Jukka Saksin väitöstutkimus "Johtajat toimialamurroksen keskiössä" tulosten esittely ja kommentit. Johtajuus on vahvassa murroksessa ja varsinkin finanssialan johtamisessa on paljon kehittymismahdollisuuksia. |Finanssiala|
Seminaariyhteenveto 10.9.2014 pidetystä tilaisuudesta, jonka aiheena oli Millaisella johtamisosaamisella menestymme 2020-luvulla. Yhteenvedon laatijat ylijohtaja Raimo Ikonen ja finanssineuvos Arto Koho sosiaali- ja terveysministeriöstä
Suomalaisen Johtamisen Päivien oleellisin sisältö tunnissa. Mikä oli kunkin huippujohtajan keskeinen johtamisen ydin, salaisuus, menestyksen salaisuus tai oppi.
Deep Lead Oy on suomalainen johdon, esimiestyön sekä tavoitteellisen vuorovaikutuksen valmennukseen erikoistunut yritys. Yrityksen tehtävä on valmentaa asiakkaita kehittämään johtajuudesta mitattavissa oleva menestystekijä. Valmennuksien perustana käytetään Syväjohtaminen®-valmennusmenetelmiä. Deep Lead Oy:n järjestämissä valmennus- ja koulutustilaisuuksissa Syväjohtaminen®-menetelmät ovat tulleet tutuiksi käsitteiksi. Erilaisia Syväjohtaminen®-profiileja on näissä valmennuksissa tehty yli 20 000 henkilölle. Vastaajien lukumäärä on jo ylittänyt 200 000 rajan. Deep Lead Oy on perustettu vuonna 2002. Yhtiö on vakavarainen ja kuuluu korkeimpaan AAA-luottoluokitukseen. Deep Lead Oy:lle on myös myönnetty Suomen Vahvimmat -erikoissertifikaatti (2007–2012).
Seminaariyhteenveto 10.9.2014 pidetystä tilaisuudesta, jonka aiheena oli Millaisella johtamisosaamisella menestymme 2020-luvulla. Yhteenvedon laatijat ylijohtaja Raimo Ikonen ja finanssineuvos Arto Koho sosiaali- ja terveysministeriöstä
Suomalaisen Johtamisen Päivien oleellisin sisältö tunnissa. Mikä oli kunkin huippujohtajan keskeinen johtamisen ydin, salaisuus, menestyksen salaisuus tai oppi.
Deep Lead Oy on suomalainen johdon, esimiestyön sekä tavoitteellisen vuorovaikutuksen valmennukseen erikoistunut yritys. Yrityksen tehtävä on valmentaa asiakkaita kehittämään johtajuudesta mitattavissa oleva menestystekijä. Valmennuksien perustana käytetään Syväjohtaminen®-valmennusmenetelmiä. Deep Lead Oy:n järjestämissä valmennus- ja koulutustilaisuuksissa Syväjohtaminen®-menetelmät ovat tulleet tutuiksi käsitteiksi. Erilaisia Syväjohtaminen®-profiileja on näissä valmennuksissa tehty yli 20 000 henkilölle. Vastaajien lukumäärä on jo ylittänyt 200 000 rajan. Deep Lead Oy on perustettu vuonna 2002. Yhtiö on vakavarainen ja kuuluu korkeimpaan AAA-luottoluokitukseen. Deep Lead Oy:lle on myös myönnetty Suomen Vahvimmat -erikoissertifikaatti (2007–2012).
Raaka-aineet yrityksen jatkuvaan menestymiseen ovat 1. valmius nopeisiin muutoksiin, 2. jatkuva oppiminen ja kehittyminen sekä 3. ymmärrys jatkuvasti muuttuvista markkinoista. Nämä raaka-aineet eivät valmistu pelkästään johtoryhmän strategiatyössä vaan tähän tarvitaan isompi mullistus, joka muuttaa koko toimintaympäristön, henkilöstön toimiessa näiden organisatoristen raaka-aineiden tehokkaina valmistajina. Miten laiva käännetään, mitä asioita menestyminen vaatii henkilöstön osaamiselta ja johtamiselta?
