hyvin-vointiyhteiskunnan ja työmarkkinasopimusten on tarjottava aktiivista tukea. Suoma-lainen joustoturvan malli on rakennettava näille lähtökohdille. SAK:n mielestä suoma-laisen joustoturvan mallin pitää sisältää seuraavat asiat:1. Turvataan silta työstä työhön ja ammatista toiseen • muutosturvaa kehittämällä • aktiivisen työvoimapolitiikan palvelut ja voimavarat pohjoismaiselle tasolle, aktivointiaste 60 prosenttiin • aktivointi- ja työllisyystakuu • vajaakuntoiset, pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat erityistoimia • tuetaan alueellista liikkuvuutta muun muassa muuttoavustusta parantamalla ja asettautumisrahan käyttöön otolla • koulutus osaksi työsuhdetta, kaikille mahdollisuus osaamisen kehittämiseen osana työsuhdetta, oikeus koulutuspäiviin sovitaan työehtosopimuksissa • toteutetaan ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus • työn ja sosiaaliturvan parempi yhteensovittaminen • vahvistetaan ansioturvaa ja sen rahoituspohjan kestävyyttä2. Yhdistetään tuottavuuden kasvun ja työhyvinvoinnin edistäminen • laajaan tuottavuuskäsitteeseen kuuluvat: johtaminen, uuden teknologian soveltaminen, osaaminen, innovaatiot, luovuus, uudet työtavat, oikeudenmukainen palkitseminen • parannetaan työhyvinvointia, osaamista ja työoloja työstä lähtöiän nostamiseksi • lisätään työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä
  10. 10. 8 SAK · Kolmikantavalmistelu3. Asuntopolitiikka on osa joustoturvaa • kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävä tarjonta parantaa mahdollisuuksia hakeutua työhön toiselle paikkakunnalle • tarvitaan valtiovallan toimintaohjelma riittävän vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi • selvitetään mahdollisuudet helpottaa omistusasunnon myymistä uuden työpaikan vuoksi lähtöpaikkakunnalla (Asunto-Arsenal)4. Ennakoivan muutosturvan malli • työpaikkojen vuosittaisessa suunnittelussa käydään läpi tuleva työvoimatarve ja sovitaan sen mukaisista toimenpiteistä (koulutus, rekrytointi, työaikajoustojen käyttö, menettelytavat työvoiman vähentämistilanteissa) • luodaan paikkakuntakohtaisia valmiussuunnitelmia suurten työpaikkojen irtisanomisten varalta • suurten yritysten riskienhallintasuunnitelmissa tulee olla toimintasuunnitelma irtisanomistilanteiden varalta • otetaan laajemmin käyttöön toimintatavat ja tukipakettimallit, joita irtisanovissa yrityksissä on käytetty.5. Perheystävälliset työpaikat, työntekijäehtoiset joustot • työntekijälle lisää mahdollisuuksia joustoihin elämäntilanteen mukaan • vanhempainvapaan pidennys, paremmat mahdollisuudet yhdistää osa- aikainen työ ja osa-aikainen lastenhoito6. Työajat • mahdollisuus kokoaikaiseen työhön on turvattava kaikille halukkaille • elämäntilanteen mukaan työaikojen on joustettava nykyistä enemmän työntekijän ehdoilla • työehtosopimuksilla voidaan sopia monenlaisista joustoista, joiden avulla työntekoa voidaan lisätä ruuhka-aikoina ja vähentää kiireettöminä aikoina • työaikapankkien avulla yhdistetään työntekijöiden ja työnantajien joustotarpeita, samalla voidaan lisätä kokoaikatyön määrää7. Palkat • tavoitteena on palkka- ja tuloerojen kaventaminen • samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava samansuuruista palkkaa ja sukupuolten välisiä palkkaeroja on kavennettava • palkat määräytyvät työehtosopimusten mukaisesti, tulospalkkausta ja paikallisia eriä voidaan lisätä edellyttäen että työnantajat sitoutuvat paikallisten neuvotteluedellytysten parantamiseen • palkalla pitää tulla toimeen • palkan tulee perustua työn vaativuuteen ja siihen miten työn tekee • henkilöstörahastot mukaan joustoturvaan puskuriksi, jota voidaan käyttää yllättävissä tulonmenetystilanteissa
  11. 11. SAK · Kolmikantavalmistelu 9SOSIAALITURVAN KEHITTÄMISESTÄValtioneuvosto asetti kesäkuussa sosiaaliturvan uudistamiskomitean, jonka toimikau-si kestää 31.12.2009 saakka. Komitean perustamisesta päätettiin pääministeri MattiVanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa. Hallitusohjelman mukaan sosiaaliturva-uudistus käynnistetään vaiheittain ja ensimmäiset esitykset tuodaan eduskuntaanviimeistään syysistuntokaudella 2008.Sosiaaliturvan uudistamiskomitean asettamispäätöksessä todetaan mm. seuraavaa.”Uudistustyössä on otettava huomioon ikärakenteen ja työmarkkinoiden muutoksetsekä globaalin talouden vaikutukset.Tavoitteena on kattava, kannustava ja hallittava sosiaaliturva. Hallitusohjelman mu-kaisesti sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen,köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elä-mäntilanteissa.Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi sosiaaliturvauudistuksen yhteydessäarvioidaan verotuksen, perusturvan (ml. asumistuki) sekä työttömyysturvan uudista-minen. Etuudensaajien asemaa parannetaan yksinkertaistamalla ja selkeyttämälläjärjestelmää. Uudistus toteutetaan siten, että sosiaaliturvan rahoitus on myös pitkällätähtäimellä kestävällä pohjalla. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä selvitetäänmyös sosiaalietuuksien verotus ja asiakasmaksut.”Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät ovat tarkemmin liitteessä.Komitean kokoonpanoKomitean puheenjohtajana toimii valtiotieteen tohtori Markku Lehto. Komiteassa jasen jaostoissa on myös palkansaajien edustus. SAK:n edustajana komiteassa on Si-nikka Näätsaari. Komitealla on neljä jaostoa. Niistä ansioturvajaostossa SAK:n edus-taja on Janne Metsämäki. Kolmessa muussa jaostossa palkansaajilla on vain yksi yh-teinen edustaja: rahoitus- ja kannustavuusjaostossa Kaija Kallinen SAK:sta, perus-turvajaostossa Leila Kostiainen STTK:sta ja hallinto- ja prosessijaostossa Paula Il-veskivi Akavasta.SAK:n lähtökohtia sosiaaliturvan uudistamisestaSAK:n tavoitteena on työllisyyden parantaminen. Kansalaisten tulee voida elättää it-sensä ja perheensä työllä. SAK kannattaa syyperusteista sosiaaliturvajärjestelmää,jossa tukea maksetaan erilaisten elämäntilanteiden (esim. työttömyys, työkyvyttö-myys, lapsen hoitaminen) perusteella, ja jossa ansioturva ja vähimmäisturva muodos-tavat toimivan ja oikeudenmukaisen kokonaisuuden. Työelämää ja sosiaalivakuutus-ta on voitu uudistaa muuttuvien olosuhteiden mukaisesti yhteistyössä työmarkkinajär-jestöjen ja valtiovallan kesken. Esimerkiksi pätkätyöläisten asemaan on tehty lukuisia
