SlideShare a Scribd company logo
Väitöstutkimuksen tulosesittely

Johtajat toimialamurroksen keskiössä
Finanssialan ylimmän johdon selontekoja johtajuudesta
Väitös tarkastettu 14.10.2013 Jyväskylän yliopiston
kauppakorkeakoulussa

Jukka Saksi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
jukka.saksi@spindoctor.fi

www.spindoctor.fi
Tutkimuksen lähtökohdat
• Laadullinen tutkimus suomalaisesta johtajuudesta, joka
asettui finanssialaan
• Tuo ylimmän johdon oman äänen kuuluviin
• Ensimmäinen tulkinnallinen finanssialan ylimmän johdon
väitöstutkimus Suomessa

• Teoreettinen viitekehys rakentui johtamisen paradigmoista ja
johtamistutkimuksen kehityskaaresta 1900-luvulta 2000luvulle
• Aineistolähtöinen tutkimus, joka hermeneuttisena
tutkimuksena tavoitteli johtajuuden ilmiön laajempaa
ymmärrystä
Tutkimuskysymykset

• Pääkysymys: Miten suomalainen finanssialan ylin johto konstruoi
johtajuutta?
• Alakysymykset:
• 1) Mitkä keskeiset johtajuuteen liittyvät teemat nousevat
tutkimuksessa esille?
• 2) Miten johtajuus tulee esiin haastateltavien tulkinnoissa?
• 3) Eroaako finanssialan luonne muista toimialoista
johtamiskontekstina?
• Vastaukset haettiin episodisilla haastatteluilla
• Analyysimenetelmänä laadullinen sisällönanalyysi
Tutkijaposition vaikutukset
•
•
•
•
•
•
•

Tutkijan tausta vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen
Artesaani-käsityöläistausta loi poikkeuksellisen asetelman tutkijana
Taustalla lähes 20 v. kokemus johtamistehtävistä viideltä toimialalta
Finanssisektorin kokemus noin 10 vuotta
Toiminnassa vahva myynnillisyys ja asiakaslähtöisyys
Tutkijana pyrkimys konkretiaan
Opiskelu ollut samalla tutkimusmatka omaan johtajuuteen

• ”Tie artesaanista tohtoriksi on vaatinut paljon työtä”
Tutkimuksen kohdejoukko
•
•
•
•
•
•

Ylimmän johdon edustajia 26 kpl
Haastateltavat jakautuivat 15 eri finanssiorganisaatioon
Valtaosa toimitusjohtajia, kaikki vähintään johtoryhmätasolla
Haastatteluaineistoa 25 tuntia, 615 sivua litteroitua aineistoa
Kaikille haastateltaville luvattiin anonymiteetti
Kaikki haastateltavat olivat suomalaisia johtajia
Haastattelujen visuaalinen tehtävä
• Haastateltavat piirsivät haastattelutilanteessa kuvan myynnin
johtamisesta omasta näkökulmastaan.
• Piirrostehtävä ei ollut etukäteen haastateltavien tiedossa
Tutkimuksen teemat

• Johtajuus tulee esiin finanssialalla seuraavien
teemojen kautta
•
•
•
•
•
•
•

1) strategiaa luova johtajuus
2) myynnillinen johtajuus
3) muutosjohtajuus
4) vastuuta korostava johtajuus
5) läsnä oleva johtajuus
6) luottamukseen perustuva johtajuus
7) johtajuuteen kasvaminen
Finanssialan johtamisen toimintaympäristö
• Kuvio kertoo minkälaisessa toimintaympäristössä
finanssiyritysten johtajat työskentelevät
Finanssialan johtajien suurimmat haasteet

•
•
•
•
•
•
•
•
•

Kiristyvä sääntely ja sen aiheuttamat lisäkustannukset
Poliittisen päätöksenteon arvaamattomuus
Kasvavat järjestelmäkustannukset
Iso osa osaamisesta lähtee pian eläkkeelle
Kiristyvä kilpailu
Aikakäsityksen muuttuminen
Viestinnän monimuotoistuminen
Suurimmat haasteet johtajuudessa (leadership)
Yhteisen tahtotilan löytäminen
Finanssialan johtamisen kulttuurinmuutos

•
•
•
•
•
•
•
•
•

Siirrytty 80-luvun autoritäärisyydestä osallistavaan johtamiseen
Sidosryhmät odottavat ylimmän johdon näkyvän etulinjassa
Yli 50 % johtajista tapaa asiakkaita päivittäin
Myynnillisyys kasvaa uusien johtajasukupolvien myötä
Alaiset vaativat nykyisin perusteluja päätöksille
Johtajilla on pyrkimys läpinäkyvyyteen
Uskottavuus saavutetaan osaamisella ja läsnäololla
Johtaminen edellyttää merkitysten luomista
Nuorilla ikäluokilla on uudet arvot

• ”Johtajat kulmahuoneesta etulinjaan”
Johtajan yksinäisyys

•
•
•
•
•
•
•
•

Johtajan vastuu on jakamaton päätöksenteon osalta
Johtajat puhuvat mieluummin vastuusta kuin vallasta
Toimitusjohtajalle ei kerrota kaikkea ja osa asioista kaunistellaan
Moni johtaja kokee yksinäisyyttä päätöksenteossaan
Alaiset haluavat valtaa mutta vastuu siirretään mielellään esimiehelle
Vaikeimpia yksinäisyyden hetkiä ovat ihmisiin liittyvät päätökset
Suomessa finanssialaa johdetaan vastuullisesti
Johtaja voi helpottaa yksinäisyyden tunnetta osoittamalla
johdettaviinsa konkreettista luottamusta jakamalla vastuuta ja valtaa
Luottamus keskeisessä asemassa

• Finanssialalla käsitellään asiakkaiden varallisuutta ja
hallinnoidaan sekä toisten että omia riskejä
• Rahoitusmarkkinoiden luottamus tai luottamuksen puute
vaikuttavat yleismaailmallisiin talouskriiseihin
•
•
•
•
•

Luottamus alan toimintaan ja sosiaalisiin rakenteisiin
Johdon ja henkilöstön välinen luottamus
Organisaation sisäinen luottamuskulttuuri
Palveluntuottajan ja asiakkaan välinen luottamus
Yhteistyökumppaneiden ja verkoston jäsenten välinen luottamus

• Rakenteelliset muutokset kuten
konttoreiden sulkemiset ja fuusiot
rapauttavat luottamusta alaa kohtaan
Konservatiivisuus

•
•
•
•
•
•
•

Finanssiala näyttäytyy ulospäin varsin konservatiivisena
Konservatiivisuuteen vaikuttavat rahan käsittely ja riskienhallinta
Tiukka sääntelykehikko tukee konservatiivista toimintaa
Finanssialan innovaatiot ovat usein tuotelähtöisiä
Alan tulisi keskittyä asiakaslähtöisiin palvelukonsepteihin
Viestintä painottuu management-johtamiseen ja faktoihin
Konservatiivisuus haittaa työnantajamielikuvaa
Viestintä perustuu faktaan ja ratioon
•
•
•
•

