Downloaded 17 times
More Related Content
Similar to Sosiaalinen media kaupungin ja kaupunkilaisten kohtaamisessa
Sosiaalinen media kaupungin ja kaupunkilaisten kohtaamisessa
- 1. Sosiaalinen media kaupungin ja kaupunkilaisten kohtaamisessa Harto Pönkä, 26.09.2012
- 2.
- 3. Oletko avoin javalmis keskusteluun?
- 4. ” Ihmiset haluavat jakaatietoa yhä avoimemmin ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi. Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja
- 5.
- 6. Ennakkoehtoja somen käytölle •Avoimuuden lisääminen tiedon jakaminen • Kontrollin vähentäminen • Keskeneräisyyden sietäminen • Kokeilevuus, oppiminen, virheistäkin • Valmius kuuntelemiseen ja pyrkimys toisten mielipiteiden ymmärtämiseen (edellyttää laskeutumista samalle tasolle) • Keskustelun ja yhteistyön arvostaminen = Toimintakulttuurin muutos!
- 7. Sosiaaliset verkostot ovat tehokkaita keskusteluun ja tiedon välittämiseen Lähde: Olli Parviainen, 26.5.2011, http://verkostoanatomia.wordpress.com/2011/05/26/suomi-twitterissa-marginaali-ilmio/
- 8. Tieto leviää verkostonkautta Henkilö A julkaisee jakaa uutta sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video) • Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä • Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on. • Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.
- 9. Kaupungin edustaja Kriitikko Jos olet tavoitettavissa netissä, saat nopeasti tiedon tärkeistä asioista ja voit luontevasti osallistua keskusteluun.
- 10. Yhdessä tekeminen jacrowdsourcing
- 11. Sosiaalinen media onprosessi, jossa ihmiset jakavat tietoa ja muodostavat yhteisiä merkityksiä web-palveluiden avulla.
- 12. 2010 2011 Suurin osa alle 45-vuotiaista käyttää jo yhteisöpalveluja. Lähde: Tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/sutivi/2011/sutivi_2011_2011-11-02_tau_015_fi.html (2011, N=2815)
- 13. Ryhmätyöskentely • Jakaannutaan puolenpöydän ryhmiin • Mitä kokemuksia teillä on sosiaalisen median käytöstä? • Kirjatkaa muistiinpanot Yammeriin
- 14.
- 15. http://www.nopolanews.fi/ - kyyjärveläistenitse itselleen tuottama verkkolehti
- 16.
- 17.
- 18.
- 19. https://www.facebook.com/KuopioFinland - Suomentykätyin kunta suhteessa asukaslukuun
- 20.
- 21.
- 22. http://twitter.com/ http://www.tweetdeck.com/
- 23.
- 24. Www-sivujen seuranta kasvussa Kaikki: 11% Lähde: http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2012/heinakuu/Documents/Kuntalaiskyselyn%20tulokset.pdf
- 25.
- 26.
- 27.
- 28. Kunnanjohtajat bloggaamaan? Hyvä idea, mutta pitää olla sekä sanottavaa että valmius keskusteluun!
- 29. Mitä jos kirjoittaisitblogia ja kävisit lukemassa ja kommentoimassa työkavereidesi blogeja?
- 30. Blogin etuja hanketyössä •Sivut - pysyvät tiedot – Esittely, osallistujat, ohjausryhmä, materiaalit yms. – Linkit taustaorganisaatioihin ja muihin hankkeen www-sivustoihin • Blogikirjoitukset - ajankohtainen toiminta – Ajankohtainen tiedotus ja raportointi – Suunnitelmat, esityslistat, pöytäkirjat, terveiset tapahtumista, dokumenttien kommentointi yms. – Linkkejä, sisältöupotuksia, yhteistyökumppaneiden kirjoituksia yms. • Kommenttipalsta – Sisäiset keskustelut (jos suojattu blogi) – Mahdollistaa ulkopuolisten osallistumisen • RSS-syötteet mahdollistavat blogin liittämisen muihin verkkopalveluihin Avoin reaaliaikainen tiedotus- ja yhteistyöalusta Toiminta jää talteen ja aiempaan on helppo palata myöhemmin
- 31.
- 32. 1. Avoimuus jakeskustelu verkossa on helpointa tuttujen kesken (vrt. lähidemokratia) 2. Päätöksenteko verkkoyhteisössä edellyttää selvää toimintamallia (esim. äänestys) tai auktoriteettia
- 33. Nuoret esittävät ideoitaan aloitekanavalla, mutta kuntien puolelta sen käyttö on heikkoa http://aloitekanava.fi/ideat/
- 34. Miten aloiteoululle.fi-palvelua voisi kehittää vuonna 2012? https://www.aloiteoululle.fi/
- 35.
- 36.
