Asiantuntijatyon johtamisen uudet teesit

1. johtaminen tietointensiivisessä työssä Esko Kilpi

3. hakiessani vastauksia näihin kysymyksiin olen valinnut näkökulmaksi johtamisen mitä johtajuuteen liittyviä olettamuksia, ajattelua ja käytäntöjä pitäisi nostaa keskusteluun muuttuneessa ja yhä muuttuvassa ympäristössä?

4. jokaisesta ajasta lähtee tarve omanlaiselleen johtajuudelle. johtamismallit ovat aikansa peilejä. jokainen aika muodostaa myös oman ihanteensa johtajuudesta

7. mikä kuvaisi todellisuutta, johon johtaminen tänään sijoittuu?

8. työ on yhä tavallisemmin tietointensiivistä. yritykset ovat pyrkimässä kohti luovan asiantuntijaorganisaation ihannetta useat toimialat muuntuvat asiantuntijuusaloiksi

10. asiantuntijatyö on perinteisesti ollut hyvin autonomista ja ihanteellista, johon työotteeseen manageristinen työn käsitys sopii huonosti tietotyö on luovaa vuorovaikutuksessa tehtävää työtä, jossa manageristinen työtilanteen ulkopuolelta tuleva ohjaus on vähemmän tuloksia tuottavaa. asiantuntijatyössä tärkein keskustelukumppani ei tavallisesti ole esimies, vaan muut asiantuntijat

11. on yhä vähemmän hyödyllistä nähdä organisaatio johtajan ohjaamista resursseista koostuvana koneena, joka synnyttää tuotoksia

12. on myös vähemmän hyödyllistä jakaa johtaminen asioiden ja ihmisten johtamiseen koska asiat saavat merkityksenä vain ihmisten kautta, ihmisten toiminnassa johtaminen liittyy aina ihmisiin!

14. informaatio on asiantuntijayrityksen energiaa painottuminen asiantuntijatyöhön tarkoittaa johtamisessa paneutumista informaation laatuun tavoitteena on informaatiotehokkuus

15. vuorovaikutus on asiantuntijatyön arvoa luova koneisto painottuminen asiantuntijatyöhön tarkoittaa johtamisessa paneutumista vuorovaikutuksen laatuun tavoitteena on vuorovaikutustehokkuus

16. millaista johtamisen pitäisi olla luovassa asiantuntijatyössä? millainen toiminta lisäisi informaatiotehokkuutta ja vuorovaikutustehokkuutta? tavoitteina työn tuottavuus, arvo ja rikastavuus työn tekijöille

18. koska työ on yhdessä tekemistä, johtajuuden tulee olla yhteiseksi tekemistä yhteiseksi tekemisen vastakohta on erillisyys ja osittaminen

19. luova, vuorovaikutuksessa tehtävä työ on aina rajoja ylittävää. johtajuuden tulee olla mukaan ottavaa, sisällyttävää, kutsuvaa, halua neuvotella, halua keskustella, halua kuunnella mukaan ottamisen vastakohta on pois sulkeminen ja organisaation rajojen korostuminen, joka on tyypillistä manageristiselle työn ja vastuun jaon selkeyttä painottavalle johtamiselle

20. luovuus lähtee moniäänisyydestä. moniäänisyys tarkoittaa moniarvoisuutta, ristiriitaisia pyrkimyksiä ja konflikteja. johtajuuden tulee olla paradoksien elossa pitämistä, ei pyrkimystä poistaa niitä moniäänisyyden vastakohta on yksi käsitys, yksi mielipide, yksi ääni

21. suunnittelun tulee olla adaptiivista. epävarmuuden lisääntyminen ja ei-lineaariset kausaalisuhteet eivät tarkoita suunnittelun hyödyttömyyttä, vaan tarvetta jatkuvalle, mukautuvalle suunnittelulle adaptiivisen suunnittelun vastakohta on jäykkyys, hitaus muutostilanteissa sekä suunnittelun ja tekemisen erillisyys