  12. 12. 10 SAK · Kolmikantavalmisteluparannuksia viimeisen kymmenen vuoden aikana1 ja tätä työtä on jatkettava myös tu-levaisuudessa.Hyvinvointipalvelut ovat tärkeä osa suomalaisten sosiaaliturvaa. Hyvinvointipalvelujenjärjestäminen on ja tulee jatkossakin olla enimmäkseen kuntien vastuulla. Työ- japerhe-elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi tarvitaan työaikajoustoja, työajan ly-hentämismahdollisuuksia ja taloudellisten tukien parantamista sekä lasten ja nuortenpalvelujen kehittämistä.Ansioturvalla on myös kannustinvaikutuksia. Ansiosidonnainen sosiaalivakuutus kan-nustaa työn tekemiseen ja takaa sen, että ihmisillä on kohtuullinen toimeentulo mm.työttömyyden, sairauden, vanhemmuuden tai vanhuuden kohdatessa.Köyhyyden vähentämisen keinojaKöyhyyden ja syrjäytyminen ehkäiseminen edellyttää entistä enemmän varhaistapuuttumista sekä räätälöityjä palveluja. Muutosturva on hyvä esimerkki varhaisestapuuttumisesta ja sitä tulee edelleen kehittää mm. siten, että se mahdollistaa pitempi-aikaisen koulutuksen. Tarvitaan lisää voimavaroja työvoimapalveluihin sekä eri taho-jen saumatonta yhteistyötä, jotta työttömyys voidaan katkaista mahdollisimman aikai-sin. Erityishuomiota tulee kiinnittää koulutuksen ja työpaikanvaihdon siirtymävaihei-siin sekä työelämässä jatkamiseen nykyistä pitempään.Työn saaminen ja kohtuullinen työstä saatava palkka on parasta köyhyyden torjun-taa. Jos työnteko on työttömyyden tai esimerkiksi sairauden takia estynyt, ansiosi-donnainen sosiaaliturva on tarkoitettu paikkaamaan palkan menetystä.Monet joutuvat vaihtamaan työpaikkaa ja ammattia työuransa aikana. Koulutuksenaikaisia tukia on kehitettävä niin, että uuden ammatin hankkiminen on käytännössämahdollista.Asumis- ja muiden tukien yhteensovittamista tulee edelleen lieventää niissä tapauk-sissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan.Suomalaisen sosiaalipoliittisen mallin kannatus on laajaa, koska kaikki kansalaisryh-mät ovat sen piirissä. Kaikki maksavat maksuja ja kaikki saavat sosiaaliturvaa sitätarvitessaan. Jos siirryttäisiin siihen, että yhteisesti kustannettaisiin vain pelkkä vä-himmäisturva, yleinen maksuhalukkuus mm. verojen kautta vähenisi ja vähimmäis-turvaankin olisi käytettävissä vähemmän rahaa kuin kattavammassa sosiaaliturvajär-jestelmässä. Maissa, joissa lakisääteistä sosiaaliturvaa saavat vain huono-osaisimmat tai joissa sosiaaliturva perustuu täysin tarveharkintaan, etuuksien taso onmatala ja riittämätön. Maissa, joissa puolestaan on laaja ja kattava sosiaaliturva kokoväestölle, on myös paras vähimmäisturva.1 Mm. työeläkeuudistus ja työeläkkeen kertyminen myös alle kuukauden työsuhteista, sairausajan palkanmaksu allekuukaudenkin työsuhteissa, ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsyn helpottaminen, vähimmäistyöaika, ketjut-tamiskiellot.
  13. 13. SAK · Kolmikantavalmistelu 11Sosiaalivakuutuksen rahoitus pääosin uudistettuPalkkaan sidotut sairaus-, työttömyys-, äitiys- ja vanhempainrahat sekä työeläkkeetrahoitetaan pääosin työnantajien ja työntekijöiden vakuutusmaksuilla. Tapaturmava-kuutuksen rahoitus on kokonaan työnantajien vastuulla. Valtio vastaa pitkälti vähim-mäisturvan kustannuksista, kun taas palvelujen rahoittajia ovat kunnat, valtio ja pal-velujen käyttäjät.Monet sosiaalivakuutuksen rahoitusjärjestelmät on viime vuosina uudistettu ja selkey-tetty vakuutusperiaatetta korostaen.Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksessa järjestelmä jaettiin työtulovakuutukseenja sairaanhoitovakuutukseen. Jatkossa myös työnantajien tulee osallistua sairaanhoi-tovakuutukseen rahoitukseen, koska työnantajat hyötyvät välillisesti sairaanhoitova-kuutuksen korvauksista.Vanhempainetuudet on syytä eriyttää sairausvakuutuksesta erilliseksi vanhempain-vakuutukseksi. Mahdolliset perhevapaakustannusten lisätasaukset tulee rahoittaatyönantajien keskinäisillä maksuilla.Verotus työllisyyttä tukevaksiHyvinvointiyhteiskunta edellyttää toimivaa verojärjestelmää. Hyvinvointipalvelut ja vä-himmäisturva rahoitetaan pääosin verovaroilla.Vuodesta 1996 lähtien on työn verotuksen keventäminen ollut veropolitiikan päälinjo-ja. Työn verotuksen keventäminen on selvitysten perusteella2 vähentänyt merkittä-västi ns. työttömyys- ja kannustinloukkuja. Työllisyyden parantamisessa yksi keskei-nen toimintalinja tulisikin yhä olla matalapalkkaisen työn verotuksen keventäminen.Nykyisen hallituksen ohjelma sisältää suuren määrän veropoliittisia toimenpiteitä,joista suurin osa ei liity työllisyyden parantamiseen. Työllisyyttä edistävän veropolitii-kan idean ei kuitenkaan pitäisi antaa hämärtyä pienempien osahankkeiden keskellä.Pienituloisille palkansaajille kohdistetut veronkevennykset ovat edelleen sekä oikeu-denmukaisuuden että työllisyyden edistämisen vuoksi perusteltuja. Eräät nykyisenhallituksen esittämät vero- ja maksupolitiikan linjaukset voivat toteutuessaan kuiten-kin vähentää työnteon kannustimia ja lisätä tuloloukkuja. Tällaisia olisivat toteutues-saan mm. päivähoitomaksujen kiristäminen ja liian vaatimattomat inflaatiotarkistuksettyön verotukseen.2 Kts. esim. Valtioneuvoston kanslian julkaisu 5/2007: Rekrytointiongelmat, työvoiman tarjonta ja liikkuvuus.