Miten kansainvälistä tutkimustietoa voi käyttää finanssilukutaidon edistämiseen?Olli-Pekka Ruuskanen
This presentation discusses (in Finnish) what is financial literacy and relevant research findings. It also presents the structure of the upcoming financial literacy survey based on OECD questionnaire we are launching in Finland.
Marjukka Laineen esitys 24.9.2014 tilaisuudessa "Verkostoitumisella tukea monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen". Katso esitykseen liittyen tiivistelmä kriteereistä osoitteesta http://www.ttl.fi/partner/johtamisverkosto/laatukriteerit/Documents/Hyv%C3%A4n%20johtamisen%20kriteerit_tiivistelma.pdf
Miten digitaalinen johtajuusviestintä tukee strategiaa?Jukka Saksi
Miten digitaalinen johtajuusviestintä voi tukea yksityisen tai julkisen sektorin organisaation strategisia tavoitteita?
Johdon ammattimainen toiminta sosiaalisissa medioissa voi edistää merkittävästi johtajuutta, brändimielikuvaa, markkinointia, myyntiä, tunnettuutta sekä edelläkävijyyden imagoa.
Lisätietoja: www.spindoctor.fi
Sitouttaa ja sitoutua - kuinka pitää talentit talossa?Questback_Fin
Jukka Nupposen esitys Henry Foorumissa 4.11.2014.
Reaaliaikaisen ja laadukkaan tiedon avulla voidaan reagoida nopeammin sekä tehdä parempia päätöksiä:
ASIAKASKOKEMUS
-Tänä vuonna jopa 66% kuluttajista on vaihtanut ainakin yhtä palveluntarjoajaa huonon asiakaskokemuksen seurauksena*. Onko yritykselläsi työkalut ymmärtää asiakkaan odotuksia ja vastata niihin?
*Lähde: Accenturen v. 2014 tekemä maailmanlaajuinen tutkimus
MARKKINATUTKIMUS
-Mainonnan merkitys vähenee, sillä kuluttajat luottavat entistä enemmän toisiinsa perinteisten mainosten sijaan. Tiedätkö, mikä ja ketkä vaikuttavat kuluttajan näkemysten muotoutumiseen? Tunnetko näiden prosessien takana vaikuttavat syy- ja seuraussuhteet?
HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN
-Onko lahjakkaimmilla työntekijöilläsi mahdollisuus käyttää koko potentiaaliaan? Entä heikentävätkö tyytymättömät työntekijät yrityksesi tulosta? Onko kilpailuetu yrityksessäsi kaikkien yhteinen asia?
Lue lisää:
http://www.questback.com/fi/henkilostokokemus
Jatka keskustelua Twitterissä:
@jukkanupponen
@QuestBack_Fin
Sote johtamisen arvotutkimus 2019 raporttiJukka Saksi
Johtaja on Media! toteutti keväällä 2019 tutkimuksen sote-johtajien arvoista, arvojen vaikutuksista palveluiden hankinnassa sekä niiden käytöstä arjen johtamis- ja hoitotilanteissa.
Lisätietoa http://johtajaonmedia.fi/arvotutkimus
Yrityksen matka mediaksi on kuin autolla ajaminenJukka Saksi
Miten yrityksestä rakennetaan media?
Mitä osa-alueita tulisi huomioida?
Mitkä viitekehykset ohjaavat johtamista?
Tutustu lisää teemaan http://johtajaonmedia.fi
More Related Content
Similar to Johtajuus on murroksessa väitöstutkimuksen esittely |Jukka Saksi|
Raaka-aineet yrityksen jatkuvaan menestymiseen ovat 1. valmius nopeisiin muutoksiin, 2. jatkuva oppiminen ja kehittyminen sekä 3. ymmärrys jatkuvasti muuttuvista markkinoista. Nämä raaka-aineet eivät valmistu pelkästään johtoryhmän strategiatyössä vaan tähän tarvitaan isompi mullistus, joka muuttaa koko toimintaympäristön, henkilöstön toimiessa näiden organisatoristen raaka-aineiden tehokkaina valmistajina. Miten laiva käännetään, mitä asioita menestyminen vaatii henkilöstön osaamiselta ja johtamiselta?
Miten kansainvälistä tutkimustietoa voi käyttää finanssilukutaidon edistämiseen?Olli-Pekka Ruuskanen
This presentation discusses (in Finnish) what is financial literacy and relevant research findings. It also presents the structure of the upcoming financial literacy survey based on OECD questionnaire we are launching in Finland.