•
•
•
•

Finanssiyritykset viestivät faktapohjaisesti ja analyyttisesti
Viesti ei tavoita kuluttajaa
Ero finanssiyritysten emotionaaliseen mainontaan on järisyttävä
Tunne-elementit lisäisivät mielenkiintoa ja aktivoisivat kuluttajia
ajattelemaan talous- ja riskienhallinta-asioitaan eri tavalla
Sääntely ei estä puhumasta asioista ymmärrettävästi
Johtamisesta johtajuuteen, Management vs. Leadership
Some:n hektisyys tuo viestintähaasteista, odotetaan nopeaa reagointia
Suomalaiset yritysjohtajat ovat passiivisia sosiaalisen median käyttäjiä
Yhtiömuodot tärkeässä roolissa

• Pörssinoteeratut osakeyhtiöt, keskinäisyys, osuustoiminta ja
säästöpankkitoiminta edustavat finanssialan yhtiömuotoja
• Niiden arvot vaikuttavat yhtiöiden strategiaan ja johtamiseen
• Asiakasomisteiset yhtiöt panostavat asiakastyytyväisyyteen
• Pörssiyhtiöt fokusoivat eniten omista-arvon kasvattamiseen
• Pörssiyhtiöissä on selkeä johtamis- ja päätöksentekomalli
• Asiakasomisteissa johdolla mahdollisuus suureen valtapositioon
• Arvot ovat kirjoitettuna samankaltaiset joka yhtiössä
• Arvoerot tulevat esiin arjen tekemisessä
• Yhtiömuodot sitouttavat vahvasti johtoa,
henkilöstöä ja osaa asiakkaista
Johtamisen toimialasidonnaisuus

•
•
•
•
•
•
•
•
•
•

Suomessa on paljon toimialasidonnaista johtamista
Yli 90 % finanssialan johdosta on työskennellyt aina finanssiyrityksissä
Ylimpään johtoon ei pääse ilman alan substanssia ja kokemusta
Vai eikö ala kiinnosta muilla toimialoilla menestyneitä johtajia?
Kokemuksen merkitys korostuu taloudellisesti vaikeina aikoina
Johtajarekrytoinneissa tehdään turvallisia valintoja toimialan sisältä
Johtajat ovat samaa polkua edenneitä toimialansa ”tuotteita”
Henkilöstö- ja keskijohto vaihtaa yhtiömuotoja, ylin johto ei vaihda
Säilyttävä kulttuuri estää johtamisen innovatiivisuutta
Ylimpään johtoon tarvitaan diversitettiä ja
ulkopuolista näkemystä haastamaan vallitsevia
näkemyksiä
Miten johtajaeliittiin edetään?

• Finanssialalla edetään perinteisesti alan sisältä porras kerrallaan
• Koulutus, näytöt, lahjakkuus, esimiesten tuki luovat pohjan uralle
• Koetinkivet ovat muutoshaasteita, jotka tulee selvittää edetäkseen
seuraavalle johtajuuden tasolle
• Johtajuus testataan epämukavuusalueella
• 73 % johtajista tulkitsi sattumalla olevan suuri merkitys
johtajien urakehitykseen
• On oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan
• Potentiaalisten johtajien joukko on rajattua
toimialasidonnaisuuden vuoksi
• Nykyisin oma aktiivisuus korostuu myös
johtajien urakehityksessä. Enää ei pyydetä tai
tarjota tehtäviä niin paljon kuin aiemmin
• ”Johtajuuden ydinajatuksena on jatkuva johtajana kehittymisen filosofia”
Naiset johtotehtävissä
• Naisten osuus finanssiyhtiöiden toimitusjohtajista Suomessa on 14-25 %
• Suurimmissa finanssiyrityksissä ja keskusyhtiöissä joka neljäs toimitusjohtaja
on nainen kun suomalaisissa pörssiyhtiöissä vastaava luku on alle 1 %
• Naiset ovat kouluttautuneet paljon ekonomeiksi ja juristeiksi eli heillä on
finanssialalle soveltuvat koulutukset
• Naisilla on matalammat lähtöpalkkavaatimukset, joka on auttanut uran alkuun
• Finanssitoiminta melko paikallista, ei edellytä paljoa matkustamista, ollut
sovitettavissa perinteiseen perhe-elämään ja tukenut naisten työllistymistä
• Finanssisektorilla tuloksentekokyky ratkaisee enemmän kuin henkilösuhteet,
jolloin hyviä tuloksia saavuttaneet naiset ovat päässeet eteenpäin
• Johtoon edenneet naiset ovat olleet esimerkkinä ja kannustimena muille
naisille
• Naisiä pidetään vähemmän turhia riskejä ottavina
miehiin verrattuna jolloin he ovat soveltuneet
riskienhallintatehtäviin.
Finanssialan helmasynnit

Finanssialan

helmasyntiä
Finanssialan helmasynti 1/7:
Säilyttävää kulttuuria vielä paljon vallalla

•
•
•
•
•

Useissa finanssiyrityksissä vallitsee vielä säilyttävä kulttuuri
Muutospaineet tulevat yritysten ulkopuolelta
Uudet toimintatavat otetaan hitaasti käyttöön
Syynä keskittynyt johtaminen ja pitkät perinteet
Finanssialalla ollaan kovin varovaisia

Toimenpidesuositukset:

•
•
•
•

Huomioidaan organisaatiosta kumpuavat arjen innovaatioideat
Tehdään päätös uuden kulttuurin luomiseksi
Mahdollisuus erottautua rakentamalla dynaaminen yrityskulttuuri
Kannustetaan rohkeuteen ja arjen johtajuuteen
Finanssialan helmasynti 2/7:
Tulevaisuuden työnantajamielikuva ei huoleta tarpeeksi
•
•
•
•

Finanssiala ei ole huolissaan konservatiivisesta työnantajamielikuvastaan
Toimiala on vielä houkutteleva työntekijöiden näkökulmasta
Ala ei itse näe säilyttävän kulttuurin vaikutuksia tarpeeksi syvällisesti
Vaarana, että uudistusmieliset talentit hakeutuvat jatkossa muille
toimialoille
• Tulevaisuudessa ala saa vain turvallisuushakuisia ja analyyttisia
työnhakijoita
• Etenkin murrosvaiheessa finanssiala tarvitsee dynaamista osaamista
Toimenpidesuositukset:
• Tehdään päätös imagonrakennuksesta dynaamisempaan suuntaan
• Tuodaan esille miten alan tehtävissä voi tuottaa asiakkaille taloudellista
lisäarvoa ja turvallisuuden tunnetta
• Huomioidaan ja palkitaan hyvistä arjen innovaatioista
• Rohkaistaan arjen johtajuuteen ja toteutetaan ideoita konkreettisesti
• Tekemistä ohjaamaan rohkeus eikä ylivarovaisuus
Finanssialan helmasynti 3/7:
Samankaltaisuus ei tue alan uudistumista
• Yli 90 % finanssisektorin johdosta on työskennellyt koko uransa
finanssiyrityksissä eikä ylimpään johtoon pääse ilman substanssia
• Alan kokemuksen merkitys korostuu vaikeina aikoina
• Johtajarekrytoinneissa on tehty turvallisia valintoja toimialan sisältä
• Johtajat ovat toimialansa ”tuotteita”, edenneet samoja polkuja johtoon asti
• Henkilöstö- ja keskijohto vaihtaa yhtiömuotoja, ylin johto ei juuri vaihda
• Homogeeninen johtoryhmätyöskentely tukee toimialan säilyttävää kulttuuria
• Finanssialan ylimpään johtoon tarvitaan diversiteettiä toisilta toimialoilta
• Johtamisessa on keskitytty managementiin, leadership jäänyt vähemmälle
Toimenpidesuositukset:
•
•
•
•
•

