Delfoi-pedagogiikka
Delfoi-pedagogia rakennetaan
Delfoi-metodin päälle, mikä tekee
siitä toiminnallisen tutkivan
oppimisen työkalun. Pedagogiikka
painottaa yhteistoiminnallista,
tulevaisuusorientoitunutta ja
uudistavaa oppimista.
2
Delfoi-metodi
Delfoi on tutkijoiden fasilitoima
iteratiivinen prosessi, jossa
monitietoisista asiantuntijoista
koostuva ryhmä muodostaa yhteistä
ja eriävää ymmärrystä
tarkasteltavasta ilmiöstä, jota
käytetään tulevaisuudessa jotta sen
käsittely nykyhetkessä rikastuu.
1
Future Skills by Delphi
Saksassa julkaistiin keväällä 2019
kansainvälinen Delfoi-tutkimus niistä
osaamisista, mitkä tulevat
tulevaisuudessa vahvistumaan.
Delfoissa operoidaan väkevimmin
niiden osaamisten alueella, joissa
perinteinen koulu on heikoimmillaan.
4
Delfoi-Scrum
Scrum on varsinkin ohjelmointialalla
käytössä oleva projektinhallinnan
malli, joka perustuu Delfoi-tyyppiseen
roolitukseen, runsaaseen
vuorovaikutukseen ja tutkivan
toiminnan vaiheistukseen.
3
DELFOI-PEDAGOGIIKKA
© Metodix Oy
3--4.
KIERROS
KYSYMYS
(kysely)
PANEELI
(asiantuntija-
ryhmä)
MANAGERI
(tutkimus-
ryhmä)
TUTKIMUS-
KYSYMYS/
ONGELMA
I DELFOI-
KIERROS
(managerointi,
analysointi)
RAPORTTI
(analyysi)
II DELFOI-
KIERROS
© Metodix Oy
Kysyvä oppiminen ja
tulevaisuus (tieto-oppi)
Delfoi on sokraattinen metodi,
jossa kysymykset ovat
vastauksia tärkeämpiä.
“Yksinkertaiset kysymykset
pakottavat ajattelemaan asioita
uudella tavalla ja ohjaavat
tutkimusmatkoille, joiden
päätepiste on aluksi
tuntematon” (Bengt Holmström)
Delfoin avaintoimija on Delfoi-
manageri, joka voi olla opettaja
tai oppilasryhmä. Manageri
laatii kysymykset, jotka
sijoitetaan tulevaisuuteen.
Tarkasteltavasta ilmiöstä
riippumatta mahdollisia
tulevaisuuksia on monta, ja se
vaikuttaa prosessiin, joka voi
sisältää useita kierroksia
kysymyksiä, keskusteluja ja
vastauksia. Tiedonmuodostaja
on asiantuntijaryhmä, jota
nimitetään paneeliksi. (ks.
eDelphi 2020)
Anonyymi
argumentointi
ja dialogi
Tulevaisuuskysymykseen on
useita “oikeita” vastauksia,
minkä vuoksi niitä arvotetaan
sen mukaan kuinka hyvin ne
osataan perustella eli
argumentoida. Vastaaminen ja
perusteleminen on anonyymiä,
jotta argumentointiin
liittymättömät valtasuhteet tai
henkilökohtaiset ominaisuudet
eivät vääristä vastaamista.
Hiljaiset ja hitaat saavat myös
mahdollisuutensa. Managerit
pyrkivät fasilitoimaan niin, että
ensivastaamista seuraa
toisten vastausten arviointi ja
vasta- ja myötäkommentointi,
joka johtaa dialogiketjuihin ja
uuteen tiedon muodostukseen.
Paneelin oppimisen tärkeä
tunnusmerkki on se, että
joillakin panelisteilla
alkuperäinen kanta hyvin syin
muuttuu.
Moniääninen ja
-taitoinen
ryhmä
Delfoissa argumentoiva
keskustelu ja yhteisöllinen
tiedonmuodostus on Delfoi-
prosessin tärkein laatu. Sen
onnistumiseen vaikutetaan
valitsemalla paneeliin
monimuotoinen ja -tietoinen
vastaajaryhmä, jossa ovat
edustettuna tarkasteltavan
ilmiön eri asiantuntija- ja
intressitahot. Asiantuntija- ja
asianosaisuusryhmät
luokitellaan, jotta panelistien
välisiä rakenteellisia eroja
voidaan tarkastella
myöhemmin. Paneelin koko
pyritään pitämään sen
kokoisena - usein 15-30 -
että se mahdollistaa ryhmän
jäsenten välisen sujuvan
vuorovaikutuksen. Koulussa
ryhmittelyä voi lähestyä
myös roolipelin kautta.