Marjukka Laineen esitys 24.9.2014 tilaisuudessa "Verkostoitumisella tukea monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen". Katso esitykseen liittyen tiivistelmä kriteereistä osoitteesta http://www.ttl.fi/partner/johtamisverkosto/laatukriteerit/Documents/Hyv%C3%A4n%20johtamisen%20kriteerit_tiivistelma.pdf
Miten digitaalinen johtajuusviestintä tukee strategiaa?Jukka Saksi
Miten digitaalinen johtajuusviestintä voi tukea yksityisen tai julkisen sektorin organisaation strategisia tavoitteita?
Johdon ammattimainen toiminta sosiaalisissa medioissa voi edistää merkittävästi johtajuutta, brändimielikuvaa, markkinointia, myyntiä, tunnettuutta sekä edelläkävijyyden imagoa.
Lisätietoja: www.spindoctor.fi
Sitouttaa ja sitoutua - kuinka pitää talentit talossa?Questback_Fin
Jukka Nupposen esitys Henry Foorumissa 4.11.2014.
Reaaliaikaisen ja laadukkaan tiedon avulla voidaan reagoida nopeammin sekä tehdä parempia päätöksiä:
ASIAKASKOKEMUS
-Tänä vuonna jopa 66% kuluttajista on vaihtanut ainakin yhtä palveluntarjoajaa huonon asiakaskokemuksen seurauksena*. Onko yritykselläsi työkalut ymmärtää asiakkaan odotuksia ja vastata niihin?
*Lähde: Accenturen v. 2014 tekemä maailmanlaajuinen tutkimus
MARKKINATUTKIMUS
-Mainonnan merkitys vähenee, sillä kuluttajat luottavat entistä enemmän toisiinsa perinteisten mainosten sijaan. Tiedätkö, mikä ja ketkä vaikuttavat kuluttajan näkemysten muotoutumiseen? Tunnetko näiden prosessien takana vaikuttavat syy- ja seuraussuhteet?
HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN
-Onko lahjakkaimmilla työntekijöilläsi mahdollisuus käyttää koko potentiaaliaan? Entä heikentävätkö tyytymättömät työntekijät yrityksesi tulosta? Onko kilpailuetu yrityksessäsi kaikkien yhteinen asia?
Lue lisää:
http://www.questback.com/fi/henkilostokokemus
Jatka keskustelua Twitterissä:
@jukkanupponen
@QuestBack_Fin
Sote johtamisen arvotutkimus 2019 raporttiJukka Saksi
Johtaja on Media! toteutti keväällä 2019 tutkimuksen sote-johtajien arvoista, arvojen vaikutuksista palveluiden hankinnassa sekä niiden käytöstä arjen johtamis- ja hoitotilanteissa.
Lisätietoa http://johtajaonmedia.fi/arvotutkimus
Yrityksen matka mediaksi on kuin autolla ajaminenJukka Saksi
Miten yrityksestä rakennetaan media?
Mitä osa-alueita tulisi huomioida?
Mitkä viitekehykset ohjaavat johtamista?
Tutustu lisää teemaan http://johtajaonmedia.fi
#Mediallistuminen on suurin johtajuutta haastava ilmiöJukka Saksi
Mediallistuminen haastaa ilmiönä johtajuutta enemmän kuin mikään muu. Se luo samalla myös ennennäkemättömät mahdollisuudet rakentaa luottamusta, mielenkiintoa, vahvistaa myyntiä ja auttaa asiakasta.
Johtajuus on murroksessa väitöstutkimuksen esittely |Jukka Saksi|
1. Väitöstutkimuksen tulosesittely
Johtajat toimialamurroksen keskiössä
Finanssialan ylimmän johdon selontekoja johtajuudesta
Väitös tarkastettu 14.10.2013 Jyväskylän yliopiston
kauppakorkeakoulussa
Jukka Saksi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
jukka.saksi@spindoctor.fi
www.spindoctor.fi
2. Tutkimuksen lähtökohdat
• Laadullinen tutkimus suomalaisesta johtajuudesta, joka
asettui finanssialaan
• Tuo ylimmän johdon oman äänen kuuluviin
• Ensimmäinen tulkinnallinen finanssialan ylimmän johdon
väitöstutkimus Suomessa
• Teoreettinen viitekehys rakentui johtamisen paradigmoista ja
johtamistutkimuksen kehityskaaresta 1900-luvulta 2000luvulle
• Aineistolähtöinen tutkimus, joka hermeneuttisena
tutkimuksena tavoitteli johtajuuden ilmiön laajempaa
ymmärrystä
3. Tutkimuskysymykset
• Pääkysymys: Miten suomalainen finanssialan ylin johto konstruoi
johtajuutta?