Ylimpään johtoon systemaattisesti myös toimialan ulkopuolista näkemystä
Benchmarkataan myös muihin toimialoille eikä vain kilpailijoihin
Toimialaliukumat ovat luonteva tapa laajentaa johtamisen kokemustaustaa
Ylimpään johtoon tarvitaan analyyttisyyden lisäksi markkinointihenkisyyttä
Alan ulkopuolelta johtajia kasvamaan tukifuntioihin (HR, markkinointi, IT, talous)
Finanssialan helmasynti 4/7:
Innovointi keskittyy tuotteisiin
•
•
•
•
•

Finanssialan innovatiivisuus nähdään pääosin tuoteinnovaatioina
Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ovat toimialalla harvassa
Innovoinnilla on finanssialalla jopa negatiivinen kaiku
Innovaatiot yhdistetään kriisejä aiheuttaneisiin sijoitustuotteisiin
Organisaatioita ei ole kuunneltu tarpeeksi arjen innovaatioiden
saamiseksi
• Kehitysideoita ei huomioida eikä niitä oteta järjestelmällisesti käyttöön
Toimenpidesuositukset:
•
•
•
•
•

Haetaan systemaattisesti sidosryhmiltä arjen innovaatioita
Palkitaan sekä huomioidaan uusista kehitysideoista ja otetaan niitä käyttöön
Kytketään asiakkaat aktiivisemmin kehitystyöhön mukaan
Kehitetään kokonaisvaltaisia asiakkaita hyödyttäviä ratkaisuja
Mahdollisuudet vahvempaan asiakastyytyväisyyteen ja sitoutumiseen
Finanssialan helmasynti 5/7:
Faktapohjainen viestintä ei tavoita kuluttajaa
•
•
•
•
•

Finanssialan johto ja ekonomistit käyttävät viestinnässään ammattislangia
Kuluttajat eivät sisäistä faktapohjaista viestiä
Suuri ero finanssiyritysten emotionaalisiin mainoksiin aiheuttaa hämmennystä
Analyyttinen viestintä vahvistaa konservatiivista toimialamainetta
Ulkoinen viestintä keskittyy management-johtamiseen, leadership-johtajuus
puuttuu
• Tiukentunut sääntelykehikko lisää viestinnän varovaisuutta
• Finanssisektori ei ole osannut viestiä tuottamaansa lisäarvoa sidosryhmilleen
Toimenpidesuositukset:
•
•
•
•
•

Lisätään viestintään myös tunne-elementtejä faktatiedon tueksi
Saadaan kuluttajat ajattelemaan riski- ja talousasioita uudella tavalla
Lisätään luottamusta, ymmärrystä ja kiinnostusta finanssialaan
Vuosikertomuksiin voisi lisätä johtajuuspuhetta numeroiden tueksi
Nähdään ulkoinen viestintä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana
Finanssialan helmasynti 6/7:
Ylisääntely kääntyy asiakaslähtöisyyttä vastaan
•
•
•
•
•
•

Kasvavan sääntelyn koetaan rajaavan liikaa toimintaa
Poliittisen päätöksenteon sekavuus aiheuttaa epävarmuutta
Säilyttävää kulttuuria perustellaan paljon sääntelyllä
Keskittyminen sääntelyyn halvaannuttaa johtamisen kehittämisen
Finanssiala ei ole löytänyt yhteistä linjaa poliittisten päättäjien kanssa
Ylisääntelyssä asiakaslähtöisyyden toteutuminen on epävarmaa

Toimenpidesuositukset

•
•
•
•
•

Sääntely ei estä rakentamasta asiakaslähtöisiä palvelukonsepteja
Ei estä viestimästä asioista ymmärrettävästi
Ei estä hyödyntämästä arjen innovaatioita
Ei estä kehittämästä dynaamisempaa työskentelykulttuuria
Viranomaisten ja finanssiyritysten välille tulisi saada yhteinen näkemys
Finanssialan helmasynti 7/7:
Onnistumiset pidetään piilossa
•
•
•
•
•

Finanssialalla ei kerrota onnistumisista avoimesti
Toimiala pitää hyvyytensä ja kilpailuetunsa piilossa
Harvassa finanssiyrityksessä on voimakas voittamisen kulttuuri
Henkilöstö ei saa tarpeeksi palautetta hyvistä tuloksistaan
Finanssialalla ollaan varovaisia kertomaan sitä, missä ollaan
hyviä

Toimenpidesuositukset:
•
•
•
•
•

Jaetaan yhteiset onnistumiset johdonmukaisesti ja iloitaan niistä
Huomioidaan hyvät tulokset ja kehitysideat monipuolisesti
Viestitään toimialan hyvyyksistä laajemmin potentiaalisille työnhakijoille
Rakennetaan rohkeasti voittamisen kulttuuria
Otetaan henkilöstö mukaan suunnitteluun
Finanssikasvattajan rooli yhteiskunnassa
• Kouluissa ei opeteta talouden perusteita lapsille
• Voisiko finanssiala ottaa suuremman finanssikasvattajan roolin?
• Opetetaan talouden perusteet nuorille kiinnostavasti heille tutussa
ympäristössä tutuilla kommunikointivälineillä
• Voisivatko peliyhtiöt tehdä yhteistyötä finanssisektorin kanssa?
• Ennen markka laitettiin säästöpossuun, lihooko tulevaisuudessa
Angry Birds-possu verkossa kun sinne laitetaan euroja?
Finanssialan kehittymisen mahdollisuuksia

•
•
•
•
•
•
•
•
•
•

Dynaamisempi viestintä ja emootion lisääminen viestintään
Uskalletaan olla jotain mieltä – näkemyksen esille tuominen selkeämmin
Alan monipuolisista tehtävistä kertominen laajemmin
Kannattaisi tuoda esille naisten osuus finanssialan johdossa paremmin
Tehdään luottamuskulttuurista johtamis- ja asiakastyön vahvuus
Tuodaan paremmin julki suomalaisen finanssialan vastuullisuus
Vahvistetaan ammattimaista myyntikulttuuria joka tuottaa hyötyjä
Toimialaliukumista saadaan uutta ajattelua johtamiseen
Poliitikot tulisi saada ymmärtämään finanssialan logiikkaa paremmin
Heterogeenisempi ylin johto toisi dynaamisuutta ja innovointikykyä
Kiitos!
Toivottavasti esitys antoi käsityksen suomalaisen
finanssialan johtamisen murroksesta. Jos sait uusia
ideoita johtamistyön tueksi, ole hyvä ja ota ne heti
käyttöösi.
Tutkimuksesta saa lisätietoa osoitteesta:
http://www.spindoctor.fi/tutkimukset/vaitostutkimus-johtajuudesta/