Tutkivaa
vaikuttamista
koulussa ja
koulun
ulkopuolella
“Tutkiva oppiminen on
pedagoginen malli, jossa
toimitaan tieteellisen
tutkimuksen tapaisesti.
Pyrkimyksenä on ymmärtää
ilmiöitä tai ratkaista
monimutkaisia ongelmia. Uutta
tietoa rakennetaan sosiaalisesti
ryhmässä, mutta tietoa etsitään
myös yhdessä sovitun työnjaon
mukaisesti. Löydettyä tietoa
analysoidaan ja käsitellään
kriittisesti ryhmän istunnoissa.
Oppiminen tapahtuu
spiraalimaisena prosessina
siten, että ilmiötä tarkastellaan
yhä syvällisemmin. Työn
edetessä kohde täsmentyy
uusien kysymysten avulla.
Parhaaseen tulokseen
päästään, jos ilmiö on
opiskelijoille aito ja
autenttinen.” (Wikipediaa
mukaillen)
Uusintavasta
uudistavaan
oppimiseen
Koulussa harjoitellaan ja
opitaan enimmäkseen sitä,
mitä joku muu kuten
opettaja on jo oppinut.
Tällainen oppiminen on
uusintavaa ja tärkein osa
systemaattista koulutyötä.
Mitä pitemmälle koulussa
edetään sitä enemmän on
tilausta myös sellaiselle
oppimiselle, jossa “opitaan
sitä ja sellaista, mitä ei
aikaisemmin ole tiedetty tai
osattu”. Uudistavassa
oppimisessa käytetään
yksilöiden aivoja ja taitoja,
mutta yhtä paljon tarvitaan
aivojen välistä oppimista ja
yhteistoimintaa sekä
osaamisten yhdistelyä.
Delfoi-pedagogiikka on
työkalu koulun uudistavaan
oppimiseen. (ks. Uudistavan
oppimisen lähestymistavat)
© Metodix Oy
SOKRAATTINEN KYSELY
ANONYYMI ARGUMENTOINTI
PANEELIN TIEDONMUODOSTUS
MONIÄÄNINEN PANEELI
KIERROKSET
TULEVAISUUS
SKENAARIOT JA PÄÄTÖKSETTULEVAISUUSKARTTA
DIALOGI JA
TRIALOGI
JAKAVA
KYSYMYS
OSALLISTAVAT
PROSESSIT JA
VIISAAT
PÄÄTÖKSET
dissensus konsensus
© Metodix Oy
Tiimiläiset esittelevät varttitunnin
pikatapaamisessa
työntekovaiheensa, jota
tarvittaessa tarkistetaan.
DAILY SCRUM
Tilaaja esittelee projektin
tavoitteet ja tehtävät
kokouksessa, jossa puhetta
johtaa scrum master.
SPRINT PLANNING
Retrospektiivissä keskustellaan
ja parannetaan tekemisen
tapoja seuraavaa jaksoa varten.
SPRINT RETROSPECTIVE
Tiimiläiset esittelevät valmiit työt,
joita tarvittaessa tarkennetaan
ennen seuraavan jakson alkua.
SPRINT REVIEW
SCRUM OWNER
“kertoo tarinan”,
määrittää tavoitteet
ja tehtävät
SCRUM MASTER
varmistaa tilaajan ja
toteuttajan
kommunikoinnin
DEVELOPMENT
TEAM 1
Raportoidaan
tekemisestä ja
tarkistetaan toimintaa.
DEVELOPMENT
TEAM 2
Tiimiläiset esittelevät
tehtävien toteutuksia ja
sovitaan jatkosta.
ALL
Reflektoidaan
toteutettua ja otetaan
oppia seuraavaan
jaksoon
SPRINT
Future Skills by Delphi Panel
“The term “future skills” is defined as the ‘ability to act successful on a complex problem in a future unknown context of
action’. It refers to an individual's’ disposition to act in a self-organized way, visible to the outside as performance.”