• Alakysymykset:
• 1) Mitkä keskeiset johtajuuteen liittyvät teemat nousevat
tutkimuksessa esille?
• 2) Miten johtajuus tulee esiin haastateltavien tulkinnoissa?
• 3) Eroaako finanssialan luonne muista toimialoista
johtamiskontekstina?
• Vastaukset haettiin episodisilla haastatteluilla
• Analyysimenetelmänä laadullinen sisällönanalyysi
4. Tutkijaposition vaikutukset
•
•
•
•
•
•
•
Tutkijan tausta vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen
Artesaani-käsityöläistausta loi poikkeuksellisen asetelman tutkijana
Taustalla lähes 20 v. kokemus johtamistehtävistä viideltä toimialalta
Finanssisektorin kokemus noin 10 vuotta
Toiminnassa vahva myynnillisyys ja asiakaslähtöisyys
Tutkijana pyrkimys konkretiaan
Opiskelu ollut samalla tutkimusmatka omaan johtajuuteen
• ”Tie artesaanista tohtoriksi on vaatinut paljon työtä”
5. Tutkimuksen kohdejoukko
•
•
•
•
•
•
Ylimmän johdon edustajia 26 kpl
Haastateltavat jakautuivat 15 eri finanssiorganisaatioon
Valtaosa toimitusjohtajia, kaikki vähintään johtoryhmätasolla
Haastatteluaineistoa 25 tuntia, 615 sivua litteroitua aineistoa
Kaikille haastateltaville luvattiin anonymiteetti
Kaikki haastateltavat olivat suomalaisia johtajia
6. Haastattelujen visuaalinen tehtävä
• Haastateltavat piirsivät haastattelutilanteessa kuvan myynnin
johtamisesta omasta näkökulmastaan.
• Piirrostehtävä ei ollut etukäteen haastateltavien tiedossa
7. Tutkimuksen teemat
• Johtajuus tulee esiin finanssialalla seuraavien
teemojen kautta
•
•
•
•
•
•
•
1) strategiaa luova johtajuus
2) myynnillinen johtajuus
3) muutosjohtajuus
4) vastuuta korostava johtajuus
5) läsnä oleva johtajuus
6) luottamukseen perustuva johtajuus
7) johtajuuteen kasvaminen
9. Finanssialan johtajien suurimmat haasteet
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kiristyvä sääntely ja sen aiheuttamat lisäkustannukset
Poliittisen päätöksenteon arvaamattomuus
Kasvavat järjestelmäkustannukset
Iso osa osaamisesta lähtee pian eläkkeelle
Kiristyvä kilpailu
Aikakäsityksen muuttuminen
Viestinnän monimuotoistuminen
Suurimmat haasteet johtajuudessa (leadership)
Yhteisen tahtotilan löytäminen
10. Finanssialan johtamisen kulttuurinmuutos
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Siirrytty 80-luvun autoritäärisyydestä osallistavaan johtamiseen
Sidosryhmät odottavat ylimmän johdon näkyvän etulinjassa
Yli 50 % johtajista tapaa asiakkaita päivittäin
Myynnillisyys kasvaa uusien johtajasukupolvien myötä
Alaiset vaativat nykyisin perusteluja päätöksille
Johtajilla on pyrkimys läpinäkyvyyteen
Uskottavuus saavutetaan osaamisella ja läsnäololla
Johtaminen edellyttää merkitysten luomista
Nuorilla ikäluokilla on uudet arvot
• ”Johtajat kulmahuoneesta etulinjaan”
11. Johtajan yksinäisyys
•
•
•
•
•
•
•
•
Johtajan vastuu on jakamaton päätöksenteon osalta
Johtajat puhuvat mieluummin vastuusta kuin vallasta
Toimitusjohtajalle ei kerrota kaikkea ja osa asioista kaunistellaan
Moni johtaja kokee yksinäisyyttä päätöksenteossaan