Luennointipyynnöt ja muut yhteydenotot
Jukka Saksi KTT, MBA
Johtamisen konsultti ja muutosvalmentaja
Spindoctor Finland Oy
+358 40 501 8357
jukka.saksi@spindoctor.fi

www.spindoctor.fi

More Related Content

Similar to Johtajuus on murroksessa väitöstutkimuksen esittely |Jukka Saksi|

Johdon työnohjaus muuttuvassa maailmassa
Johdon työnohjaus muuttuvassa maailmassaJohdon työnohjaus muuttuvassa maailmassa
Johdon työnohjaus muuttuvassa maailmassaHeidi Harkonen
 
Päätöksenteko, johtaminen ja organisaatiokansalaisuus työelämän murroksessa
Päätöksenteko, johtaminen ja organisaatiokansalaisuus työelämän murroksessaPäätöksenteko, johtaminen ja organisaatiokansalaisuus työelämän murroksessa
Päätöksenteko, johtaminen ja organisaatiokansalaisuus työelämän murroksessa
THL
 
Työhyvinvoinnin johtaminen ja sen strateginen merkitys
Työhyvinvoinnin johtaminen ja sen strateginen merkitysTyöhyvinvoinnin johtaminen ja sen strateginen merkitys
Työhyvinvoinnin johtaminen ja sen strateginen merkitys
Pauli Forma
 
Ekonomit osaamisen kehittäminen täydennyskoulutus_forum03122013
Ekonomit osaamisen kehittäminen täydennyskoulutus_forum03122013Ekonomit osaamisen kehittäminen täydennyskoulutus_forum03122013
Ekonomit osaamisen kehittäminen täydennyskoulutus_forum03122013
Suomen Ekonomit
 
Teerikorpi kasvuyrittäjyys tekes 8 10 2012
Teerikorpi kasvuyrittäjyys tekes 8 10 2012Teerikorpi kasvuyrittäjyys tekes 8 10 2012
Teerikorpi kasvuyrittäjyys tekes 8 10 2012MaaritVuorela
 
22.3.2018 Kohti ihmislahtoista palvelevaa johtajuutta
22.3.2018 Kohti ihmislahtoista palvelevaa johtajuutta22.3.2018 Kohti ihmislahtoista palvelevaa johtajuutta
22.3.2018 Kohti ihmislahtoista palvelevaa johtajuutta
Työterveyslaitos
 
Staria Digispots - Ketterä osaamisen johtaminen
Staria Digispots - Ketterä osaamisen johtaminenStaria Digispots - Ketterä osaamisen johtaminen
Staria Digispots - Ketterä osaamisen johtaminen
Ida Häkkinen
 
Muutoksen tanssi, oppivien organistaatioiden evoluutiota - Pauli Juuti
Muutoksen tanssi, oppivien organistaatioiden evoluutiota - Pauli JuutiMuutoksen tanssi, oppivien organistaatioiden evoluutiota - Pauli Juuti
Muutoksen tanssi, oppivien organistaatioiden evoluutiota - Pauli Juuti
Otavan Opisto
 
Miten kansainvälistä tutkimustietoa voi käyttää finanssilukutaidon edistämiseen?
Miten kansainvälistä tutkimustietoa voi käyttää finanssilukutaidon edistämiseen?Miten kansainvälistä tutkimustietoa voi käyttää finanssilukutaidon edistämiseen?
Miten kansainvälistä tutkimustietoa voi käyttää finanssilukutaidon edistämiseen?
Olli-Pekka Ruuskanen
 
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorilleHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille
Johtamisen kehittämisverkosto
 
21.2.2018 Työpajan materiaali
21.2.2018 Työpajan materiaali21.2.2018 Työpajan materiaali
21.2.2018 Työpajan materiaali
Työterveyslaitos
 
Miten rakennat kasvun kulttuurin?
Miten rakennat kasvun kulttuurin?Miten rakennat kasvun kulttuurin?
Miten rakennat kasvun kulttuurin?
Growthsetters Oy
 
30.1.2018 Muutoksen johtaminen
30.1.2018 Muutoksen johtaminen30.1.2018 Muutoksen johtaminen
30.1.2018 Muutoksen johtaminen
Työterveyslaitos
 
Miten digitaalinen johtajuusviestintä tukee strategiaa?
Miten digitaalinen johtajuusviestintä tukee strategiaa?Miten digitaalinen johtajuusviestintä tukee strategiaa?
Miten digitaalinen johtajuusviestintä tukee strategiaa?
Jukka Saksi
 
Kehityskeskustelut. Denstal Oy:n esimiespäivät
Kehityskeskustelut. Denstal Oy:n esimiespäivätKehityskeskustelut. Denstal Oy:n esimiespäivät
Kehityskeskustelut. Denstal Oy:n esimiespäivätTuulikki Juusela
 
Asiantuntijaorganisaation johtaminen 14032012 LAMK johdon pãivä
Asiantuntijaorganisaation johtaminen 14032012 LAMK johdon pãiväAsiantuntijaorganisaation johtaminen 14032012 LAMK johdon pãivä
Asiantuntijaorganisaation johtaminen 14032012 LAMK johdon pãivä
Outi Kallioinen
 
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminenAsiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Esko Kilpi
 
Hyvä esimiestyö
Hyvä esimiestyöHyvä esimiestyö
Sitouttaa ja sitoutua - kuinka pitää talentit talossa?
Sitouttaa ja sitoutua - kuinka pitää talentit talossa?Sitouttaa ja sitoutua - kuinka pitää talentit talossa?
Sitouttaa ja sitoutua - kuinka pitää talentit talossa?
Questback_Fin
 
Korjasiko sattuma satoa, vai oletko huippuaineista - Sihteeripäivä 15.6.
Korjasiko sattuma satoa, vai oletko huippuaineista - Sihteeripäivä 15.6.Korjasiko sattuma satoa, vai oletko huippuaineista - Sihteeripäivä 15.6.
Korjasiko sattuma satoa, vai oletko huippuaineista - Sihteeripäivä 15.6.
Hallintoakatemia
 

Similar to Johtajuus on murroksessa väitöstutkimuksen esittely |Jukka Saksi| (20)

Johdon työnohjaus muuttuvassa maailmassa
Johdon työnohjaus muuttuvassa maailmassaJohdon työnohjaus muuttuvassa maailmassa
Johdon työnohjaus muuttuvassa maailmassa
 
Päätöksenteko, johtaminen ja organisaatiokansalaisuus työelämän murroksessa
Päätöksenteko, johtaminen ja organisaatiokansalaisuus työelämän murroksessaPäätöksenteko, johtaminen ja organisaatiokansalaisuus työelämän murroksessa
Päätöksenteko, johtaminen ja organisaatiokansalaisuus työelämän murroksessa
 
Työhyvinvoinnin johtaminen ja sen strateginen merkitys
Työhyvinvoinnin johtaminen ja sen strateginen merkitysTyöhyvinvoinnin johtaminen ja sen strateginen merkitys
Työhyvinvoinnin johtaminen ja sen strateginen merkitys
 
Ekonomit osaamisen kehittäminen täydennyskoulutus_forum03122013
Ekonomit osaamisen kehittäminen täydennyskoulutus_forum03122013Ekonomit osaamisen kehittäminen täydennyskoulutus_forum03122013
Ekonomit osaamisen kehittäminen täydennyskoulutus_forum03122013
 
