Johtaja on Media! toteutti keväällä 2019 tutkimuksen sote-johtajien arvoista, arvojen vaikutuksista palveluiden hankinnassa sekä niiden käytöstä arjen johtamis- ja hoitotilanteissa.
Lisätietoa http://johtajaonmedia.fi/arvotutkimus
Suurin osa (79 %) SAK:laisista luottamushenkilöistä tunnistaa työpaikallaan olevan työntekijöitä, jotka eivät jostain syystä pysty tekemään työtään niin hyvin ja huolellisesti, kuin haluaisivat. Useimmin näin koetaan yksityisellä palvelualalla (87 %) ja julkisella sektorilla (85 %).
Ilmiön tunnistaneista luottamushenkilöistä 51 prosenttia kertoo, että ongelma koskee vähintään puolta työpaikan työntekijöistä.
SAK:n, STTK:n ja Akavan teettämästä työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa selvittävästä tutkimuksesta käy ilmi, että 92 prosenttia suomalaisista pitää ammatillisista järjestäytymistä vähintäänkin melko tarpeellisena. Tutkimuksen teki TNS Gallup keväällä 2012.
Suomalaisista 64 prosenttia haluaa, että työehdoista, kuten palkoista, neuvottelevat myös tulevaisuudessa työntekijöitä ja työnantajia edustavat liitot. Kyselyn toteutti Kantar TNS 29.10.–6.11. ja siihen haastateltiin 1017 työikäistä (18–64-vuotiasta) henkilöä.
SAK:n luottamushenkilöpaneeli lokakuu 2021
Useat työnantajat käyttävät työssäoppijoita korvatakseen vakituista työvoimaa. SAK:n kyselyn mukaan niiden työpaikkojen luottamushenkilöistä, joissa työssäoppijoita käytetään, yli puolet (54 %) kertoo työpaikallaan tehtävän näin joskus tai säännöllisesti.
SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyyn vastasi 673 SAK:laisilla aloilla toimivaa luottamusmiestä ja työsuojeluvastaavaa lokakuussa 2021. Jos vastaaja vastasi ensimmäiseen kysymykseen Ei tai En osaa sanoa, hänelle ei esitetty muita kysymyksiä.
SAK:n luottamushenkilöpaneeli syyskuu 2020
SAK:n luottamushenkilöpaneelin mukaan yli puolet (53 %) paikallisia sopimuksia laatineiden työpaikkojen luottamushenkilöistä kertoo työnantajien haluttomuuden vaikeuttaneen sopimista. Vain kolmannes (34 %) luottamushenkilöistä kokee työntekijöiden olevan sopimistilanteessa tasavertaisessa asemassa työnantajan kanssa.
SAK toteutti paikallista sopimista koskevan luottamushenkilöpaneelin syyskuussa 2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 840 SAK:laisilla aloilla toimivaa luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua.
Joka neljännellä työpaikalla (23 %) työnantaja on perusteettomasti rajoittanut työntekijöiden ja luottamushenkilöiden oikeutta kertoa näkemyksiään työpaikkaa koskevista asioista julkisesti. Tieto käy ilmi SAK:n luottamushenkilöille lähettämästä kyselystä.
Suurin osa (79 %) SAK:laisista luottamushenkilöistä tunnistaa työpaikallaan olevan työntekijöitä, jotka eivät jostain syystä pysty tekemään työtään niin hyvin ja huolellisesti, kuin haluaisivat. Useimmin näin koetaan yksityisellä palvelualalla (87 %) ja julkisella sektorilla (85 %).
Ilmiön tunnistaneista luottamushenkilöistä 51 prosenttia kertoo, että ongelma koskee vähintään puolta työpaikan työntekijöistä.
SAK:n, STTK:n ja Akavan teettämästä työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa selvittävästä tutkimuksesta käy ilmi, että 92 prosenttia suomalaisista pitää ammatillisista järjestäytymistä vähintäänkin melko tarpeellisena. Tutkimuksen teki TNS Gallup keväällä 2012.
Suomalaisista 64 prosenttia haluaa, että työehdoista, kuten palkoista, neuvottelevat myös tulevaisuudessa työntekijöitä ja työnantajia edustavat liitot. Kyselyn toteutti Kantar TNS 29.10.–6.11. ja siihen haastateltiin 1017 työikäistä (18–64-vuotiasta) henkilöä.
