Miten ihmiset suhtautuvat sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiin palveluihin? Tutkimus perustuu kansalaiskyselyyn.

1. KANSALAISTEN
KOKEMUKSIA SOTE-
DIGIPALVELUISTA
Tutkimuspäällikkö
Hannele Hyppönen
18.4.2018
[1] Hyppönen, H. ym. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2017. Kansalaisten kokemukset
ja tarpeet. Raportti 3/2018, THL
1

2. Suomen strategiset tavoitteet
KANSALAINEN – PYSTYN ITSE
 kansalainen asioi sähköisesti ja
 tuottaa tietoja omaan ja ammattilaisen käyttöön
 sähköiset palvelut ja palveluiden laatu- ja
saatavuustieto ovat kansalaisen saatavilla
asuinpaikasta riippumatta
 Sähköiset palvelut auttavat kansalaista
elämänhallinnassa, hyvinvoinnin edistämisessä,
terveysongelmien ennaltaehkäisyssä,
palveluntarpeen itsearvioinnissa ja itsenäisessä
selviytymisessä.
18.4.2018
[1] Hyppönen, H. ym. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2017. Kansalaisten kokemukset
ja tarpeet. Raportti 3/2018, THL
2

3. Tarjolla olevia sote-digipalveluita
1. Oman terveyden edistämisen ja itsehoidon digipalvelut
 Hyvinvointirannekkeet – terveydentilan, liikunnan jne. seuranta ja tallennus
sähköisesti
 Yleinen terveys- ja hyvinvointitieto, tieto sairauksista ja niiden itsehoidosta
 Riskitestit, terveystarkastukset
2. Palveluiden valinta- ja palveluihin hakeutumispalvelut
 Organisaatioiden palveluita koskeva tieto (mm. palvelukuvaukset,
palveluiden laatutieto)
 Ajanvarauspalvelut
 Sosiaalihuollossa sähköiset hakemukset palveluun ja päätökset
3. Osallisuutta ja tiedonvaihtoa edistävät palvelut
 Pääsy katsomaan omia potilas- / asiakastietoja, kuten kertomustietoja,
diagnooseja, lääkitystä, tutkimustuloksia
 Itse tuotettujen seurantatietojen (kuten verenpaineen, verensokerin
mittaustulokset) välitys ammattilaisille
 Lääkemääräyksen uusintapyyntö
 Tietoturvallinen tiedonvaihto potilaiden / asiakkaiden ja ammattilaisten välillä
 Reaaliaikaiset etäpalvelut (etävastaanotto)
18.4.2018
[1] Hyppönen, H. ym. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2017. Kansalaisten kokemukset ja tarpeet.
Raportti 3/2018, THL
3
Voi seurata mm
- Verenpainetta
- EKG:ta
- Sykettä
- Hengitystiheyttä
- Energiatasoa
- Mielialaa
- Unta
- Askeleita
- Kalorinkulutusta
- Verensokeria
- Veren
alkoholipitoisuutta
- Veren happipitoisuutta
- Lämpötilaa

4. Osuus perusterveydenhuollon organisaatioista, jotka tarjosivat
eri verkkopalveluja 2014 ja 2017
[ks. kirjallisuus 1, 2, 4]
18.4.2018
[1] Hyppönen, H. ym. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2017. Kansalaisten kokemukset
ja tarpeet. Raportti 3/2018, THL
4
Eri digipalveluiden
saatavuus
perusterveydenhuollossa
vaihtelee voimakkaasti,
osin kehitys on ollut
voimakasta, osin hyvin
hidasta [ks. kirjallisuus 1, 4]
Valtakunnalliset palvelut
ovat syrjäyttämässä osan
paikallisista palveluista
(mm. lääkemääräyksen
uusinta)

5. Noin 68 % väestöstä oli käyttänyt sote-verkkopalveluja vuonna
2017 vuonna 2014 vastaava luku oli 58 %
[ks. kirjallisuus 1]
18.4.2018
[1] Hyppönen, H. ym. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2017. Kansalaisten kokemukset
ja tarpeet. Raportti 3/2018, THL
5
Valtakunnallisten palveluiden
käyttö on nopeasti
lisääntymässä.
Tiedonvaihdon ja etähoidon
saatavuus on kasvanut,
käyttö vielä vähäistä.
Itsehoito- ja palveluun
pääsy -toiminnallisuuksien
saatavuus on parantunut
ja käyttö on melko laajaa.

6. Digikäyttö vaihteli maakunnittain, Uusimaa veturina, kasvua
kaikkialla [ks. kirjallisuus 1]
18.4.2018
[1] Hyppönen, H. ym. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2017. Kansalaisten kokemukset
ja tarpeet. Raportti 3/2018, THL
6
KÄYTTÖÄ ENNUSTIVAT:
1) Hyvä digi-palveluiden käytön
osaaminen
2) Korkea koulutus
3) Positiivinen asenne ja mahdollisuus
digipalveluiden käyttöön
4) E-palveluiden saatavuus
5) Alue
– ei ikä!
Käyttänyt jotain sote-verkkopalvelua kuluneen vuoden aikana

7. Sähköisten sote-palvelujen käytön esteet [ks. kirjallisuus 1]
18.4.2018
[1] Hyppönen, H. ym. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2017. Kansalaisten kokemukset ja tarpeet.
Raportti 3/2018, THL
7
Näiden esteiden
kokeminen ennustaa
vähempää e-palveluiden
käyttöä.
Epäily palvelujen
laadusta on vahvin
este, mutta se ei
kuitenkaan
ennustanut käyttöä
(käyttämättömyyttä)

8. Kirjallisuutta
1. Hyppönen H., Pentala O., Aalto AM. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2017. Kansalaisten
kokemukset ja tarpeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 3/ 2018, Helsinki.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-103-4
2. Hyppönen H, Aalto A, Reponen J, Kangas M, Kuusisto-Niemi S, Heponiemi T. Kansalainen – pystyn itse?
Kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä palveluista kansalaisille. Tutkimuksesta tiiviisti 2/2018
2018 Tammikuu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-040-2
3. Kuusisto-Niemi, S.; Ryhänen, M.; Hyppönen, H. (2018). Tieto- ja viestintäteknologian käyttö
sosiaalihuollossa vuonna 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 1/2018, Helsinki.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-044-0
4. Reponen J, Kangas M, Hämäläinen P, Keränen N, Haverinen J. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö
terveydenhuollossa vuonna 2017. Tilanne ja kehityksen suunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 5/
2018, Helsinki (painossa)
18.4.2018
[1] Hyppönen, H. ym. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2017. Kansalaisten kokemukset
ja tarpeet. Raportti 3/2018, THL
8

9. hannele.hypponen@thl.fi
18.4.2018
[1] Hyppönen, H. ym. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2017. Kansalaisten kokemukset
ja tarpeet. Raportti 3/2018, THL
LISÄTIETOJA
Hankkeen kotisivut: https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/mita-tiedonhallinta-on-
/sosiaali-ja-terveydenhuollon-tietojarjestelmapalveluiden-seuranta
Linkki Tutkimuksesta tiiviisti-julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-040-2
Linkki Sosiaalihuollon organisaatiokyselyyn: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-044-0
Linkki kansalaisille suunnattuun tutkimukseen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-103-4
9