  14. 14. 12 SAK · KolmikantavalmisteluSAK:n ehdotuksia sosiaaliturvan kehittämiseksiVäestön ikääntyminen, eläkeläisten ja vanhusten määrän lisääntyminen, muutostenvauhdin kiihtyminen työmarkkinoilla sekä työvoiman rekrytointiongelmat pakottavatyhteiskunnan hakemaan uusia ratkaisuja sosiaaliturvan kehittämisessä.• Asiakasmaksujen tulee pysyä sellaisella tasolla, että myös pienituloisten mahdollisuus käyttää palveluja ei vaarannu. Päivähoitomaksuja tulee kehittää niin, että ne huomioivat nykyistä paremmin esimerkiksi osapäivähoidon käytön. Päivähoidon ns. 0-maksuluokka on säilytettävä tulevaisuudessakin.• Terveydenhuollon palveluketjuja tulee parantaa nopean hoidon turvaamiseksi. Työterveyshuollon kattavuutta ja laatua on parannettava ja saatava painopiste ennaltaehkäisyyn. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on lisättävä sosiaali-, kuntoutus- ja päihdehuollon palveluja.• Vanhempainrahakautta tulee pidentää siihen saakka, kun lapsi täyttää vuoden. Työhön paluun edistämiseksi on kehitettävä osittaista hoitovapaata ja parannettava osittaista hoitorahaa.• Aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa sekä työttömyysturvaa on kehitettävä yhdessä. Edelleen on vahvistettava varhaista puuttumista työttömyyteen sekä eri viranomaisten yhteistyötä mm. työvoiman palvelukeskuksissa. Muutosturvan toimivuutta on parannettava. Työttömyysturvan toimivuutta on parannettava tukemaan myös lyhytaikaisen työn vastaanottamista. Työttömyysturvan on nykyistä paremmin tuettava omaehtoista ammattitaidon kehittämistä.• Työttömyysturvan taso on pohjoismaisittain verrattuna vaatimaton. Työttömyysturvaa voidaan kehittää mm. tekemällä päivärahaan tasokorotus, lyhentämällä omavastuuaikaa ja pidentämällä tarkasteluaikaa, poistamalla lomakorvausten jaksotus, lyhentämällä työssäoloehtoa ja paluuehtoa sekä parantamalla sovitellun päivärahan toimivuutta ja poistamalla enimmäisaika. Päivärahojen lapsikorotusten rahoitus on siirrettävä valtiolle myös ansiopäivärahoissa. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta on poistettava porrastus.• Ikääntyville tulee tarjota työllisyystakuu, jossa tarjotaan aiempaan työkokemukseen nähden sopivaa työtä. Pitkän työhistorian jälkeen työntekijälle tulisi maksaa erorahatyyppinen sopeutumiskorvaus, joka maksettaisiin korotettuna muuttobonuksena työntekijän muuttaessa työhön toiselle paikkakunnalle.• Oikeus työttömyysturvaan työsuhteen aikaisten palkattomien jaksojen ajalta (mm. kausityöntekijät ja koulunkäyntiavustajat) on selkiytettävä. He ovat tosiasiassa työttömiä ja tämän takia heidät on rinnastettava lomautettuihin. Sivutoimisen opiskelijan käsitettä on täsmennettävä.• Osa-aikatyön ja osa-aikaisen koulutuksen yhdistäminen esimerkiksi koulutuspäivärahan avulla tulee selvittää. Vuorotteluvapaajärjestelmä ja nykyinen rahoituspohja tulee vakinaistaa.
  15. 15. SAK · Kolmikantavalmistelu 13• Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tulee edelleen toteuttaa toimenpiteitä. Asumis- ja muiden tukien yhteensovittamista tulee edelleen lieventää niissä tapauksissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan.• Sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutukseen tehtiin lamavuosina päivärahoja leikkaava prosenttivähennys. Tästä vähennyksestä on luovuttava asteittain.
  16. 16. 14 SAK · KolmikantavalmisteluLiite: Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävätAsettamispäätöksen ja hallitusohjelman mukaan komitean tehtävänä on laatia ehdo-tus• perusturvan uudistamisesta siten, että perusturvan taso on riittävä erilaisissa elämäntilanteissa aiheuttamatta tarvetta turvautua viimesijaiseen toimeentulotukeen ja että järjestelmä on selkeä ja tekee mahdolliseksi työn ja sosiaaliturvan yhdistämisen nykyistä paremmin,• kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulon nykyistä paremmin turvaavasta mallista,• hoitotukien, omaishoidon tuen ja kotitalousvähennyksen yhteensovittamisesta saumattomalla tavalla,• sosiaalietuuksien verotuksesta ja asiakasmaksuista,• ansioturvan ja erityisesti työttömyysturvan kehittämisestä siten, että sosiaaliturva tukee aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä. Selvitettäviä asioita ovat mm. työttömyysturvan kehittämistarpeet, aikuiskoulutus- ja kuntoutusajan toimeentuloturva, työvuorottelu, työllistämistoimenpiteiden työttömyysturvan ja muutosturvan toimivuuden parantaminen ja välityömarkkinoiden toimeentuloturva,• sosiaaliturvan kannustavuuden parantamiseksi ja työn vastaanottamisen helpottamiseksi tarkastelemalla erityisesti sosiaaliturvan, verotuksen, asiakasmaksujen sekä työstä saatavan ansiotulojen yhteisvaikutuksia,• lainsäädännön, hallinnollisten prosessien ja menettelytapojen yksinkertaistamisesta ja selkeyttämisestä erityisesti kansalaisten kannalta ja järjestelmän läpinäkyvyyden parantamisesta,• sosiaaliturvan myöntämiskäytäntöjen ja maksatusten parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi siten, että kansalainen saa etuutensa viivytyksettä eikä toimeentuloon tule katkoksia,• sen varmistamisesta, että sosiaaliturvan rahoitus on kestävällä pohjalla pitkälläkin tähtäimellä.Toimeksiannossa todetaan lisäksi, että komitean ensimmäiset esitykset valmistellaansiten, että ne on mahdollista tuoda eduskunnalle jo syysistuntokaudella 2008.
  17. 17. SAK · Kolmikantavalmistelu 15TAVOITTEENA TYÖELÄMÄLÄHTÖINENAIKUISKOULUTUSMALLIHallitusohjelman mukaisesti opetusministeriö asetti 17.8.2007 johtoryhmän valmiste-lemaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen toi-meenpanoa. Johtoryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 31.12.2010 mennessä. Joh-toryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Heljä Misukka ja varapuheenjohtajanakansliapäällikkö Harri Skog. SAK:n edustajana johtoryhmässä on koulutus- ja työvoi-mapoliittinen asiantuntija Saana Siekkinen.Johtoryhmän on tehtävä ehdotus ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksenhallinnollisesta selkiyttämisestä ja ohjauksen kehittämisestä, rahoituspohjan laajen-tamisesta ja uudistamisesta tukemaan ammatillista liikkuvuutta sekä kannustamaantyönantajia koulutuksen järjestämiseen ja yksilöitä oman osaamisen kehittämiseen.Työryhmä tekee myös ehdotuksen työvoimapoliittisen koulutuksen asemasta, tehtä-vistä, roolista ja hallinnosta. Lisäksi johtoryhmän tulee tehdä ehdotus oppisopimus-koulutuksen kehittämisestä, koulutuksen tarjonnan laajuudesta ja suuntaamisestasekä aikuiskoulutuksen tukijärjestelmien selkiyttämisestä ja aikuisopiskelijoiden opin-tososiaalisten etuuksien uudistamisesta yhteistyössä sosiaaliturvakomitean kanssaJohtoryhmä jättää väliraporttinsa kevään aikana. Väliraportti tulee sisältämään am-matillisen aikuiskoulutuksen uudistuksen keskeiset linjaukset ja ehdotukset. Työryh-män väliraportti on tarkoitus jättää toukokuussa niin, että se voidaan ottaa toimek-siannon mukaisesti huomioon vuoteen 2009 talousarvion ja lainsäädännön valmiste-lussa. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että kevään raporttiin ei voida vielä sisäl-lyttää kovin konkreettisia ehdotuksia.Uudistusta valmisteleva johtoryhmä kokoontuu kahden viikon välein. Kevään työoh-jelmassa keskitytään erityisesti aikuiskoulutuksen hallintoa ja työnjakoa koskeviin ky-symyksiin, korkeakoulujen aikuiskoulutukseen sekä koulutuksen aikaiseen toimeentu-loon liittyviin kysymyksiin.SAK on lisäksi ehdottanut, että johtoryhmän työohjelmaan otetaan näyttötutkintojär-jestelmän ja tutkintotoimikuntatyön kehittäminen vastavalmistuneen järjestelmän ar-vioinnin tulosten pohjalta. Arvioinnin tulokset antavat hyvän pohjan järjestelmän uu-distamiseksi vastaamaan tulevaisuuden kasvavia koulutustarpeita.