The future skills model divides future skills into three interrelated dimensions: The first Future Skill dimension is the
subjective dimension of futures skills profiles. It is relating to an individuals’ subjective, personal abilities to learn, adapt and
develop in order to improve their opportunities to productively participate in the workforce of tomorrow, actively shape the
future working environment and involve themselves into forming societies to cope with future challenges. It contains seven
future skill profiles.
The second Future Skill Dimension is relating to an individual’s ability to act self-organized in relation to an object (object
dimension), a task or a certain subject matter related issue. It is emphasizing a new approach which is rooted into the
current understanding of knowledge but is suggesting to take knowledge several steps up the ladder, connect it to
motivation, values and purpose and impregnate it with the disposition to act self-organized in the knowledge domain in
question. It is not just a quest for more knowledge but for dealing with knowledge in a different way which is resulting into
professionalism and not into knowledge expertise.
The third Future Skill Dimension is relating to an individual’s ability to act self-organized in relation to its social environment
(social-dimension), the society and organizational environment. It is emphasizing the individuals dual role as the curator of
its social portfolio of membership in several organizational spheres and at the same time having the role of rethinking
organizational spaces and creating organizational structures anew to make it future proof. It contains an array of five skill
profiles.
Within these three dimensions, sixteen skill profiles have been defined. A skill profile is an array containing further subskills.
Nextskills http://www.nextskills.org
Future Skills by Delphi Panel
OPS 2016
Delfoi-menetelmä on OPS-yhteensopiva työkalu varsinkin
laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden ja projektityyppisen
ilmiöpohjaisen opiskelun osalta.
Toinen kestävän tulevaisuuden käyttökohde on koulu- ja
luokkatyöhön upotettavien demokratiatapojen
juurruttaminen osaksi oppilaitoskulttuuria.
Kolmas toimintamahdollisuus liittyy opetussuunnitelmien
ekososiaalisen sivistyksen tavoitteiden
toiminnallistamiseen kuten on tehty
Ilmastot@komo-oppimateriaalissa (ks.
https://sites.google.com/metodix.fi/takomo/).
DELFOI-PEDAGOGIIKKA
• Tuottaja: © Metodix Oy 2020, cc
• Teksti ja diat: Hannu Linturi
• Videoesitys ja ääni: Maija Linturi
• Kuvaus ja tekniikka: Olli-Pekka Parviainen
MUUT METODIVIDEOT
• Uudistava oppiminen
• Delfoi-Scrum
• Future Skills
• Ekososiaalinen sivistys
• eDelphi 2020
• Ilmastot@komo
• Oppimisen tulevaisuus 2030

Delfoi-pedagogiikka

  • 1.
    Delfoi-pedagogiikka Delfoi-pedagogia rakennetaan Delfoi-metodin päälle,mikä tekee siitä toiminnallisen tutkivan oppimisen työkalun. Pedagogiikka painottaa yhteistoiminnallista, tulevaisuusorientoitunutta ja uudistavaa oppimista. 2 Delfoi-metodi Delfoi on tutkijoiden fasilitoima iteratiivinen prosessi, jossa monitietoisista asiantuntijoista koostuva ryhmä muodostaa yhteistä ja eriävää ymmärrystä tarkasteltavasta ilmiöstä, jota käytetään tulevaisuudessa jotta sen käsittely nykyhetkessä rikastuu. 1 Future Skills by Delphi Saksassa julkaistiin keväällä 2019 kansainvälinen Delfoi-tutkimus niistä osaamisista, mitkä tulevat tulevaisuudessa vahvistumaan. Delfoissa operoidaan väkevimmin niiden osaamisten alueella, joissa perinteinen koulu on heikoimmillaan. 4 Delfoi-Scrum Scrum on varsinkin ohjelmointialalla käytössä oleva projektinhallinnan malli, joka perustuu Delfoi-tyyppiseen roolitukseen, runsaaseen vuorovaikutukseen ja tutkivan toiminnan vaiheistukseen. 3 DELFOI-PEDAGOGIIKKA © Metodix Oy
  • 2.
  • 3.