22. reflektiivinen keskustelu on työn tärkeimpiä osia. asiantuntemus ja työn arvon kasvu syntyvät ja kasvavat ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tekemistä työstämällä vastakohtana on keskittyminen ainoastaan arjen ulkopuolella oleviin asioihin: tavoitteisiin, joita ei osaa tuoda omaa arkea ohjaaviksi asioiksi ja työn tuloksiin, mittareihin, joista ei kuitenkaan osaa oppia erilaista tekemistä

23. työn rytmi ajassa syntyy työn suunnittelun, priorisoinnin ja reflektion systematisoinnista ajassa. tietotyö on jatkuvaa kollektiivista, yhteistä tekemisen ja tietämisen editointia. tavoitteena on olla ”neljän viikon organisaatio” vastakohtana ovat vanhentuneet toimintatavat, pysähtynyt ajattelu ja vääriksi osoitettavissa olevat olettamukset

24. työn tekeminen muille läpinäkyvällä tavalla mahdollistaa työn aika ja paikka riippumattomuuden kasvun, sekä nopeamman oppimisen ja raportoinnin tarpeen vähenemisen vastakohtana on kapeakatseisuus, hidas oppiminen sekä raportointi ja valvontajärjestelmien tarve

25. työ on keskittymistä ja keskustelua iteraatiosyklit, reflektio ja keskustelun laadun parantaminen antavat paremman mahdollisuuden keskittyä oleelliseen vastakohta on keskeytysten ja kiireen ohjaama työ, jota tehdään jatkuvassa stressitilassa

26. tietotyössä oleellisempaa kuin suoritteiden määrä, on työn arvon jatkuva kasvu sidosryhmien näkökulmasta. tavoitteena on työn ”katteellisuuden” kasvu, joka syntyy enemmän, enemmän arvoa luovia asioita tekemällä ja vähemmän, vähän arvoa luovia asioita tekemällä vastakohta on, että emme erota toisistaan arvoa luovia asioita ja tuhlausta. seurauksena on myös osaoptimoinnit ja jopa negatiivisen arvon tuottaminen siinä kokonaisuudessa, jossa toimitaan

27. inhimillinen toiminta on aina toistavaa. johtamisen täytyy olla silmien avaamista hitaille, toistosta seurauksena oleville kehityskuluille vastakohta on, että haemme selitysmekanismeja sille, mitä tapahtuu tai on tapahtunut vain yksittäisistä tapahtumista tai yksittäisten ihmisten, yksittäisistä toimista

28. koska emme elä selkeässä maailmassa ei vuorovaikutusta tai sen tarvetta voi mallintaa etukäteen. johtaminen on jatkuvan dynaamisen vuorovaikutuksen ja sitä kautta jatkuvan organisoitumisen mahdollistamista ajassa vastakohtana ovat jäykät, joustamattomat prosessit ja toimimattomat, kuolleet rakenteet

29. yhteenveto

30. asiantuntijatyön johtaminen teollisen ajan johtamismallit eivät ole asiantuntijatyössä pelkästään tehottomia, vaan myös vahingollisia

31. asiantuntijoiden johtaminen on vapaaehtoisten johtamista tietotyötä kuvaa harrastajan into, sisäsyntyinen motivaatio ja paneutuminen tietotyöntekijöiden johtaminen on perustaltaan aikuisten johtamista, aikuisten johtaminen vapaaehtoisten johtamista

32. tietotyötä eivät tee toisistaan erilliset yksilöt yksilö ei ole arvioinnin mittayksikkö vaan toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutus

33. yritysten todellisuus ja siten myös menestyksellisyys syntyvät ihmisten arkisessa, paikallisessa toiminnassa muiden ihmisten kanssa tavoitteena on aktiivinen, intensiivinen osallisuus. osallisuudesta nousee joustavuus, uudistuminen ja laadullinen kasvu

34. tietotyön menestys perustuu johtamisen näkemiseen aseman lisäksi toimintona, osana kaikkea tekemistä ja kaikkea vuorovaikutusta me samanaikaisesti rajoitamme toisiamme ja samanaikaisesti mahdollistamme toisillemme asioita arkisessa kanssakäymisessämme – koko ajan

35. murros teollisen työn ja tietotyön välillä on suomalaisessa johtamisessa vielä meneillään – tai jopa kokonaan edessä!

36. lisätietoa www.kilpi.fi