Alaiset haluavat valtaa mutta vastuu siirretään mielellään esimiehelle
Vaikeimpia yksinäisyyden hetkiä ovat ihmisiin liittyvät päätökset
Suomessa finanssialaa johdetaan vastuullisesti
Johtaja voi helpottaa yksinäisyyden tunnetta osoittamalla
johdettaviinsa konkreettista luottamusta jakamalla vastuuta ja valtaa
12. Luottamus keskeisessä asemassa
• Finanssialalla käsitellään asiakkaiden varallisuutta ja
hallinnoidaan sekä toisten että omia riskejä
• Rahoitusmarkkinoiden luottamus tai luottamuksen puute
vaikuttavat yleismaailmallisiin talouskriiseihin
•
•
•
•
•
Luottamus alan toimintaan ja sosiaalisiin rakenteisiin
Johdon ja henkilöstön välinen luottamus
Organisaation sisäinen luottamuskulttuuri
Palveluntuottajan ja asiakkaan välinen luottamus
Yhteistyökumppaneiden ja verkoston jäsenten välinen luottamus
• Rakenteelliset muutokset kuten
konttoreiden sulkemiset ja fuusiot
rapauttavat luottamusta alaa kohtaan
13. Konservatiivisuus
•
•
•
•
•
•
•
Finanssiala näyttäytyy ulospäin varsin konservatiivisena
Konservatiivisuuteen vaikuttavat rahan käsittely ja riskienhallinta
Tiukka sääntelykehikko tukee konservatiivista toimintaa
Finanssialan innovaatiot ovat usein tuotelähtöisiä
Alan tulisi keskittyä asiakaslähtöisiin palvelukonsepteihin
Viestintä painottuu management-johtamiseen ja faktoihin
Konservatiivisuus haittaa työnantajamielikuvaa
14. Viestintä perustuu faktaan ja ratioon
•
•
•
•
•
•
•
•
Finanssiyritykset viestivät faktapohjaisesti ja analyyttisesti
Viesti ei tavoita kuluttajaa
Ero finanssiyritysten emotionaaliseen mainontaan on järisyttävä
Tunne-elementit lisäisivät mielenkiintoa ja aktivoisivat kuluttajia
ajattelemaan talous- ja riskienhallinta-asioitaan eri tavalla
Sääntely ei estä puhumasta asioista ymmärrettävästi
Johtamisesta johtajuuteen, Management vs. Leadership
Some:n hektisyys tuo viestintähaasteista, odotetaan nopeaa reagointia
Suomalaiset yritysjohtajat ovat passiivisia sosiaalisen median käyttäjiä
15. Yhtiömuodot tärkeässä roolissa
• Pörssinoteeratut osakeyhtiöt, keskinäisyys, osuustoiminta ja
säästöpankkitoiminta edustavat finanssialan yhtiömuotoja
• Niiden arvot vaikuttavat yhtiöiden strategiaan ja johtamiseen
• Asiakasomisteiset yhtiöt panostavat asiakastyytyväisyyteen
• Pörssiyhtiöt fokusoivat eniten omista-arvon kasvattamiseen
• Pörssiyhtiöissä on selkeä johtamis- ja päätöksentekomalli
• Asiakasomisteissa johdolla mahdollisuus suureen valtapositioon
• Arvot ovat kirjoitettuna samankaltaiset joka yhtiössä
• Arvoerot tulevat esiin arjen tekemisessä
• Yhtiömuodot sitouttavat vahvasti johtoa,
henkilöstöä ja osaa asiakkaista
16. Johtamisen toimialasidonnaisuus
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Suomessa on paljon toimialasidonnaista johtamista
Yli 90 % finanssialan johdosta on työskennellyt aina finanssiyrityksissä
Ylimpään johtoon ei pääse ilman alan substanssia ja kokemusta
Vai eikö ala kiinnosta muilla toimialoilla menestyneitä johtajia?