    Kysyvä oppiminen ja tulevaisuus(tieto-oppi) Delfoi on sokraattinen metodi, jossa kysymykset ovat vastauksia tärkeämpiä. “Yksinkertaiset kysymykset pakottavat ajattelemaan asioita uudella tavalla ja ohjaavat tutkimusmatkoille, joiden päätepiste on aluksi tuntematon” (Bengt Holmström) Delfoin avaintoimija on Delfoi- manageri, joka voi olla opettaja tai oppilasryhmä. Manageri laatii kysymykset, jotka sijoitetaan tulevaisuuteen. Tarkasteltavasta ilmiöstä riippumatta mahdollisia tulevaisuuksia on monta, ja se vaikuttaa prosessiin, joka voi sisältää useita kierroksia kysymyksiä, keskusteluja ja vastauksia. Tiedonmuodostaja on asiantuntijaryhmä, jota nimitetään paneeliksi. (ks. eDelphi 2020) Anonyymi argumentointi ja dialogi Tulevaisuuskysymykseen on useita “oikeita” vastauksia, minkä vuoksi niitä arvotetaan sen mukaan kuinka hyvin ne osataan perustella eli argumentoida. Vastaaminen ja perusteleminen on anonyymiä, jotta argumentointiin liittymättömät valtasuhteet tai henkilökohtaiset ominaisuudet eivät vääristä vastaamista. Hiljaiset ja hitaat saavat myös mahdollisuutensa. Managerit pyrkivät fasilitoimaan niin, että ensivastaamista seuraa toisten vastausten arviointi ja vasta- ja myötäkommentointi, joka johtaa dialogiketjuihin ja uuteen tiedon muodostukseen. Paneelin oppimisen tärkeä tunnusmerkki on se, että joillakin panelisteilla alkuperäinen kanta hyvin syin muuttuu. Moniääninen ja -taitoinen ryhmä Delfoissa argumentoiva keskustelu ja yhteisöllinen tiedonmuodostus on Delfoi- prosessin tärkein laatu. Sen onnistumiseen vaikutetaan valitsemalla paneeliin monimuotoinen ja -tietoinen vastaajaryhmä, jossa ovat edustettuna tarkasteltavan ilmiön eri asiantuntija- ja intressitahot. Asiantuntija- ja asianosaisuusryhmät luokitellaan, jotta panelistien välisiä rakenteellisia eroja voidaan tarkastella myöhemmin. Paneelin koko pyritään pitämään sen kokoisena - usein 15-30 - että se mahdollistaa ryhmän jäsenten välisen sujuvan vuorovaikutuksen. Koulussa ryhmittelyä voi lähestyä myös roolipelin kautta. Tutkivaa vaikuttamista koulussa ja koulun ulkopuolella “Tutkiva oppiminen on pedagoginen malli, jossa toimitaan tieteellisen tutkimuksen tapaisesti. Pyrkimyksenä on ymmärtää ilmiöitä tai ratkaista monimutkaisia ongelmia. Uutta tietoa rakennetaan sosiaalisesti ryhmässä, mutta tietoa etsitään myös yhdessä sovitun työnjaon mukaisesti. Löydettyä tietoa analysoidaan ja käsitellään kriittisesti ryhmän istunnoissa. Oppiminen tapahtuu spiraalimaisena prosessina siten, että ilmiötä tarkastellaan yhä syvällisemmin. Työn edetessä kohde täsmentyy uusien kysymysten avulla. Parhaaseen tulokseen päästään, jos ilmiö on opiskelijoille aito ja autenttinen.” (Wikipediaa mukaillen) Uusintavasta uudistavaan oppimiseen Koulussa harjoitellaan ja opitaan enimmäkseen sitä, mitä joku muu kuten opettaja on jo oppinut. Tällainen oppiminen on uusintavaa ja tärkein osa systemaattista koulutyötä. Mitä pitemmälle koulussa edetään sitä enemmän on tilausta myös sellaiselle oppimiselle, jossa “opitaan sitä ja sellaista, mitä ei aikaisemmin ole tiedetty tai osattu”. Uudistavassa oppimisessa käytetään yksilöiden aivoja ja taitoja, mutta yhtä paljon tarvitaan aivojen välistä oppimista ja yhteistoimintaa sekä osaamisten yhdistelyä. Delfoi-pedagogiikka on työkalu koulun uudistavaan oppimiseen. (ks. Uudistavan oppimisen lähestymistavat) © Metodix Oy
  • 4.