- 37.
- 38.
- 39.
- 40. Osallistuva budjetointi ”Helsinkiläisetpääsevät lokakuussa päättämään, miten kaupunki käyttää kirjaston kehittämiseen tarkoitettuja 100 000 euroa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Helsinki käyttää niin sanottua osallistuvaa budjetointia. Helsinkiläiset pääsevät siis päättämään suoraan käyttämiensä palveluiden rahoituksesta.” Osallistumissivusto: https://www.strategysignals.com/32666-26348-1053@kir&jas HS:n uutinen: https://www.facebook.com/photo.php?fbid=501398283206501&set=a.355575284455469.96407.156680074344992
- 41. Osallistumiskanavalle näkyvyyttä Uutinen Hesarissa Tiedote ja linkki kotisivuilla …ja paikallisverkkolehdessä Twitter-profiilissa Linkki ja kuva Facebookissa asiasta ei kerrottu?
- 42.
- 43.
- 44. ” Kuraattorion henkilö, joka valikoi ja poimii monien mahdollisuuksien joukosta juuri tietyn kokoelman tiettyä tarkoitusta varten. Verkossa aggregointi ja kuratointi vaativat omanlaisiaan työkaluja. Tuija Aalto, YLE Lähde: http://tuhatsanaa.net/kuratointi-tyokaluksi-delicious-tai-storify
- 45.
- 46.
- 47.
- 48. http://www.flickr.com/photos/liveriga/galleries/ - Riikatekee gallerioita Flickr-käyttäjien kuvista
- 49. Ryhmätyöskentely • Jakaannutaan puolenpöydän ryhmiin • Miten kaupunki voisi jatkossa käyttää sosiaalista mediaa? Ideat esiin! • Kirjatkaa muistiinpanot Yammeriin
- 50.
- 51. Sosiaalisen median käyttäminenon strateginen valinta, joka ei ole irrallaan muusta toiminnasta.
- 52. Organisaatio ”Ihmiset verkostoituvat, eivät brändit” TAVOITTEET? Yhteistyö- verkostot ja -hankkeet Asiakasverkostot
- 53. Sosiaalisen median kanavatja profiilit
- 54. Erilaiset profiilit • Organisaatiollavoi olla – brändättyjä profiileja – työntekijöiden nimillä olevia profiileja • Työntekijöille voidaan antaa rooleja – Kuka vastaa mihinkin kysymyksiin – Kysymysten ohjaaminen oikealle vastaajalle – ”En tiedä, otan selvää” -tapaukset • Lisäksi työntekijät ovat sosiaalisessa mediassa henkilökohtaisilla profiileilla • Samassakin sosiaalisen median palvelussa voi olla työprofiili ja henkilökohtainen profiili (palvelun sääntöjen ehdoilla!)
- 55. Mitä somessa voitehdä? • Asiakaspalvelua, neuvontaa • Tuote- ja palvelukehitystä • Päätöksenteon avaamista ja osallistamista • Hanketyötä • Sisällöntuotantoa • Tiedotusta, markkinointia • Koulutusta/opetusta • Nuorisotyötä, vertaistukea, verkkoterapiaa jne. • (Keksi itse lisää!) Keskustelua ja yhteistä toimintaa
- 56.
- 57. Sisällöntuotantoa ja saavuttamista SISÄLLÖNTUOTANTOON SAAVUTTAMISEEN
- 58. Sisällön levittäminen jaansaittu näkyvyys Alkuperäinen sisältö Flickr images: RSS by dannysullivan, newspaper by gauravonomics (Creative Commons Attribution license)
- 59. Ansaittu media Ostettu media Tavoittavuus Omistettu media Hallinta Lähde: Daniel Goodal, http://danielgoodall.com/2009/05/20/owned-bought-and-earned-redux/
- 60. Facebook-sivun sisältökartta Lähde: MikkoManninen, 19.10.2010, http://mopaali.fi/blogi/SisA-ltA-kartta-Facebook-sivun-yllA-pidon-apuna.html
- 61.
- 62.
- 63. Madalla kynnystä jaaktivoi! • Suunnittele etukäteen • Hanki aktiivinen isäntä tai emäntä • Voitko mennä sinne, missä kohderyhmä jo on? • Tunnista avainhenkilöt ja heidän roolinsa • Kutsu ensin mukaan ne, jotka saat helpoimmin • Tuota kiinnostavaa sisältöä ja aktivoi jäseniä • Verkostoidu aktiivisesti, ole itse aloitteellinen • Keskustele, kysele, auta, välitä tietoa, kiitä, tee vastapalveluksia
- 64. Fasilitointi • Fasilitointi tarkoittaaryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista. • Fasilitaattori keskittyy rikastavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luomiseen. • Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa: – Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin – Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa – Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms. – Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen – Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne. – Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29
- 65.