Kokemuksen merkitys korostuu taloudellisesti vaikeina aikoina
Johtajarekrytoinneissa tehdään turvallisia valintoja toimialan sisältä
Johtajat ovat samaa polkua edenneitä toimialansa ”tuotteita”
Henkilöstö- ja keskijohto vaihtaa yhtiömuotoja, ylin johto ei vaihda
Säilyttävä kulttuuri estää johtamisen innovatiivisuutta
Ylimpään johtoon tarvitaan diversitettiä ja
ulkopuolista näkemystä haastamaan vallitsevia
näkemyksiä
17. Miten johtajaeliittiin edetään?
• Finanssialalla edetään perinteisesti alan sisältä porras kerrallaan
• Koulutus, näytöt, lahjakkuus, esimiesten tuki luovat pohjan uralle
• Koetinkivet ovat muutoshaasteita, jotka tulee selvittää edetäkseen
seuraavalle johtajuuden tasolle
• Johtajuus testataan epämukavuusalueella
• 73 % johtajista tulkitsi sattumalla olevan suuri merkitys
johtajien urakehitykseen
• On oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan
• Potentiaalisten johtajien joukko on rajattua
toimialasidonnaisuuden vuoksi
• Nykyisin oma aktiivisuus korostuu myös
johtajien urakehityksessä. Enää ei pyydetä tai
tarjota tehtäviä niin paljon kuin aiemmin
• ”Johtajuuden ydinajatuksena on jatkuva johtajana kehittymisen filosofia”
18. Naiset johtotehtävissä
• Naisten osuus finanssiyhtiöiden toimitusjohtajista Suomessa on 14-25 %
• Suurimmissa finanssiyrityksissä ja keskusyhtiöissä joka neljäs toimitusjohtaja
on nainen kun suomalaisissa pörssiyhtiöissä vastaava luku on alle 1 %
• Naiset ovat kouluttautuneet paljon ekonomeiksi ja juristeiksi eli heillä on
finanssialalle soveltuvat koulutukset
• Naisilla on matalammat lähtöpalkkavaatimukset, joka on auttanut uran alkuun
• Finanssitoiminta melko paikallista, ei edellytä paljoa matkustamista, ollut
sovitettavissa perinteiseen perhe-elämään ja tukenut naisten työllistymistä
• Finanssisektorilla tuloksentekokyky ratkaisee enemmän kuin henkilösuhteet,
jolloin hyviä tuloksia saavuttaneet naiset ovat päässeet eteenpäin
• Johtoon edenneet naiset ovat olleet esimerkkinä ja kannustimena muille
naisille
• Naisiä pidetään vähemmän turhia riskejä ottavina
miehiin verrattuna jolloin he ovat soveltuneet
riskienhallintatehtäviin.
20. Finanssialan helmasynti 1/7:
Säilyttävää kulttuuria vielä paljon vallalla
•
•
•
•
•
Useissa finanssiyrityksissä vallitsee vielä säilyttävä kulttuuri
Muutospaineet tulevat yritysten ulkopuolelta
Uudet toimintatavat otetaan hitaasti käyttöön
Syynä keskittynyt johtaminen ja pitkät perinteet
Finanssialalla ollaan kovin varovaisia
Toimenpidesuositukset:
•
•
•
•
Huomioidaan organisaatiosta kumpuavat arjen innovaatioideat
Tehdään päätös uuden kulttuurin luomiseksi
Mahdollisuus erottautua rakentamalla dynaaminen yrityskulttuuri
Kannustetaan rohkeuteen ja arjen johtajuuteen
21. Finanssialan helmasynti 2/7:
Tulevaisuuden työnantajamielikuva ei huoleta tarpeeksi
•
•
•
•
Finanssiala ei ole huolissaan konservatiivisesta työnantajamielikuvastaan
Toimiala on vielä houkutteleva työntekijöiden näkökulmasta
Ala ei itse näe säilyttävän kulttuurin vaikutuksia tarpeeksi syvällisesti
Vaarana, että uudistusmieliset talentit hakeutuvat jatkossa muille
toimialoille
• Tulevaisuudessa ala saa vain turvallisuushakuisia ja analyyttisia
työnhakijoita
• Etenkin murrosvaiheessa finanssiala tarvitsee dynaamista osaamista