  18. 18. 16 SAK · KolmikantavalmisteluTyöikäisille aikuisille tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksiaAmmatillisesta osaamisesta on tullut yhä merkittävämpi kilpailutekijä työmarkkinoilla.Koulutuksella ja osaamisella on vaikutuksia yksilön työllistymiseen, ammatilliseenliikkuvuuteen, mutta myös yritysten tuottavuuteen.Suomi on monella mittarilla mitattuna koulutuksen mallimaa. Peruskoulun jälkeenkansalaisten koulutusurat kuitenkin eriytyvät ja koulutus kasautuu ennestään hyvinkoulutetuille. Koulutuksen kasautuminen jatkuu työelämässä. Monien palkansaajienkoulutus ei enää vastaa tämän päivän työelämän vaatimuksia.Työelämässä on edelleen iso joukko henkilöitä, joilta puuttuu kokonaan ammatillinenkoulutus. Vasta valmistuneen EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun mukaan kuiten-kin yrityksiin palkatuista henkilöistä yli 90 prosenttia oli suorittanut jonkin perusasteenjälkeisen tutkinnon. Kouluttamattomien mahdollisuudet työllistyä näyttävätkin heikke-nevän vuosi vuodelta. Erityisesti vailla koulutusta olevat joutuvat vaikeuksiin työelä-män muutostilanteissa, esimerkiksi menettäessään pitkäaikaisen työpaikan.Ammatillista aikuiskoulutusta on laajennettava niin, että osaavan työvoimansaatavuus voidaan turvata ja työmarkkinoiden toimivuutta parantaa. SAK:nkeskeisimpiä tavoitteita ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksessa on li-sätä aikuiskoulutuksen tasa-arvoa, lisätä vähän koulutettujenmahdollisuuksia osaa-misen parantamiseen, lisätä koulutuksen kysyntälähtöisyyttä ja työelämävastaavuut-ta. Työssä tapahtuvaa oppimista, myös oppisopimuskoulutusta on lisättävä, samallakuitenkin laadusta huolehtien. Alueilla työ- ja elinkeinoelämän koulutus- ja työvoima-tarpeisiin voidaan vastata nykyistä paremmin kolmikantayhteistyötä tiivistämällä jaalueellista hallintoa kokoamalla.SAK ehdottaa seuraavia toimia ammatillisen aikuiskoulutuksen laajentamiseksi:• ammatillisen lisäkoulutuksen paikkoja lisätään ja oppisopimuskiintiöitä nostetaan• koulutuksen järjestäjille maksettavaa yksikköhintaa korotetaan vailla ammatillista tutkintoa olevien kohdalla• edellä mainitusta kohderyhmästä koulutukseen hakeutuvia ei huomioida ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuksen kiintiöissä• työnantajille voidaan tietyin edellytyksin maksaa nykyistä suurempaa koulutuskorvausta.Vähäisen koulutustaustan omaavilla on usein korkea kynnys hakeutua koulutukseen.Noste-ohjelmasta saadut kokemukset osoittavat, että työnantajan sitoutuminen ma-daltaa työntekijän osallistumiskynnystä koulutukseen. Siksi erityisesti aikuisten oppi-sopimuskoulutusta on laajennettava.Oppisopimuskoulutuksen laajentamisen rinnalla on varmistettava työpaikkojen kykytarjota laadukas oppimisympäristö ja ohjaus tarvittavan ammattitaidon saavuttami-seksi. Oppisopimuskoulutusta järjestäville työpaikoille on luotava kattava laadunseu-rantajärjestelmä. Samalla on myös lisättävä vahvan työkokemuksen omaavien työn-tekijöiden kouluttamista työpaikkaohjaajiksi.
  19. 19. SAK · Kolmikantavalmistelu 17Koulutusta vaille jääneiden osaamisvajeita poistetaanVailla ammatillista koulutusta olevien erityistoimia osaamisen parantamiseksi on jat-kettava. Viisivuotinen Noste-ohjelma päättyi vuoden 2007 lopussa, eikä jatkotoimistaole päätöksiä. SAK ehdottaa, että vailla ammatillista tutkintoa olevien kohderyhmäälaajennetaan koskemaan henkilöitä, joiden ammatillinen osaaminen on vanhentunut.Näiltä henkilöiltä ei perittäisi maksuja koulutukseen osallistumisesta ja koulutuksenjärjestäjille on osoitettava tätä tarkoitusta varten riittävästi rahoitusta.Noste-ohjelmassa kehitetty koulutukseen hakeutumista edistävä toiminta on laajen-nettava kaikkeen ammatilliseen aikuiskoulutukseen koulutuksen järjestäjien ja työ-elämän yhteistyön vahvistamiseksi.Ennakoivaa muutosturvaaKoko henkilöstön osaamisen parantamisesta on tultava kiinteä osa yritysten strate-gista kehittämistä. SAK ehdottaa, että Suomeen rakennetaan ennakoivan muutostur-van malli, jossa:• tuetaan pk-yrityksiä kasvun tukemiseksi• koulutuksen järjestäjille ja työpaikoille suunnataan tähän tarkoitukseen rahoitusta, jolla tuetaan yritysten osaamistarpeiden selvittämistä ja työntekijöiden osaamisen parantamista• siirretään merkittävä osa oppimisesta työpaikoilla tapahtuvaksi• parannetaan työntekijöiden taloudellisia kannustimia osaamisen parantamiseen• osoitetaan lisärahoitusta ammatillisten oppilaitosten työelämän kehittämis- ja palvelutehtäväänMaahanmuuttajille lisää koulutusmahdollisuuksiaMaassa jo oleskelevien maahanmuuttajien työttömyysaste on edelleen erittäin kor-kea. Heidän työllistymisensä tukemiseksi tarvitaan lisää toimia koulutukseen. Myösmaahanmuuttajien kohdalla on edistettävä oppisopimuskoulutuksen käyttöä työelä-mään kiinnittymisen tukemiseksi. Työnantajien kannustimia ottaa maahanmuuttajiaoppisopimuskoulutukseen on lisättävä. Vaikeasti työllistettävien maahanmuuttajienoppisopimuskoulutuksen houkuttelevuuden parantamiseksi työnantajille on makset-tava korkeinta korotettua palkkatukea samoilla perusteilla kuin muille erityisryhmille.Toimivan työperäisen maahanmuuton yksi keskeinen edellytys on kotouttava kieli-koulutus. Tähän liittyen on ratkaistava kolmikantaisesti kuinka maahanmuuttajatyö-voimaa rekrytoivat työnantajat osallistuvat kieliopetuksen ja ammatillisen perehdyttä-misen kustannuksiin.Parannetaan oppimisen aikaista toimeentuloaTyöpaikan tai koko ammattialan vaihtaminen on yhä useamman palkansaajan todelli-suutta. Kaikki opiskelevat aikuiset eivät kuitenkaan ole työsuhteessa tai heidän opin-tonsa eivät suoranaisesti liity nykyiseen työhön. Siksi on tärkeää, että omaehtoiseenammatilliseen kouluttautumiseen on tarjolla riittävästi mahdollisuuksia ja aikuiskoulu-tusetuuksia on kehitettävä sekä työttömien ja työttömyysuhan alaisten että omaehtoi-sesti kouluttautuvien osalta. Erityisesti on kehitettävä koulutuksen aikaisen toimeen-tulon turvaavia tukia, niin että myös pidempikestoinen ammatillinen koulutus on ai-