Teerikorpi kasvuyrittäjyys tekes 8 10 2012
Teerikorpi kasvuyrittäjyys tekes 8 10 2012Teerikorpi kasvuyrittäjyys tekes 8 10 2012
Teerikorpi kasvuyrittäjyys tekes 8 10 2012
 
22.3.2018 Kohti ihmislahtoista palvelevaa johtajuutta
22.3.2018 Kohti ihmislahtoista palvelevaa johtajuutta22.3.2018 Kohti ihmislahtoista palvelevaa johtajuutta
22.3.2018 Kohti ihmislahtoista palvelevaa johtajuutta
 
Staria Digispots - Ketterä osaamisen johtaminen
Staria Digispots - Ketterä osaamisen johtaminenStaria Digispots - Ketterä osaamisen johtaminen
Staria Digispots - Ketterä osaamisen johtaminen
 
Muutoksen tanssi, oppivien organistaatioiden evoluutiota - Pauli Juuti
Muutoksen tanssi, oppivien organistaatioiden evoluutiota - Pauli JuutiMuutoksen tanssi, oppivien organistaatioiden evoluutiota - Pauli Juuti
Muutoksen tanssi, oppivien organistaatioiden evoluutiota - Pauli Juuti
 
Miten kansainvälistä tutkimustietoa voi käyttää finanssilukutaidon edistämiseen?
Miten kansainvälistä tutkimustietoa voi käyttää finanssilukutaidon edistämiseen?Miten kansainvälistä tutkimustietoa voi käyttää finanssilukutaidon edistämiseen?
Miten kansainvälistä tutkimustietoa voi käyttää finanssilukutaidon edistämiseen?
 
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorilleHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille
 
21.2.2018 Työpajan materiaali
21.2.2018 Työpajan materiaali21.2.2018 Työpajan materiaali
21.2.2018 Työpajan materiaali
 
Miten rakennat kasvun kulttuurin?
Miten rakennat kasvun kulttuurin?Miten rakennat kasvun kulttuurin?
Miten rakennat kasvun kulttuurin?
 
30.1.2018 Muutoksen johtaminen
30.1.2018 Muutoksen johtaminen30.1.2018 Muutoksen johtaminen
30.1.2018 Muutoksen johtaminen
 
Miten digitaalinen johtajuusviestintä tukee strategiaa?
Miten digitaalinen johtajuusviestintä tukee strategiaa?Miten digitaalinen johtajuusviestintä tukee strategiaa?
Miten digitaalinen johtajuusviestintä tukee strategiaa?
 
Kehityskeskustelut. Denstal Oy:n esimiespäivät
Kehityskeskustelut. Denstal Oy:n esimiespäivätKehityskeskustelut. Denstal Oy:n esimiespäivät
Kehityskeskustelut. Denstal Oy:n esimiespäivät
 
Asiantuntijaorganisaation johtaminen 14032012 LAMK johdon pãivä
Asiantuntijaorganisaation johtaminen 14032012 LAMK johdon pãiväAsiantuntijaorganisaation johtaminen 14032012 LAMK johdon pãivä
Asiantuntijaorganisaation johtaminen 14032012 LAMK johdon pãivä
 
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminenAsiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
 
Hyvä esimiestyö
Hyvä esimiestyöHyvä esimiestyö
Hyvä esimiestyö
 
Sitouttaa ja sitoutua - kuinka pitää talentit talossa?
Sitouttaa ja sitoutua - kuinka pitää talentit talossa?Sitouttaa ja sitoutua - kuinka pitää talentit talossa?
Sitouttaa ja sitoutua - kuinka pitää talentit talossa?
 
Korjasiko sattuma satoa, vai oletko huippuaineista - Sihteeripäivä 15.6.
Korjasiko sattuma satoa, vai oletko huippuaineista - Sihteeripäivä 15.6.Korjasiko sattuma satoa, vai oletko huippuaineista - Sihteeripäivä 15.6.
Korjasiko sattuma satoa, vai oletko huippuaineista - Sihteeripäivä 15.6.
 

More from Jukka Saksi

Sote johtamisen arvotutkimus 2019 raportti
Sote johtamisen arvotutkimus 2019 raporttiSote johtamisen arvotutkimus 2019 raportti
Sote johtamisen arvotutkimus 2019 raportti
Jukka Saksi
 
Yrityksen matka mediaksi on kuin autolla ajaminen
Yrityksen matka mediaksi on kuin autolla ajaminenYrityksen matka mediaksi on kuin autolla ajaminen
Yrityksen matka mediaksi on kuin autolla ajaminen
Jukka Saksi
 
Kuntajohtajatutkimus esittely - Johtaja on media!
Kuntajohtajatutkimus esittely - Johtaja on media!Kuntajohtajatutkimus esittely - Johtaja on media!
Kuntajohtajatutkimus esittely - Johtaja on media!
Jukka Saksi
 
Menesty monikanavaisena johtajana -webinaari 8.12.2017
Menesty monikanavaisena johtajana  -webinaari 8.12.2017Menesty monikanavaisena johtajana  -webinaari 8.12.2017
Menesty monikanavaisena johtajana -webinaari 8.12.2017
Jukka Saksi
 
#Mediallistuminen on suurin johtajuutta haastava ilmiö
#Mediallistuminen on suurin johtajuutta haastava ilmiö#Mediallistuminen on suurin johtajuutta haastava ilmiö
#Mediallistuminen on suurin johtajuutta haastava ilmiö
Jukka Saksi
 
Johtaja - Näin hyödynnät sosiaalista mediaa
Johtaja - Näin hyödynnät sosiaalista mediaaJohtaja - Näin hyödynnät sosiaalista mediaa
Johtaja - Näin hyödynnät sosiaalista mediaa
Jukka Saksi
 
Johtajuuden 10+1 virhettä
Johtajuuden 10+1 virhettäJohtajuuden 10+1 virhettä
Johtajuuden 10+1 virhettä
Jukka Saksi
 
Miten Twitter voi edistää johtajuutta?
Miten Twitter voi edistää johtajuutta?Miten Twitter voi edistää johtajuutta?
Miten Twitter voi edistää johtajuutta?
Jukka Saksi
 

More from Jukka Saksi (8)

Sote johtamisen arvotutkimus 2019 raportti
Sote johtamisen arvotutkimus 2019 raporttiSote johtamisen arvotutkimus 2019 raportti
Sote johtamisen arvotutkimus 2019 raportti
 
Yrityksen matka mediaksi on kuin autolla ajaminen
Yrityksen matka mediaksi on kuin autolla ajaminenYrityksen matka mediaksi on kuin autolla ajaminen
Yrityksen matka mediaksi on kuin autolla ajaminen
 
Kuntajohtajatutkimus esittely - Johtaja on media!
Kuntajohtajatutkimus esittely - Johtaja on media!Kuntajohtajatutkimus esittely - Johtaja on media!
Kuntajohtajatutkimus esittely - Johtaja on media!
 