SAK:n luottamushenkilöpaneeli lokakuu 2021
Useat työnantajat käyttävät työssäoppijoita korvatakseen vakituista työvoimaa. SAK:n kyselyn mukaan niiden työpaikkojen luottamushenkilöistä, joissa työssäoppijoita käytetään, yli puolet (54 %) kertoo työpaikallaan tehtävän näin joskus tai säännöllisesti.
SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyyn vastasi 673 SAK:laisilla aloilla toimivaa luottamusmiestä ja työsuojeluvastaavaa lokakuussa 2021. Jos vastaaja vastasi ensimmäiseen kysymykseen Ei tai En osaa sanoa, hänelle ei esitetty muita kysymyksiä.
SAK:n luottamushenkilöpaneeli syyskuu 2020
SAK:n luottamushenkilöpaneelin mukaan yli puolet (53 %) paikallisia sopimuksia laatineiden työpaikkojen luottamushenkilöistä kertoo työnantajien haluttomuuden vaikeuttaneen sopimista. Vain kolmannes (34 %) luottamushenkilöistä kokee työntekijöiden olevan sopimistilanteessa tasavertaisessa asemassa työnantajan kanssa.
SAK toteutti paikallista sopimista koskevan luottamushenkilöpaneelin syyskuussa 2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 840 SAK:laisilla aloilla toimivaa luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua.
Joka neljännellä työpaikalla (23 %) työnantaja on perusteettomasti rajoittanut työntekijöiden ja luottamushenkilöiden oikeutta kertoa näkemyksiään työpaikkaa koskevista asioista julkisesti. Tieto käy ilmi SAK:n luottamushenkilöille lähettämästä kyselystä.
Viestintätoimisto Avaran palvelut: sisäinen viestintä ja sujuva tietotyö sekä ulkoinen viestintä. Mukana ideoita ja havaintoja parammesta työelämästä ja viestinnästä. Kaikkiaan palveluiden tavoite on: parempaa ja näkyvämpää työtä.
SAK on vuodesta 1984 lähtien kartoittanut viiden vuoden välein ammattiliittojensa jäsenten työelämään ja edunvalvontaan kohdistuvia odotuksia. Vuoden 2015 jäsentutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina huhtikuussa 2015. Haastattelut kiintiöitiin SAK:n jäsenliittojen jäsenmäärien, iän ja sukupuolen mukaan.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 2000 liittojen jäsentä. Tutkimus on osa SAK:n tulevaisuutta kesällä 2016 linjaavan edustajakokouksen valmistelua.
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Skyhood selvitti suomalaisten yritysten rekrytointikäytäntöjä sekä tulevaisuuden trendejä kyselytutkimuksella maaliskuussa 2013. Kysely suunnattiin suomalaisten yritysten rekrytoinnista ja HR-asioista vastaaville henkilöille. Tutkimuksessa käsiteltiin seuraavia aiheita:
• Minkälaisia ilmoituskanavia yritykset käyttävät rekrytoinnissaan?
• Miten yritykset hyödyntävät kumppaneita rekrytoinneissa?
• Mitkä ovat rekrytoinnin tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet?
• Minkälainen on rekrytoinnin tulevaisuus alan ammattilaisten mielestä?
Yrityksen matka mediaksi on kuin autolla ajaminenJukka Saksi
Miten yrityksestä rakennetaan media?
Mitä osa-alueita tulisi huomioida?
Mitkä viitekehykset ohjaavat johtamista?
Tutustu lisää teemaan http://johtajaonmedia.fi
Viestintätoimisto Avaran palvelut: sisäinen viestintä ja sujuva tietotyö sekä ulkoinen viestintä. Mukana ideoita ja havaintoja parammesta työelämästä ja viestinnästä. Kaikkiaan palveluiden tavoite on: parempaa ja näkyvämpää työtä.
SAK on vuodesta 1984 lähtien kartoittanut viiden vuoden välein ammattiliittojensa jäsenten työelämään ja edunvalvontaan kohdistuvia odotuksia. Vuoden 2015 jäsentutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina huhtikuussa 2015. Haastattelut kiintiöitiin SAK:n jäsenliittojen jäsenmäärien, iän ja sukupuolen mukaan.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 2000 liittojen jäsentä. Tutkimus on osa SAK:n tulevaisuutta kesällä 2016 linjaavan edustajakokouksen valmistelua.