  20. 20. 18 SAK · Kolmikantavalmistelukuisiällä mahdollista. Toisaalta on myös syytä kehittää sellaisia toimeentulon turvaa-via koulutusmuotoja, joilla vältytään pitkiltä poissaoloilta työelämässä.Työttömien koulutusmahdollisuuksia rajoittavat osittain vanhentuneet ja epäjohdon-mukaiset säännökset erityisesti sivutoimisen opiskelun ja työttömyysturvan yhteenso-vittamisesta. Koulutuksen on aina oltava kannattava vaihtoehto passiiviselle työttö-myydelle. Erityisesti vähän koulutusta saaneiden työttömien omaehtoisen opiskelunmahdollisuuksia on lisättävä. Muutosturvan toimintamallia on laajennettava niin, ettävähäisen koulutustaustan omaavilla on taloudelliset edellytykset pidempikestoiseenammatilliseen koulutukseen.Työntekijöiden, työttömien ja työttömyysuhan alaisten kannustimia hakeutua koulu-tukseen on parannettava seuraavin toimin:• aikuiskoulutustuen tasoa nostetaan• aikuisten koulutuksen aikaisia tukia uudistetaan niin, että myös alle kahden kuukauden mittaiset opinnot, esimerkiksi palkattomat työssäoppimisjaksot ja näyttötutkintotilaisuudet oikeuttavat tukeen• aikuiskoulutustukea kehitetään tukemaan osa-aikatyössä olevien osa-aikaista kouluttautumista• työttömien ja työttömyysuhan alaisten koulutukseen pääsyä on helpotettava ja koulutuksen aikaisia tukia yhdenmukaistettava näiden ryhmien osalta. Jos työvoimatoimistossa työnhakijalle tehtävässä suunnitelmassa (esim. työllistymisohjelma tai työnhakusuunnitelma) sovitaan koulutustarpeesta, on tällöin koulutuksen aikaiset etuudet oltava yhdenmukaiset riippumatta siitä onko koulutus työvoimapoliittista vai omaehtoista koulutusta• muutosturvan työllistymisohjelmassa sovittu koulutus tulee oikeuttaa aina korotettuun työllistymisohjelmalisään• vähäisen koulutustaustan omaaville on voitava maksaa työllistymisohjelmalisää nykyistä pidempään ammatillisen tutkinnon suorittamiseksi• omaehtoisen koulutuksen irtisanomisaikanaan aloittavan henkilön on päästävä työsuhteen päättymisen jälkeen työllistymisohjelmalisän piiriinTyöehtosopimukset tukemaan oppimistaTyöntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseen on luotava uusia kannustimiatyöehtosopimuksia uudistamalla. Mahdollisuudesta oman osaamisen parantamiseenon sovittava työehtosopimuksissa. Esimerkiksi Tanskassa tehdasteollisuuden sopi-muksessa on sovittu, että työntekijöillä on oikeus osallistua työhön liittyvään koulu-tukseen kaksi viikkoa vuodessa täydellä palkalla. On arvioitu, että ammattitaitoinenmetallityöntekijä osallistuu Tanskassa koulutukseen vuoden aikana noin viikon ajan.Suomessa yli puolet työntekijätason tehtävissä toimivista ei osallistu vuoden aikanakoulutukseen lainkaan.Ammatillisten tutkintojen suorittaminen olisi myös huomioitava työntekijän palkkauk-sessa. Työpaikoilla tarvittaisiin myös osaamisvaltuutettuja, jotka toimivat henkilöstönedustajina osaamisen kehittämistä koskevissa kysymyksissä ja joiden asemasta onsovittu työehtosopimuksissa.
  21. 21. SAK · Kolmikantavalmistelu 19Koulutuksen työelämävastaavuus huomioitava myöshallinnossaSAK katsoo, että työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen kuuluu olennaisena osanaosaavan työvoiman saatavuuteen ja työikäisen väestön osaamisen ylläpitämiseen japarantamiseen liittyvät kysymykset. Ammatillista aikuiskoulutusta on tarkasteltavaosana työvoimapolitiikkaa, eikä vain koulutusjärjestelmän näkökulmasta. Tämä näkö-kulma on syytä ottaa huomioon myös koulutuksen hallintoa ja ohjausta koskevia rat-kaisuja tehtäessä. Erityisesti ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta hallinnon kehittä-mistä on syytä tarkastella työelämän yhteistyö- ja palvelutarpeiden kannalta. Amma-tillisessa aikuiskoulutuksessa on otettava askel tilaaja-tuottaja-mallin suuntaan.Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan opetusministeriön ja työ- jaelinkeinoministeriö tiivistä yhteistyötä. Opetusministeriön vastuulla olisi jatkossakinhuolehtia tutkintojärjestelmän toimivuudesta ja opetussuunnitelmien ja tutkintojen pe-rusteista, koulutuksen laadusta, oppilaitosten perusrahoituksesta sekä tutkintoon joh-tavan koulutuksen riittävästä tarjonnasta.Työ- ja elinkeinoministeriö taas vastaisi ensisijaisesti työmarkkinoilla olevien osaami-sesta. TEM tukee työ- ja elinkeinoelämää osaavan työvoima rekrytoinnissa ja työssäolevien osaamisen vahvistamisessa sekä tukee yrityksiä ja yksilöitä äkillisissä muu-tostilanteissa. Samalla uusi ministeriö vastaisi ensisijaisesti haastavien kohderyhmienkuten vähän koulutettujen ja maahanmuuttajien koulutusedellytysten parantamisesta.Valtion aluehallintoa olisi tarpeen koota niin, että molemmat ministeriöt ovat jatkossamukana työ –ja elinkeinokeskusten organisaatiossa. Alueellinen koulutus- ja osaa-mistarpeiden ennakointi ja ammatillisen aikuiskoulutuksen hankinta keskitettäisiin TE-keskuksiin, esimerkiksi erilliselle osaamisosastolle.Työelämäosapuolten osallistumista ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, organi-sointiin, tavoitteiden asettamiseen ja laadun varmistukseen erityisesti alue- ja maa-kuntatasolla on lisättävä. Näin voidaan varmistaa, että koulutus vastaa työmarkkinoi-den, yritysten ja yksilöiden tarpeisiin ja että eri tahot sitoutuvat osaamisen parantami-seen. SAK ehdottaa, että TE-keskuksiin perustetaan työllisyys-, elinkeino- ja koulu-tusvaliokunta. Valiokunnan keskeinen tehtävä olisi ennakoida alueen työvoima- jakoulutustarpeita sekä tehdä ehdotukset ja päättää alueen ammatillisen aikuiskoulu-tuksen suuntaamisesta.