Menesty monikanavaisena johtajana -webinaari 8.12.2017
Menesty monikanavaisena johtajana  -webinaari 8.12.2017Menesty monikanavaisena johtajana  -webinaari 8.12.2017
Menesty monikanavaisena johtajana -webinaari 8.12.2017
 
#Mediallistuminen on suurin johtajuutta haastava ilmiö
#Mediallistuminen on suurin johtajuutta haastava ilmiö#Mediallistuminen on suurin johtajuutta haastava ilmiö
#Mediallistuminen on suurin johtajuutta haastava ilmiö
 
Johtaja - Näin hyödynnät sosiaalista mediaa
Johtaja - Näin hyödynnät sosiaalista mediaaJohtaja - Näin hyödynnät sosiaalista mediaa
Johtaja - Näin hyödynnät sosiaalista mediaa
 
Johtajuuden 10+1 virhettä
Johtajuuden 10+1 virhettäJohtajuuden 10+1 virhettä
Johtajuuden 10+1 virhettä
 
Miten Twitter voi edistää johtajuutta?
Miten Twitter voi edistää johtajuutta?Miten Twitter voi edistää johtajuutta?
Miten Twitter voi edistää johtajuutta?
 

Johtajuus on murroksessa väitöstutkimuksen esittely |Jukka Saksi|

  • 1. Väitöstutkimuksen tulosesittely Johtajat toimialamurroksen keskiössä Finanssialan ylimmän johdon selontekoja johtajuudesta Väitös tarkastettu 14.10.2013 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa Jukka Saksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu jukka.saksi@spindoctor.fi www.spindoctor.fi
  • 2. Tutkimuksen lähtökohdat • Laadullinen tutkimus suomalaisesta johtajuudesta, joka asettui finanssialaan • Tuo ylimmän johdon oman äänen kuuluviin • Ensimmäinen tulkinnallinen finanssialan ylimmän johdon väitöstutkimus Suomessa • Teoreettinen viitekehys rakentui johtamisen paradigmoista ja johtamistutkimuksen kehityskaaresta 1900-luvulta 2000luvulle • Aineistolähtöinen tutkimus, joka hermeneuttisena tutkimuksena tavoitteli johtajuuden ilmiön laajempaa ymmärrystä
  • 3. Tutkimuskysymykset • Pääkysymys: Miten suomalainen finanssialan ylin johto konstruoi johtajuutta? • Alakysymykset: • 1) Mitkä keskeiset johtajuuteen liittyvät teemat nousevat tutkimuksessa esille? • 2) Miten johtajuus tulee esiin haastateltavien tulkinnoissa? • 3) Eroaako finanssialan luonne muista toimialoista johtamiskontekstina? • Vastaukset haettiin episodisilla haastatteluilla • Analyysimenetelmänä laadullinen sisällönanalyysi
  • 4. Tutkijaposition vaikutukset • • • • • • • Tutkijan tausta vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen Artesaani-käsityöläistausta loi poikkeuksellisen asetelman tutkijana Taustalla lähes 20 v. kokemus johtamistehtävistä viideltä toimialalta Finanssisektorin kokemus noin 10 vuotta Toiminnassa vahva myynnillisyys ja asiakaslähtöisyys Tutkijana pyrkimys konkretiaan Opiskelu ollut samalla tutkimusmatka omaan johtajuuteen • ”Tie artesaanista tohtoriksi on vaatinut paljon työtä”
  • 5. Tutkimuksen kohdejoukko • • • • • • Ylimmän johdon edustajia 26 kpl Haastateltavat jakautuivat 15 eri finanssiorganisaatioon Valtaosa toimitusjohtajia, kaikki vähintään johtoryhmätasolla Haastatteluaineistoa 25 tuntia, 615 sivua litteroitua aineistoa Kaikille haastateltaville luvattiin anonymiteetti Kaikki haastateltavat olivat suomalaisia johtajia
  • 6. Haastattelujen visuaalinen tehtävä • Haastateltavat piirsivät haastattelutilanteessa kuvan myynnin johtamisesta omasta näkökulmastaan. • Piirrostehtävä ei ollut etukäteen haastateltavien tiedossa
  • 7. Tutkimuksen teemat • Johtajuus tulee esiin finanssialalla seuraavien teemojen kautta • • • • • • • 1) strategiaa luova johtajuus 2) myynnillinen johtajuus 3) muutosjohtajuus 4) vastuuta korostava johtajuus 5) läsnä oleva johtajuus 6) luottamukseen perustuva johtajuus 7) johtajuuteen kasvaminen
  • 8. Finanssialan johtamisen toimintaympäristö • Kuvio kertoo minkälaisessa toimintaympäristössä finanssiyritysten johtajat työskentelevät
  • 9. Finanssialan johtajien suurimmat haasteet • • • • • • • • • Kiristyvä sääntely ja sen aiheuttamat lisäkustannukset Poliittisen päätöksenteon arvaamattomuus Kasvavat järjestelmäkustannukset Iso osa osaamisesta lähtee pian eläkkeelle Kiristyvä kilpailu Aikakäsityksen muuttuminen Viestinnän monimuotoistuminen Suurimmat haasteet johtajuudessa (leadership) Yhteisen tahtotilan löytäminen
  • 10. Finanssialan johtamisen kulttuurinmuutos • • • • • • • • • Siirrytty 80-luvun autoritäärisyydestä osallistavaan johtamiseen Sidosryhmät odottavat ylimmän johdon näkyvän etulinjassa Yli 50 % johtajista tapaa asiakkaita päivittäin Myynnillisyys kasvaa uusien johtajasukupolvien myötä Alaiset vaativat nykyisin perusteluja päätöksille Johtajilla on pyrkimys läpinäkyvyyteen Uskottavuus saavutetaan osaamisella ja läsnäololla Johtaminen edellyttää merkitysten luomista Nuorilla ikäluokilla on uudet arvot • ”Johtajat kulmahuoneesta etulinjaan”
  • 11. Johtajan yksinäisyys • • • • • • • • Johtajan vastuu on jakamaton päätöksenteon osalta Johtajat puhuvat mieluummin vastuusta kuin vallasta Toimitusjohtajalle ei kerrota kaikkea ja osa asioista kaunistellaan Moni johtaja kokee yksinäisyyttä päätöksenteossaan Alaiset haluavat valtaa mutta vastuu siirretään mielellään esimiehelle Vaikeimpia yksinäisyyden hetkiä ovat ihmisiin liittyvät päätökset Suomessa finanssialaa johdetaan vastuullisesti Johtaja voi helpottaa yksinäisyyden tunnetta osoittamalla johdettaviinsa konkreettista luottamusta jakamalla vastuuta ja valtaa
  • 12. Luottamus keskeisessä asemassa • Finanssialalla käsitellään asiakkaiden varallisuutta ja hallinnoidaan sekä toisten että omia riskejä • Rahoitusmarkkinoiden luottamus tai luottamuksen puute vaikuttavat yleismaailmallisiin talouskriiseihin • • • • • Luottamus alan toimintaan ja sosiaalisiin rakenteisiin Johdon ja henkilöstön välinen luottamus Organisaation sisäinen luottamuskulttuuri Palveluntuottajan ja asiakkaan välinen luottamus Yhteistyökumppaneiden ja verkoston jäsenten välinen luottamus • Rakenteelliset muutokset kuten konttoreiden sulkemiset ja fuusiot rapauttavat luottamusta alaa kohtaan