- 66. Miten verkkoyhteisö syntyy? • Oleellista on, että ihmiset osallistuvat johonkin yhteiseen toimintaan, jossa keskeistä on yhteisöllinen työskentelytapa. • On oltava jokin riittävän tärkeäksi koettu yhteinen ”syy” osallistua yhteisön toimintaan. • Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä. Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
- 67. Ryhmäytyminen 1. Muotoutumisvaihe • Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit • Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja • Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja 1. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä) • Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. • Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista. 1. Normien luomisen vaihe • Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius. • Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan. • Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta. 1. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän) • Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen. 1. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja. Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
- 68. Lähidemokratia toimii sosiaalisessa mediassa paremmin kuin koko kaupungin laajuiset verkkoyhteisöt.
- 69. Isossa verkkoyhteisössä yhteisöllinen toiminta keskittyy sen ytimeen. Lurkkaajat, Pienet Yhteisön ydin jopa yli 60% kaveriklusterit (ja sisäpiiri) Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
- 70. Tee ainakin nämä • Tarjoa paikka, jossa voi vaikuttaa • Ole kiinnostunut: anna ihmisille aito tilaisuus kertoa mielipiteensä, kannusta siihen • Sitoudu käyttämään tehtyä kanavaa – edellyttää aktiivisuutta ja resursseja • Älä tee ”maailmasta irrallista saareketta” – Tuo näkyvästi esiin muissa yhteyksissä ja nettipalveluissa – Hyödynnä sosiaaliset verkostot! – Kannusta linkittämään, näytä viittaukset ja pingbackit • Hyväksy ikuinen keskeneräisyys: palvelua tulee kehittää käyttäjien palautteen ja arvioinnin pohjalta Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
- 71. Maggien reagointiprotokolla • Selkeäkaavio, miten erilaisiin blogiin tuleviin kommentteihin tulee reagoida – Vastataanko? – Vaatiiko tiedollista oikaisua? – Otetaanko tarkkailuun? – Poistetaanko? • http://www.scribd.com/doc/311 33188/Blogin-kommentointi
- 72.
- 73. Ylläpitäjien tehtäviä • Sääntöjenja keskustelukulttuurin määrääminen • Viestien moderointi – Etukäteen vai jälkikäteen? – Voivatko käyttäjät ilmoittaa asiattomista viesteistä? • Ylläpitäjien keskinäinen tiedotus ja keskustelu, esim. suljettu Facebook-ryhmä – Ylläpidon pelisäännöistä sopiminen – Mitä tullaan julkaisemaan jatkossa? – Miten vastataan hankaliin viesteihin? – Päiväkirja/muistiinpanot ylläpidosta dokumentointi • Tarvittaessa käyttöehdot ja tietosuojaseloste
- 74. Tehkää omat mittarinne tavoitteidenne pohjalta. Seuratkaa, arvioikaa ja kehittäkää!
- 75. Sosiaalisen median strategiantarkistuslista 1. Mitä yritämme saavuttaa? 2. Miksi sosiaalinen media? 3. Millainen sosiaalisen median laji auttaa meitä parhaiten saavuttamaan tavoitteemme? 4. Olemmeko valmiita päästämään irti brändistämme, edes hiukan? 5. Mitä teemme kannustaaksemme osallistumaan? 6. Kuka ylläpitää sosiaalisen median läsnäoloamme? 7. Onko meillä resursseja ylläpitää tätä, vai tuleeko tästä lyhyt kampanja? 8. Kuinka käyttäjien osallistaminen sosiaalisessa mediassa integroituu muuhun markkinointi-/viestintästrategiaamme? 9. Kuinka mittaamme menestystä? Mikä tarkoittaa epäonnistumista? 10. Mitä teemme vähemmän, jos resursseja käytetään sosiaalisen mediaan? Lähde: Sean Carton, 21.12.2009, http://www.clickz.com/clickz/column/1713141/a-social-media-strategy-checklist (via Eero Leppänen, http://mopaali.fi/esittelyt/105-sosiaalisen-median-strategian-tsekkauslista-yrityksille-sean-cartonin-mukaan.html)
- 76. Taustatuki somen käytölle • Johdon, esimiesten tuki • Sosiaalisen median suositukset ja yhteiset pelisäännöt • Suunnitelma • Mitä tukipalveluita tarjotaan sosiaalisen median käytölle? – Toimintatavat – Teknologia, some-palvelut – Yhteiset materiaalit ym. • Miten hyviä käytäntöjä voitaisiin levittää organisaation sisällä? – Organisaation sisäiset some-palvelut – Toiminnan dokumentointi ja esittely muille
- 77. Sosiaalinen media onennen muuta vuorovaikutusta: oma aktiivisuus saa muutkin osallistumaan!
- 78.