  22. 22. 20 SAK · Kolmikantavalmistelu Aikuiskoulutukseen osallistuminen vuonna 2006 - - sosioekonomisen aseman mukaan (18-64-vuotiaat) Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Maatalousyrittäjät Muut yrittäjät 0 20 40 60 80Lähde: Aikuiskoulutustutkimus 2006
  23. 23. SAK · Kolmikantavalmistelu 21 Työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen vuonna 2006 pohjakoulutuksen mukaan (18-64-vuotiaat työvoima) Korkea-aste Keskiaste Perusaste 0 20 40 60 80 Lähde: Aikuiskoulutustutkimus 2006 ennakkotiedot Työpaikkakoulutuksen tuntimäärän odote työssäoloaikana (Lähde: OECD, Education at a Glance) ItaliaTanskaSuomiSaksaRuotsiRanska 0 250 500 750 1000 1250 vaille toisen asteen koulutusta olevat toisen asteen koulutuksen suorittaneet korkeakoulututkinnon suorittaneet
  24. 24. 22 SAK · KolmikantavalmisteluMENEILLÄÄN OLEVIA KOLMI- JAKAKSIKANTAISIA TYÖELÄMÄHANKKEITAVuokratyö (TEM)Työministeriön kolmikantainen työryhmä sai työnsä päätökseen marraskuussa 2007.Lakiesitykset muun muassa työsopimuslain ja tilaajavastuulain muuttamisesta ovatvalmisteilla työ- ja elinkeinoministeriössä.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa, Anu-Tuija Lehto ja Lauri Lyly.Määräaikaisia työsuhteita selvittävä työryhmä (TEM)Työministeriön työryhmä sai esitykset valmiiksi toukokuussa. Lakiesitykset ovat tul-leet voimaa vuoden 2008 alusta. Työsopimuslain muutoksella parannettiin määräai-kaisissa työsuhteissa olevien henkilöiden tiedonsaantioikeutta määräaikaisuuden pe-rusteista sekä parannettiin työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksia. ValmisteluvastuuSAK:ssa: Nikolas Elomaa ja Anu-Tuija Lehto.Määräaikaisten työsuhteiden käyttöön liittyvä selvitys (TEM)Kolmikantaisesti selvitetään määräaikaisten sopimusten käyttöön liittyviä syitä teke-mällä selvitys erityisesti niille aloille ja niihin tehtäviin, joissa määräaikaisten sopimus-ten käyttö on keskimääräistä yleisempää. Työryhmä aloitti työnsä 2008 alussa.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Erkki Laukkanen.Samapalkkaisuusohjelma (STM)Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman tavoitteena on kaventaa naisten ja mies-ten keskimääräistä palkkaeroa vähintään viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015mennessä. Ohjelma sisältää noin 30 eri hanketta liittyen tasa-arvon edistämiseen laa-jemminkin.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Lauri Ihalainen ja Marja Erkkilä.Vuorotteluvapaa (TEM)Kolmikantainen työryhmä, joka sai työnsä valmiiksi keväällä 2007, esitti vuorotteluva-paata vakinaistettavaksi. Rahoitus jäi auki. Se käsitellään sosiaalikomitean ansiotur-vaa koskevassa työryhmässä. Laki on tullut määräaikaisena voimaan.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Jari-Pekka Jyrkänne ja Anu-Tuija Lehto.Vuokratyöopas (TEM)Kolmikantainen työryhmä, joka laatii vuokratyöstä kattavan oppaan vuokratyöntekijöil-le ja vuokrayrityksille sekä käyttäjäyrityksille.Työryhmä on aloittanut työnsä tammikuussa 2008.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa ja Anu-Tuija Lehto.Tilaajavastuulain toimivuus (TEM)Kolmikantainen työryhmä, joka selvittää ns. tilaajavastuulain toimivuutta ja tekee tar-vittaessa muutosehdotukset. Tutkimus aloitetaan keväällä 2009.
  25. 25. SAK · Kolmikantavalmistelu 23Vuokrattuja kuljettajien listaaminen (TEM)Kolmikantainen selvitys siitä, voidaanko kuljetusliikkeille säätää velvollisuus ilmoittaapalveluksessaan olevista vuokratyöntekijöistä valvovalle viranomaiselle. Tilanteissa,joissa ne käyttävät vuokrattuja työntekijöitä. Työryhmää ei ole vielä asetettu.Väkivaltaa ja yksintyöskentelyä koskevien asetusten valmistelu sekäEU-tason sopimuksen täytäntöönpano (STM)Kolmikantainen työryhmä selvittää tarvetta ja toteutusvaihtoehtoja säätää uusi ase-tus/laki koskien työhön liittyvää väkivaltaa ja yksintyöskentelyn riskejä. Määräaikaselvitystyölle 5/2008, jonka jälkeen SAK:n tavoitteena on saada käyntiin tarkempisäädösvalmistelu.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Tuula Sillanpää.Luottotietojen käsittely työelämässä –työryhmäKolmikantaisesti on valmisteltu säännösehdotukset työntekijöiden luottotietojen saan-ti- ja käsittelyoikeudesta työelämässä työelämän tietosuojalakiin. Asian käsittely onmeneillään eduskunnassa. Työryhmän pj. Raila Kangasperko, TEM.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen ja Nikolas Elomaa.MASTO -hanke; Masennuksen ehkäisyyn ja masennuksestaaiheutuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävä hanke 2008 –2011 (STM)STM:n käynnistämän kolmikantaisen hankkeen tavoitteena puolittaa masennuksenvuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä. Tavoitteena edistää ja tukea työhy-vinvointia lisääviä käytäntöjä työelämässä, varhaista puuttumista työssäselviyty-misongelmien ilmaantuessa sekä masennuksen hyvää hoitoa ja kuntoutusta, jotkatukevat työssä jatkamista ja työhön paluuta.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Lauri Ihalainen ja Marja Erkkilä.Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistustarve ja -vaihtoehdot (OM)Kolmikantainen työryhmä, jonka tavoitteena on tehdä ehdotus uudeksi yhdenvertai-suuslainsäädännöksi siten, että lainsäädäntö selkiytyisi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuusvahvistuisivat ja viranomaisvalvonta selkiytyisi. Toimikunta on antanut välimietintönsä8.2.2008, jossa se on esittänyt työn jatkamista sekä erilaisia uudistamismalleja ja -vaihtoehtoja ottamatta kantaa minkään erityisen mallin puolesta. Lisäksi työryhmä onesittänyt työryhmän laajentamista SAK:n ja EK:n edustajilla sekä työelämäjaoston jakansalaisjaoston perustamista. Työryhmä on myös esittänyt lisäaikaa 30.9.2009saakka. Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista valmistelevaan toimikuntaan onnimetty 03/2008 SAK:n edustaja. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anu-Tuija Lehto.Parempaa sääntelyä –työryhmä (ns. Parsa) (OM)Kolmikantainen työryhmä, jossa selvitetään ja laaditaan toimenpide-ehdotuksia kehit-tää laadullisesti lainsäädännön valmistelua. Osana työtä selvitetään säädöstasollamahdollisuuksia vähentää/järkeistää yrityksiin kohdistuvaa byrokratiaa (esim. ilmoi-tusmenettelyjä). Työ alkuvaiheessa. Työryhmän pj. Tuija Brax, OM.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen.