  • 13. Konservatiivisuus • • • • • • • Finanssiala näyttäytyy ulospäin varsin konservatiivisena Konservatiivisuuteen vaikuttavat rahan käsittely ja riskienhallinta Tiukka sääntelykehikko tukee konservatiivista toimintaa Finanssialan innovaatiot ovat usein tuotelähtöisiä Alan tulisi keskittyä asiakaslähtöisiin palvelukonsepteihin Viestintä painottuu management-johtamiseen ja faktoihin Konservatiivisuus haittaa työnantajamielikuvaa
  • 14. Viestintä perustuu faktaan ja ratioon • • • • • • • • Finanssiyritykset viestivät faktapohjaisesti ja analyyttisesti Viesti ei tavoita kuluttajaa Ero finanssiyritysten emotionaaliseen mainontaan on järisyttävä Tunne-elementit lisäisivät mielenkiintoa ja aktivoisivat kuluttajia ajattelemaan talous- ja riskienhallinta-asioitaan eri tavalla Sääntely ei estä puhumasta asioista ymmärrettävästi Johtamisesta johtajuuteen, Management vs. Leadership Some:n hektisyys tuo viestintähaasteista, odotetaan nopeaa reagointia Suomalaiset yritysjohtajat ovat passiivisia sosiaalisen median käyttäjiä
  • 15. Yhtiömuodot tärkeässä roolissa • Pörssinoteeratut osakeyhtiöt, keskinäisyys, osuustoiminta ja säästöpankkitoiminta edustavat finanssialan yhtiömuotoja • Niiden arvot vaikuttavat yhtiöiden strategiaan ja johtamiseen • Asiakasomisteiset yhtiöt panostavat asiakastyytyväisyyteen • Pörssiyhtiöt fokusoivat eniten omista-arvon kasvattamiseen • Pörssiyhtiöissä on selkeä johtamis- ja päätöksentekomalli • Asiakasomisteissa johdolla mahdollisuus suureen valtapositioon • Arvot ovat kirjoitettuna samankaltaiset joka yhtiössä • Arvoerot tulevat esiin arjen tekemisessä • Yhtiömuodot sitouttavat vahvasti johtoa, henkilöstöä ja osaa asiakkaista
  • 16. Johtamisen toimialasidonnaisuus • • • • • • • • • • Suomessa on paljon toimialasidonnaista johtamista Yli 90 % finanssialan johdosta on työskennellyt aina finanssiyrityksissä Ylimpään johtoon ei pääse ilman alan substanssia ja kokemusta Vai eikö ala kiinnosta muilla toimialoilla menestyneitä johtajia? Kokemuksen merkitys korostuu taloudellisesti vaikeina aikoina Johtajarekrytoinneissa tehdään turvallisia valintoja toimialan sisältä Johtajat ovat samaa polkua edenneitä toimialansa ”tuotteita” Henkilöstö- ja keskijohto vaihtaa yhtiömuotoja, ylin johto ei vaihda Säilyttävä kulttuuri estää johtamisen innovatiivisuutta Ylimpään johtoon tarvitaan diversitettiä ja ulkopuolista näkemystä haastamaan vallitsevia näkemyksiä
  • 17. Miten johtajaeliittiin edetään? • Finanssialalla edetään perinteisesti alan sisältä porras kerrallaan • Koulutus, näytöt, lahjakkuus, esimiesten tuki luovat pohjan uralle • Koetinkivet ovat muutoshaasteita, jotka tulee selvittää edetäkseen seuraavalle johtajuuden tasolle • Johtajuus testataan epämukavuusalueella • 73 % johtajista tulkitsi sattumalla olevan suuri merkitys johtajien urakehitykseen • On oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan • Potentiaalisten johtajien joukko on rajattua toimialasidonnaisuuden vuoksi • Nykyisin oma aktiivisuus korostuu myös johtajien urakehityksessä. Enää ei pyydetä tai tarjota tehtäviä niin paljon kuin aiemmin • ”Johtajuuden ydinajatuksena on jatkuva johtajana kehittymisen filosofia”
  • 18. Naiset johtotehtävissä • Naisten osuus finanssiyhtiöiden toimitusjohtajista Suomessa on 14-25 % • Suurimmissa finanssiyrityksissä ja keskusyhtiöissä joka neljäs toimitusjohtaja on nainen kun suomalaisissa pörssiyhtiöissä vastaava luku on alle 1 % • Naiset ovat kouluttautuneet paljon ekonomeiksi ja juristeiksi eli heillä on finanssialalle soveltuvat koulutukset • Naisilla on matalammat lähtöpalkkavaatimukset, joka on auttanut uran alkuun • Finanssitoiminta melko paikallista, ei edellytä paljoa matkustamista, ollut sovitettavissa perinteiseen perhe-elämään ja tukenut naisten työllistymistä • Finanssisektorilla tuloksentekokyky ratkaisee enemmän kuin henkilösuhteet, jolloin hyviä tuloksia saavuttaneet naiset ovat päässeet eteenpäin • Johtoon edenneet naiset ovat olleet esimerkkinä ja kannustimena muille naisille • Naisiä pidetään vähemmän turhia riskejä ottavina miehiin verrattuna jolloin he ovat soveltuneet riskienhallintatehtäviin.
  • 20. Finanssialan helmasynti 1/7: Säilyttävää kulttuuria vielä paljon vallalla • • • • • Useissa finanssiyrityksissä vallitsee vielä säilyttävä kulttuuri Muutospaineet tulevat yritysten ulkopuolelta Uudet toimintatavat otetaan hitaasti käyttöön Syynä keskittynyt johtaminen ja pitkät perinteet Finanssialalla ollaan kovin varovaisia Toimenpidesuositukset: • • • • Huomioidaan organisaatiosta kumpuavat arjen innovaatioideat Tehdään päätös uuden kulttuurin luomiseksi Mahdollisuus erottautua rakentamalla dynaaminen yrityskulttuuri Kannustetaan rohkeuteen ja arjen johtajuuteen
  • 21. Finanssialan helmasynti 2/7: Tulevaisuuden työnantajamielikuva ei huoleta tarpeeksi • • • • Finanssiala ei ole huolissaan konservatiivisesta työnantajamielikuvastaan Toimiala on vielä houkutteleva työntekijöiden näkökulmasta Ala ei itse näe säilyttävän kulttuurin vaikutuksia tarpeeksi syvällisesti Vaarana, että uudistusmieliset talentit hakeutuvat jatkossa muille toimialoille • Tulevaisuudessa ala saa vain turvallisuushakuisia ja analyyttisia työnhakijoita • Etenkin murrosvaiheessa finanssiala tarvitsee dynaamista osaamista Toimenpidesuositukset: • Tehdään päätös imagonrakennuksesta dynaamisempaan suuntaan • Tuodaan esille miten alan tehtävissä voi tuottaa asiakkaille taloudellista lisäarvoa ja turvallisuuden tunnetta • Huomioidaan ja palkitaan hyvistä arjen innovaatioista • Rohkaistaan arjen johtajuuteen ja toteutetaan ideoita konkreettisesti • Tekemistä ohjaamaan rohkeus eikä ylivarovaisuus