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Skyhood selvitti suomalaisten yritysten rekrytointikäytäntöjä sekä tulevaisuuden trendejä kyselytutkimuksella maaliskuussa 2013. Kysely suunnattiin suomalaisten yritysten rekrytoinnista ja HR-asioista vastaaville henkilöille. Tutkimuksessa käsiteltiin seuraavia aiheita:
• Minkälaisia ilmoituskanavia yritykset käyttävät rekrytoinnissaan?
• Miten yritykset hyödyntävät kumppaneita rekrytoinneissa?
• Mitkä ovat rekrytoinnin tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet?
• Minkälainen on rekrytoinnin tulevaisuus alan ammattilaisten mielestä?
Similar to Sote johtamisen arvotutkimus 2019 raportti (20)
Yrityksen matka mediaksi on kuin autolla ajaminenJukka Saksi
Miten yrityksestä rakennetaan media?
Mitä osa-alueita tulisi huomioida?
Mitkä viitekehykset ohjaavat johtamista?
Tutustu lisää teemaan http://johtajaonmedia.fi
#Mediallistuminen on suurin johtajuutta haastava ilmiöJukka Saksi
Mediallistuminen haastaa ilmiönä johtajuutta enemmän kuin mikään muu. Se luo samalla myös ennennäkemättömät mahdollisuudet rakentaa luottamusta, mielenkiintoa, vahvistaa myyntiä ja auttaa asiakasta.
Miten digitaalinen johtajuusviestintä tukee strategiaa?Jukka Saksi
Miten digitaalinen johtajuusviestintä voi tukea yksityisen tai julkisen sektorin organisaation strategisia tavoitteita?
Johdon ammattimainen toiminta sosiaalisissa medioissa voi edistää merkittävästi johtajuutta, brändimielikuvaa, markkinointia, myyntiä, tunnettuutta sekä edelläkävijyyden imagoa.
Lisätietoja: www.spindoctor.fi
Johtajuus on murroksessa väitöstutkimuksen esittely |Jukka Saksi|Jukka Saksi
Jukka Saksin väitöstutkimus "Johtajat toimialamurroksen keskiössä" tulosten esittely ja kommentit. Johtajuus on vahvassa murroksessa ja varsinkin finanssialan johtamisessa on paljon kehittymismahdollisuuksia. |Finanssiala|
2. johtajaonmedia.fi
Arvot ovat pitkään olleet merkittävässä roolissa johtamiskäyttäytymisen
tutkimuksessa, sillä ne vaikuttavat vahvasti yksilöiden tunnereaktioihin,
asenteisiin ja käyttäytymiseen.
Arvot ovat keskeisessä roolissa myös organisaatiojohtajien toimissa, kuten
kriteereiden ja sääntöjen asettamisessa, johtamistyylin valitsemisessa sekä
työntekijöiden uskomuksiin, asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamisessa.
Kiitos kaikille sote-johtamisen arvotutkimukseen osallistuneille sote-johtajille,
tutkimusta rahoittaneille Tradekalle ja Diakoniasäätiö Foibelle, sekä
tutkimuskumppaneille. Olkoon tämä arvoselvitys keskustelunavauksemme sote-
johtamisen haasteiden ratkaisemiseen.
Toivottavasti tutkimusraportti tuottaa sinulle arvoa!
Jukka Saksi
Toimitusjohtaja
Johtaja on Media! Oy
3. johtajaonmedia.fi
Yhteiskunnallinen keskustelu sotesta, hoivan ympärillä käyty debatti
sekä Johtaja on Media! –valmennuksissa esille nousseet aiheet,
nostivat syyn tarkastella sote-johtamisen arvoja tarkemmin.
Tavoitteena oli tuottaa tietoa eri sektoreiden sote-johdon
suhtautumisesta arvoihin, niiden hyödyntämiseen johtamis- ja
asiakastyössä sekä arvoista viestimiseen nyt ja tulevaisuudessa.
Tutkimuksella haluttiin nostaa rakentavaa keskustelua arvoista sotessa.