  26. 26. 24 SAK · KolmikantavalmisteluPalvelukseen kutsuttujen virka- ja työsuhteen jatkuminen (TEM)Kolmikantainen työryhmä valmistelee esitystä asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jat-kumisesta annetun lain uudistamisesta. Määräaika syksy 2008 mennessä. Työryh-män pj. Raila Kangasperko, TEM.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen.Ei-työsuhteessa olevien asema suhteessa työsuhteisiin (TEM)Kolmikantainen työryhmä selvittää miten ei-työsuhteessa tehtävissä töissä olevienasema eroaa työsuhteessa olevien oikeudellisesta asemasta työ- ja sosiaalilainsää-dännön osalta. Selvitystä on edellytetty Eduskunnan lausumassa liittyen mm. työhar-joitteluun, työelämävalmennukseen sekä perhe- ja omaishoitoon. Toimeksianto 2008alkaen. Työryhmän pj. Päivi Kantanen, TEM.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Tuula Sillanpää ja Pirjo Väänänen.EU:n komission työturvallisuus- ja työterveysstrategian 2007-2012 kan-sallinen toimeenpano (STM)STM aloittaa työmarkkinaosapuolten kanssa yhteisten konkreettisten toimenpiteidenmäärittelyn ja työturvallisuus- ja työterveysstrategian valmistelun. Strategiassa on ta-voitteena mm. työtapaturmien vähentäminen 25 % vuoteen 2012 mennessä.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Raili Perimäki.Tekijänoikeuslainsäädännön kehittäminen (OPM)Selvitysmies laatii selvitystä mahdollisista tekijänoikeuslainsäädännön uudistamistar-peista. Selvitystä on asetettu koordinoimaan kolmikantainen työryhmä, jossa on laajaedustus työmarkkina- ja työelämäosapuolista. Selvitys valmistuu 2008, jonka jälkeenarvioidaan uudistamistarpeet ja -mahdollisuudet.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Tuula Sillanpää sekä SAK:laiset tekijänoikeusasioita si-vuavat liitot.Henkilöstörahastolain uudistaminen (TEM)Kolmikantainen työryhmä selvittää henkilöstörahastolain toimivuutta ja uudistamistar-peita.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Juha Antila, Nikolas Elomaa.Omaishoitajien hoitovapaa (TEM)Eduskunnan lakialoitteen pohjalta kolmikantainen työryhmä selvittää omaishoitajinatoimivien oikeutta saada vapaata työstä omaishoitajana työskentelyn ajaksi.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Pirjo Väänänen, Nikolas Elomaa.Yhteistoimintalainsäädännön valvontajärjestelmän uudistaminen (TEM)Työryhmä selvittää työpaikan yhteistoimintaa ja työntekijöiden osallistumisoikeuksiakoskevan lainsäädännön valvonnan nykytilaa ja tekee ehdotukset tarvittaviksi sään-nösmuutoksiksi, toimikausi 06/2007 – 05/2008. Työryhmän pj. Raila Kangasperko,TEM.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen.
  27. 27. SAK · Kolmikantavalmistelu 25Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön ja kuntotussäännösten uudis-taminen (STM)Kolmikantainen työryhmä selvittää ja valmistelee tapaturma- ja ammattitautilainsään-nön kokonaisuudistusta. Määräaika on kaksivaiheinen: 2007 – 5/2008 laaditaan selvi-tysmuistio uudistustarpeista, 6/2008 - 2009 tarpeelliset säännös-muutosehdotukset.Pj. Jaakko Hannula, STM.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Pirjo Väänänen ja Timo Koskinen, lääkäri-ryhmässä KariHaring.Työssä jatkaminen ja sairauslomakäytännöt (ns. JATS-työryhmä) (STM)Kolmikantainen työryhmä valmistelee työssä jatkamisen tukemiseen ja ennalta eh-käisyyn suuntautuvia toimenpidemalleja ja käytännön toimintaohjeita sairauslomakäy-täntöjen kehittämiseksi (liittyy osasairaspäivärahaan ja korvaavaan työhön). Määräai-ka 2006 – 2008.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Kari Haring.Työpaikkojen majoitus-, lepo- sekä henkilöstötiloja selvittävä työryhmä(STM)STM:n kolmikantainen työryhmä selvittää tarvetta täydentää työpaikkojen majoitus-,lepo- sekä henkilöstötiloja koskevia säännöksiä, mm. liikkuvan työn lisääntymisenmyötä. Toimikausi 2007-2008. Työryhmän pj. Leo Suomaa/STM.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Tuula Sillanpää.Asetus sähkömagneettisesta säteilystä (STM)Kolmikantainen työryhmä valmistelee uuden asetuksen työpaikkojen sähkömagneet-tista säteilyä koskevaksi säädökseksi. Määräaika 2005 - syksy 2008 (määräaikaa jat-kettiin, koska ongelmia implementoinnissa säteilypoikkeusten osalta mm. hoidollisiinlaitteisiin liittyen). Työryhmän pj. Leo Suomaa, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: TimoKoskinen.Asetus optisesta säteilystä (STM)Kolmikantainen työryhmä valmistelee uuden asetuksen työpaikkojen optista säteilyäkoskevaksi säädökseksi. Kansalliselle voimaansaattamiselle määräaikaa syksyyn2011. Työryhmän pj. Leo Suomaa, STM.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Tuula Sillanpää.Työvälineiden käyttöpäätösten uudistaminen (STM)Kolmikantainen työryhmä valmistelee työssä käytettävien työvälineiden ja –koneidenhankintaa, käyttöä ja tarkastusta koskevan säädöksen (ns. käyttöpäätös) muutosta.Ehdotus valmistunee kevät 2008 ja sisältänee ehdotuksia mm. ns. kunnonvalvonta-järjestelmän käyttöönotosta ko. laitteisiin liittyen. Pj. Tuiri Kerttula, STM.Valmisteluvastuu SAK:ssa Timo Koskinen.