  • 22. Finanssialan helmasynti 3/7: Samankaltaisuus ei tue alan uudistumista • Yli 90 % finanssisektorin johdosta on työskennellyt koko uransa finanssiyrityksissä eikä ylimpään johtoon pääse ilman substanssia • Alan kokemuksen merkitys korostuu vaikeina aikoina • Johtajarekrytoinneissa on tehty turvallisia valintoja toimialan sisältä • Johtajat ovat toimialansa ”tuotteita”, edenneet samoja polkuja johtoon asti • Henkilöstö- ja keskijohto vaihtaa yhtiömuotoja, ylin johto ei juuri vaihda • Homogeeninen johtoryhmätyöskentely tukee toimialan säilyttävää kulttuuria • Finanssialan ylimpään johtoon tarvitaan diversiteettiä toisilta toimialoilta • Johtamisessa on keskitytty managementiin, leadership jäänyt vähemmälle Toimenpidesuositukset: • • • • • Ylimpään johtoon systemaattisesti myös toimialan ulkopuolista näkemystä Benchmarkataan myös muihin toimialoille eikä vain kilpailijoihin Toimialaliukumat ovat luonteva tapa laajentaa johtamisen kokemustaustaa Ylimpään johtoon tarvitaan analyyttisyyden lisäksi markkinointihenkisyyttä Alan ulkopuolelta johtajia kasvamaan tukifuntioihin (HR, markkinointi, IT, talous)
  • 23. Finanssialan helmasynti 4/7: Innovointi keskittyy tuotteisiin • • • • • Finanssialan innovatiivisuus nähdään pääosin tuoteinnovaatioina Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ovat toimialalla harvassa Innovoinnilla on finanssialalla jopa negatiivinen kaiku Innovaatiot yhdistetään kriisejä aiheuttaneisiin sijoitustuotteisiin Organisaatioita ei ole kuunneltu tarpeeksi arjen innovaatioiden saamiseksi • Kehitysideoita ei huomioida eikä niitä oteta järjestelmällisesti käyttöön Toimenpidesuositukset: • • • • • Haetaan systemaattisesti sidosryhmiltä arjen innovaatioita Palkitaan sekä huomioidaan uusista kehitysideoista ja otetaan niitä käyttöön Kytketään asiakkaat aktiivisemmin kehitystyöhön mukaan Kehitetään kokonaisvaltaisia asiakkaita hyödyttäviä ratkaisuja Mahdollisuudet vahvempaan asiakastyytyväisyyteen ja sitoutumiseen
  • 24. Finanssialan helmasynti 5/7: Faktapohjainen viestintä ei tavoita kuluttajaa • • • • • Finanssialan johto ja ekonomistit käyttävät viestinnässään ammattislangia Kuluttajat eivät sisäistä faktapohjaista viestiä Suuri ero finanssiyritysten emotionaalisiin mainoksiin aiheuttaa hämmennystä Analyyttinen viestintä vahvistaa konservatiivista toimialamainetta Ulkoinen viestintä keskittyy management-johtamiseen, leadership-johtajuus puuttuu • Tiukentunut sääntelykehikko lisää viestinnän varovaisuutta • Finanssisektori ei ole osannut viestiä tuottamaansa lisäarvoa sidosryhmilleen Toimenpidesuositukset: • • • • • Lisätään viestintään myös tunne-elementtejä faktatiedon tueksi Saadaan kuluttajat ajattelemaan riski- ja talousasioita uudella tavalla Lisätään luottamusta, ymmärrystä ja kiinnostusta finanssialaan Vuosikertomuksiin voisi lisätä johtajuuspuhetta numeroiden tueksi Nähdään ulkoinen viestintä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana
  • 25. Finanssialan helmasynti 6/7: Ylisääntely kääntyy asiakaslähtöisyyttä vastaan • • • • • • Kasvavan sääntelyn koetaan rajaavan liikaa toimintaa Poliittisen päätöksenteon sekavuus aiheuttaa epävarmuutta Säilyttävää kulttuuria perustellaan paljon sääntelyllä Keskittyminen sääntelyyn halvaannuttaa johtamisen kehittämisen Finanssiala ei ole löytänyt yhteistä linjaa poliittisten päättäjien kanssa Ylisääntelyssä asiakaslähtöisyyden toteutuminen on epävarmaa Toimenpidesuositukset • • • • • Sääntely ei estä rakentamasta asiakaslähtöisiä palvelukonsepteja Ei estä viestimästä asioista ymmärrettävästi Ei estä hyödyntämästä arjen innovaatioita Ei estä kehittämästä dynaamisempaa työskentelykulttuuria Viranomaisten ja finanssiyritysten välille tulisi saada yhteinen näkemys
  • 26. Finanssialan helmasynti 7/7: Onnistumiset pidetään piilossa • • • • • Finanssialalla ei kerrota onnistumisista avoimesti Toimiala pitää hyvyytensä ja kilpailuetunsa piilossa Harvassa finanssiyrityksessä on voimakas voittamisen kulttuuri Henkilöstö ei saa tarpeeksi palautetta hyvistä tuloksistaan Finanssialalla ollaan varovaisia kertomaan sitä, missä ollaan hyviä Toimenpidesuositukset: • • • • • Jaetaan yhteiset onnistumiset johdonmukaisesti ja iloitaan niistä Huomioidaan hyvät tulokset ja kehitysideat monipuolisesti Viestitään toimialan hyvyyksistä laajemmin potentiaalisille työnhakijoille Rakennetaan rohkeasti voittamisen kulttuuria Otetaan henkilöstö mukaan suunnitteluun
  • 27. Finanssikasvattajan rooli yhteiskunnassa • Kouluissa ei opeteta talouden perusteita lapsille • Voisiko finanssiala ottaa suuremman finanssikasvattajan roolin? • Opetetaan talouden perusteet nuorille kiinnostavasti heille tutussa ympäristössä tutuilla kommunikointivälineillä • Voisivatko peliyhtiöt tehdä yhteistyötä finanssisektorin kanssa? • Ennen markka laitettiin säästöpossuun, lihooko tulevaisuudessa Angry Birds-possu verkossa kun sinne laitetaan euroja?
  • 28. Finanssialan kehittymisen mahdollisuuksia • • • • • • • • • • Dynaamisempi viestintä ja emootion lisääminen viestintään Uskalletaan olla jotain mieltä – näkemyksen esille tuominen selkeämmin Alan monipuolisista tehtävistä kertominen laajemmin Kannattaisi tuoda esille naisten osuus finanssialan johdossa paremmin Tehdään luottamuskulttuurista johtamis- ja asiakastyön vahvuus Tuodaan paremmin julki suomalaisen finanssialan vastuullisuus Vahvistetaan ammattimaista myyntikulttuuria joka tuottaa hyötyjä Toimialaliukumista saadaan uutta ajattelua johtamiseen Poliitikot tulisi saada ymmärtämään finanssialan logiikkaa paremmin Heterogeenisempi ylin johto toisi dynaamisuutta ja innovointikykyä
  • 29. Kiitos! Toivottavasti esitys antoi käsityksen suomalaisen finanssialan johtamisen murroksesta. Jos sait uusia ideoita johtamistyön tueksi, ole hyvä ja ota ne heti käyttöösi. Tutkimuksesta saa lisätietoa osoitteesta: http://www.spindoctor.fi/tutkimukset/vaitostutkimus-johtajuudesta/ Luennointipyynnöt ja muut yhteydenotot Jukka Saksi KTT, MBA Johtamisen konsultti ja muutosvalmentaja Spindoctor Finland Oy +358 40 501 8357 jukka.saksi@spindoctor.fi www.spindoctor.fi