Sosiaalinen media ja mediakentän muutos järjestöilleJukka Helin
Suomen Liikunnan ja Urheilun sekä Allianssin emännöimän koulutuspäivän luento-osuuden ensimmäiset kalvot. Kouluttajina Jukka Helin ja Antti Peisa Avoinesta.
Aiheina mm. mediakentän muutoksista, jäsenyyden eri tasot sekä Facebookian tarjoamat mahdollisuudet ja näköalat.
Sosiaalinen media ja mediakentän muutos järjestöilleJukka Helin
Suomen Liikunnan ja Urheilun sekä Allianssin emännöimän koulutuspäivän luento-osuuden ensimmäiset kalvot. Kouluttajina Jukka Helin ja Antti Peisa Avoinesta.
Aiheina mm. mediakentän muutoksista, jäsenyyden eri tasot sekä Facebookian tarjoamat mahdollisuudet ja näköalat.
Esityksessä mainitut videot:
Mikael Jungner: http://www.youtube.com/watch?v=CmJo6l7--vI
Bring the love back: http://www.youtube.com/watch?v=D3qltEtl7H8
Esitys Kansallisgallerian kuraattoritapaamisessa 13.2.2015 yhdessä Janne Heinosen kanssa.
Aiheet:
- sosiaalinen media ja viestinnän muutos
- organisaatiosome
- sosiaalinen media asiantuntijan työvälineenä
Esityksessä mainitut videot:
Mikael Jungner: http://www.youtube.com/watch?v=CmJo6l7--vI
Bring the love back: http://www.youtube.com/watch?v=D3qltEtl7H8
Esitys Kansallisgallerian kuraattoritapaamisessa 13.2.2015 yhdessä Janne Heinosen kanssa.
Aiheet:
- sosiaalinen media ja viestinnän muutos
- organisaatiosome
- sosiaalinen media asiantuntijan työvälineenä
3. luento tieto- ja viestintätekniikan pedagogiset perusteet: tietokoneavuste...Jari Laru
Luento aiheesta tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen. Luennon runkona on käytetty tätä kirjankappaletta: "Dillenbourg, P., Järvelä, S., & Fischer, F. (2009). The evolution of research on computer-supported collaborative learning: from design to orchestration. In Technology-Enhanced Learning. Principles and products (p. 3-19). Edited by N. Balacheff, S. Ludvigsen, T. de Jong, T., A. Lazonder & S. Barnes. Springer.
Sosiaalinen media ja muut digitaaliset välineet oppimisen tukena 11.11.2016Opinlakeus
Kooste oppimisen tukemiseen soveltuvista sosiaalisen median palveluista ja muista digitaalisista välineistä ja palveluista.
Aineisto on muokattu Matleena Laakson alkupeärisaineistojen pohjalta 2. asteen opettajien koulutuspäivään Etelä-Pohjanmaan Opistolle 11.11.2016.
Tutustu Matleenan aineistoihin:
www.matleenalaakso.fi
http://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/
Crash course to social media based on presentations by Mari Koistinen ja Pirkka Aunola
http://www.slideshare.net/marikoo/wb-20-ja-verkkoyhteist-viestinnn-uusina-haasteina-presentation/
http://www.slideshare.net/Pirkka/digitaalisten-kanavien-hydyntminen-markkinointiviestinnss/
Tietosuoja ja informaatioturvallisuus EuroopassaHarto Pönkä
Yleisöluento Oulussa, 7.5.2024, Harto Pönkä. Luento on osa Tulevaisuus ja toivo – EU Euroopan rakentajana -hanketta. Se tarjoaa näkökulmia Euroopan Unioniin kestävämmän tulevaisuuden rakentajana. Rahoittajana on Eurooppatiedotus ja koordinoijana Kvs-säätiö.
Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminenHarto Pönkä
Puheenvuoro KVS-säätiön, Faktabaarin, Helsingin kaupunginkirjaston ja Kansalaisopistojen liiton "Digilukutaito kansalaistaidoksi" -webinaarisarjassa, 23.11.2023, Harto Pönkä, Innowise
8. Sosiaaliset verkostot ovat
tehokkaita keskusteluun ja
tiedon välittämiseen
Lähde: Olli Parviainen, 26.5.2011,
http://verkostoanatomia.wordpress.com/2011/05/26/suomi-twitterissa-marginaali-ilmio/
9. Tieto leviää verkoston kautta
Henkilö A julkaisee jakaa uutta
sisältöä verkostolleen (esim.
linkki, kirjoitus, kuva, video)
• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä
• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.
• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä
suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.
10. Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”,
sillä en koskaan pysty antamaan
enemmän kuin saan muilta.