    SOKRAATTINEN KYSELY ANONYYMI ARGUMENTOINTI PANEELINTIEDONMUODOSTUS MONIÄÄNINEN PANEELI KIERROKSET TULEVAISUUS SKENAARIOT JA PÄÄTÖKSETTULEVAISUUSKARTTA DIALOGI JA TRIALOGI JAKAVA KYSYMYS OSALLISTAVAT PROSESSIT JA VIISAAT PÄÄTÖKSET dissensus konsensus © Metodix Oy
  • 5.
    Tiimiläiset esittelevät varttitunnin pikatapaamisessa työntekovaiheensa,jota tarvittaessa tarkistetaan. DAILY SCRUM Tilaaja esittelee projektin tavoitteet ja tehtävät kokouksessa, jossa puhetta johtaa scrum master. SPRINT PLANNING Retrospektiivissä keskustellaan ja parannetaan tekemisen tapoja seuraavaa jaksoa varten. SPRINT RETROSPECTIVE Tiimiläiset esittelevät valmiit työt, joita tarvittaessa tarkennetaan ennen seuraavan jakson alkua. SPRINT REVIEW SCRUM OWNER “kertoo tarinan”, määrittää tavoitteet ja tehtävät SCRUM MASTER varmistaa tilaajan ja toteuttajan kommunikoinnin DEVELOPMENT TEAM 1 Raportoidaan tekemisestä ja tarkistetaan toimintaa. DEVELOPMENT TEAM 2 Tiimiläiset esittelevät tehtävien toteutuksia ja sovitaan jatkosta. ALL Reflektoidaan toteutettua ja otetaan oppia seuraavaan jaksoon SPRINT
  • 6.
    Future Skills byDelphi Panel “The term “future skills” is defined as the ‘ability to act successful on a complex problem in a future unknown context of action’. It refers to an individual's’ disposition to act in a self-organized way, visible to the outside as performance.” The future skills model divides future skills into three interrelated dimensions: The first Future Skill dimension is the subjective dimension of futures skills profiles. It is relating to an individuals’ subjective, personal abilities to learn, adapt and develop in order to improve their opportunities to productively participate in the workforce of tomorrow, actively shape the future working environment and involve themselves into forming societies to cope with future challenges. It contains seven future skill profiles. The second Future Skill Dimension is relating to an individual’s ability to act self-organized in relation to an object (object dimension), a task or a certain subject matter related issue. It is emphasizing a new approach which is rooted into the current understanding of knowledge but is suggesting to take knowledge several steps up the ladder, connect it to motivation, values and purpose and impregnate it with the disposition to act self-organized in the knowledge domain in question. It is not just a quest for more knowledge but for dealing with knowledge in a different way which is resulting into professionalism and not into knowledge expertise. The third Future Skill Dimension is relating to an individual’s ability to act self-organized in relation to its social environment (social-dimension), the society and organizational environment. It is emphasizing the individuals dual role as the curator of its social portfolio of membership in several organizational spheres and at the same time having the role of rethinking organizational spaces and creating organizational structures anew to make it future proof. It contains an array of five skill profiles. Within these three dimensions, sixteen skill profiles have been defined. A skill profile is an array containing further subskills. Nextskills http://www.nextskills.org
  • 7.
    Future Skills byDelphi Panel
  • 8.
    OPS 2016 Delfoi-menetelmä onOPS-yhteensopiva työkalu varsinkin laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden ja projektityyppisen ilmiöpohjaisen opiskelun osalta. Toinen kestävän tulevaisuuden käyttökohde on koulu- ja luokkatyöhön upotettavien demokratiatapojen juurruttaminen osaksi oppilaitoskulttuuria. Kolmas toimintamahdollisuus liittyy opetussuunnitelmien ekososiaalisen sivistyksen tavoitteiden toiminnallistamiseen kuten on tehty Ilmastot@komo-oppimateriaalissa (ks. https://sites.google.com/metodix.fi/takomo/).
  • 9.
    DELFOI-PEDAGOGIIKKA • Tuottaja: ©Metodix Oy 2020, cc • Teksti ja diat: Hannu Linturi • Videoesitys ja ääni: Maija Linturi • Kuvaus ja tekniikka: Olli-Pekka Parviainen MUUT METODIVIDEOT • Uudistava oppiminen • Delfoi-Scrum • Future Skills • Ekososiaalinen sivistys • eDelphi 2020 • Ilmastot@komo • Oppimisen tulevaisuus 2030