Toimenpidesuositukset:
• Tehdään päätös imagonrakennuksesta dynaamisempaan suuntaan
• Tuodaan esille miten alan tehtävissä voi tuottaa asiakkaille taloudellista
lisäarvoa ja turvallisuuden tunnetta
• Huomioidaan ja palkitaan hyvistä arjen innovaatioista
• Rohkaistaan arjen johtajuuteen ja toteutetaan ideoita konkreettisesti
• Tekemistä ohjaamaan rohkeus eikä ylivarovaisuus
22. Finanssialan helmasynti 3/7:
Samankaltaisuus ei tue alan uudistumista
• Yli 90 % finanssisektorin johdosta on työskennellyt koko uransa
finanssiyrityksissä eikä ylimpään johtoon pääse ilman substanssia
• Alan kokemuksen merkitys korostuu vaikeina aikoina
• Johtajarekrytoinneissa on tehty turvallisia valintoja toimialan sisältä
• Johtajat ovat toimialansa ”tuotteita”, edenneet samoja polkuja johtoon asti
• Henkilöstö- ja keskijohto vaihtaa yhtiömuotoja, ylin johto ei juuri vaihda
• Homogeeninen johtoryhmätyöskentely tukee toimialan säilyttävää kulttuuria
• Finanssialan ylimpään johtoon tarvitaan diversiteettiä toisilta toimialoilta
• Johtamisessa on keskitytty managementiin, leadership jäänyt vähemmälle
Toimenpidesuositukset:
•
•
•
•
•
Ylimpään johtoon systemaattisesti myös toimialan ulkopuolista näkemystä
Benchmarkataan myös muihin toimialoille eikä vain kilpailijoihin
Toimialaliukumat ovat luonteva tapa laajentaa johtamisen kokemustaustaa
Ylimpään johtoon tarvitaan analyyttisyyden lisäksi markkinointihenkisyyttä
Alan ulkopuolelta johtajia kasvamaan tukifuntioihin (HR, markkinointi, IT, talous)
23. Finanssialan helmasynti 4/7:
Innovointi keskittyy tuotteisiin
•
•
•
•
•
Finanssialan innovatiivisuus nähdään pääosin tuoteinnovaatioina
Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ovat toimialalla harvassa
Innovoinnilla on finanssialalla jopa negatiivinen kaiku
Innovaatiot yhdistetään kriisejä aiheuttaneisiin sijoitustuotteisiin
Organisaatioita ei ole kuunneltu tarpeeksi arjen innovaatioiden
saamiseksi
• Kehitysideoita ei huomioida eikä niitä oteta järjestelmällisesti käyttöön
Toimenpidesuositukset:
•
•
•
•
•
Haetaan systemaattisesti sidosryhmiltä arjen innovaatioita
Palkitaan sekä huomioidaan uusista kehitysideoista ja otetaan niitä käyttöön
Kytketään asiakkaat aktiivisemmin kehitystyöhön mukaan
Kehitetään kokonaisvaltaisia asiakkaita hyödyttäviä ratkaisuja
Mahdollisuudet vahvempaan asiakastyytyväisyyteen ja sitoutumiseen
24. Finanssialan helmasynti 5/7:
Faktapohjainen viestintä ei tavoita kuluttajaa
•
•
•
•
•
Finanssialan johto ja ekonomistit käyttävät viestinnässään ammattislangia
Kuluttajat eivät sisäistä faktapohjaista viestiä
Suuri ero finanssiyritysten emotionaalisiin mainoksiin aiheuttaa hämmennystä
Analyyttinen viestintä vahvistaa konservatiivista toimialamainetta
Ulkoinen viestintä keskittyy management-johtamiseen, leadership-johtajuus
puuttuu
• Tiukentunut sääntelykehikko lisää viestinnän varovaisuutta
• Finanssisektori ei ole osannut viestiä tuottamaansa lisäarvoa sidosryhmilleen
Toimenpidesuositukset:
•
•
•
•
•
Lisätään viestintään myös tunne-elementtejä faktatiedon tueksi
Saadaan kuluttajat ajattelemaan riski- ja talousasioita uudella tavalla
Lisätään luottamusta, ymmärrystä ja kiinnostusta finanssialaan
Vuosikertomuksiin voisi lisätä johtajuuspuhetta numeroiden tueksi