  28. 28. 26 SAK · KolmikantavalmisteluNuorten työsuojelusäädösten tarkistaminen (STM)Kolmikantaisen työryhmän tarkoituksena on selvittää nuorten työntekijöiden säännös-ten ja vaarallisten/kiellettyjen töiden listan selkeyttämistä sekä mm. työaikalain sovel-tamista työssäoppijoihin. Pj. Antti Posio, STM.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Tuula Sillanpää.Kaksikantaisesti tarkastellaan 2007 aikaansaadun työväkivaltaa ehkäisevän sopi-muksen täytäntöönpanoa kansallisella tasolla.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa.Sähköisen viestinnän tunnistetiedot (LVM)Lakiesitystä valmistellaan LVM:ssä työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksenpohjalta. Oikeuskansleri Jonkka esitti helmikuussa 2008 vielä täsmennysesityksiäehdotukseen. Lakiesitys annettaneen eduskunnalle mahdollisimman pikaisesti ja tar-koitus saattaa voimaan syksyllä 2008. Lakiesityksessä säädetään siitä, millainen ra-jattu oikeus työantajalla on selvittää työntekijän sähköpostin tunnistetietoja.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen.Ulkomaisia työntekijöiden työlupia koskeva selvitys (SM)Oleskelulupajärjestelmän selkeyttäminen; kysymys on hallitusohjelmakirjauksen mu-kaisesta selvitystyöstä, joka on jo käynnissä. Selvityksessä tulee pohdittavaksi myösulkomaisen vuokratyöntekijän asema.Selvitys työehtosopimuksiin perustuvasta paikallisestasopimisesta (keskusjärjestötyöryhmä)Keskusjärjestötyönä tehtävä juridinen selvitys paikallisen sopimisen ulottuvuudesta.Selvityksen kohteena on mm. kysymys siitä, mitä paikallisesti sovittavia asioita vuok-rayritys ja käyttäjäyritys saavat soveltaa ja mitä niiden pitää soveltaa vuokratyönteki-jöihin.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa ja Anu-Tuija Lehto.Paikallisen sopimisen tutkiminenTurun yliopistossa on meneillään Tupon 2005-2007 mukainen tutkimustyö (Turun yli-opisto, Kairinen, Uhmavaara). Aineistona on yrityksiin sekä julkisen sektorin työyh-teisöihin tehty kyselytutkimus, yrityksissä/ työpaikoilla tehtävät haastattelut, asiantun-tijahaastattelut ja erilaisista paikallisen sopimisen juridisista yksityiskohdista tehtävät(opinnäyte)tutkimukset. Työpaikkahaastatteluista koostettu raportti valmistui syys-kuussa 2007 ja on julkaistu Työministeriön työpoliittinen tutkimus -sarjassa no 335nimellä "Sovitaanko paikallisesti?". Yksityisiä aloja (palvelut, liikenne, teollisuus) kos-keva raportti julkistettiin 27.2.2008, ja julkisia aloja koskeva raportti valmistunee tou-kokuussa 2008.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Jyrki Helin.
  29. 29. SAK · Kolmikantavalmistelu 27Keskusjärjestösopimusten uudistaminenSAK:n ja EK:n väliset neuvottelut on aloitettu selvitystyöllä. Työryhmä on arvioinutSAK-TT ja SAK-PT -sopimusten sisältöä. Neuvotteluissa on esillä yhteensä kuusisopimusta, joissa käsitellään mm. yhteistoimintaa työpaikalla, luottamushenkilöidenoikeuksia, koulutusta, tiedottamista ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Neuvottelu-ryhmästä on valmistunut selvitys, jossa on arvioitu yhdistämisen edellytyksiä. Tavoit-teena on aikaansaada yksi sopimus SAK:n ja EK:n välille siten, että se voitaisiin ottaakäyttöön seuraavalla sopimuskierroksella.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa, Anu-Tuija Lehto ja Lauri Lyly.Kansalliset neuvottelut työperäistä stressiä koskevasta sopimuksestaEuroopan työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat työperäistä stressiä koskevan puiteso-pimuksen lokakuussa 2004. Kansalliset neuvottelut aloitettiin keväällä 2006. Neuvot-teluissa luonnostellaan yhteistä suositusta työperäisestä stressistä. Tavoitteena onsaada työnantajapuoli sitoutumaan työperäisen stressin seurantaan ja yhteisiin hank-keisiin valtakunnallisella tasolla. Yhteinen suositus on allekirjoitettu marraskuussa2007 ja siitä on tiedotettu helmikuussa 2008.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Raili Perimäki ja Nikolas Elomaa.TyöaikapankkityöryhmäKeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä tekee esitteen työaikapankkikäytännöistä. Valmis-tunee vuoden 2008 aikana.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Juha Antila.Sisäisen turvallisuuden ohjelma (SM)Sisäasiainministeriön johdolla nimetty kansallinen yhteistyöryhmä, jonka tehtävänäesimerkiksi yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden, yritysten sisäisen turvallisuuden jahenkilöstön turvallisuuden lisääminen ja mahdollisten toimintamallien selvittäminen.Työryhmässä laaja edustus eri ministeriöistä, turvallisuusalan toimijoista, työmarkki-nakeskusjärjestöistä ja poliisista.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen, Anu-Tuija Lehto, Lauri LylyYhdistyslain uudistaminenSelvitetään yhdistyslain uudistamistarpeita vastaamaan mm. kehittyneen sähköisentiedonsiirron hyväksikäytön osalta ja yhdistyksiä koskevan kirjanpito- ja tilintarkastus-velvoitteiden osalta.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Reijo Paananen.Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaHallitusohjelmassa sovittiin kolmesta politiikkaohjelmasta, joista yksi on työn, yrittä-misen ja työelämän politiikkaohjelma. Politiikkaohjelmalle asetettiin ajalle 1.7.2007 -30.6.2011 seurantaryhmä, jossa käsitellään mm. tuottavuuden kohottamiseen, työlli-syyskehityksen tukemiseen, työvoiman saatavuuden parantamiseen, kohtaanto-ongelmien helpottamiseen, työelämän kehittämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen liit-tyviä asioita ja linjauksia. SAK:n edustajana seurantaryhmässä on Janne Metsämäki.
  30. 30. 28 SAK · KolmikantavalmisteluTyövoiman maahanmuuton toimenpideohjelma 2009 - 2011Sisäasiainministeriö on asettanut ajalle 3.3.2008 - 1.12.2008 työvoiman maahanmuu-ton toimenpideohjelmaa valmistelevan hankkeen. Tavoitteena on laatia toimenpide-ohjelma työvoiman maahanmuuton kehittämisestä ja edistämisestä. Toimenpideoh-jelmassa pyritään mm. myös määrittelemään eri toimijoiden, kuten viranomaisten,työnantajien ja rekrytointifirmojen roolit, vastuut ja yhteiset pelisäännöt ulkomaisentyövoiman rekrytoinnissa. Samalla selvitetään myös esitettyjen toimenpiteiden rahoi-tustarvetta ja eri rahoituslähteiden mahdollisuudet kustantaa niitä. Hankkeelle on pe-rustettu ohjausryhmä, jossa SAK:n edustajana on Pia Björkbacka.Työntekijän oleskelulupajärjestelmän kehittäminenSisäasiainministeriö on käynnistänyt työntekijän oleskelulupajärjestelmän kehittämis-tä koskevan hankkeen, jonka 2. vaihe päättyy 30.6.2008. Tavoitteena on löytää rat-kaisu oleskelulupajärjestelmän lainsäädännöllisiin ja käytännön ongelmiin ottaenhuomioon jo tehty valmistelutyö sekä resurssikysymykset. Hankkeessa asetetaan ta-voitteet ja keskeiset linjaukset ulkomaalaisten oikeuteen työntekoon liittyvän järjes-telmän uudistamiselle sekä tehdään esitys tarvittavista muutoksista lainsäädäntöön.SAK:n edustajana ohjausryhmässä on Janne Metsämäki.
  31. 31. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKHakaniemenranta 1, PL 157FI-00531 Helsinkipuh. 020 774 000fax 020 774 0225www.sak.fi

×