Tutkimuksen kysymyksenasettelussa hyödynnettiin mediallistumisen
viitekehystä (seuraava slide)
Tradeka ja Diakoniasäätiö Foibe rahoittivat tutkimusta, jotta tulokset
voitiin tarjota yhteiskunnallalliseen käyttöön maksutta.
5. johtajaonmedia.fi
Tradeka on 101-vuotias, noin 220 000
jäsenen omistajaosuuskunta, jossa uskotaan
menestyvään liiketoimintaan,
yhteisöllisyyteen ja inhimillisempään
markkinatalouteen. Yhtiö on sitoutunut
omistamiensa yritysten pitkäjänteiseen
kehittämiseen. Tavoitteeksi on asetettu, että
Tradekan omistamat yhtiöt olisivat
toimialojensa vastuullisimpia. Tradeka on
sitoutunut palauttamaan merkittävän osan
omistamiensa yritysten tuloksesta takaisin
suomalaiseen yhteiskuntaan mm.
osallistumalla ja edistämällä eri keinoin
arvokeskustelua toimialoilla, joilla Tradekan
omistamat yritykset toimivat.
www.tradeka.fi
Diakoniasäätiö Foibe on asukkaiden koti,
jossa eletään asukkaan omaa ja hänen
näköistään elämää, joka koostuu päivittäisistä
pienistä ja suurista arjen elämyksistä ja
valinnoista. Oleellista on kokemus
merkityksellisyydestä, kuulluksi ja näkyväksi
tulemisesta ja kokemuksesta
kartanon yhteisöön turvallisesti kuulumisesta.
Arkea ohjaavat asukkaan
itsemääräämisoikeutta, merkityksellistä elämää
ja arvokasta vanhuutta korostavat ja yhteisöä
vahvistavat arvot. Päivittäistä toimintaa luotsaa
yhdessä rakennettu, konkreettinen ja helposti
ymmärrettävä visio ”Tämä on se koti, johon
tahdon asettua loppuelämäkseni. Onnellisena.
www.foibekartano.fi
6. johtajaonmedia.fi
Pohjustavat syvähaastattelut toteutettiin tammi-helmikuussa 2019 19 sote-
johtamisen sidosryhmälle, kuten yksityiset sote-yritysten toimitusjohtajat,
virkamiesjohtajat, median edustajat, kuntajohtajat, pääomasijoittajat sekä
kuntien edunvalvojat.
Haastatteluiden pohjalta luotiin kysymyspatteristo määrälliseen osioon,
jonka toteutti alihankkijana Taloustutkimus Oy maaliskuussa 2019.
Puhelinhaastatteluihin vastasi 101 sote-päättäjää. Vastaajista kolmasosa
edusti yrityksiä, kolmasosa julkista sektoria ja kolmasosa 3. sektoria.
Tutkimuksesta vastasi Johtaja on Media! Oy:n toimitusjohtaja Jukka Saksi,
suunnitteluun ja johtopäätösten pohdintaan osallistui tutkimuskonsultti Juha
Aalto
7. johtajaonmedia.fi 7
34
34
33
29
40
32
20
21
22
34
4
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
SEKTORI
Yritys
Julkinen palveluntuottaja/ostaja
3. sektori
KOKEMUSTA SOTE-PALVEUISTA
Alle 10 vuotta
11-20 vuotta
Yli 20 vuotta
SUURALUE
Helsinki-Uusimaa
Etelä-Suomi
Länsi-Suomi
Pohjois- ja Itä-Suomi
Ei tietoa
%
Kaikki vastaajat, n=101
13. johtajaonmedia.fi
Kaikki sote-päättäjät kokevat työnsä merkitykselliseksi.
He pitävät arvoja erittäin tärkeänä asiana ja haluaisivat niiden
korostuvan päätöksenteossa nykyistä enemmän.
Vastaajien omissa arvoissa korostuvat enemmän ns. pehmeät
arvot kuten rehellisyys ja luottamus.
Tuloksellisuus ja tehokkuus ovat annetun asteikon
vaihtoehdoista vähiten tärkeitä arvoja.
Yrityssektorilla koetaan vähiten ristiriitaa omien ja yrityksen
arvojen välillä.
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kuilu henkilökohtaisten
arvojen ja arkitodellisuuden välillä on selkeä. Julkisella
sektorilla ollaan muita useammin sitä mieltä, ettei työtä voi
tehdä oman eettisen ja moraalisen vaatimustason
edellyttämällä tavalla.