11. Kaupungin edustaja
Kriitikko
Jos olet tavoitettavissa netissä, saat nopeasti tiedon tärkeistä
asioista ja voit luontevasti osallistua keskusteluun.
12. Yhteisöpalvelujen käyttö Suomessa
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html (7.11.2012)
Kaavion toteutus: Harto Pönkä, 7.11.2012, CC-BY. Kuva: http://www.flickr.com/photos/harto/8165331036/in/photostream/
21. Organisaatio
”Ihmiset
verkostoituvat,
eivät brändit”
TAVOITTEET? Yhteistyö-
verkostot ja
-hankkeet
Asiakasverkostot
22. Madalla kynnystä ja aktivoi!
• Suunnittele etukäteen
• Hanki aktiivinen isäntä tai emäntä
• Voitko mennä sinne, missä kohderyhmä jo on?
• Tunnista avainhenkilöt ja heidän roolinsa
• Kutsu ensin mukaan ne, jotka saat helpoimmin
• Tuota kiinnostavaa sisältöä ja aktivoi jäseniä
• Verkostoidu aktiivisesti, ole itse aloitteellinen
• Keskustele, kysele, auta, välitä tietoa, kiitä, tee
vastapalveluksia
23. Keskustellaan: KUKA…
• Julkaisee?
• Vastaa?
• Edustaa ”virallista kantaa”?
• Moderoi?
• Koordinoi?
• Mittaa ja arvioi?
24. Erilaiset profiilit
• Organisaatiolla voi olla
– brändättyjä profiileja
– työntekijöiden nimillä olevia profiileja
• Työntekijöille voidaan antaa rooleja
– Kuka vastaa mihinkin kysymyksiin
– Kysymysten ohjaaminen oikealle vastaajalle
– ”En tiedä, otan selvää” -tapaukset
• Lisäksi työntekijät ovat sosiaalisessa mediassa
henkilökohtaisilla profiileilla
• Samassakin sosiaalisen median palvelussa voi olla työprofiili
ja henkilökohtainen profiili (palvelun sääntöjen ehdoilla!)
Toiminta on aina tekijöidensä näköistä!
26. Sisällön levittäminen ja ansaittu näkyvyys
Alkuperäinen
sisältö
Flickr images: RSS by dannysullivan, newspaper by gauravonomics (Creative Commons Attribution license)
27. Ansaittu media
Ostettu media
Tavoittavuus
Omistettu
media
Hallinta
Lähde: Daniel Goodal, http://danielgoodall.com/2009/05/20/owned-bought-and-earned-redux/
49. Paljon ihmisiä mukaan?
Yhteisöpalvelut ja muut kanavat ihmisten tavoittamiseen.
Kyselyt ja äänestykset Osaamispankit
Ideointi/crowdsourcing
-palvelut
Blogit Jaetut dokumentit
(asian esittely + ja wikit (yhteinen tuotos)
kommentointi)
50. Osallistuva budjetointi
”Helsinkiläiset pääsevät
lokakuussa päättämään, miten
kaupunki käyttää kirjaston
kehittämiseen tarkoitettuja 100 000
euroa.
Kyseessä on ensimmäinen kerta,
kun Helsinki käyttää niin sanottua
osallistuvaa budjetointia.
Helsinkiläiset pääsevät siis
päättämään suoraan käyttämiensä
palveluiden rahoituksesta.”
Osallistumissivusto: https://www.strategysignals.com/32666-26348-1053@kir&jas
HS:n uutinen: https://www.facebook.com/photo.php?fbid=501398283206501&set=a.355575284455469.96407.156680074344992
53. 1. Avoimuus ja keskustelu verkossa on
helpointa tuttujen kesken
(vrt. lähidemokratia)
2. Päätöksenteko verkkoyhteisössä
edellyttää selvää toimintamallia (esim.
äänestys) tai auktoriteettia
54. Fasilitointi
• Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja
toteuttamista.
• Fasilitaattori keskittyy rikastavan ja rakentavan
yhteistyön edellytysten luomiseen.
• Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa:
– Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin
– Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa
– Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms.
– Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen
– Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne.
– Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29
57. Miten verkkoyhteisö syntyy?
• Oleellista on, että ihmiset osallistuvat
johonkin yhteiseen toimintaan, jossa
keskeistä on yhteisöllinen työskentelytapa.
• On oltava jokin riittävän tärkeäksi koettu
yhteinen ”syy” osallistua yhteisön toimintaan.
• Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten
välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä
työskentelyä.
Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
58. Ryhmäytyminen
1. Muotoutumisvaihe
• Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit
• Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja
• Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja
1. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)
• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä
konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta.
• Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.
1. Normien luomisen vaihe
• Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius.
• Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan.
• Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.
1. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)
• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa.
• Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja.
• Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.
1. Lopettamisvaihe
• Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.
Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).
http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
59. Isossa verkkoyhteisössä
yhteisöllinen toiminta
keskittyy sen ytimeen.
Lurkkaajat, Pienet Yhteisön ydin
jopa yli 60% kaveriklusterit (ja sisäpiiri)
Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
60. Tee ainakin nämä
• Tarjoa paikka, jossa voi vaikuttaa
• Ole kiinnostunut: anna ihmisille aito tilaisuus kertoa
mielipiteensä, kannusta siihen
• Sitoudu käyttämään tehtyä kanavaa – edellyttää aktiivisuutta
ja resursseja
• Älä tee ”maailmasta irrallista saareketta”
– Tuo näkyvästi esiin muissa yhteyksissä ja nettipalveluissa
– Hyödynnä sosiaaliset verkostot!
– Kannusta linkittämään, näytä viittaukset ja pingbackit
• Hyväksy ikuinen keskeneräisyys: palvelua tulee kehittää
käyttäjien palautteen ja arvioinnin pohjalta
Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
61. Ylläpitäjien tehtäviä
• Sääntöjen ja keskustelukulttuurin määrääminen
• Viestien moderointi
– Etukäteen vai jälkikäteen?
– Voivatko käyttäjät ilmoittaa asiattomista viesteistä?
• Ylläpitäjien keskinäinen tiedotus ja keskustelu, esim.
suljettu Facebook-ryhmä
– Ylläpidon pelisäännöistä sopiminen
– Mitä tullaan julkaisemaan jatkossa?
– Miten vastataan hankaliin viesteihin?
– Päiväkirja/muistiinpanot ylläpidosta dokumentointi
• Tarvittaessa käyttöehdot ja tietosuojaseloste
62. Maggien reagointiprotokolla
• Selkeä kaavio, miten erilaisiin
blogiin tuleviin kommentteihin
tulee reagoida
– Vastataanko?
– Vaatiiko tiedollista oikaisua?
– Otetaanko tarkkailuun?
– Poistetaanko?
• http://www.scribd.com/doc/311
33188/Blogin-kommentointi
65. Ohjeistuksen tekeminen – tapaus YLE
”Ryhmä tutustui hyvään pinoon ulkomaisten mediatalojen sosiaalisen
median ohjeistuksia, tapasi neljä kertaa, keskusteli vilkkaasti periaatteista,
käsitteistä ja pilkkujen paikoista ja päätyi hyvään yhteisymmärrykseen
ohjeista.
Tuija Aalto keksi ensimmäisessä tapaamisessa iskeä ohjeet jo
ensimmäisessä luonnosvaiheessa Yle-wikiin kaikkien yleläisten
muokattavaksi. Ohjeista avattiin myös keskustelu intraan. Tästä ei paljon
avoimemmaksi pääse.
Ohjeista tuli viralliset viime perjantaina.
Niiden väsäämisessä oli kolme keskeistä tavoitetta: sosiaalisen median
käyttöön pitää rohkaista, absoluuttisia kieltoja pitää välttää ja ohjeiden
pitää olla lyhyet.”
Lähde: Mika Rahkonen, toimituspäällikkö, YLE Uutiset, 20.12.2010,
http://blogit.yle.fi/aikaleima/ylen-some-ohjeiden-perusajatus-kannattaa-miettia-ennen-kuin-tekee
66. Onko ohjeistuksen painopiste uhkien torjunnassa
vai mahdollisuuksien hyödyntämisessä?
Rajoitukset ja
kontrolli ylhäältä
Kannustus, inspirointi,
hyödyt, yhteistyö
67. Case: kirkon some-suuntaviivat wikissä
Suuntaviivat-wiki: http://some.kirkonsuuntaviivat.fi/
Case-kuvaus: http://harto.wordpress.com/2012/10/19/kirkon-sosiaalisen-median-suuntaviivat-tehtiin-wikityoskentelyna/
68. Keinoja muutoksen johtamiseen
• Tarvitaan esimerkkejä ja pioneereja!
• Yhdessä tekeminen, rohkeus kokeilla,
epäonnistumisista oppiminen
• Sitoutuminen
– Sosiaalisen median käytön sitominen toimintaan
– Johtajien päättäväisyys – sosiaalisen median käyttö
on helppo perustella!
69. Keskustelu
• Keskustelu 2-3 hengen ryhmissä
– Muodostakaa yksi uusi tavoite sosiaalisen
median käytölle
– Tehkää lyhyt suunnitelma, miten pääsette
tavoitteeseen.
– Miten mittaatte, milloin tavoite on
saavutettu?
• Yhteinen koonti
70. Sosiaalinen media on ennen
muuta vuorovaikutusta:
oma aktiivisuus saa
muutkin osallistumaan!