Nähdään ulkoinen viestintä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana
25. Finanssialan helmasynti 6/7:
Ylisääntely kääntyy asiakaslähtöisyyttä vastaan
•
•
•
•
•
•
Kasvavan sääntelyn koetaan rajaavan liikaa toimintaa
Poliittisen päätöksenteon sekavuus aiheuttaa epävarmuutta
Säilyttävää kulttuuria perustellaan paljon sääntelyllä
Keskittyminen sääntelyyn halvaannuttaa johtamisen kehittämisen
Finanssiala ei ole löytänyt yhteistä linjaa poliittisten päättäjien kanssa
Ylisääntelyssä asiakaslähtöisyyden toteutuminen on epävarmaa
Toimenpidesuositukset
•
•
•
•
•
Sääntely ei estä rakentamasta asiakaslähtöisiä palvelukonsepteja
Ei estä viestimästä asioista ymmärrettävästi
Ei estä hyödyntämästä arjen innovaatioita
Ei estä kehittämästä dynaamisempaa työskentelykulttuuria
Viranomaisten ja finanssiyritysten välille tulisi saada yhteinen näkemys
26. Finanssialan helmasynti 7/7:
Onnistumiset pidetään piilossa
•
•
•
•
•
Finanssialalla ei kerrota onnistumisista avoimesti
Toimiala pitää hyvyytensä ja kilpailuetunsa piilossa
Harvassa finanssiyrityksessä on voimakas voittamisen kulttuuri
Henkilöstö ei saa tarpeeksi palautetta hyvistä tuloksistaan
Finanssialalla ollaan varovaisia kertomaan sitä, missä ollaan
hyviä
Toimenpidesuositukset:
•
•
•
•
•
Jaetaan yhteiset onnistumiset johdonmukaisesti ja iloitaan niistä
Huomioidaan hyvät tulokset ja kehitysideat monipuolisesti
Viestitään toimialan hyvyyksistä laajemmin potentiaalisille työnhakijoille
Rakennetaan rohkeasti voittamisen kulttuuria
Otetaan henkilöstö mukaan suunnitteluun
27. Finanssikasvattajan rooli yhteiskunnassa
• Kouluissa ei opeteta talouden perusteita lapsille
• Voisiko finanssiala ottaa suuremman finanssikasvattajan roolin?
• Opetetaan talouden perusteet nuorille kiinnostavasti heille tutussa
ympäristössä tutuilla kommunikointivälineillä
• Voisivatko peliyhtiöt tehdä yhteistyötä finanssisektorin kanssa?
• Ennen markka laitettiin säästöpossuun, lihooko tulevaisuudessa
Angry Birds-possu verkossa kun sinne laitetaan euroja?
28. Finanssialan kehittymisen mahdollisuuksia
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Dynaamisempi viestintä ja emootion lisääminen viestintään
Uskalletaan olla jotain mieltä – näkemyksen esille tuominen selkeämmin
Alan monipuolisista tehtävistä kertominen laajemmin
Kannattaisi tuoda esille naisten osuus finanssialan johdossa paremmin
Tehdään luottamuskulttuurista johtamis- ja asiakastyön vahvuus
Tuodaan paremmin julki suomalaisen finanssialan vastuullisuus
Vahvistetaan ammattimaista myyntikulttuuria joka tuottaa hyötyjä
Toimialaliukumista saadaan uutta ajattelua johtamiseen
Poliitikot tulisi saada ymmärtämään finanssialan logiikkaa paremmin
Heterogeenisempi ylin johto toisi dynaamisuutta ja innovointikykyä
29. Kiitos!
Toivottavasti esitys antoi käsityksen suomalaisen
finanssialan johtamisen murroksesta. Jos sait uusia
ideoita johtamistyön tueksi, ole hyvä ja ota ne heti
käyttöösi.
Tutkimuksesta saa lisätietoa osoitteesta:
http://www.spindoctor.fi/tutkimukset/vaitostutkimus-johtajuudesta/
Luennointipyynnöt ja muut yhteydenotot
Jukka Saksi KTT, MBA
Johtamisen konsultti ja muutosvalmentaja
Spindoctor Finland Oy
+358 40 501 8357
jukka.saksi@spindoctor.fi
www.spindoctor.fi