20. johtajaonmedia.fi
• Enemmistö sote-päättäjistä katsoo, että sääntely rajoittaa liikaa
terveyspalvelujen tarjoajien toimintamahdollisuuksia.
• Toisaalta hieman vajaa puolet kokee, että taloudellisten resurssien
puute estää sote-palvelujen tuottamisen hyvien arvojen mukaisesti.
• Arvojen vaikutuksesta sote-palveluiden hankintoihin ei olla eri
sektoreilla samaa mieltä. Tarvitaan enemmän avointa ja
ratkaisukeskeistä dialogia arvojen roolista, sisällöstä ja
implementoinnista osaksi arkea.
• Rehellisyys ja luottamus nousevat merkittävimpinä arvoina esille
hankintoihin liittyen. Sen sijaan ihmisten empaattinen kohtaaminen
jää vähäisemmälle huomiolle.
• Usea haastateltava odottaa, että arvojen ja laadun rooli suhteessa
hintaan olisi kilpailutuksissa nykyistä merkittävämpi.
27. johtajaonmedia.fi 27
19
19
47
28
25
36
7
18
3 2,80
2,48
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Suomessa sääntely rajoittaa liikaa terveyspalveluja
tarjoavien yritysten ja muiden organisaatioiden
toimintamahdollisuuksia.
Taloudellisten resurssien puute estää sen, että sosiaali- ja
terveydenhuollossa voidaan tuottaa palveluita hyvien
arvojen mukaisesti.
%
4 Täysin
samaa mieltä
3 Jokseenkin
samaa mieltä
2 Jokseenkin
eri mieltä
1 Täysin
eri mieltä
Ei osaa
sanoa
Keskiarvo
Kaikki vastaajat, n=101
31. johtajaonmedia.fi
• Vastaajat kokevat yleisesti ottaen, että heidän organisaationsa arvot
on kuvattu selkeästi. Paras tilanne on yrityspuolella.
• Yrityksissä ja 3. sektorilla päivitetään arvoja sekä perustellaan
päätöksiä arvoilla julkista sektoria useammin
• Myös arvojen näkyminen hoitotilanteissa noudattelee samaa linjaa
• Arvoista puhutaan arjen johtamistilanteissa eniten 3. sektorilla.
• Peräti kaksi kolmasosaa sote-päättäjistä arvioi, että arvot nousevat
osaksi kilpailuttamiskriteeristöä tulevaisuudessa.
39. johtajaonmedia.fi
• Arvoista viestitään sote-organisaatioissa lähes kaikissa mahdollisissa
tilanteissa organisaatioiden eri tasoilla sekä eri sidosryhmille
• Enemmistö sote-päättäjistä kokee saaneensa omassa
organisaatiossaan tukea arvoista viestimiseen.
• Selvä enemmistö vastaajista ennustaa, että arvoista viestiminen tulee
lisääntymään. Kolmasosan mielestä jopa paljon.
• Sidosryhmistä arvojen viestintää halutaan kohdentaa erityisesti omalle
henkilöstölle, asiakkaille sekä palvelujen ostajille. Arvojen viestimistä
medialle pidetään selvästi vähemmän tärkeänä.
42. johtajaonmedia.fi
Johtajuusviestinnän tutkimus- ja viestintätoimisto, jonka toiminta
pohjaa kahteen arvoon, rakentavuus ja asiakkaiden auttaminen.
Valmennamme onnistumaan siinä, miten arvot, asiantuntijuus,
johtajuus ja luottamus viestitään mediallistuneessa
toimiympäristössä.
Työskentelymme perustuu johtajuustutkimukseen ja käytännön
johtamistehtävissä hankittuihin näkemyksiin sekä satoihin
toimeksiantokokemuksiin.
Tutustu maksuttomiin sisältöihimme johtajaonmedia.fi
Kerro meille arvojohtamisen haasteesi ja saat siihen
ratkaisuehdotuksen. Pyydä yhteydenottoa ja soitamme sinulle!
LISÄTIETOJA:
JOHTAJAONMEDIA.FI
JUKKA SAKSI 040 501 8357
JUKKA.SAKSI@JOHTAJAONMEDIA.FI